Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät Saariselkä 24. 26.9.2010 3 2010 Kesäpomo 27.8.2010 Simon Wanha Pappila Muonion Elinkeinoseminaari 31.8.2010 Katso lisää www.yrittajat.fi/lansipohja Tässä numerossa mm. Pääkirjoitus 3 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut 5 Lapin maakunnalliset Yrittäjäpäivät... 11 Lapin Yrittäjien aluesivut...12 Uusi maksupalvelulaki voimaan mikä muuttuu?... 15 Yrityksen myyynti....19 Tukiseteli nuorten työllistymiseksi.... 22 Lapin Yrittäjät Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät www.yrittajat.fi/aluejarjesto Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät yrittajat.fi
Älä enää huomenna kiirehdi sisälle päivystämään lankapuhelintasi. Hyödynnä jäsenetusi! Meillä on palvelu, jonka avulla tuttu lankapuhelimesi soi suoraan matkapuhelimessasi. Ja mikä mukavinta, palvelu tuo lanka puhelimeesi verrattuna hintansa takaisin ehkäpä nopeammin kuin ehdit sanoa haloo. Tavoitettavuutta parannat myös liittämällä kaikki firmasi matkapuhelimet osaksi asiakaspalvelua. Yrityspuhelin alk. 4,06 /kk * (alv. 0 %) Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen lähimmän Elisa yrittäjämyyjän kanssa osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita vaikka heti 010 19 13 19 (ark. 8 16.30, pvm/mpm) Elisa Shopit Rovaniemi, Koskikatu 27: Kirsi-Maria Moilanen, 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla): Jaana Hietala, 050 500 0128, email: ext-jaana.hietala@elisa.fi Tutustu Elisan Yrittäjäjärjestöetuihisi osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätietoa Elisan palveluista yrittäjille saat myös www.elisa.fi/yrittajille Lapin Yrittäjät www.elisa.fi/yrittajille *12 kk määräaikainen sopimus. Liittymän avaus 8,12, liittymän kk-maksu 4,06 /kk, puhelut kotimaan gsm-liittymiin 0,0664 /min, puhelut kotimaan lankaliittymiin sekä toiseen yrityspuhelimeen 0,0664 /puhelu + 0,0067 /min (alv. 0 %).
Yrittäjä UUSIA TUULIA EDUNVALVONTAAN / MISTÄ UUSIA TUULIA EDUNVALVONTAAN? Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa huolehtia yrittäjien edunvalvonnasta. Paljon hyvää kopsattavaa löytyi Suomen Yrittäjien aluepuheenjohtajien huhtikuiselta Italian matkalta. Asioita voi tehdä toisinkin kuin meillä Suomessa ja italialaiset yrittäjäjärjestöt näyttivät mallia. Ensin faktaa. Kolme valtakunnallista sikäläistä yrittäjäjärjestöä toimii kukin omalla erikoisalallaan. Confartigianato on 600.000 yritysjäsenellään käsityöläisten oma järjestö, tosin nimi on hieman harhaanjohtaja. Jäsenyys on muutettu tarkoittamaan käytännössä kaikkia yksin,-tai pienyrittäjiä, joilla on vahva ammattiosaaminen yrittäjätoimintansa taustalla. CNA:lla on 300.000 jäsentä ja Confapi, jonka kanssa Suomen Yrittäjät on solminut yhteistyösopmuksen, edustaa 120.000 yritystä. Italiassa on neljä miljoonaa yritystä, joten yrittäjäjärjestöjenkin jäsenmääriä tulee verrata tätä taustaa vasten. Suomalaisittain yllättävää on yrittäjäjärjestöjen henkilöstömäärä. Esimerkiksi Confartigianaton 14.000 työntekijän määrä vastaisi Suomen oloissa noin 1400 palkattua työntekijää Suomen Yrittäjien leivissä. Suurta työntekijöiden määrää selittää italialaisten yrittäjäjärjestöjen suomalaisesta poikkeava toiminta. Italiassa järjestöt tarjoavat palveluitaan laajalla rintamalla. Peruspalveluita ovat mm. kirjanpitopalvelut, veroilmoitusten laatiminen ja byrokratian koukeroissa avustaminen. Tärkeitä edunvalvontaan liittyviä tehtäviä ovat työehtosopimusten ja paikallisten sopimusten laatiminen. Rahoittajan rooli näkyy erilaisissa takuurenkaissa, joissa yritykset takaavat keskinäisellä riskillä toistensa rahoitustarpeita. Takuiden yhteenlvaskettu potti on noin 58 miljardia euroa, joten mitään pikkupuuhastelua tämä takuutoiminta ei ole. Suomalaisittain mielenkiintoinen ilmiö palvelupaketissa oli yritysten vahva rooli työntekijöidensä sosiaaliturva-ja verotuskysymyksissä. Italiassa perinteinen suvun ja perheen yhteisö ulottuu myös työpaikoille. Hyvä työnantaja huolehtii myös työntekijöidensä perheenjäsenten sosiaaliturvan maksimaalisesta hyödyntämisestä Hieno italialainen piirre on eläkkeelle siirtyneiden yrittäjien aktiivinen rooli yrittäjäjärjestöissä. Senioriyrittäjien asema Italiassa on merkittävä ja heitä on kaikissa yrittäjäjärjestöissä henkilöjäseninä lähes yhtä paljon kuin toimivia yrittäjiä. Kun me Suomessa pohdimme miten eläkkeelle siirtyvien yrittäjien know-how saataisi junioriyrittäjien käyttöön, italialaiset toimivat jo. Teemmekö täällä koti-suomessa seniorijäsenyydestä turhan vaikeaa vai ovatko yrittäjät niin täysinpalvelleita yritystoiminnasta luopuessaan, ettei bisnesvaikuttaminen enää kiinnosta? Tutustumismatka osoitti sen, miten tärkeää meilläkin on miettiä yrittäjäjärjestön tehtäviä ja roolia uusiksi aina silloin tällöin. Kun yritysten toimintaympäristöt ovat muuttuneet sillä vauhdilla kun ne viime vuosina ovat muuttuneet, olisi kumma ellei jäsenistöään edustava yrittäjäjärjestökin uusiutuisi. Suomalaiselta yrittäjäjärjestöltäkin odotetaankin lähivuosina jotain aivan uutta, näin veikkaan. Millaisia palveluja ja tuotteita yritykset yrittäjäjärjestöltä haluavat? Mistä palveluista taas voitaisi luopua? Mitkä ovat tulevien vuosien yrittäjien edunvalvonnan keihäänkärjet? Näihin kysymyksiin voitte vaikuttaa vastaamalla yrityksiinne lähetetyllä Järjestötutkimuksella. Sen tuloksia odotellessa - hyvää alkukesää, Paula Aikio-Tallgren ry puheenjohtaja Ps. Länsipohjan alueella tehdyn Elinkeinopoliittisen mittariston tulokset heikentyivät juuri niissä kokonaisuuksissa, joita yritykset pitivät kaikkein tärkeimpinä kuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä. Kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys, hankintapolitiikka ja yritysvaikutusten arviointi eivät kentältä kehuja keränneet. Tämä on huolestuttavaa tilanteessa, jossa Meri- Lappiin ja koko länsikairaan on tulossa merkittäviä investointeja lähivuosina. Tästä syystä kuntien ja yrittäjien yhteistoimintaan on nyt saatava vitosvaihde päälle. Kunnat, jotka nyt panostavat elinkeinotoimintaansa ovat voittajia. Pss. jalkautuu mittaristokyselyn tulosten kanssa kuntiin alkusyksystä. Tervetuloa näihin tapahtumiin mukaan! 3
Yrittäjä YRITTÄJÄ 2010 Lapin Yrittäjät ry:n ja ry:n JULKAISIJA: Länsipohjan Yrittäjät ry, Valtakatu 5, 94 100 KEMI Lapin Yrittäjät ry, Maakuntakatu 16, 96 200 ROVANIEMI Ilmestyy 6 kertaa vuodessa (suluissa aineistopäivä) Nro 1: 12.2. (29.1.) Nro 2: 16.4. (31.3.) Nro 3: 4.6. (21.5.) Nro 4: 10.9. (27.8.) Nro 5: 29.10. (15.10.) Nro 6: 17.12. (3.12.) suluissa aineistopäivä ILMOITUSHINNAT: (euroa) Takasivu 1100 (4900) 1/1 sivu 1000 (4500) 1/2 sivu 680 (3000) 1/4 sivu 380 (1700) 50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus 240 (6 nroa) Suluissa olevat hinnat ovat vuosi-ilmoitushintoja. Hinnat sisältävät värit. Hintoihin lisätään alv 22 % Lehden sivukoko on A4 (210x297 mm) TOIMITUS Martti Kankaanranta puhelin (016) 221 701 matkapuhelin 0500 693 745 martti.kankaanranta@yrittajat.fi Pirkka Salo matkapuhelin 0400 392 139 pirkka.salo@yrittajat.fi ILMOITUSMYYNTI toimisto Päivi Kukkonen puhelin 0400 984 077 faksi (016) 221 713 päivi.kukkonen@yrittajat.fi Sisällysluettelo -aluesivut...5-9 -aluesivu ja Lapin Yrittäjät...11 Lapin Yrittäjät -aluesivut... 12-13 1. VEROT JA RAHAT...15 Oikea suunta, mutta outo järjestys...15 Uusi maksupalvelulaki voimaan mikä muuttuu?...15 Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen... 16 Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011... 18 Yrityksen myynti... 19 2. TYÖNANTAJAN ABC...20 Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus...20 Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen - tietopaketti työnantajalle...22 Tukiseteli nuorten työllistymiseksi...22 3. YRITYSTOIMINNAN ABC... 23 Etsitkö yrityksellesi sopivaa koulutusta?... 23 Yritysten kansainvälistymiseen... 23 Hyvä Yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! Tuotteet ja palvelut yrityksille Vuosi-ilmoitus 2010, 5:ssä lehdessä 160 + alv (32 /lehti) Lapin Yrittäjät toimisto Kerttu Peltoniemi matkapuhelin 0400 898 200 faksi (016) 420 0630 kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi Jakelu: ry: n ja Lapin Yrittäjät ry:n jäsenille, kunnille, oppilaitoksille ja muille sidosryhmille. Painos n. 3500 kpl Taitto ja painopaikka: Tornion Kirjapaino Ky 2010 Ilmoituksen koko 60 mm x 40 mm Ota yhteyttä 0400 898 200/Kerttu tai 0400 984 077/Päivi
Yrittäjä -aluesivut Länsipohjan alueella viime syksyn ja alkuvuoden 2010 aikana ovat yrittäjäjärjestöön liittyneet seuraavat yrittäjät/yritykset KOLARIN YRITTÄJÄT A.J. Asennus Oy, Avoinyhtiö Chigut, Haapalan Mökit, Heidin KyläKahvila, Hierontapalvelu Tuija Pääkkölä, Jaa-kon taksi/jaakko Koivumaa, Kolarin Säle Lenna Koivumaa, Konijänkän Kotieläinpiha, Nuohoustoimi Korte-niemi Ky, Oy JPA Pipe Welding Ab, Oy Santa Claus Medias Ltd, Putaan Paakari, Rova-Ylläs Oy, Sieppijärven Uppotukki Oy, T. Joensuu Hitsaus- ja Asennuspalvelu, Velhonkota Oy, Yl-läksen Eväskori Oy, Ylläksen Hiuko-pala Avoin yhtiö, Ylläs Baija Tmi, YlläsAvain Oy, Yllästec Oy, Äkäs-lompolon Huoltohalli MUONION YRITTÄJÄT Ahdin kotamaa, Aurora Lapland Tra-vel Oy, Autohuolto Sadinmaa Oy, Kotikieppi, Lapinlikka, Mansikanvilje-ly Tiina Tarkkonen, Neljäntuulen Perhekoti Oy, Parturi- Kampaamo Sona, Parturi- Kampaamo Suvi Sieppi, Rakennuspalvelu Rauhala, Storma Studio, Tunturi- Lapin Retkiletti Salla Laine, Ultima-Saaga PELLON YRITTÄJÄT Art Veha, Hierontaterapia Soleus, Jooman, JRK-Tekniikka Oy, Kallo Pia ja Jari, Konepalvelu Salonen ky, Lem-peän Suvanto Oy, Länsirajan ATK-huolto & konsultointi, Meeri Lin-na/Ravitsemus- ja hygieniakoulutukset, T:mi Tuula Tarrimaa, Tmi Linnunsil-mä, Tulvaset Oy YLITORNION YRITTÄJÄT Beauty Salon Natalia, Eelis Pulkkinen, Kiinteistöhuolto & Rakennuspalvelu Maxbro Avoin yhtiö, Kuljetus P Koi-visto Oy, Länsi-Rajan hitsauspalvelu, Närkin Automaalaamo Ky, Ompelimo Seija M. Kangas, Taksi Luiro Avoin Yhtiö, Tornionlaakson Kustannus Oy, Tr Pintatyöt TORNION YRITTÄJÄT Aapella Nord Oy/Puustelli, Arctic Design Center, Bothnia Rent A Car AB,Suomen sivuliike, Cabiz, Cafe Katariina, Core Partners Oy, e-devel.fi Ky, Finko, Fysiotek Kemi-Tornio Oy, GränsHjälp Städning- o. Byggtjänster, H&P Lapin Rakennus Oy, Hairstyle Karo, Hartop, HoPa Arsenal Ky, Hopea Palvelut Oy, Insi-nööripalvelu Savukoski Ky, JF Raken-nus, Jokinen Kimmo Tmi, JSL Auto-huolto Oy, JS-Sähköpalvelu, Jussilan Liikenne Avoin Yhtiö, Kari Kent- tä Tmi, Kenraali Oy, Kiinteistö- ja konepalvelu K. Kinnunen tmi, Kolme Ku-vaa, Kotieläinpiha TARA, Kreivi-Rakennus Ky, Maanrakennus Tommi Pietikäinen, Mainostoimisto Jess Ky, Mettän Sähkö, Mivia, MPT Service Oy, Pohjolan Auto Oy, Pohjolan Säh-kötarkastus, Ponclavia Oy, Posio Markku Lvi-asennus, Pretax Rovanie-mi Oy / Tornio, R.Sammallahti Tmi, SalTek Oy, Seppo Pernu Auto ja Vara-osatuonti, Siivouspalvelu Ariande tmi, SM-työ, Suomen Valotorni Oy, Säh-köasennus J. Ylimäinen, Sähköura-kointi T.MAIJALA, Taksi Henrik Pohjanen, Tanssikoulu Stage Oy, Ta-pojärvi Oy, Tekstiili Vuokko, Tili & Laskenta TL Ravelin Oy, Timo Heiskanen Tmi, TimpuriJussi Oy, Tmi ARTO LIISANANTTI, Tmi Riipi Sami, Tmi Satu Vaara, Tmi Tero Kangasniemi, TMI VPH Arranger, Tmi.a.lalli, Tornion Betoni-tukku Oy, Tornion Seudun Vakuutus-palvelut Oy, Tornionlaakson Hautaus-palvelu Oy, Torpin Pikahuolto oy, Vital Life TERVOLAN YRITTÄJÄT Krista Myllykangas Ky, M. Hast Oy, Parturi-Kampaamo Mettänpeikko, Roteko Oy, Talismaani- istin/muste- ja laserasema, Tervolahovi Oy KEMINMAAN YRITTÄJÄT A & T KOIVUNIEMI Ky, Aku Kainu-lainen, Alatainio Kiinteistöt Oy, Bela-kon Pinnoite Oy, Ha-tek Oy, Heikki Väänänen Ky, Hius- ja Kotipalvelu SuSa, IT tukipalvelut Kumpusaari.fi, Jatan Burger Ky, Kallin Hiusateljee, Keli Kuljetus Oy, Kemin Seudun Toimistopalvelu, Kenttäsahaus Nikurautio Jukka, Lapinnova Oy, Lapland Engineering Oy, Merilapin Rengas & Fiksaus, Nikupeteri Seppo, Nuohous T:mi T. Lappalainen, Palolax, Parturi- Kam-paamo LUXUS Tmi Eila Laine, Petteri Kantola Ky, Rantamaulan Kone Oy, Remontti Eino oy/puustelli, Saija-Maaret, Sanna Sarajärvi, Sähköpihi SLK Oy, Tmi Leenan Kotiapu, Tmi. Pekka Juhani Maihkila, WPT-Rakennus Oy SIMON YRITTÄJÄT Kuljetus T. Pajari, Merilapin Vahinko-tarkastus Oy, Satu Ketopaikka/LP:n Keskussairaalan kanttiini, Suomen MyyntiDiili Ky, T:mi Tauno Johans-son, Tmi Johanna Kekäläinen, Tmi Niina Veittikoski, Tmi VET- KA, Vian-tien Autohuolto KEMIN YRITTÄJÄT AJ-Kate Oy, Arasti, Arctic Coders Oy, Asennuspalvelu A.Mäenpää, Biting Showcase, Buriram, Classic Image Tattoo, Epoinet Oy, Falcon SS Turva-palvelut, Hierontapalvelu Anna-Maija, Hitsaus-Asennus K. Heiska Ky, Hoito-la Mariana, Isännöintipalvelu JP Lous-te Oy, J.A.-Remontti, Janika Sankala, JT Kokkonen, Juhlax, K & K Kiinteis-töhuolto KY, Keikka & Kaffi la/piraatti Paari, Keltainen Sukellusvene, Kemin Hitsaus Ky, Kemin Laukku Oy, Kemin Peltiheikit, Kemin Toinen Linja Oy, Keskiyönaurinko Hyvinvointipalvelut, Kiinteistö oy Isohirsi, Kiinteistöhuolto Kronbäck Avoin yhtiö, Kulta- ja ho-peasepänliike Teemu Ypyä Ky, Kuu-kasjärvi ky Insinööritoimisto, Lapin Valokuitu Ky, Lapland Gateway Kon-sultointi, Lounais-Lapin Tapahtuma-tekniikka, Merilapin Kivi, Meri-Lapin Lukituspalvelu Ky, Mirjamindigo, Nosto ja Kuljetus J Alalahti Oy, Paat-tion Autokatsastus Oy, Piipponen Jouko Kalevi, Pohjolan Tilipalvelu Oy, Pretax Kemi, Remontointi A Kähkö-nen, Remonttipalvelu Pertti Halunen, Roma s Palace Avoin yhtiö, Ruoka-paikka Kasari avoin yhtiö, Sakari Jomppanen avoin yhtiö/k-market Messi, Seita Stone Oy, Sähköhuolto JiiTee Oy, T. Långström Oy, T:mi Ruikka Anne-Mari, T:mi the arctic adventure&nature, Taksi Esa-Pekka Aho, Talo- ja huoneisto remontit JST, Tekstiili- ja ompelupalvelu Aurinko Oy, Termo Vision Oy, Tiritom, TM MONIALA, Tmi Anttila Mikko Tapa-ni/Pulse, Tmi Huusko Päivi Helena, Toiminimi Päivi Soukka, Väätämöinen Satu Maria ENONTEKIÖN YRITTÄJÄT Armin Käsityö, Cafe Silja Oy, Ounasretket Oy, Paaja - Set oy, Poropuukko, Rakennus- Kuljetus PTJ Express Oy, SONSOMA Oy, T:mi Kirjanpito Sari Kahelin, Tmi Tunturi Tuottaa, Tosilapin kala. 5
Yrittäjä KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn tuloksia. Kevät 2010. 6
Yrittäjä KOULUTUS Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn tuloksia. Kevät 2010. 7
Yrittäjä NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi hyvä neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kyse mistään runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta, Kauppakatu 15, 94100 KEMI, 016-254 300, 040-523 9011, fax 016-254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä, Hallituskatu 6, 95400 TORNIO, 016-44 6677, 040-5481148, fax 016-480 500 Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino, Keskuspuistokatu 2, 94100 KEMI, 016-256 644, fax 016-257 390 asianajotoimisto.pekkaheino@co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen, Keskuspuistokatu 9, 94100 KEMI, 016-254 834, fax 221 198 asianajo.vartiainen@co.inet.fi TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien tilitoimisto Valtakatu 5, 94 100 KEMI Faksi: (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta Puhelin: 0400-984 066 eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin: 0400-984 077 paivi.kukkonen@yrittajat.fi Balance Systems Oy Anne Kurtti, Kaivokatu 3 A 7, 94100 KEMI, 010 8300 503, fax 010 8300 501 anne.kurtti@balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula, Alkkulanraitti 56, 95600 YLITORNIO, Jokijalantie 65, 95900 KOLARI, 016-572 071,fax 016-572 160, 016-561 221, fax 016-561 225 tulostieto@co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, 94400 Keminmaa puhelin 016-270909, gsm 0400-981272, fax 016-270909 sähköposti: kimmo.keskitalo1@hotmail.com Rajalaskenta Oy/Raili Toratti ja Ulla Viiri, Kauppakatu 17, 95400 TORNIO, 016-431 330, 431 331, fax 016-431 332 ulla.raili@rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä/ Kristiina Lahdenperä, Liisankalliontie 34, 95420 TORNIO, 016-449 922, fax 016-449 923 kristiina.lahdenpera@pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky Veikko Polojärvi Pl 125, 99301 MUONIO, 020 749 8300, fax 016-532 563 info@tilitoimistopolojarvi.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen, Virkamaankatu 10, 95420 TORNIO 016-447 125, fax 016-447126 KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3 95400 Tornio Puh. 016-367 5822 fax. 016-367 5801 Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A 96100 ROVANIEMI Puh. 016-367 6091 fax. 016-367 6002 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund, Valtakatu 16, 94100 KEMI, 016-725 0500, 0400-440 834, fax 016-725 0501 anu.gronlund@varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh. 010 19 13 19, www.elisa.fi /yrittajille Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on yksi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa. www.crossbordertornedalen.net Pertti Tikkala Eures neuvoja Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2 95400 Tornio FINLAND Puh/Tel: +358 (0) 10 60 46897 GSM:+358 (0)50 396 2682 Fax: +358 (0) 10 60 46906 e-mail: pertti.tikkala@mol.fi www.arcticjobnet.net Lars Kero Coordinator Arbetsförmedlingen EURES Cross-border Tornedalen Storgatan 78 SE-953 31 Haparanda SWEDEN Tel: +46 (0)10 4865602 Fax: +46 (0)922 614 68 e-mail: lars.kero@arbetsformedlingen.se www.arcticjobnet.net 8
Yrittäjä D-FENCE SUOJAA SÄHKÖPOSTIN JA TUO KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ Ennaltaehkäisevät D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat roskapostit ja muut haittaohjelmat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ns. spammilaatikoiden/karanteenin käyttötarpeet tuoden käyttäjille välitöntä kustannussäästöä. Päivi Kukkonen, ry: Käytämme itse D-Fence palvelua ja olemme tyytyväisiä. Oikea posti tulee perille ja roskapostia ei tule. D-Fence auttaa keskittymään omaan työhön kun ei tarvitse poistella spammejä tai hakea posteja ties mistä. D-FENCE PALVELUIDEN KESKEISET HYÖDYT: Torjuu haitat ja varmistaa oikean postin saapumisen viiveettömästi Helppo käyttöönotto:ei muutoksia, asennuksia tai työtä asiakkaan päässä Poistaa roskapostikansioiden käyttötarpeet Tuo kustannussäästöjä ja parantaa kilpailukykyä Yrittäjän Tilitoimisto Yrittäjän Tilitoimisto Valtakatu 5, 94 100 KEMI, faksi (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta Puhelin 0400-984 066, eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin 0400-984 077, paivi.kukkonen@yrittajat.fi NYT 20 % JATKUVA ALENNUS KUUKAUSIMAKSUISTA LÄNSIPOHJAN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE!! Kokeile palvelua veloituksetta ja näe itse tulokset! Koekäytön jälkeen saat tarkan turvallisuusraportin ja voit päättää jatkosta erikseen. Soita 09-623 14 18 tai mene osoitteeseen http://www.d-fence.fi /sytilaus ja tilaa koekäyttö jo tänään! Yhteistyöterveisin, D-Fence Oy http://www.d-fence.fi Yhteistyössä 9
Yrittäjä, eiköhän laiteta arkirutiinit sujumaan? Lähetä lyhenne SY tekstiviestinä numeroon 16183, niin autamme kartoittamaan yrityksesi tilanteen ja helpotat arkeasi yrittäjänä. Samalla saat käyttöösi Soneran tarjoamat upeat edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Puhut esimerkiksi matkapuhelut edulliseen jäsenhintaan 0,0575 /min (norm. 0,065 /min). Nyt siirryt myös helposti nykyaikaiseen korttimaksamiseen. Maksupäätepalvelun avaus 0 ja 3 kuukautta veloituksetta (hinnat alv 0 %). Etusi 148,70! Lisää etuja: www.sonera.fi/jasenedut Jäsenedut saat myös 1) soittamalla Myyntipalveluumme l 0800 134 134 (ma pe 8 16.30) 2) verkosta www.sonera.fi/jasenedut 3) Sonera Kaupasta tai valtuutetulta yritysmyyjältä
Tee vuoden paras investointi! Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät Saariselkä 24.-26.9.2010 Sijoita itseesi ja saavu joukkoomme Saariselälle. Perinteiset, suositut Yrittäjäpäivät ovat tilaisuus oppia uutta, pysyä kartalla, tavata talouselämän sekä politiikan vaikuttajia ja verkostoitua muiden, samanhenkisten yrittäjien kanssa. Ja kun Saariselällä ollaan, ei unohdeta myöskään luontoelämyksiä tai hauskanpitoa. Viime vuonna rikottiin osallistujaennätys. Ole mukana valloittamassa uudet huiput. Tarkkaile postiasi loppukesästä! Lähetämme sinulle elokuussa Yrittäjäpäivien ohjelman. Ilmoittaudu ajoissa - kuitenkin viimeistään 1.9.2010: kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi, puh. 0400 898 200 paivi.kukkonen@yrittajat.fi, puh. 0400 984 077 Lapin Yrittäjät Yhteistyökumppanimme: Lapin Yrittäjät 11
Lapin Yrittäjät Yrittäjä Lapin Yrittäjät -aluesivut VUODEN NUORI YRITTÄJÄ 2010 Lapin Yrittäjät ry:n vuoden 2010 Nuoreksi Yrittäjäksi on valittu ranualainen ravintolaalan yrittäjä Sauli Saarijärvi. Sauli Saarijärven Kiireen raja-yritys tarjoaa Ranualla kahvila- ja ravintolapalveluja valmistamalla omassa keittiössä niin ruuat kuin leipomotuotteetkin. Näiden lisäksi Kiireen raja tarjoaa pitopalvelua, hautajaisten, häiden sekä leirien muonitusta. Yrityksen menestyksen avaimina ovat räätälöidyt palvelut asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden täyttämiseksi sekä palautteen mukaan Euroopan parhaat munkit. Sauli Saarijärvi tunnetaan Ranualla ja laajemminkin väsymättömänä puurtajana, joka jaksaa vielä pitkien työpäivien jälkeen osallistua aktiivisesti yrittäjäyhdistyksen ja Lions-clubin toimintaan. Yritys työllistää yrittäjän lisäksi kaksi ja puoli työntekijää. Vuoden Nuori Yrittäjä-palkinto luovutettiin voittajalle Lapin Yrittäjät ry:n Yrittäjien Kevätviritys -tapahtumassa Suomulla 16.4.2010. SYKSYN TILI- JA VEROKOULUTUKSET Lapin Yrittäjät ry:n järjestää yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa seuraavia tili- ja verokoulutuksia Rovaniemellä. 14.10 Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus 18.11 Tilinpäätös- ja veropäivä 2.12 Ennakkoperintä 2011 ja lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Koulutuksien tarkemmat ohjelmat lähetämme myöhemmin. Voit ilmoittautua jo ennakkoon: puh. 0400 898 200 tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh. 0400 898 200 tai sähköpostitse: toimisto@lapin. yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: www. yrittajat.fi ja www.yrittajat.fi /lappi 12 Lapin Yrittäjäien toimitusjohtaja Pirkka Salo, puheenjohtaja Hannua Autonen ja järjestösihteeri Kerttu Peltoniemi luovuttamassa Vuoden Nuori Yrittäjä 2010 -kilpailun voittajalle ravintola-alan yrittäjälle Sauli Saarijärvelle palkintoa. Inari Avvil Travel Oy, Inari Arctic Nature, JK Linnanmäki Oy, LeonRain Tmi/Kotipizza Saariselkä, Niittyvuopio Oy, Rakennuspalvelu Marko Huhtamella. Kemijärvi M-TUULANIEMI Tmi Kittilä JM Suomi-Palvelut Oy, Kurkinen & Stoor Oy, Moniapu Ylitörmänen, Tunturin tuliainen. Ranua Laatta-Mesta Oy, Nuohoustyö Markku Saukko. Rovaniemi A.J.A.N Kuljetus, Ahma Insinöörit Oy, Cafe Toivo Avoin yhtiö/lounaskahvila Toivo, CANISTEMPUS Koirakalenterit, Guimikko, IT-Asennus J. Manner-Raappana, K & M Taiturit, Kuljetus Ylivirta, KäännösHelmi, Lapin Yrittäjät Luova Luode Oy, MadBoy Audio International Oy, Markkinointi Hakulinen Ky, Onnen Kosketus, PMA Kuljetus Ky, Rakennuspalvelu Lehtisalo Oy, Rakennuspalvelu Remsu, Rovaniemi Happy Salsa, Valokuvaaja Iisakki Härmä, Venäjän käännös- ja konsultointiapu JuEscon, Verhoomo & Entisöinti H. Juujärvi Tmi, Yläkemijoen Kuljetus Ky. Sodankylä AAPPA Osakeyhtiö, Hannu Lumme Tmi, Jouko Välitalo Oy, Kuljetuspalvelu Uutela Oy, Vuontistuvat Avoin yhtiö. Pelkosenniemi Pelkosenniemen Apteekki. Salla Sallan Apteekki Tenonlaakso Ajanpaino Oy, EPELI Ky, Utsjoen Kiinteistö Oy.
Yrittäjä Lapin Yrittäjät LAPIN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh. 0400 391 025 Jouni Vihervalli, puh. 0400 391 024 Kasarmintie 10, 99600 SODANKYLÄ puh. (016) 613 125, fax (016) 613 128 e-mail: autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Vilho Niiranen Jari Rantala Rovakatu 13, 96100 ROVANIEMI puh. (016) 3400 520, fax (016) 311 841 e-mail: vilho.niiranen@laki-forum.com jari.rantala@laki-forum.com Asianajotoimisto von und zu Fraunberg, Ylisuvanto ja Juntura Oy Jouko Ylisuvanto, puh. 0400 698 745 Jarmo Juntura, puh. 040 700 9593 Pekankatu 4 B 16, 96200 ROVANIEMI puh. (016) 366 766, fax (016) 344 306 e-mail: asianajotoimisto@fraunberg-ylisuvanto.com TILI- JA VEROASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Risto Pauna, Jouko Laakso, Tuija Riskilä, Outi Ruonamaa, Pirkko Koskivuori Maakuntakatu 16, 96200 ROVANIEMI puh. (016) 0400 898 200, fax (016) 420 0630 e-mail: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi TYÖSUHDEASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Jouko Laakso Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi puh. (016) 0400 898 204 fax (016) 420 0630 e-mail: jouko.laakso@lapin.yrittajat.fi LAPIN YRITTÄJIEN ALUE- JA TILITOIMISTO KESÄN AUKIOLOT SULJETTUNA VUOSILOMIEN JOHDOSTA 12.-23.7.2010 31.5.-9.7. JA 26.7.-13.8.2010 TOIMISTOMME AVOINNA KLO 8.00-15.00 Joustavat ja tehokkaat yrityksen rahoitusyhtiöpalvelut Säästöpankista Meillä saat rahoitusratkaisut yrityksesi tarpeisiin joustavasti ja läheltä. Perinteisen lainarahoituksen rinnalla tarjoamme rahoitusyhtiöratkaisuja yrityksesi investointeihin ja käyttöpääoman tarpeisiin. Kysy lisää! Riitta-Liisa Moisanen puh. 029 041 2731 044 554 6440 Hallituskatu 2, Tornio Pekka Konstenius puh. 029 041 2741 050 545 3132 Ainonkatu 1, Rovaniemi www.optia.fi Lapin Yrittäjät 13
Oikea suunta, mutta outo järjestys Yrittäjä Kuluva vuosi on eritahtista irtautumista talouden kriisistä. Eritahtisuutta ilmenee sekä maiden välillä että Suomessa toimialojen ja myös alueiden kesken. Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi 1. Verot ja rahat Vahvan kasvun vuotta tästä tuskin ehtii tulla, mutta valtaosa talouden tuoreista numeroista ja uutisista tukee optimististen odotusten suuntaa. Suurin uhka talouden kohenemiselle Suomessa ja koko Euroopassa on Kreikka ja sen ylivelkaantuneisuuden seuraukset. Kotimarkkinat ensin? Perinteinen järjestys talouden nousussa suhdannekuopan pohjalta on se, että vienti kääntyy kasvuun ensin ja kotimarkkinat seuraavat perässä. Tänä vuonna järjestys näyttää olevan toinen ainakin toistaiseksi. Vientiä peilaava teollisuuden tuotanto ei Suomessa ole kääntynyt kasvuun. Positiivisia odotuksia on; silti numerot toteutuneesta tuotannon muutoksesta ovat edelleen miinuksella. Yrityskohtaiset erot ovat huomattavan suuria, mutta kokonaisuudessaan teollisuus ei ole vielä noussut. Kehittyvien talouksien vetoapu ei näytä Suomessa tuntuvan. Sen sijaan kotimarkkinakysynnästä kertova vähittäiskauppa on kasvussa. Maaliskuussa myynnin arvo oli Tilastokeskuksen ns. pikaennakon mukaan yli 7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaiskuluttajien suuren enemmistön talous on kunnossa ja viime vuonna vaivannut ylivarovaisuus rahankäytössä on poistunut. Kreikan kompuroinnin vaikutus Väärillä papereilla rahaliiton jäseneksi tullut Kreikka on todella suurissa ongelmissa. Kreikan valtion budjettivaje paljastui monin kerroin oletettua suuremmaksi jo viime syksynä, mutta vajeen kärjistyminen Euroopan laajuiseksi kriisiksi kesti puoli vuotta. Tämä on jälleen yksi esimerkki kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden oudosta logiikasta. Suomen valtio on Kreikkaan nähden ikään kuin pankin roolissa: lainaamalla rahaa kohtuullisen leveällä korkomarginaalilla asiakkaalle, jonka luottokelpoisuus ei ole läheskään parhaasta päästä. Kreikan kriisin välitön vaikutus on ollut euron ylivahvuuden purkautuminen dollaria ja muita päävaluuttoja vastaan. Tältä osin vaikutus on ollut Suomen kannalta myönteinen. Toinen, epäsuorempi vaikutus tulee rahapolitiikan kautta. Kun Kreikan ja euroalueen muiden heikoimpien lenkkien pelivara fi nanssipolitiikassa on nolla, on rahapolitiikka pidettävä poikkeuksellisen keveänä. Tästä syystä Euroopan keskuspankki ei ole vieläkään vihjannut ohjauskoron edes ensimmäisestä korotuksesta. Yhteen prosenttiin juuttuneen ohjauskoron kausi venyy edelleen. Pahimmillaan Kreikan sotku voi heikentää koko Euroalueen talouskehitystä tuntuvasti. Jos kriisi leviää Espanjaan viisi kertaa Kreikkaa suurempaan talouteen on myös pelastusoperaatio monin verroin kalliimpi. Eurovaltioiden lainanoton hinta nousee ja fi nanssipolitiikka joutuu entistä ahtaammalle. Äärimmillään kriisi voi tuottaa suurta kitkaa rahoitusmarkkinoille: jos epävarmuus rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta valtioille, pankeille ja suuryrityksille leviää, on edessä samankaltainen pysähdyksen ja odottelun tila jota elettiin syksyllä 2008 ja alkuvuonna 2009. Investointeja lykätään ja kauppa ei käy. Uusi maksupalvelulaki voimaan mikä muuttuu? Toukokuun alusta voimaan tullut maksupalvelulaki tuo mukanaan uudistuksia paitsi pankeille ja muille luottolaitoksille myös pienemmille maksuja vastaanottaville yrityksille, kuten kaupoille, ravintoloille, takseille ja autokorjaamoille. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi Maksupalvelulaki pohjautuu EU:n maksupalveludirektiiviin, ja sen soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat esimerkiksi tilisiirrot, suoraveloitukset, pankki- ja luottokorttimaksut sekä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistymisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä muutos nykyiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentyminen ensin enintään kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta yhteen työpäivään. Koska maksupalvelun velvoitteet koskevat suurelta osin maksupalveluja tarjoavia yrityksiä, etenkin pankit ja luottoyhtiöt joutuvat uusien velvoitteiden myötä tekemään muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiinsä. Pankeilla ja muilla maksupalveluntarjoajilla voi olla tarvetta muuttaa myös maksupalveluja käyttävien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia. Tämän vuoksi yrittäjien kannattaa lukea huolellisesti maksupalveluntarjoajan lähettämät uudet sopimusehdot, jotka saattavat tuoda esimerkiksi pankkikorttimaksuja vastaanottavalle yritykselle velvollisuuden säilyttää kuitteja jatkossa nykyistä pitemmän ajan. Maksu ja alennus maksuvälineen käyttämisestä Maksupalvelulaki mahdollistaa jatkossa sen, että yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Näin ollen 15
1. Verot ja rahat Yrittäjä maksupalveluntarjoajana oleva kotimainen tai ulkomainen pankki tai luottolaitos ei enää jatkossa saa estää maksunsaajaa pyytämästä maksajalta maksua tai tarjoamasta tälle alennusta maksuvälineen käyttämisestä. On arvioitu, että kulujen veloittaminen maksukäytännössä lisää korttimaksujen läpinäkyvyyttä ja edistää kilpailua eri maksuvälineiden välillä sekä ohjaa kuluttajia käyttämään edullisimpia maksuvälineitä. Yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Maksunsaajana toimiva yritys voi periä maksuvälineen käyttämisestä enintään sellaisen maksun, joka ainakin likimääräisesti vastaa maksunsaajalle itselleen asiakkaan maksuvälineen käyttämisestä aiheutuvia tosiasiallisia kustannuksia. Näin ollen esimerkiksi kauppa voi siirtää edelleen maksajalle muun muassa palveluntarjoajan korttimaksun perusteella perimän provisiomaksun. Veloitettava lisäkulu ei kuitenkaan saa olla kortin käytöstä aiheutuvaa maksua suurempi. Erikseen on kielletty, ettei maksupäätteiden hankkimisesta tai vuokrauksesta ja palveluntarjoajan maksunsaajalta Yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. perimää kiinteistä kuukausimaksuista saa periä asiakkailta. Jos kauppias tai muu maksunsaajayritys pyytää asiakkaalta maksutapalisää tai tarjoaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä, on tästä kerrottava asiakkaalle ennen maksutapahtuman käynnistämistä. Tällöin myös maksun tai alennuksen määrästä on ilmoitettava. Tiedonantovelvollisuus on täytettävä siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida ja valita hänelle sopivin maksutapa. Säännös on pakottava kuluttajakaupassa. Yrittäjä voi ilmoittaa veloittamansa maksut esimerkiksi asettamalla ne näkyville liiketilan oveen tai kassan yhteyteen. Maksutapahtuman toteuttamisajat lyhenevät Maksupalvelulain mukaan sekä maksajan että maksunsaajan palveluntarjoajan noudattamat kotimaan maksutapahtumien toteuttamisajat lyhenevät. Maksajan palveluntarjoajan on pääsääntöisesti maksettava maksutapahtuman rahamäärä maksunsaajan palveluntarjoajan tilille viimeistään maksutoimeksiannon vastaan- ottohetkeä seuraavana työpäivänä. Tämän jälkeen maksusaajan palveluntarjoajan on maksettava summa välittömästi maksunsaajan tilille. Vuoden 2012 alkuun saakka kestävän siirtymäkauden ajan tilisiirtojen toteuttamisajaksi voidaan muissa kuin kotimaan maksutapahtumissa sopia kolme työpäivää maksutoimeksiannon vastaanottohetkestä lukien. Maksupalvelulaissa säädetyt maksutapahtuman toteuttamisajat eivät koske maksukortilla tai muulla maksuvälineellä tapahtuvan maksun tapahtumahyvityksiä. Tapahtumahyvityksen suorittamisajankohdasta voidaan näin ollen sopia tapahtumahyvittäjän, esimerkiksi Luottokunnan ja maksunsaajana olevan yrityksen, esimerkiksi kauppiaan välillä. Käytännössä uusien SEPA-maksukorttien maksuliikenne kulkee Luottokunnan kautta, jolloin rahan läpimenoaika maksunsaajana olevan kauppiaan tilille kestää Luottokunnan vakiosopimusehtojen mukaan kaksi pankkipäivää. Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen Heinäkuun alussa kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen verokanta on muutoksen jälkeen 23 %. Alennetut verokannat ovat 13 % ja 9 %. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi Toinen muutos koskee tarjoillun ruoan arvonlisäverokantaa. Alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita lukuun ottamatta ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta muuttuu yleisestä verokannasta alennettuun. Heinäkuun alusta se on sama kuin muidenkin elintarvikkeiden eli 13 %. Uusia verokantoja sovelletaan, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Tärkeän poikkeuksen muodostavat kuitenkin ennakkomaksut. Jos ennakkomaksu on kertynyt 30.6.2010 mennessä, sovelletaan ennakkomaksujen osalta vanhoja verokantoja. ALV-muutos edellyttää uusien verokantojen syöttämistä laskutus- ja kirjanpitojärjestelmiin. Yrityksen on tarkkailtava myymiensä hyödykkeiden toimitusajankohtaa, jotta laskutus tapahtuu oikealla verokannalla ja jotta vero maksetaan oikeamääräisenä. Erityisesti kuluttajakauppaa harjoittavien ja bruttomääräisesti hyödykkeidensä myyntihinnat esittävien yritysten on ratkaistava, viedäänkö veronkorotus hintoihin, ja milloin. Samalla on arvioitava, joudutaanko väliaikaisesti. ottamaan käyttöön kahdet hinnat. Kuluttajalainsäädäntö vaatii, että kuluttaja-asiakkaalle on esitettävä aina kokonaishinta. Yritykselle myytäessä voidaan tarjous ilmoittaa esimerkiksi XX euroa lisättynä kulloinkin voimassaolevalla arvonlisäverolla. Verohallinnon ohje Verohallinto on julkaissut ohjeen siitä miten arvonlisäverokantojen 1.7.2010 muutos toteutetaan laskutuksessa (Dnro 348/40/2010, 13.4.2010). Seuraavassa esimerkkejä Verohallinnon ohjeesta: Tavara Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu, tavara on otettu omaan käyttöön, yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahan tuodusta tavarasta on veron suorittamisvelvollisuus syntynyt 1.7.2010 tai sen jälkeen. Jos tavaran myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Esimerkki: Asiakas oli tilannut uuden auton helmikuussa 2010. Auto luovutetaan hänelle heinäkuussa 2010. Auton myyntiin sovellettava verokanta on 23 %. Jos asiakas maksaa auton hinnan tai osan hinnasta esim. luovuttamalla vanhan autonsa osana kauppahintaa kesäkuussa, kysymyksessä on ennakkomaksu, johon sovelletaan 22 %:n verokantaa. Sovellettavaan verokantaan ei vaikuta se ajankohta, milloin auto 16
Yrittäjä 1. Verot ja rahat on tilattu, kauppasopimus allekirjoitettu tai auto rekisteröity. Jotta ennakkomaksuun voidaan soveltaa ennen 1.7.2010 voimassa olevaa verokantaa, sen tulee olla kertynyt myyjälle ennen tätä ajankohtaa. Jos esimerkissä autokauppias antaa ostajalle laskun, joka on päivätty kesäkuulle 2010, mutta ostaja maksaa sen heinäkuussa, sovellettava verokanta on 23 %. Tavara on toimitettu, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Esimerkki: Myyjä lähettää ostajalle 30.6.2010 elintarvikkeita. Tavarat saapuvat ostajan varastolle 1.7.2010. Jos kuljetus tapahtuu myyjän vastuulla, ostaja on vastaanottanut tavarat 1.7.2010 ja sovellettava verokanta on 13 %. Jos kuljetus tapahtuu ostajan vastuulla, tavarat katsotaan toimitetun kuljetuksen alkaessa 30.6.2010, jolloin myyntiin sovelletaan 12 %:n verokantaa. Osamaksukaupassa veron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Esimerkki: Autoliike myy osamaksusopimuksella auton, joka luovutetaan ostajalle kesä-kuussa. Koko kauppahintaan sovelletaan 22 %:n verokantaa. Osamaksuerien maksuajan-kohdilla ei ole vaikutusta sovellettavaan verokantaan. Veden sekä energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun ja lämmön laskutus tapahtuu usein aikaisempaan kulutukseen perustuvilla arviolaskuilla ja kerran vuodessa tehtävällä tasaus-laskulla. Näihin laskuihin saattaa sisältyä kulutukseen perustuvan maksun lisäksi kulutuksen määrästä riippumaton perusmaksu. Arviolaskuihin ja tasauslaskuihin, jotka maksetaan ennen 1.7.2010, sovelletaan 22 %:n verokantaa. Esimerkiksi laskuun ajalta 1.5.2010-31.7.2010 sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen suoritusta, joka kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Yhteisöhankinta Sellaiseen toisesta EU-maasta hankittuun tavaraan, joka on kohdistettava heinäkuulle 2010 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta verokantaa. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, kun hankinta on tehty. Hankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on toimitettu. Jos ostajalle kuitenkin annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle. Esimerkki: Yritys tuo kirjoja Ruotsista. Kirjat toimitetaan kesäkuussa 2010, ja laskutetaan heinäkuussa 2010. Yhteisöhankinnasta suoritetaan veroa 9 %:n mukaan, koska yhteisö-hankinta kohdennetaan heinäkuulle. Jos sekä toimitus että laskutus tapahtuvat kesäkuussa, sovellettava verokanta on 8 %. Palvelu Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty palvelu on suoritettu tai palvelu on otettu omaan käyttöön 1.7.2010 tai sen jälkeen. Ennakkomaksuun sovelletaan kuitenkin kertymisajankohdan verokantaa. Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Esimerkki: Asiakas ostaa autokorjaamolta korjauspalvelun, joka valmistuu 30.6.2010. Asiakkaalle palvelu luovutetaan 1.7.2010. Autokorjaamon käyttämä alihankkija luovuttaa työnsä autokorjaamolle 29.6.2010. Alihankkijan myyntiin autokorjaamolle sovellettava verokanta on 22 %. Autokorjaamon myyntiin asiakkaalle sovellettava verokanta on 23 %. Oma käyttö Itse suoritetun rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamiseen sovelletaan 23 %:n verokantaa, siltä osin kuin rakentamispalvelu valmistuu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Ostetun rakentamispalvelun omaan käyttöön sovelletaan 23 %:n verokantaa, kun rakentamispalvelua on vastaanotettu 1.7.2010 jälkeen. Jos vastiketta on maksettu ennen 1.7.2010, verokanta on kuitenkin 22 %. AVL 33 :ssä tarkoitetun kiinteistön, jonka aikaisempi luovuttaja oli ostanut tai itse suorittanut rakentamispalvelun, ottamisesta omaan käyttöön suoritettava vero on 23 %, jos kiinteistö on luovutettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Jatkuvana suorituksena tapahtuva tavaran ja palvelun myynti Jatkuvana suorituksena tapahtuvat tavaran ja palvelun myynnit ovat myyntejä, joissa 17
1. Verot ja rahat Yrittäjä vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Esimerkiksi vuokrauspalvelu on jatkuvaluonteinen suoritus. Jatkuvaluonteisia suorituksia eivät ole kertaluonteiset myynnit, joissa vastike suoritetaan useammassa erässä, kuten osamaksukauppa tai rakennusurakka. Jatkuvia eivät myöskään ole sellaiset jatkuvaluonteiset myynnit, joissa veloitus ei perustu pelkästään aikaan vaan myös toimitettuun määrään. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Esimerkiksi, jos vuokranmaksujakso on 1.5. - 31.7.2010, palvelu katsotaan suoritetuksi 31.7.2010. Palvelun myyntiin sovellettava verokanta on tällöin 23 % koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen 1.7.2010, myyntiin sovelletaan 22 %:n verokantaa. Alennukset, luottotappiot ym. oikaisuerät Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Esimerkki: Asiakkaalle on luovutettu auto helmikuussa 2010. Heinäkuussa 2010 autossa ilmenee vika, joka oikeuttaa hinnan alennukseen. Hinnanalennukseen sovelletaan auton luovutushetkellä voimassa ollutta 22 % arvonlisäverokantaa. Esimerkki: Rakennusurakka valmistuu elokuussa 2010, jolloin lähetetään loppulasku 5 000 euroa + alv 23 %. Koko urakan hinnasta 100 000 eurosta on maksettu ennakkomaksuina ennen heinäkuuta 95 000 euroa + alv 22 %. Marraskuussa 2010 havaitaan virhe, jonka seurauksena myyjä hyvittää ostajalle 6 000 euroa. Hyvitykseen sovelletaan 23 %:n vero-kantaa, koska rakentamispalvelu on valmistunut 1.7.2010 jälkeen. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai muut kausialennukset ja vastaavat erät, jotka kohdistuvat sekä ennen 1.7.2010 että sen jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin voidaan jakaa eri verokannan alaisiin osiin voimaantulosäännöksestä poiketen ajan kulumisen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi koko vuodelle 2010 kohdistuvista yleisen verokannan alaisista myynneistä annetuista vuosialennuksista puolet voidaan katsoa kohdistuvan 22 %:n verokannan alaisiin myynteihin ja puolet 23 %:n alaisiin myynteihin. Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys, jonka mukaan rakennuspalvelun myyntiin aletaan soveltaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta 1.4.2011 lukien. Esityksellä pyritään torjumaan alan harmaata taloutta. Rakentamispalvelu Muutoksen jälkeen arvonlisäveron suorittaa myyjän sijasta ostaja, kun kaupan kohteena on rakentamispalvelu, tai työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten. Myyjällä on jatkossakin vähennysoikeus ostoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Rakentamispalveluna pidetään kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja asennustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Rakentamispalvelun käsite kattaa maa- ja vesirakentamisen, rakennusten uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja perusparantamisen, rakennuksen sähkö- ja LVI-työt, rakentamisen viimeistelytyöt ja rakennuskoneiden vuokrauksen käyttäjineen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta rakennustyöhön liittyvien suunnittelu-, valvonta- tms. palveluiden myyntiin. Myös tavaran myynti ilman siihen liittyvää työsuoritusta on käännetyn ulkopuolella. Esimerkiksi kodinkoneiden myynti asen- nettuna katsotaan tavaran myynniksi, koska palvelun osuus on vähäinen suhteessa tavaran arvoon. Ostajana elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Toinen edellytys käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle koskee rakentamispalvelun ostajaa. Jos rakentamispalvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, on käännettyä verovelvollisuutta sovellettava. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös silloin, kun rakentamispalvelu myydään elinkeinonharjoittajalle, joka myy palvelun edelleen edellä tarkoitetulle rakennustoiminnan harjoittajalle. Tämä tarkoittaa, että rakennusliikkeelle myytäviin rakentamispalveluihin sovelletaan aina käännettyä verovelvollisuutta. Sen sijaan muun toimialan yritys, joka kertaluonteisesti rakennuttaa itselleen esimerkiksi toimitilat, ei ole sellainen ostaja, jolle myytäessä käännettyä sovelletaan. Kiinteistön sijaittava Suomessa Säännöksen soveltamisen suhteen ei ole merkitystä sillä, onko palvelun ostaja suomalainen vai ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja tai onko palvelun myyjä suomalainen vai ulkomaalainen. Olennaista on, että kiinteistö, jolla rakentamispalvelua suoritetaan, sijaitsee Suomessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2011. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovellettaisi lain voimaantullessa keskeneräisiin palveluihin eli niihin, joissa palvelun suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen 1.4.2011. Käännetyn soveltumista tarkasteltaisiin urakkakohtaisesti siten, että tiettyyn kokonaisurakkaan sisältyviä aliurakoita tarkasteltaisiin kutakin erikseen urakka- ja urakoitsijakohtaisesti. Ne urakat, joita ei ole aloitettu ennen 1.4.2011, viedään loppuun vanhan järjestelmän mukaisesti. Satu Grekin 18
Yrittäjä 1. Verot ja rahat Yrityksen myynti Edellisessä YrittäjäInfossa 2/2010 käsiteltiin yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä verohuojennuksia. Tässä kirjoituksessa käsitellään osakekaupan ja liiketoimintakaupan verotuksellisia eroja. On kaksi tapaa myydä yritys. Ensimmäinen tapa on, että kaupan kohteena ovat yhtiön osakkeet tai osuudet. Tällöin myyjänä on osakas. Toisessa vaihtoehdossa kohteena on yrityksen liiketoiminta. Tällöin myyjänä on yritys. Verot maksaa se, kuka on myyjänä. Ensimmäisessä tilanteessa lasketaan siten osakkaan luovutusvoittoa. Jälkimmäisessä saatu kauppahinta on yrityksen veronalaista tuloa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksen myynti tapahtuu aina jälkimmäisellä tavalla. Osakkeiden tai osuuksien myynti Jos myyjällä ei ole enää yrityskaupan jälkeen tarvetta yhtiölle, selkeintä voi olla myydä koko yhtiö tai siitä omistettu osuus. Tällöin kaupan kohteena on osakeyhtiön osakekanta tai henkilöyhtiön yhtiömiesosuus. Kauppahinta maksetaan myyjäyrittäjälle korvauksena saaduista osakkeista. Yhtiön omistamien omaisuuserien omistaja ei vaihdu, vaan esimerkiksi kiinteistön omistaa kaupan jälkeenkin sama yhtiö. Osakkeiden tai osuuksien myynnistä lasketaan myyjäyrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa luovutusvoitto tai -tappio. Luovutusvoitto on pääomatuloa, ja verotetaan kiinteällä 28 prosentin verokannalla. Julkista keskustelua on käyty pääomatuloveroprosentin nostamisesta. Jos luovutuksesta syntyy tappio, se voidaan vähentää myyntivuonna tai kolmena seuraavana vuonna syntyvistä luovutusvoitoista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt vähentämisajan pidentämisestä viiteen vuoteen vuoden 2010 alusta, mutta päätös ei ole vielä muuttunut pykäläksi. Luovutusvoiton määrä lasketaan siten, että saadusta kauppahinnasta vähennetään osakkeista maksettu ja/tai yhtiöön sijoitettu määrä, sekä myynnistä mahdollisesti aiheutuneet kulut. Todellisen hankintamenon ja kulujen vaihtoehtona myyjä voi vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaisen arvon, joka on omistusajan pituudesta riippuen 20 tai yli 10 vuotta omistetuissa 40 prosenttia saadusta myyntihinnasta. Ostajan kannalta osakkeiden tai yhtiömiesosuuden ostamiseen liittyy seikkoja, jotka toimivat verotuksen kannalta epä- edullisesti verrattuna liiketoimintakauppaan. Kauppahinnan rahoittamiseksi otetun velan koron voi kyllä vähentää. Ei kuitenkaan ostetun yrityksen verotuksessa, vaan ostajan henkilökohtaisena tulonhankintaan liittyvänä kuluna. Sen sijaan osaakaan kauppahinnasta ei voi vähentää omistusaikana. Se vähennetään vasta osana hankintahintaa, kun osakkeet tai osuudet seuraavan kerran luovutetaan. Myyjän kannalta osakkeiden kauppa on houkutteleva siksi, että kauppahinta kuuluu myyjäyrittäjälle eikä yhtiölle. Osakkeet myyneen yrittäjän ei tarvitse erikseen pohtia, miten kotiuttaa kauppahinta yhtiöstä ja mitä tehdä tyhjälle yhtiölle. Substanssikauppa eli liiketoiminnan myynti Ostaja haluaa yleensä ostaa yrityksen tuloksentekokykyä. Kohteena olevassa yrityksessä voi olla omaisuutta, josta ostaja ei ole kiinnostunut maksamaan. Onkin tavallista, että ostaja on kiinnostunut vain tietystä liiketoiminnan osasta. Kun yrityskauppa toteutetaan myymällä yrityksen liiketoiminta ja/tai omaisuus tai osa siitä, puhutaan liiketoiminta- tai substanssikaupasta. Myyjänä on tässä vaihtoehdossa yritys, jota verotetaan saadusta voitosta. Myydyistä omaisuuseristä saatu vastike on kaupantekovuoden veronalaista tuloa myyjäyhtiölle. Vastaavasti myytyjen omaisuuserien poistamatta olevat hankintamenot sekä myynnin asiantuntijanpalkkio- ym. kulut ovat yrityksen vähennyskelpoisia menoja. Yritys ei voi milloinkaan vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaista arvoa, vaan voitto lasketaan aina todellisten menojen vähentämisen kautta. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 26 prosentin yhteisöveron. Voitto pitää erikseen siirtää yrittäjälle esimerkiksi osingonjakona. Henkilöyhtiön liiketoimintakaupasta saama voitto jaetaan muun yritystulon mukana yhtiömiehillä ansio- ja pääomatulona verotettavaksi. Kuitenkin henkilöyhtiön käyttöomaisuuden luovutuksesta saatu voitto on aina pääomatuloa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii omissa nimissään ilman juridista yritysmuotoa. Kun liiketoiminta myydään, on kyseessä toiminimen viimeinen liiketapahtuma. Saatu kauppahinta on elinkeinotoiminnan tuloa. Se jaetaan elinkeinonharjoittajan ansio- ja pääomatulona verotettavaksi siten, että elinkeinotoiminnan nettovarallisuudelle laskettua 20 % tuottoa vastaava osuus on pääomatuloa. Elinkeinonharjoittajan vaatimuksesta tuottoprosenttina voidaan kuitenkin käyttää 10 tai 0. Kuten henkilöyhtiöillä, kiinteän käyttöomaisuuden luovutusvoitto on kuitenkin aina pääomatuloa. Ansiotulon osalta luopuja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä saada tulontasausta. Tällöin veroprosentti ei kohtuuttomasti nouse suuren kertatulon vuoksi. Ostajana henkilö vai yhtiö velan korot Liiketoimintakaupalla ostetulle omaisuudelle muodostuu hankintameno, joka aktivoidaan taseeseen. Erotuksena osakekauppaan liiketoimintakaupassa ostaja voi tehdä hankintamenosta vuosittaisia poistoja. Ostajana liiketoimintakaupassa on yleensä yhtiö. Liiketoiminnan ostoon otetun velan korot ovat yhtiön elinkeinotoiminnan velkaa, eikä ostavan yrittäjän henkilökohtaista tulonhankkimisvelkaa. Myös osakkeiden tai osuuksien kaupassa ostajana voi olla luonnollisen henkilön sijaan yhtiö. Ostetusta yhtiöstä tulee tällöin ostavan yhtiön tytäryhtiö. On tavallista, ja usein rahoittajankin toivomus, että pian kaupan jälkeen tytäryhtiö sulautetaan emoon. Tämän jälkeen kauppahintavelka ja ostettu yritystoiminta ovat samassa yhtiössä. Ole tarkka kauppaneuvottelussa Yrittäjän olipa hän ostajana tai myyjänä on oltava siis tarkkana kauppaneuvotteluissa. Yrittäjälle jäävien eurojen määrään vaikuttaa merkittävästi se, sovitaanko kauppahinta maksettavaksi yhtiön osakkeista tai yhtiömiesosuuksista vai onko kaupan kohteena yrityksen omaisuus. Eri tavalla toteutettuna saman yrityksen hinta voi muodostua hyvinkin erilaiseksi. Satu Grekin 19
2. Työnantajan ABC Yrittäjä Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta säädetään työsopimuslailla ja lisäksi työehtosopimuksissa on säännöksiä. Työsopimuslain (2 luku 11 ) perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä (1+9), jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada puolet palkastaan. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa, ja lähtökohtaisesti työehtosopimuksissa onkin pidemmälle meneviä velvollisuuksia sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta. Vaikka toimialalla ei olisikaan työehtosopimusta, voivat työnantaja ja työntekijä sopia työsopimuslakia pidemmästä palkanmaksuvelvollisuudesta. Työsopimuslain 1+9 päivän palkanmaksuvelvollisuutta lyhyemmästä ajasta ei sen sijaan voida sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työehtosopimuksissa alakohtaisia eroja Työehtosopimuksien sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevat säännökset vaihtelevat toimialoittain, mutta yleisimmin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus pitenee työsuhteen keston mukaan. Yleensä työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee 1 kuukaudesta 3 kuukauteen työsuhteen pituuden mukaan. Joissain työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on rajoitettu karenssipäivillä, mutta yleensä karenssipäivät koskevat vain lyhyen ajan kestäneitä työsuhteita. On tärkeää huomata, että työnantaja on usein velvolllinen noudattamaan työehtosopimusta yleissitovuuden nojalla eli myös silloin, kun työnantaja ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät internetistä osoitteesta www.fi nlex.fi /fi /viranomaiset/tyoehto/ ja myös Suomen Yrittäjien nettisivuilta Työnantajan abc-osiosta, mistä voi tarkastaa onko oman yrityksen toimialalla yleissitova työehtosopimus ja minkälaiset oman toimialan sairausajan palkanmaksuvelvollisuudet ovat. Jos työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, ei sen määräyksistä (kuten esimerkiksi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus) voi sopia toisin työntekijän kanssa ellei työehtosopimus nimenomaisesti tätä mahdollista. Sairauspäivärahan haku Kelalta Työnantajalla on yleensä oikeus saada työntekijän sairausvakuutuslain (SVL) sairauspäiväraha palkanmaksun ajalta. Käytännössä työnantaja maksaa työntekijälle palkan sairausajalta ja hakee Kelalta sairauspäivärahan. Jos asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräyksiä, voi työnantaja maksaa työntekijälle Kelan sairauspäivärahan ja palkan välisen erotuksen. Sairauspäiväraha on haettava 4 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden eli sairauden alkamisesta. Työehtosopimuksissa sairausajan palkan määräykset on usein kytketty SVL:n päivärahaan. Jos esimerkiksi päivärahaa ei makseta työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai se maksetaan vähäisempänä, työnantajalla voi olla toimialasta riippuen oikeus vähentää tämä osa sairausajan palkasta. On tärkeää huomata, että vaikka Kelan ei maksaisi sairauspäivärahaa, ei työnantaja voi suoraan tähän vedoten kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Milloin työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa? Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö ällikkö Outi Tähtinen, p. (09) 2292 2842, outi.tahtinen@yrittajat.fi Jos työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Sairauden määrittäminen aiheuttaa joskus hankalia rajanvetotilanteita, esimerkiksi kauneusleikkauksen perusteella työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan ellei leikkauksen taustalla ole lääketieteelliset perusteet. Myös sterilisaatio ja lapsettomuushoidot jäänevät palkanmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle, ellei toimenpiteen perusteena ole sairaus. Työnantajalla ei ole myöskään sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, jos poissaolon syy ei ole virallisen tautiluokituksen mukainen sairaus. Lääkärintodistus onkin hyvin tärkeä osa työnantajan arvioinnissa, onko hänellä palkanmaksuvelvollisuus työntekijän poissaolon ajalta. Työnantajan on tämän vuoksi tärkeää ilmoittaa työntekijöille, että sairaustapauksissa on toimitettava lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen toimittamisvelvollisuudesta on usein säännöksiä työehtosopimuksissa, ja joidenkin työehtosopimuksien mukaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden alkaminen on sidottu lääkärintodistuksen toimittamiseen. Työnantaja voi myös pääsääntöisesti edellyttää, että työntekijä toimittaa työterveyslääkärin todistuksen. Myös tästä on usein säännöksiä työehtosopimuksissa. Työterveyslääkärin todistuksen edellyttäminen on usein järkevää, koska työterveyslääkärillä on tai ainakin pitäisi olla käsitys työpaikan olosuhteista ja siitä, minkälainen sairaus tai vamma aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden juuri hänen työtehtäviinsä. Työnantajan on hyvä varmistua työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa siitä, että heillä on riittävät tiedot työpaikan olosuhteista. Mitä lääkärintodistus sisältää? Lääkärintodistuksessa on oltava lääketieteellinen taudin määritys eli diagnoositieto selväkielisesti tai tautiluokituksen (ICDkoodit) mukaisin numeroin ilmaistuna. Esimerkiksi ICD-koodien Z-koodi osoittaa, että työntekijällä on laillinen peruste olla työstä pois, mutta sen perusteena ei ole sairaus, joten työnantajalla ei ole lähtökohtaisesti Z-koodin perusteella palkanmaksuvelvollisuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että oikeuskäytännössä on katsottu, että poikkeuksellisesti Z-koodin alainen burnout on oikeuttanut työntekijän saamaan sairausajan palkan. Jos lääkärintodistuksesta puuttuu diagnoositieto, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ellei hänellä ole tiedossa muuta hyväksyttävää syytä työntekijän poissaololle. 20