ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 45/2012/1 Dnro ESAVI/43/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2012 Iittala Group m Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee koeluonteista i toimintaa Iittalan lasitehtaalla, Hämeenlinna. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Iittala Group Oy Ab, Iittalan Lasi Tehtaantie 3 C 14500 Iittala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Iittala Group Oy Ab, Iittalan lasitehdas Tehtaantie 3 C 14500 Iittala ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 14.2.2012. ASIAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 :n 3 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lasitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 8 c) nojalla. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupapäätös Iittala Group Oyj:n Iittalan lasitehtaan toiminnalle (Hämeen ympäristökeskus nro YSO/23/2007, dnro HAM-2003-Y-642-111, 20.2.2007). Vesilain (264/1961) mukainen lupapäätös Iittala Group Oyj:n Iittalan lasitehtaalle veden johtamiselle Äimäjärvestä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, nro 49/2008/3, dnro LSY-2007-Y-106, 14.5.2008). Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen päätös koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee lasin mattausta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, nro 34/2010/1, dnro ESAVI/602/04.08/2010, 24.9.2010). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lasitehtaan alue on Hämeen lääninhallituksen 20.10.1994 vahvistamassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tehtaan varastorakennukset sijaitsevat liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (K-2). Tehdasrakennusten pohjoispuolella paikoitusalueen ja Iittala Group Oyj:n omien kiinteistöjen takana sijaitsee asuintaloja, hoivaalan yritys ja Iittalan ostoskeskus. Etelässä lasitehtaan alue rajoittuu Äimäjärveen. Länsipuolella on asutusta ja luoteispuolella Lasimäen takana on Kalvolan kunnan kirjasto ja Iittalan yhtenäiskoulu (luokat 1 9). ILMOITETTU KOETOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Koetoiminnan kesto Ensimmäisen koetoimintajakson aikana lasituotteiden mattausprosessin laitteisto saatiin toimintakuntoon. Koetoiminnan aikana ei kuitenkaan ehditty suunnittelemaan jätevesien käsittelyä. Lisäksi muottien ja uusien hapotettavien tuotteiden kanssa oli ongelmia. Nyt haettavan koetoimintajakson aikana tehdään: mallituotantoa, jolla pyritään löytämään uusille tuotteille sopiva happokäsittelysykli sekä ratkaisemaan muottien aiheuttamia ongelmia suunnitelmia jätevesien käsittelyn järjestämiseksi Iittalan tehtaalla. Koeluonteinen toiminta aloitetaan 15.3.2012, ja sen on suunniteltu kestävän 6 kuukautta.
3 Toiminnan kuvaus Mattausprosessissa käytetään vettä, suolahappoa (32 %) ja ammoniumbifluoridia. Tuotteiden panostus prosessiin tapahtuu käsin, mutta panostuksen jälkeen varsinainen mattausprosessi toimii automaattisesti suljettuna järjestelmänä. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu käsittelypaletille asetettujen tuotteiden esipesu, jolloin käsittelypaletti/lasituotteet upotetaan suolahappo-ammoniumbifluoridi-kylpyyn. Kolmannessa vaiheessa käsittelypaletti/lasituotteet huuhdotaan ionivaihdetulla vedellä ja kuivataan. Tämän jälkeen lasituotteet otetaan ulos prosessista. Alkuperäinen suunnitelma oli pakata tuotteet heti linjan jälkeen, mutta tuotteissa (erityisesti tuotteissa, joiden pinta on epätasainen) havaittiin hieman epäpuhtauksia vielä prosessipesujen jälkeenkin, joten tuotteet pestään ammattikeittiön astianpesukoneella ennen pakkaamista. Hapotusprosesssi toimii sähköllä, jota prosessilaitteiston valmistajan mukaan kuluu 22 kwh. Mattausprosessin raaka-aineet ja käyttömäärät Kemikaalien ja veden kulutukseksi on arvioitu seuraavaa, jos tuotteita hapotetaan noin 100 000 kappaletta vuodessa: suolahappo (32 %) 500 800 kg (5 8 g/tuote) ammoniumbifluoridi 400 700 kg (4 7 g/tuote) vesi noin 40 m 3 (0,4 l/tuote). Ensimmäisen koetoimintajakson aikana havaitut ongelmat Koetoiminnan aikana saatiin prosessilaitteisto toimimaan moitteettomasti. Kaasunpesurin kanssa ei ollut ongelmia ja mattaustulos oli useimmiten tyydyttävä. Suurimmat haasteet liittyivät hapotuslaitteiston käsittelypaletin muotteihin. Hapotettavat tuotteet kiinnitetään käsittelypaletin muotteihin voimakkaalla alipaineella. Ensimmäiset käyttöön otetut muotit olivat hapotuslaitteiston toimittajan vakiomuotit ja tilattiin Mariskoolille ja kivi-tuikulle (muotit ovat tuotekohtaisia). Ensimmäiset muotit olivat liian kovaa materiaalia ja ne eivät tarttuneet tuotteeseen tarpeeksi voimakkaasti kiinni. Tämän vuoksi tuotteita irtosi muoteista käsittelyn aikana. Lisäksi liian kova materiaali aiheutti sen, että lasin sisäpinnalle pääsi valumaan happoa, jolloin hapotustulos oli pilalla. Muotit vaihdettiin pehmeämpään materiaaliin. Irtoamisongelma ja hapotusnesteiden pääseminen sisäpinnoille saatiin ratkaistua. Sen sijaan tuli muottien kulumisongelma. Pehmeämpänä materiaalina uusi muotti ei kestänyt hapanta ympäristöä yhtä hyvin kuin ensimmäinen versio. Tällä hetkellä on etsinnässä muottimateriaali, joka olisi kahden testatun vaihtoehdon väliltä.
Koetoiminnan aikana havaittiin, että eripintaiset tuotteet vaativat erilaiset hapotussäädöt, vaikka tuotteet oli tehty samasta lasimassasta. Kivituikkuun oli paljon helpompi saada hyvä hapotustulos kuin Mariskooliin, koska se on sileäpintainen. Joulumarkkinoita varten olisi tarvetta mallituotannolle. Jouluksi on tulossa valikoimaan uusia hapotettavia tuotteita. Nämä ovat pinnaltaan epätasaisia, joten hyvän hapotustuloksen saavuttaminen on hankalampaa. Lisäksi on tarkoitus yhdessä mallituotannon kanssa testata uusia muotteja uusilla tuotteilla. Hyvä hapotustulos olisi helpompi saada käyttämällä ammoniumbifluoridin sijasta fluorivetyhappoa, mutta tähän ei haluttu lähteä. Ympäristövaikutukset ja päästötarkkailu Mattausprosessin kemikaalikylpyvaiheista ja kemikaalisäilöstä prosessiilma puhalletaan kaasunpesuriin, jossa prosessi-ilma pestään vedellä ennen piippuun johtamista. Kaasunpesurissa käsitellään ilmaa mattausprosessin aikana 1 500 m 3 /h ja muulloin 500 m 3 /h. Prosessin toimittajan mukaan kaasunpesurin jälkeen ilman fluoridipitoisuus on korkeintaan 3 mg/m 3. Hapotuksen päästöt ilmaan on mitattu lokakuussa 2011 ( Hapotusprosessin päästö- ja työhygieeniset mittaukset 6.10.2011, Insinööritoimisto AX- LVI Oy). Katolle purkavan piipun poistoilmasta mitattiin fluoridien lisäksi kloorivetyhappo- ja hiukkapitoisuus. Fluoridipitoisuudeksi mitattiin 1,2 mg/m 3 (n), joka alittaa fluorivedylle annetun raja-arvon 5 mg/m 3 (n). Kloorivetypitoisuus oli hapotusprosessin aikana keskimäärin 3,4 mg/m 3 (n) ja hiukkaspitoisuus alle määritysrajan 0,05 mg/m 3 (n). Pesurin erotustehokkuutta ei mitattu. Prosessivesiä kierrätetään osittain. Ne siirtyvät puhtaammasta altaasta likaisempaan ja lopuksi ne kerätään jätevesisäiliöön. Jätevedet noutaa Lassila & Tikanoja Oyj, joka käsittelee ne omassa puhdistamossa. Jätevesille on harkittu hankittavaksi oma neutralointi- ja puhdistuslaitteisto, jonka suunnittelua jatketaan kevään aikana. Parhaaksi vaihtoehdoksi on arvioitu panospuhdistamo, koska jätevesiä muodostuu epätasaisesti. Muodostuvat jätevedet on analysoitu (Ekokem Oy Ab, 10.2.2011). Fluoridien ja ph:n arvot ylittävät viemäriin johdettavien vesien raja-arvot. Seuraavassa taulukossa on esitetty jäteveden analyysituloksia. 4
5 Aine/yhdiste Pitoisuus (mg/l) Boori 0,12 Barium 0,45 Kadmium 0,002 Kromi <0,01 Kupari 0,23 Nikkeli 0,14 Lyijy <0,01 Antimoni 0,023 Seleeni <0,02 Sinkki 0,19 Kiintoaine 1 100 Fluoridi 7 750 Kloridi 2 040 Ilmoituksen mukaan hapotusprosessista ei aiheudu melua tai tärinää eikä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksesta kuuleminen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa lausunto ilmoituksen johdosta. Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut toteaa 24.2.2012 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Koetoiminta voitaneen tehdä aiemman koetoiminnan ja siitä annettujen määräysten mukaan. Poistoilman kertaluonteinen mittaus olisi hyvä suorittaa koetoiminnan luonteen ja mahdollisen myöhemmän laajemman tuotantotoiminnan vuoksi. Prosessivesien käsittelystä tulisi toimittaa tarkempi kuvaus siltä osin kun vesiä johdetaan yleiseen viemäriin. Jätteitä ja jätevesiä vastaanottavilta tahoilta tulee varmistaa asianmukainen käsittely. Koetoiminnan vaiheista ja mahdollisista seurauksista tulisi pitää kirjaa.
6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Iittala Group Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee koeluonteista lasituotteiden mattaamista Iittalan lasitehtaalla. Koetoimintaa on tehtävä koetoimintailmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. Koetoiminnan kesto ja koetoiminnasta ilmoittaminen 1. Lasituotteiden mattausprosessia saa käyttää koeluonteisesti enintään 15.9.2012 saakka. (YSL 30, 64 ) 2. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koetoiminnan aloittamista ja lopettamista. (YSL 64 ) Päästöt ilmaan Jätevedet Tarkkailu 3. Mattausprosessin kemikaalikylvyistä ja kemikaalisäiliöistä syntyvä prosessi-ilma on käsiteltävä kaasunpesurissa ennen ulos johtamista. Kaasunpesurista ulos johdettavan ilman fluoridipitoisuus saa olla enintään 5 mg/m 3 (n) fluorivedyksi (HF) laskettuna, kuivassa kaasussa ja muunnettuna 8 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja katsotaan kertaluonteisessa mittauksessa saavutetuksi, kun mittausjakson mittaustulos kokonaismittausepävarmuus huomioon ottaen alittaa edellä asetetun raja-arvon. (YSL 64, YSA 37 ) 4. Kaasunpesurin ollessa pois toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti on koetoimintaa rajoitettava ja tarvittaessa keskeytettävä kunnes pesurin toiminta on jälleen normaalia. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64 ) 5. Koetoiminnan aikana mattausprosessissa syntyvät jätevedet on kerättävä talteen ja käsiteltävä ongelmajätteenä. (YSL 64 ) 6. Kaasunpesurin poistoilman fluoridi-, kloorivety- ja hiukkaspitoisuus on määritettävä koetoiminnan aikana kertaluonteisesti ulkopuolisen asiantuntijan suorittamin mittauksin mattausprosessin normaalissa käyttötilanteessa. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittauksen aikaisesta tuotannon tilanteesta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) fluorivedyksi (HF) laskettuna, kuivassa savukaasussa ja muunnettuna 8 %:n happipitoisuuteen ja yksikössä g/h sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on ver-
rattava päästörajaan ja edellisen mattausprosessin päästömittauksen tuloksiin. (YSL 5, 64 ) 7. Koetoiminnassa syntyvän jäteveden määrää on seurattava mittaamalla. Jäteveden laatua on tarkkailtava ottamalla näytteitä vähintään joka kolmas kuukausi. Vuorokauden kokoomanäytteestä on määritettävä ainakin ph, kiintoaine-, sinkki-, kupari-, kromi-, nikkeli-, lyijy-, kadmium-, fluoridi- ja kloridipitoisuus (mg/l). Saatujen tuloksien avulla on laskettava päästömäärät (kg/d). (YSL 5, 64 ) 8. Koetoiminnan aikaisten mittausten on oltava edustavia. Kaikkien epäpuhtauksien näytteenotot ja analyysit sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO-standardien tai muiden vastaavan tasoisten kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Raportointi ja kirjanpito Kaikki mittaustulokset sekä tiedot kalibroinneista on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että toimintaa koskevia vaatimuksia noudatetaan. (YSL 64 ) 9. Koetoiminnasta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Loppuraportissa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: 7 koetoiminnan ajankohta ja tuotanto koetoiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä koetoiminnan aikana tehtyjen päästömittausten raportit ja jätevesien analyysien tulokset laskennalliset päästöt ilmaan ja niiden laskentaperusteet jätevesien määrä, laatu ja toimituspaikka yhteenveto koetoiminnan aikaisista poikkeuksellisista tilanteista ja häiriötilanteista sekä mahdollisista naapurustosta tulleista yhteydenotoista. (YSL 64 ) 10. Koetoiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 64 ) 11. Muilta osin, muun muassa kemikaalien varastoinnin osalta, on noudatettava Hämeen ympäristökeskuksen 20.2.2007 antamaa ympäristölupapäätöstä nro YSO/23/2007. (YSL 64 )
8 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä mainitusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 6 :n ympäristönsuojelun vaatimukset. Koeluonteisesta toiminnasta saatavia tuloksia ja käyttökokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisessa toiminnan muutosta koskevassa ympäristölupahakemuksessa. Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena asianosaisten kuulemista, koska toiminnasta ei ilmoituksen mukaan aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa ilmoituksesta lausunto. Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Määräys 2. Määräys on tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Määräys 3. Laitoksen sijaintipaikka huomioon ottaen fluoridipäästölle on asetettu päästöraja. Päästöraja on sama kuin lasinvalmistuksen BREFasiakirjassa (Reference Document on Best Available Techniques in the Glass Manufacturing Industry, December 2001) asetettu BAT-taso. Määräys 4. Määräys on tarpeen päästöjen rajoittamiseksi ja minimoimiseksi ja valvonnan suorittamiseksi. Määräys 5. Toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt sopimusta jätevesien johtamisesta viemäriin, joten jätevedet on kerättävä talteen ja vietävä asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan paikkaan käsiteltäviksi, vaikka jätevedet esikäsiteltäisiinkin laitoksella. Määräykset 6. 10. Koetoiminnan aikana on selvitettävä mittaamalla mattaamisessa syntyvät päästöt ilmaan. Mittaukset ovat tarpeen myös määrä-
yksessä 3 asetetun raja-arvon valvomiseksi. Mittaus on tehtävä vähintään kerran koetoimintajakson aikana. Jätevesien laadun varmistamiseksi on tarpeen tehdä analyysejä vähintään kaksi kertaa koejakson aikana luotettavien tietojen saamiseksi. Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toimintaa valvovien viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Määräys 11. Jos tästä päätöksestä ei muuta johdu, on toimintaa tehtävä laitoksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. 9 VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa, määräyksissä sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 30, 31, 36, 53, 54, 61, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 24, 26, 27, 37 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1. mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa.
10 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Iittala Group Oy Ab Tehtaantie 3 C 14500 Iittala Jäljennös päätöksestä Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen. (TL/tv)
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.4.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 029 564 2611 fax: 029 564 2760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.