Yhtymähallitus 25.3.2014, liite 31 Vaikeavammaisten kuljetuspalveluohje hakemusten käsittely ja päätöksenteko Perusturvakuntayhtymä Karviainen Työikäisten palvelulinja Sosiaalipalvelukeskus Vammaispalvelut Ohjeet Hyväksytty Yhtymähallituksessa 25.3.2014
Sisällys 1. Vaikeavammaisuus kuljetuspalvelujen suhteen... 1 2. Kuljetuspalvelun hakeminen... 1 3. Kuljetuspalveluhakemuksen käsittely... 2 4. Kuljetuspalvelumatkojen myöntäminen... 4 5. Matkustamisalueet... 4 6. Matkat, joihin kuljetuspalvelua ei voi käyttää... 5 7. Erityishuoltolain mukaiset matkat... 5 8. Matkakortin käyttö... 6 9. Omavastuuosuus... 7 10. Olosuhteiden muuttuminen... 7 11. Valvonta... 7 Lait Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23.12.1977/988 Hallintolaki 6.6.2003/434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
1 1. Vaikeavammaisuus kuljetuspalvelujen suhteen Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 8 ). Kuljetuspalvelua myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa ja sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). Vammaispalveluin mukainen kuljetuspalvelu ei ole tarkoitettu julkisen liikenteen puutteiden paikkaamiseen eikä korvaamaan sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, mikäli kriteerit eivät riitä sen saamiseen. Kuljetuspalvelua voidaan myöntää työ- ja opiskelumatkoihin tai asiointi- ja virkistysmatkoihin asuinkunnan alueella ja lähikuntiin (VpA 4 ). Asiointi- ja virkistysmatkoihin voidaan myöntää tukea myös kuljetuspalvelualueen ulkopuolelle erityisin perustein tarpeen arvioinnin perusteella esimerkiksi jos asiakkaan osallisuus ja tasavertaisuus tätä edellyttävät. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi opaskoiratoimintaan liittyvät matkat tai asiakkaalle merkityksellisen järjestön toimintaan osallistuminen. 2. Kuljetuspalvelun hakeminen Vammaispalvelun kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti kuljetuspalvelujen hakemuslomakkeella. Hakemuksen laatii hakija itse tai hänen valtakirjalla valtuuttamansa henkilö. Hakemuksessa tarvittavat liitteet ovat: Lääkärin lausunto hakijan vamman tai sairauden vaikutuksesta liikkumis- ja muuhun toimintakykyyn. Tarpeen mukaan ja lääkärin arvion mukaan fysioterapeutin lausunto koematkasta, joka pyydetään Karviaisen
fysioterapiasta. Koematka on asiakkaan yhdessä fysioterapeutin kanssa julkisessa liikenteessä tekemä matka. 2 Jos kuljetuspalvelua haetaan työn tai opiskelun vuoksi Karviaisen kuljetuspalvelualueen ulkopuolelle esimerkiksi Helsinkiin, tarvitaan hakemukseen liitteeksi todistus työnantajalta tai opiskelutodistus. Lääkärin lausuntoa varten on laadittu Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lomake kuljetustukea varten. Myös muita lausuntoja voi käyttää, jos niistä selviävät kuljetuspalvelun kannalta olennaiset asiat. 3. Kuljetuspalveluhakemuksen käsittely Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa tai omaisensa tai muu viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (VpL 3a ). Vammaispalveluista vastaava kunnan viranomainen on Karviaisessa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, tai vammaispalvelun johtava sosiaalityöntekijä ja myös vammaispalvelun toimistosihteerille voi jättää hakemuksen tai ottaa häneen yhteyttä palvelun saamiseksi. Hakemus tai yhteydenotto kirjataan heti sen saavuttua Karviaisen sosiaalityön järjestelmään. Jos hakemuksen mukana ei ole saapunut tarvittavia liitteitä, kirjataan asia tietojärjestelmän käsittely- välilehdelle. Liitteitä tai hakemusta pyydetään seitsemän arkipäivän kuluessa kirjallisesti ja pyyntöön kirjataan täsmällinen päivämäärä niiden toimittamisen takarajaksi. Määräaika on kolme kuukautta. Lisäksi kirjeessä ilmoitetaan, että mikäli asiakirjoja ei pyydetyssä ajassa toimiteta, tehdään asiassa kielteinen päätös. Kirjaaminen on erityisen tärkeää, jotta tarvittaessa toinen työntekijä osaa vastata asiakkaan tiedusteluihin asiaa hoitavan työntekijän poissaolon aikana ja kertoa hakemuksen käsittelytilanteesta. Hakemusnäytölle kirjataan myös sovitun kotikäynnin ajankohta ja muut asian käsittelyyn liittyvät asiat. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat
päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitoimea koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Päätös on siis tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen liite tai selvitys on saatu. (VpL 3a ) Jos Karviaisen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä ei ole tavannut asiakasta viimeksi kuluneen vuoden aikana, on kuljetustukiasiassa syytä tehdä kotikäynti. Kotikäynti sovitaan seitsemän arkipäivän kuluessa viimeisen liitteen saapumisesta. Kotikäynnillä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä sekä liikkumista sisällä ja ulkona. Lisäksi kotikäynnillä sosiaalityöntekijän tulee tarpeen mukaan ohjata ja neuvoa asiakasta esimerkiksi asiointiliikenteen käyttämisessä, erilaisissa vaihtoehdoissa pankkiasioimisessa sekä muiden vammaispalvelun, kotihoidon, tukipalvelujen sekä KELA:n etuuksien ja palvelujen hakemisessa. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5 ). Kotikäynnistä laaditaan kuvaus joko erilliseen asiakaskertomukseen tai lyhyt yhteenveto hakemukseen. Päätöksessä tulee lisäksi selkokielellä ja tiivisti kuvata asiakkaan diagnooseihin perustuvat sairaudet ja vammat sekä niiden aiheuttama toimintakykyhaitta. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pysyvä tai pitkäaikainen. Vammaispalvelulaki- ja asetus eivät sisällä vamma- tai sairausluetteloa. Vammaispalvelulaissa ei ole myöskään ikään perustuvia soveltamisrajoituksia vaan ainoana perusteena on henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve saada kuljetuspalvelua (KHO 2.8.2012 T 2099). Kuljetuspalvelun myöntämistä pohdittaessa on mietittävä, onko hakijalla erityisiä vaikeuksia liikkumisessa verrattuna muihin saman ikäisiin ihmisiin. Joissain tulkintasuosituksissa pitkäaikainen haitta tarkoittaa vähintään yhden vuoden kestävää haittaa (Räty, Tapio: Vammaispalveluiden soveltamiskäytäntö, 2010). Pitkäaikaisuudelle ei voida kuitenkaan asettaa ehdottomia aikarajoja vaan edellytykset on aina harkittava yksilöllisesti (HE 219/86). 3
Harkinnanvaraisia tapauksia on hyvä pohtia Karviaisen vammaispalvelutiimissä. Siten asiakkaan asian pohtimiseen on käytettävissä useamman vaitiolovelvollisen asiantuntijan työpanos. Tiimikäsittelyyn on kuitenkin varauduttava myös ajallisesti, jotta päätös ehditään tehdä lain määräämässä ajassa. 4 4. Kuljetuspalvelumatkojen myöntäminen Kuljetuspalvelumatkat myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi. Määräaikainen päätös voidaan tehdä silloin kun asiakkaan tilanteessa odotetaan tapahtuvan kuntoutumista. Tällöin kuljetustuen voi myöntää esimerkiksi vuoden ajaksi, jonka jälkeen kuljetuspalvelujen myöntämistä selvitetään uuden lääkärin lausunnon perusteella ja selvitystä verrataan aikaisempaan selvitykseen. Tukipalvelujen tarkoituksena on kuntouttaa asiakkaita mahdollisimman itsenäiseen elämään ja esimerkiksi nuoria kehitysvammaisia on tarkoituksenmukaista mahdollisuuksien mukaan opettaa liikkumaan yleisillä kulkuvälineillä itsenäisesti. Tällöin voidaan myöntää kuljetuspalvelut määräajaksi. Päätöksiä voidaan tarkistaa palvelusuunnitelmaa tarkistettaessa. Vammaispalvelulain mukaan asiointi- ja virkistysmatkoja voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiakas voi myös hakea vähemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Avioparille tai muutoin samassa taloudessa asuville voidaan myöntää osa matkoista yhteisinä. Asiointi- ja virkistysmatkojen lisäksi myönnetään välttämättömät työ- ja opiskelumatkat. Opiskelumatkoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan ja opintojen edistymistä seurataan. Työmatkat myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Työsuhteissa tapahtuvista muutoksista tulee ilmoittaa vammaispalveluun. 5. Matkustamisalueet Kuljetuspalvelua voidaan käyttää joko päätöksen mukaisiin työ- ja opiskelumatkoihin tai asiointi- ja virkistysmatkoihin asuinkunnan alueelle tai lähikuntiin.
5 Vihdin lähikunnat ovat Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Karkkilan lähikunnat ovat Lohja, Loppi, Vihti ja Tammela. Muilla paikkakunnilla asuville myönnetään matkat asuinkuntaan ja sen lähikuntiin. Matkoja edellä mainittujen alueiden ulkopuolelle voidaan myöntää erityisestä syystä. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus matkustaa kuljetustukikortilla lähikunnan kauimmaiselle rajalle ja jatkaa siitä omalla kustannuksellaan. 6. Matkat, joihin kuljetuspalvelua ei voi käyttää Vammaispalvelulain 4 :n mukaan palveluja ja tukitoimia järjestetään toissijaisesti eli silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja ei voi käyttää terveydenhuoltomatkoihin, joiden korvaus perustuu sairausvakuutuslakiin tai korvaus tulee vakuutusyhtiöltä. Näitä matkoja ovat esimerkiksi käynnit lääkärin, hammaslääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, laboratoriohoitajan tai psykologin vastaanotolla ja käynnit psykiatrian poliklinikalla sekä lääkärin määräämät tutkimus-, kuntoutus- ja hoitokäynnit. Terveydenhuoltomatkoihin haetaan korvausta Kelasta. Vapaa-ajanmatkoja ei voi käyttää peruskoulu- tai päivähoitomatkoihin. Päivähoitoon voidaan erityisin edellytyksin myöntää matkoja lähinnä erityishuoltolain nojalla. 7. Erityishuoltolain mukaiset matkat Erityishuoltoasetuksen 3 :n mukaan kunnan tulee huolehtia kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.
Terveydenhuolto myöntää Rinnekodin poliklinikka- ja tutkimuskäynnit. Näistä ei makseta Kelan matkakorvausta. Asiakkaita ohjataan hakemaan näitä matkoja vammaispalvelusta etukäteen, koska esimerkiksi välttämätön kuljetus ei aina tarkoita taksikuljetusta. Jos asiakkaan mukaan lähtee saattaja esimerkiksi asumispalveluyksiköstä tai kotoa, kuljetaan yleensä yleisellä kulkuneuvolla, jos asiakas siihen saatettuna kykenee ja jos se on muuten mahdollista. Jos saattaja on yksityishenkilö, esimerkiksi omainen, voidaan korvata myös hänen matkakulunsa julkisella kulkuneuvolla ja käyttää harkintaa muissa välttämättömissä matkoissa. Asumispalveluyksikön työntekijöiden matkat ovat työhön liittyviä matkoja ja ne kuuluvat työnantajan korvattaviksi. Jos asiakkaalle on myönnetty matka erityishuoltoa varten, matka korvataan pääsääntöisesti vain siltä osin kuin asiakas itse on matkustajana taksissa. ETEVA:n toimintakeskuksissa olevien asiakkaiden palvelutuotteen hintaan kuuluu kuljetus työ- tai päivätoimintaan. Jos asiakkaalle on myönnetty kuljetus omalla autolla, korvataan matkat Kelan kilometrikorvauksen mukaisesti (0,20 e/km vuonna 2014). 6 8. Matkakortin käyttö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen vammaispalveluilla on käytössä Sote 2-kortti eli sosiaalitoimen kuljetuspalvelujen tietojärjestelmän kortti. Se on matkakortti, johon tallennetaan päätöksen mukaiset tiedot matkustusoikeuksista ja myönnettyjen matkojen määristä. Sitä tulee käyttää aina kun on mahdollista. Kortin käyttö on taloudellista ja helppoa asiakkaalle, takseille ja perusturvakuntayhtymä Karviaiselle. Laskutus on keskitettyä, matkat on eritelty ja kortilla näkyvät jäljellä olevat matkat. Asiakkaat ohjataan tilaamaan taksi lähitaksista ja käyttämään kuljetuspalvelukorttia. Joissain tilanteissa tämä ei ole mahdollista. Tällöin asiakas maksaa koko matkan itse ja laskuttaa kuiteilla Karviaisen vammaispalvelua. Kuiteista vähennetään omavastuuosuus ja korvataan matka asiakkaan tilille sen jälkeen, kun on tarkistettu, että kyseisenä kuukautena myönnettyjen matkojen määrä ei yhteensä ylity. Näin asiakkaan tulee menetellä myös silloin kun kortti ei ole mukana. Edellytyksenä kustannusten
7 korvaamiselle on taksilta saatu kuitti, johon on kirjattu matkan lähtö- ja päätepiste. Jos useampi matkakorttia käyttävä asiakas matkustaa yhdessä, käytetään kaikkien vammaispalvelun asiakkaiden kortit maksulaitteessa. Matkan päätyttyä jokainen maksaa linjaautotaksan mukaisen omavastuun ja sen jälkeen mahdollisesta jäljelle jääneestä summasta laskutetaan Karviaista. Yksittäisellä asiakkaalla voi olla mukana yksi saattaja, jolla ei ole omaa kuljetustukikorttia. 9. Omavastuuosuus Asiakkaan omavastuuosuus on pääsääntöisesti vapaa-ajan ja työmatkoissa kilometriperusteinen linja-autotaksan mukainen maksu. Jos asiakkaan asuinkunta on Karviaisen palvelualueen ulkopuolella, määräytyy omavastuu paikallisten maksujen mukaan. Omavastuuosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös mahdolliset opiskelijoiden alennukset. Keskiasteen opiskelijoilta peritään Kelan opintomatkatuen mukainen maksu, joka vuonna 2014 on 43 euroa kuukaudessa. 10. Olosuhteiden muuttuminen Asiakas tai asiakkaan valtuuttama henkilö ilmoittaa Karviaisen vammaispalveluun osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta tai muusta oleellisesta muutoksesta olosuhteissa. Jos asiakas muuttaa pois Karviaisen alueelta, haetaan kuljetuspalvelua uudesta kotikunnasta. 11. Valvonta Toimistosihteeri seuraa korttilaskujen erittelyjä. Jos on syytä epäillä, että korttia on käytetty ohjeiden vastaisesti, pyydetään asiakkaalta tai/ ja taksilta kuitit ja selvitys matkoista. Ohjeiden vastaista käyttöä voi olla: - liian pitkä odotusaika (yli 30 minuuttia ilman erityistä syytä) - yksi matka on alkanut ja päättynyt samaan pisteeseen.
8 Esimerkiksi lähdetään kotoa, käydään kaupassa, apteekissa ja kahvilla ja palataan kotiin. Tällainen matka on edestakainen matka, siis kaksi yhdensuuntaista matkaa. Asiasta on annettu tarkemmat ohjeet asiakkaille lähetettävässä kuljetustukiohjeistuksessa. - kortin antaminen toiselle henkilölle, joka yksinään asioi vammaisen puolesta Asiakkaille tiedotetaan velvollisuudesta säilyttää kuitit ja taksin vastuulla on, että kuittien merkinnät ovat oikein. Jos asiakas huomautuksista huolimatta käyttää korttia ohjeiden vastaisesti, voidaan kortti lakkauttaa. Tällöin asiakas voi laskuttaa hänelle myönnetyn kuljetustukioikeuden matkat Karviaiselta jälkikäteen. Laskutusta varten Karviaiseen tarvitaan kuitit, joihin on kirjattu matkan lähtö- ja päätepiste. LIITE: Kuljetuspalveluohje asiakkaille