KATUPÖLYTUTKIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Samankaltaiset tiedostot
Katupölyn päästöt ja niiden vähentäminen. Roosa Ritola Tutkija Suomen ympäristökeskus HSY ilmanlaadun tutkimusseminaari

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari Kaarle Kupiainen 1

Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset Tuloksia KALPA-tutkimushankkeesta

Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset -tutkimushanke (KALPA-2)

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella

Käytännön toimet ja kokemuksia menestyksekkäästä katupölypitoisuuksien pienentämisestä PK-seudulla

REDUST- hankkeen ensimmäisen vuoden (2011) tuloksia

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI

Mittausasemat 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta

Tilannekuvaukset

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Sisäilman radonpitoisuudet palvelurakennuksissa COMBI-tuloskortin esittely Laatija: Antti Kauppinen, TTY

Tilannekuvaukset

Tehokkaimmat katupölyn torjuntakeinot parhaat opit pohjoismaista

Ilmanlaadun älykäs mallintaminen kaupunkiympäristössä. Lasse Johansson

Toukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

REDUST. Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävän katupölyn vähentämiseen

Mittausraportti. Kalasataman työmaiden pölymittaukset vuonna

VALTUUSTOALOITE KATUPÖLYN ENNALTAEHKÄISYYN JA LIUKKAUDENTORJUNTAAN KÄYTETTÄVIEN UUDENLAISTEN RATKAISUJEN SELVITTÄMISESTÄ

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kuva: 194 x 194 mm. Liikenteen ei-pakokaasuperäisten hiukkasten päästöinventaario pääkaupunkiseudulle

Toimialan ajankohtaiskatsaus/ lokakuu 2018

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Käyttöönottotyöryhmä Minna Arffman. Ajankohtaista asiaa datahub - projektista

Tilanne Linjat Pukkilasta viiteen kuntaan: Lahteen, Orimattilaan, Askolaan, Porvooseen ja Mäntsälään

Miten pääväylien pölyäminen saataisiin kuriin? Ilmansuojelupäivät , Lappeenranta

FMI-ENFUSER ilmanlaatumallin kehitystyö INKA-projektissa. Lasse Johansson

Metropolian ajoneuvoprojektit autoalan näkökannalta

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

Ylläpito 2008-seminaari 1. MITEN VAIKUTTAA KATUPÖLYYN? Kaarle Kupiainen Nordic Envicon Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Katupölyn mittaus Nuuskijalla ja ohiajotestit

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Hiukkasvertailut. Mika Vestenius Ilmatieteen laitos Mittaajatapaaminen 2019, Turku

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUKSET

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

STIMULANTTI- HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Ulkovalaistus Vaasassa

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

Ajankohtaiskatsaus lokakuu Korson asukasfoorumi Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Transkriptio:

KATUPÖLYTUTKIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALPA-HANKKEEN TULOKSIA VUOSILTA 2015-2018 Sami Kulovuori Tutkija Projekti-insinööri Suomen ympäristökeskus Metropolia ammattikorkeakoulu

ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Katuverkon päästötasojen monitorointi 2. Katupölyn trendit pääkaupunkiseudulla 3. Katupölyn erikoskohde, Mäkelänkatu 4. Katupölyn mallinnus ja lähdeanalyysit 5. Puhdistuskaluston täsmätestit 6. Hiekoitusmateriaalin vaikutus PM 10 -pitoisuuksiin

KATUPÖLYN LÄHTEET, PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT JA ILMANLAATUVAIKUTUKSET - (KALPA) HANKKEEN TAVOITTEET: selvittää katupölypitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä selvittää erilähteiden osuuksia erilaisissa katukohteissa tunnistaa lupaavampia päästövähennysmahdollisuuksia ja edesauttaa niiden käyttöönottoa

AINEISTOJEN JA MENETELMIEN KYTKENTÄ

KATUVERKON PÄÄSTÖTASOJEN MONITOROINTI NUUSKIJA-AUTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Monitorointia suoritettu pk-seudulla vuodesta 2006 alkaen PM 10 ja PM 2.5 -katupölyn mittaus renkaan takaa Käytetty monissa tutkimushankkeissa katupölytutkimuksen lisäksi mm. (TREAM, TAQIITA)

REITIT KALPA-HANKKEESSA

VIIKKOKOHTAINEN PITOISUUS 2011-2018

KATUPÖLYN TRENDIT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Trendien arviointiin on käytetty aikasarjojen trendianalysontiin soveltuvaa MAKESENSsovellusta. http://en.ilmatieteenlaitos.fi/makesens

KESKUSTA, HELSINKI

TIKKURILA, VANTAA

KATUPÖLYN ERIKOISKOHTEET MÄKELÄNKATU, HELSINKI

NUUSKIJA-MITTAUKSET MÄKELÄNKADULLA 2015-2018

PM 10 -PITOISUUDET ERI KAISTOILLA 2015 & 2017

WDS-MITTAUKSET MÄKELÄNKADULLA

KATUPÖLYN MALLINNUS JA LÄHDEANALYYSIT

NORTRIP-MALLI Tarjoaa kehikon katupölyn muodostumisen, päästön ja päästönvähennyskeinojen ymmärtämiseksi ja määrällistämiseksi. Mallilla on keskeinen rooli havaintojen kokoamiseksi. Mallia on käytetty kolmen erilaisen kohteen mallintamiseen hankkeessa sekä erilaisiin herkkyystakasteluhin ja lähdearvioihin. B.R Denby ym, 2013, The NORTRIP model (NOnexhaust Road Traffic Induced Particle Emissions) A. Stojilikovic ym, 2016, Modelling street dust in the Helsinki metropolitan area

MÄKELÄNKATU 2016

HERKKYYSTARKASTELU MALLIN AVULLA Kuukausi TOIMENPITEET: TIKKURILANTIE, VANTAA 2015 Suolaus (NaCl) Tammikuu 16 3 Helmikuu 13 Maaliskuu 1 Hiekoitus Pölynsidonta Puhdistus Huhtikuu 1 2 2 Marraskuu 3 1 Joulukuu 11

VAIKUTUS PM 10 -PITOISUUTEEN

LÄHDEANALYYSIT MÄKELÄNKADULLA 2015-2016

LÄHTEIDEN %-OSUUS RESEPTORINÄYTTEISSÄ

PUHDISTUSKALUSTON TÄSMÄTESTIT VANTAA 2016 & 2018

KOISOTIE, VANTAA 2016 Citycat (harjakone) vs. Brock (pesevä imulakaisukone)

KOISTOTIE, VANTAA 2016

YLÄSTÖ, VANTAA 2018 Vantaan kaupungin omistama: BEAM 1200 S (pesevä ilmulakaisukone, takapesupalkilla)

YLÄSTÖ, VANTAA 2018 Isomännyntie ilman takapesupalkkia, Ollaksentie takapesupalkki käytössä, Ylästöntie referenssi

HIEKOITUSMATERIAALIN VAIKUTUS PM 10 - PITOISUUKSIIN

HIEKOITUSMATERIAALIEN RAEKOKOJAKAUMAT NÄYTTEET 1. kalliomurske (KaM) 3-5,6 mm. 2. märkäseulottu kalliomurske (KaM) 1-5,6mm. 3. kuivaseulottu kalliomurske (KaM) 3-5,6 mm. (normaalisti käytössä märkäseulottu 3-5,6mm.) ANALYYSIT Karkea seulonta (raekoot 0,063mm-8mm) Hienoainesanalyysi (raekoot alle 0,063mm) Tuloksia korjattu kokeellisesti määritellyllä korjausfunktiolla. (Markus Valkama, Helsingin Yliopiston sedimenttilaboratorio)

PM 10 -JAKEEN MÄÄRÄ NÄYTTEISSÄ 1. kalliomurske (KaM) 3-5,6 mm. Pitoisuus: 590mg/100g 2. märkäseulottu kalliomurske (KaM) 1-5,6mm. Pitoisuus: 56mg/100g 3. kuivaseulottu kalliomurske (KaM) 3-5,6 mm. Pitoisuus: 189mg/100g

YHTEENVETO Pääkaupunkiseudulla tutkituissa kohteissa PM 10 -pitoisuuksien trendi on laskeva. Tienpinnalle muodustuva pölyvarasto alkaa kertyä talvirengaskauden alussa ja huippupitoisuus saavutetaan alkukeväästä. Pölynsidonta on tehokas toimenpide vähentämään hetkellisesti pölypäästöjä. Puhdistustehoa lisäämällä saadaan laskeva vaikutus PM 10 - pitoisuuksiin. Hiekoitusmateriaalin oikeanlaisella valinnalla, voidaan vaikuttaa PM 10 -päästöihin.

KALPA 3-HANKE 2019-2020 Kuopion kaupunki mukaan Kalustotestit tieverkolla WDS-mittausten laajentuminen pk-seudulla Nuuskija-reitin laajentuminen pk-seudulla

KIITOS! Hankkeen rapotti julkaistaan keväällä 2019. https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/julkaisut/ Esityksessä käytetty materiaali on KALPA-hankkeen raportista.