Ajankohtaista biomassavarojen kestävästä käytöstä Tämän uutiskirjeen tarkoituksena on tiedottaa biomassan kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista, alan tapahtumista sekä lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksista niin alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Ennakointi lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset Kööpenhaminassa 26-27.4 järjestetyn Renewable Heating and Cooling- konferenssin satoa Kööpenhaminassa Scandic järjestettiin vuotuinen Yhteistyöllä uusiutuvaan energiaan kaukolämmön- ja kylmän tuotannossa konferenssi. Uusiutuvan kaukolämmön- ja kylmän tuotanto (Renewable Heating and Cooling, RHC platform) on yksi ns. eurooppalaisista teknologiayhteisöistä. Teknologiayhteisöissä määritellään teollisuusvetoisesti alan toimijoiden kesken tutkimus- ja kehitystyön painopistealueita, ja tehdään näiden perusteella aikatauluja ja toimintasuunnitelmia ja roadmappeja EU:n strategisesti tärkeiksi määrittelemille teknologiasektoreille. RHC yhteisöllä teknologian kehittämistyön painopistealueina ovat kaukolämmön- ja kylmän tuotanto uusiutuvista energialähteistä; aurinkoenergia, geoterminen energia (maalämpö) ja biomassat, sekä kaikkia näitä energiamuotoja hyödyntävät hybridi teknologiat. Lähtökohtana RHC- yhteisölle työlle on, että nykyisen EU:n alueella 50 % prosenttia tuotetusta energiasta käytetään lämmitykseen. Ongelmana on, että sähköntuotanto perustuu pääsääntöisesti lauhdutusvoimaan, jolloin lämpöä ei hyödynnetä kuten Suomessa. Hukkalämpönä harakoille häviävän energian arvo on vuosittain n. 500 miljardia euroa. Merkittävin uusiutuva energialähde kaukolämmön- ja kaukokylmän tuotannossa on biomassa. Uusille biomassoille on EU:ssa ilmastostrategian myötä jatkuva tarve ja kaikkia mahdollisia biomassoja on pyrittävä hyödyntämään. Hyödyntämisessä on otettava huomioon myös polttoaineen laatuun ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Kestävä kehityksen mukaisten biomassojen tuotantoketjujen kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen eri kokoluokissa kiinteistöistä voimalaitoksiin ovat tärkeimpiä kehittämisen kohteita, kun biomassojen käyttöä lisätään. Energiatuotannon hyötysuhteen parantaminen on oleellisessa osassa kehitettäessä ns. trigeneration eli yhdistetyn sähkön, kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa. Haasteita on erityisesti agrobiopolttoaineiden ja jätteiden poltossa suurissa voimalaitoksissa. Pasi Vainikka, VTT:ltä esittely viimeaikaisia tuloksia, jossa polton hyötysuhdetta ja tehokkuutta on voitu parantaa. RHC-tutkimusyhteisön tavoitteena on nostaa höyryn lämpötila jopa 600 C, jolloin sähkön tuotannon hyötysuhde paranee. Walter Haslinger Itävallasta esitteli biopolttoaineiden pienen mitan tutkimuksen tavoitteita. Oleellista on keskittyä teknologian kehittämiseen, siten että polton päästöt ovat lähes olemattomia ja myös mikroluokan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa biopolttoaineille kehitetään, jolloin yksittäisen käyttäjän energiaomavaraisuus kasvaa. Biomassojen lisäksi energiantuotannossa on monipuolisesti pyrittävä hyödyntämään myös aurinko- ja geotermistä energiaa sekä niiden erityispiirteitä. Geoterminen energia on aidosti paikallista energiaa ja sitä on saatavilla ympäri vuorokauden. Aurinkoenergiaa on runsaasti saatavilla, kunhan vain sen hyödyntämisteknologiat
saadaan tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin kautta massakäyttöön. Useita eri menetelmiä yhdistäviä hybridiratkaisuja voidaan integroida osaksi uusia toimisto- ja asuinrakennuksia. Investoinnit tällaisiin ratkaisuihin maksavat itsensä takaisin yleensä alle kymmenessä vuodessa. Kaupunkien energiasuunnitteluun on panostettava ja alan koulutusta lisättävä. Kehitettäessä ns. älykkäitä kaupunkikonsepteja (smart cities) suunnittelun on oltava jatkuvaa, sen on perustuttava pitkän aikavälin näkemyksiin. Käytännön suunnittelutyössä on lisäksi otettava huomioon alueen historia sekä maantieteelliset erityispiirteet. Suunnitellun perusperiaatteina on pidettävä energian tuhlaamisen välttämistä ja hukkalämmön talteenottoa. Geotermisen energian kylmä- ja lämpökaivoille on haettava sopivimmat paikat optimaalisen hyötysuhteen saamiseksi. Ns. aktiivienergiarakentamisen sekä kaukolämmön- ja kylmäntuotannon yhdistäminen on tärkeää, mikäli rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja hukkalämmön määrää vähentää. Luonnollisesti kaiken edellä mainitun huomioiminen ei ole ongelmatonta. Kuvaava esimerkki mahdollista vaikeuksista on etteivät kaukolämpöyhtiöt ole innokkaita liittämään aktiivienergiarakennuksia verkkoonsa niiden pienen energiankulutuksen takia. Nykyistä laajempi yhteiskunnallinen poliittinen ohjaus ja taloudellinen tuki ovat EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömiä. Kuilu EU- retoriikan ja tekemisen välillä on ylitettävä, jos todella halutaan vähentää energiankulutusta ja vapautuvaa hukkalämpöä. Lämpöenergian varastointimenetelmien tutkimus- ja kehitystyö on yksi tärkeimpiä RHC- yhteisön panostuksen kohteita. Lämpöenergiaa on pystyttävä varastoimaan nykyistä pidempiä aikoja ja varastoinnin aikaiset energiahäviöt on pystyttävä minimoimaan. Perinteisesti lämpöenergia varastoidaan ns. lämpöakkuihin, jotka ovat suuria vesisäiliöitä. Tältä osin alan on kehityttävä ja tarve uusille ratkaisuille on merkittävä. Kehitystyön kohteena ovat erityisesti materiaalit, jotka hyödyntävät kemiallisissa reaktioissa tai olomuodon muutoksissa sitoutuvaa energiaa lämpöenergian säilytyksessä. Optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan materiaaliratkaisuilla, joissa lämpöenergian varastointi ja siirto pystytään yhdistämään. Lisäksi tarvitaan uusia säiliömateriaaleja ja joustavia tilavuuttaan muuttavia säiliöratkaisuja. Uudenlaisten materiaalien ja useiden erilaisten menetelmien yhdistäminen vaatii valvontajärjestelmien sekä erilaisten älyverkkoratkaisujen kehittämistä. Lisätietoa: European Technology Platform on Renewable Heating and Cooling, www.rhc-platform.org Esa Alakoski, Miia Jämsén ja Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto Eija Alakangas, VTT Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Metsäbioenergia ja hankkeet esillä Slovakian ja Puolan työpajoissa BIOCLUS-hankkeen Slovakian työpaja pidettiin maaliskuun lopussa (27.-29.3.) Zvolenissa, minne Suomesta matkustettiin useilla kulkuvälineillä, mutta yllättävän jouhevasti. Järjestävänä tahona oli National Forest Centre (NFC). Zvolenissa keskityttiin erityisesti metsäpuolen bioenergiaan, ja retkeilykohteet olivat samat, mistä VTT:n tutkijat Keränen ja Virkkunen kertoivat edellisessä uutiskirjeessä, joten niitä ei esitellä sen enempää tässä kirjoituksessa. Toisin kuin VTT:n vierailu aikana, maaliskuun lopussa tuuli ei estänyt puiden kaatoa vaijereilla, sky-line työmaalla, jyrkillä vuorenrinteillä, vaan siitä saatiin näytös. Slovakian metsätalous keskittyy vuoristoalueille, jolloin heillä ei ole samanlaisia maankuivatusongelmia joita Suomessa on erityisesti turvemailla. Esitysalueella metsätaloutta harjoitetaan luontoa säästäen; puita lähinnä poimitaan noin 30-60 metrin levyiseltä alueelta ja väliin jätetään leveämpi käsittelemätön kaistale. Jyrkillä vuorenrinteillä eroosio on vakava uhka ja tuuli kaataa puita, jos metsää kaadetaan runsaammin. Metsän uusiutuminen toimii pääsääntöisesti luontaisesti; siemenpuuta jätetään siksi paljon hakkuualueelle. Hakkuutähteitä käytetään tällä hetkellä vähäisesti bioenergian tuotantoon, mutta niiden suurempi hyödyntäminen on suunnittelussa. Tukki vaijerikuljetuksessa sky-line työmaalla Slovakian Banská Bystrican vuoristoisessa maastossa.
Puolassa, ITP:n tutkimusyksikössä tutkitaan monipuolisesti kanalatoimintaa. Kanojen ravintona käytettyjä kannoja lannoitetaan kanalan tuottamilla kaasuilla, mikä sisältää muun muassa runsaasti ammoniakkia. Slovakian työpajassa puheenaikeeksi nousivat biomassan tehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit: millä mitataan bioenergian käytön tehokkuutta ja kestävyyttä verrattuna muihin polttoaineisiin? Toisena kysymyksenä olivat myös eri maiden kestävän kehityksen erilaiset kysymykset: mm. ympäristöongelmat bioenergian tuotan BIOCLUS-hankkeen Puolan työpaja pidettiin Poznanissa huhtikuun lopussa (23.-25.4.). Tilaisuus oli aikataulutettu hankkeelle tutulla tehokkaan tiiviillä aikataululla. Järjestävinä tahoina toimivat Institute of Technology and Life Sciences (ITP) ja paikallinen alueviranomainen eli Marshall Office of Wielkopolska. Maanantaina oli hankkeen hallinnollisen kokouksen vaihtoehtoisena ohjelmana Wielkopolskan aluehallinto ja energiayhtiö. Tiistai oli varattu tutustumiseen alueen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Ensimmäisenä vierailukohteena oli biokaasuvoimalaitos (Skrzatusz), missä kaasua tuotettiin kasvi- ja teurasjätteistä, yhteiskuntalietteestä, panimojätteistä ym. Toisena tutustuttiin Dalkian energia- ja lämpövoimalaan. Laitos oli osa kivihiilellä toimivaa laitosta. www.dalkia.pl/en/about-us/ Monipuolisuutta päivän ohjelmaan toi maatalouden energiatalouden omavaraisuutta lisäävä olkibrikettituotannon esittely. Tuotantoteknologiaan tutustuttiin Asketin tilalla, missä oli esillä erikokoisia olkibrikettien tuotantoon liittyviä koneita. Niillä tehtiin paalatusta ja silputusta korresta lämmön ja puristusvoiman avulla brikettejä www. asket.pl/gb/index.php. Keskiviikkona hanketyöpajassa oli esitelmiä, ehdotuksia ja keskustelua mm. seuraavista aiheista: Bioenergian markkinoinnin haasteet: miten tehdä bioenergiaketjusta toimiva, ennen kuin se esitellään kansalaisille, mitä halutaan markkinoinnissa tavoitteeksi. Biokaasun tuotanto ja siihen liittyvät tekijät. Bioenergiaan liittyvä kestävä kehitys: millä mitattaisiin bioenergian kestävän kehityksen tasoa ja millaisia tunnuslukuja ja indikaattoreita tulisi kehittää ja kuka niitä käyttää. Miten ennustaa tulevaisuuden suunnat energiataloudessa sekä ketkä tekevät päätöksiä ja millä perusteilla ym. Millä lisätään mm. maatilojen energiaomavaraisuutta. Hankeaihiot liikkuivat mm. energiantuotantoon käytettyjen alueiden, kuten hiilikaivosten ja turvatuotantoalueiden entisöinnissä, paikallisten alueiden energiainvestointien suunnittelussa sekä biokaasun elinkaaressa. Slovakian ja Puolan työpajat näyttivät, miten laajasti ja monia kehitysmahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä bioenergia tarjoaa. Lisätietoa: Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hannu Koponen ja Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto
SECTOR-projekti tukee torrefioitujen bioenergiatuotteiden markkinoille pääsyä VTT on mukana seitsemännen puiteohjelman projektissa SECTOR (Production of Solid Sustainable Energy Carriers from Biomass by Means of Torrefaction), jossa kehitetään torrefioitujen biopolttoaineiden koko tuotantoja käyttöketjua. Projektissa on mukana yhteensä 21 organisaatiota sekä tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Projekti keskittyy erilaisten torrefointimenetelmien jatkokehittämiseen aina kaupallisiin tuotteisiin asti. Torrefiointi-, pelletointi- ja briketointitekniikoiden lisäksi projektissa kehitetään myös logistiikkaa sekä tuotettuja tuotteita myös käytetään todellisissa laitoksissa mm. hiilen seospolttoaineena. Polttokokeita tehdään myös laboratoriossa pölypolttona sekä pellettipolttimilla. Lisäksi projektissa laaditaan ehdotus laatuluokittelustandardista sekä kehitetään tarvittavia analyysimenetelmiä. Valituille ketjuille tehdään myös kestävän kehityksen mukainen tarkastelu koko ketjun osalta. VTT vastaa projektista raaka-aineiden valinnasta ja raaka-ainevarojen kartoituksesta, jota tehdään yhdessä projektipartneiden kanssa. Raaka-ainevaroja kartoitetaan erityisesti agrobiomassojen osalta. Torrefiointikokeita tehdään agrobiomassoille ja puulle. CENER Espanjasta, DTI Tanskasta, ECN ja Topell Alankomaista edustavat torrefiointi- ja pelletointi- sekä briketointiosaamista. Yritykset kuten EON Isosta-Britanniasta, RWE Innogy Saksasta ja Vattenfall Ruotsista keskittyvät logistiikkaan ja polttoon. Tutkimusorganisaatiot kuten ofi Itävallasta, TFZ Saksasta ja VTT Suomesta tuovat projektiin osaamista lopputuotteen analyysimenetelmistä, käsittelyteknisistä ominaisuuksista ja standardisoinnista. VTT on mukana kaikissa projektin osa-alueissa. BIOCLUS-projektin partnereista projektissa ovat mukana VTT ja CENER. Lisätietoja: Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT (yleistä projektista, raaka-ainevarat, raaka-aineiden valinta & standardisointi), eija.alakangas@vtt.fi Johtava tutkija Carl Wilen, VTT (torrefiointi), carl.wilen@vtt.fi Erikoistutkija Timo Järvinen, VTT (logistiikka, käsittelyominaisuudet), timo.jarvinen@vtt.fi Erikoistutkija Jussi Ranta, VTT (analytiikka, standardisointi), jussi.ranta@vtt.fi Raaka-ainevarat - Saatavuus nyt ja 2030 sisältäen hintatason - Soveltuvuus torrefiointiin - Käyttäjien tarpeet Torrefiointiprosessin optimointi pelletoinnin logistiikan ja käytön kannalta Torrefioidun biomassan tiivistämisen optimointi - Pelletointi - briketointi Tuotetun polttoaineen ominaisuuksien analysointi - Varastoinnin - käsittelyn ja - kuljetuksen kannalta Torrefioidun biomassan käytettävyys - Seospoltossa kivihiililaitoksissa - Kaasutuksessa - Pienpoltossa - Materiaalina Demonstraatiokokeet (WP5) Raakaaineet WP2 Torrefiointiprosessi WP3 Tiivistäminen WP 4 Logistiikka WP 6 Käyttö WP7 Tuotteiden spesifiointi ja analyysimenetelmät (WP 8) ja sosio-ekonomiset ja kestävän kehityksen analyysit (WP9) Sector-projektin osa-alueet
Keski-Suomen energiatase 2010 -selvitys Uusiutuvan energian käyttö nousussa Keski-Suomessa Keski-Suomen energiankulutus kääntyi kasvuun vuonna 2010, käy ilmi Keski-Suomen energiatase 2010 -selvityksestä. Paikallisen ja uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt, ja niiden käytössä Keski-Suomi onkin jo saavuttanut vuoden 2020 tavoitteet. Öljyn käyttö sen sijaan ei ole vähentynyt suunnitelmien mukaisesti. Keski-Suomen maakunnan energiankulutus kasvoi viidellä prosentilla vuonna 2010 vuoteen 2008 verrattuna. Syynä tähän on erityisesti kylmästä säästä johtunut rakennusten lämmitystarpeen kasvu. Myös teollisuuden kulutus kääntyi kasvuun vuoden 2009 voimakkaan matalasuhdanteen jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Bioenergiasta Elinvoimaa -klusterin tilaamasta Keski-Suomen energiatase 2010 -selvityksestä. Selvityksen on laatinut Keski-Suomen Energiatoimisto. Lisäksi Energiatoimisto on laatinut kuntakohtaiset energiataseet kuudelle Keski-Suomen Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kehityskäytävän kaupungille ja kunnalle. Paikallisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, käyttö on kasvanut voimakkaasti. Selvityksessä ei vielä täysin näy vuonna 2010 käynnistyneen Keljonlahden voimalaitoksen vaikutus, mikä on entisestään lisännyt turpeen ja puun käyttöä. Uusiutuvan energian käytössä Keski-Suomi on jo saavuttanut tason, johon Suomi on EU:n vuoden 2020 tavoitteissa sitoutunut. Paikallisten energialähteiden osuus maakunnan sähkön ja lämmön tuotannossa on yli 80 prosenttia, mikä on huippuluokkaa koko Euroopan mittakaavassa, kertoo kehittämispäällikkö Juha Järvi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Öljyn käyttö ei sen sijaan ole Keski-Suomessa vähentynyt suunniteltuun tahtiin. Lämmityksessä öljyn käyttö on vähentynyt, mutta liikenteen kulutus on kasvanut. Öljyn käytön vähentäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista. Keski-Suomen Energiatase 2010
Puun ja turpeen osuus on määrällisesti huomattava, mutta rahallisesti vähäinen. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden tarvitseman sähkön vuoksi suurin osa rahallisesta arvosta tulee maakunnan ulkopuolelta, Järvi sanoo. Keski-Suomen energiatase -selvityksiä on tehty vuodesta 1998 lähtien. Edellinen selvitys valmistui 2008. Selvitys antaa kokonaiskuvan Keski-Suomen energianlähteiden ja -käytön kehityksestä. Sen avulla voidaan arvioida energiankäytön vaikutuksia taloudelle ja ympäristölle. Ensimmäisestä selvityksestä lähtien on paikallisen energian käyttö ollut nousussa. Maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön osuus kääntyi laskuun vuoden 2006 jälkeen ja öljyn käyttö on laskenut koko 2000-luvun. Tätä kehitystä pyritään jatkamaan tulevaisuudessa lisäämällä etenkin metsähakkeen ja muun uusiutuvan energian käyttöä, kertoo selvityksen tehnyt projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta. Lisätietoja: Juha Järvi, kehittämispäällikkö, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, puh. 0400 648 618 Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen Energiatoimisto, puh. 044 027 7666 Laajempi artikkeli aiheesta http://kesto.fi/default.asp?sivuid=28593 Kunnille tehdyt taseet http://kesto.fi/default.asp?sivuid=28382 BIOENERGY from FOREST 2012 Benet Oy järjestää elokuun lopussa Suomessa kansainvälinen BIOENERGY from FOREST 2012 konferenssin oheistapahtumineen. Konferenssi järjestetään 27.-31.8.2012 Jyväskylässä. Konferenssi ja samanaikaisesti Jämsässä järjestettävät FinnMETKO -konemessut ovat oiva näyteikkuna maamme metsä- ja bioenergiaosaamiseen. Samalla saadaan paljon lisätietoa alan kehityksestä eri puolilla maailmaa. Konferenssin yhteydessä BIOCLUS-hanke järjestää T&K painotteisen osion, jossa käsitellään tutkimus ja kehitystoimintaa koko metsäenergiaketjussa metsästä kattilaan ja jalostukseen. Tämä osio on ilmainen ja tarkoitettu alan ammattilaisille. Lisätietoa: http://www.forestbioenergy2012.benet.fi Sisä-Suomen Metsäpäivä 2012 31.8.2012 Sisä-Suomen Metsäpäivä järjestetään Jämsässä FinnMETKO 2012 -konemessujen yhteydessä. Tule kuulemaan eturivin asiantuntijoiden näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta, puumarkkinatilanteesta ja energiapuukysymyksistä. Vapaa sisäänpääsy FinnMETKOn messulipulla (lounas omakustanteinen). Sisä-Suomen Metsäpäivän järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Metsänhoitajat ry, Metsänhoitajaliitto ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Koneyrittäjien liitto ry, MTK ry, Suomen metsäkeskus sekä FinnMETKO Oy. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Suomen Sahat ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Vapo Oy. Tilaa uutiskirjeitä! Euroopan komission Energia-asioiden pääosaston viikoittaiset uutiset: http://ec.europa.eu/dgs/energy/newsletter/index_en.htm Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tiedotteet: http://www.wfeo.fi/lomake.html?id=1 Tekes:in tiedotteet: http://www.tekes.fi/fi/community/uutiskirjeet/496/uutiskirjeet/1364 Euroopan Älykäs energiahuolto ohjelman tiedotteet: http://ec.europa.eu/energy/intelligent/whatsnew/subscription_en.htm
Lähiajan tapahtumia meillä ja maailmalla FP7-puiteohjelman vuoden 2013 hakukierroksen infopäivät EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) avautuu useitaehdotuspyyntöjä heinäkuussa 2012. FP7 (vuosille 2007-2013) on EU:n tärkein väline tutkimuksen rahoittamiseksi Euroopassa ja se on sovitettu EU:n talouskasvu- ja työllisyystarpeisiin. Ohessa on lista tärkeimmistä teemakohtaisista infopäivistä: 4. - 5.7.2012 Energia-alan FP7-infotilaisuus (Bryssel) 9. - 10.7.2012 Julkisen ja yksityisen sektorin väliset FP7-yhteistyöhankkeet (Bryssel) 16.7.2012 Elintarvike-, maatalous-, kalatalous- ja bioteknologia -aiheisten FP7-hakujen infopäivä (Bryssel) 18. - 19.7.2012 Kuljetus- ja liikennealan FP7-infopäivä (Bryssel) 4. - 5.9.2012 EUTI:n yleisinfotilaisuus FP7-puiteohjelman ehdotuspyynnöstä (Helsinki) Lisätietoa työohjelmaluonnoksista, hakuohjeista yms. löydät osoitteesta http://ec.europa.eu/research/participants/portal/page/fp7_documentation;efp7_session_id=2z3dpgyt295xsxmrbv2m c0dvfwh317tnp1qkwxbvrmlhxh1yyvpr!-1053914333 AEBIOM European Bioenergy Conference 2012, 25.-27.6.2012, Renaissance Hotel, Bryssel, Belgia. Konferenssin tavoitteena on tarjota tietoa esimerkiksi EU:n tulevasta lainsäädännöstä, bioenergian kestävää käyttöä tukevista rahoitusohjelmista ja energia-alan toimintaympäristön muutoksista. Lisätietoa: http://www.aebiom.org/conference2012/ CIP: Eco-innovation -haku avautui Yritykset ja yrittäjät ympäri Eurooppaa voivat hakea rahoitusta, jonka avulla tuodaan markkinoille uusia ympäristöratkaisuja. Haun aihealueet ovat materiaalit ja kierrätys, vesi, kestävät rakennustuotteet, vihreä liiketoiminta sekä elintarvike- ja juomateollisuus. Haku päättyy 6.9.2012. Lisätietoa: http://ec.europa.eu/environment/eco-innovation/getting-funds/call-for-proposals/index_en.htm Lisää bioenergia-alan tapahtumia ja rahoitusohjelmia löydät mm. seuraavilta verkkosivuilta Keski-Suomen liitto, http://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus/eu-rahoitus_2007-2013 Euroopan komissio, http://ec.europa.eu/contracts_grants/grants_en.htm Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, www.tekes.fi Bioenergiatieto.fi verkkopalvelu, www.bioenergiatieto.fi Projectia Professionals, www.projectia.fi Uutiskirjettä julkaisee BIOCLUS-hanke BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö -hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski-Suomessa, Navarrassa (Espanja), Länsi-Makedoniassa (Kreikka), Wielkopolskassa (Puola) ja Slovakiassa. Keski-Suomessa hanketta toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 milj., josta 1,5 milj. hyödynnetään Keski-Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa.