1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Veregen voide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g voidetta sisältää 100 mg uutetta (puhdistettu kuivauute) Camellia sinensis (L.) O. Kuntzen, folium (vihreän teen lehti) (24 56:1), mikä vastaa 55 72 mg (-)-epigallokatekiinigallaattia. Ensimmäinen uuttoliuotin: vesi Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: 1 g voidetta sisältää: 50 mg propyleeniglykolimonopalmitostearaattia 350 mg isopropyylimyristaattia Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Voide Ruskea pehmeä voide, joka ei sisällä rakeisia hiukkasia. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Veregen on tarkoitettu iholle ulkoisten genitaali- tai perianaalisyylien hoitoon (condylomata acuminata) vähintään 18-vuotiaille immunokompetenteille potilaille. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus aikuisille Enintään 250 mg:n kerta-annos Veregen-voidetta, mikä vastaa noin 0,5 cm voidetta levitetään kolmesti vuorokaudessa kaikkiin ulkoisiin genitaali- ja perianaalisyyliin (kokonaisvuorokausiannos 750 mg). Käytön kesto Veregen-hoitoa on jatkettava, kunnes kaikki syylät ovat kokonaan hävinneet, mutta ei kuitenkaan yhteensä yli 16 viikkoa (enimmäiskesto), vaikka hoitojakson aikana ilmaantuisi uusia syyliä. Pediatriset potilaat Veregen-voiteen turvallisuutta ja tehoa käytössä lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille ei ole tutkittu. Tietoja ei ole saatavilla. Iäkkäät potilaat Veregen-voiteella hoidettuihin potilaisiin ei lukeutunut riittävä määrä iäkkäitä potilaita, jotta voitaisiin määrittää, reagoivatko he nuoremmista potilaista poikkeavalla tavalla. Maksan vajaatoimintaa sairastavat
Potilaat, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta (kliinisesti merkittävä maksaentsyymiarvon nousu, bilirubiinipitoisuuden kasvu, INR-arvon kasvu) eivät saa käyttää Veregen-voidetta puutteellisten turvallisuustietojen vuoksi (ks. kohdat 4.4 ja 4.8). Antotapa Pieni määrä Veregen-voidetta on levitettävä sormilla taputtamalla kunkin syylän päälle niin, että voide peittää syylän kokonaan ja syylän päälle jää ohut voidekerros (yhteensä enintään 250 mg kaikkiin syyliin / kerta-annoksena). Voidetta on levitettävä ainoastaan hoidettaville alueille; voiteen levittämistä emättimeen, virtsaputkeen tai peräaukkoon on vältettävä. Ei saa levittää limakalvoille. Vain iholle. Jos annos unohtuu, potilaan on jatkettava normaalin hoito-ohjelman mukaisesti. Käsienpesu ennen Veregen-voiteen levittämistä ja sen jälkeen on suositeltavaa. Voidetta ei tarvitse pestä pois hoidetulta alueelta, ennen kuin voidetta levitetään seuraavan kerran. Veregen on pestävä pois hoidetulta alueelta ennen seksuaalista kanssakäymistä. Tamponeita käyttävien naispotilaiden on asetettava tamponi paikalleen ennen Veregen-voiteen levittämistä. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Vältä kosketusta silmien, sierainten, huulien ja suun kanssa. Veregen-voidetta ei saa levittää avohaavoihin eikä rikkoutuneelle tai tulehtuneelle iholle. Veregen-hoitoa ei suositella, ennen kuin iho on parantunut kokonaan mahdollisesta aiemmasta leikkaus- tai lääkehoidosta. Veregen-voidetta ei ole arvioitu virtsaputken, emättimen, kohdunkaulan, peräsuolen tai intraanaalisten syylien hoidossa eikä sitä saa käyttää niiden hoitoon. Naispotilaiden, joilla genitaalisyyliä on vulvan alueella, on käytettävä voidetta harkiten, sillä käyttöön tällä alueella liittyy useammin vakavia paikallisia haittavaikutuksia (ks. kohta 4.8). Voiteen tahatonta joutumista emättimeen on vältettävä. Jos voidetta joutuu vahingossa emättimeen, voide on viipymättä pestävä pois lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla. Esinahan alla olevia syyliä hoitavien, ympärileikkaamattomien miespotilaiden on vedettävä esinahka taakse ja puhdistettava alue päivittäin fimoosin ehkäisemistä varten. Hoito on lopetettava, jos potilaalla ilmenee varhaisia merkkejä ahtaumasta (esim. haavauma, kovettuma tai jos esinahan vetäminen taakse on tavallista vaikeampaa). Hoidon aikana voi kehittyä uusia syyliä. Kondomeita on käytettävä, kunnes kaikki syylät ovat kokonaan hävinneet, sillä Veregen ei tuhoa HPV-virusta eikä ehkäise sairauden tarttumista. 2
Veregen saattaa heikentää kondomeita ja emätinrenkaita. Sen vuoksi voide on pestävä pois hoidetulta alueelta ennen kondomien käyttöä ja seksuaalista kanssakäymistä. Lisäehkäisymenetelmiä on harkittava. Jos sukupuolikumppani saa tartunnan, kumppanin hoitoa suositellaan potilaan infektion uusiutumisen ehkäisemistä varten. Hoidettua aluetta ei saa altistaa auringonvalolle tai UV-säteilylle, sillä Veregen-voidetta ei ole testattu näissä olosuhteissa. Puristavien vaatteiden käyttöä on vältettävä (ks. kohta 4.8). Veregen tahraa vaatteita ja vuodevaatteita. Lievät paikalliset ihoreaktiot, kuten punoitus, kutina (useimmiten polttava tunne), kipu ja turvotus käyttöpaikassa ovat hyvin yleisiä, ja hoitoa ei pidä keskeyttää niiden vuoksi. Näiden pitäisi vähentyä ensimmäisten hoitoviikkojen jälkeen (ks. kohta 4.8). Hoidon keskeyttäminen voi olla aiheellista, jos voimakkaampi ihoreaktio aiheuttaa kohtuutonta epämukavuutta tai pahenee tai jos siihen liittyy imusolmukereaktio. Veregen-hoitoa voidaan jatkaa ihoreaktion lievennyttyä. Rakkulaisen paikallisreaktion ilmetessä potilasta on neuvottava ottamaan yhteyttä lääkäriin genitaaliherpesinfektion poissulkemista varten. Tehoa ja turvallisuutta immunomodulatorisia lääkkeitä ottavilla potilailla ei ole tutkittu. Nämä potilaat eivät saa käyttää Veregen-voidetta. Yli 16-viikkoisen hoidon tai moninkertaisen hoitojakson turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu. Potilaat, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta (kliinisesti merkittävä maksaentsyymien kohoaminen, bilirubiiniarvon nousu, INR-arvon nousu), eivät saa käyttää Veregen-voidetta puutteellisten turvallisuustietojen vuoksi (ks. kohta 4.8). Veregen sisältää propyleeniglykolimonopalmitostearaattia, joka saattaa aiheuttaa ihoärsytystä, ja isopropyylimyristaattia, joka saattaa aiheuttaa ihoärsytystä ja ihon herkistymistä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty. Muiden paikallishoitojen samanaikaista käyttöä (myös istumakylpyjen, paikallisesti levitettävän sinkkivoiteen tai E-vitamiinin yms.) syylän alueella on vältettävä. Suuria määriä vihreän teen lehtiuutetta sisältävien suun kautta otettavien valmisteiden (ravitsemuslisien) samanaikaista käyttöä on vältettävä (ks. kohta 4.8). 4.6 Fertiliteetti, raskaus ja imetys Raskaus Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja Veregen-voiteen käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta 5.3). Varotoimena Veregen-voiteen käyttöä pitää välttää raskauden aikana, vaikkakin systeemisen altistuksen epigallokatekiinigallaatille arvioidaan olevan vähäistä iholle sivelyn jälkeen. Imetys Ei tiedetä, erittyykö Veregen tai sen metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Imetettävään lapseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. 3
Vaikutuksia rintaruokittuun vastasyntyneeseen/imeväiseen ei odoteta, koska systeemisen altistuksen epigallokatekiinigallaatille arvioidaan olevan vähäistä Veregen-voiteen iholle sivelyn jälkeen. Hedelmällisyys Vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole todisteita rotille tehdyistä kokeista iholle (uros) ja vaginaan (naaras) levittämisen jälkeen (ks. kohta 5.3). 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. On kuitenkin epätodennäköistä, että Veregen vaikuttaisi ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Kliinisissä avaintutkimuksissa 400 henkilöä hoidettiin iholla käytettävällä Veregen 10 % -voiteella. (Lisäksi 397 henkilöä hoidettiin Veregen 15 % -voiteella.) Useimmin raportoidut lääkkeen haittavaikutukset olivat paikalliset ihon ja käyttöpaikan reaktiot syylän hoitopaikassa. Yhteensä 83,5 %:lla potilaista ilmeni tällaisia haittavaikutuksia. Useimmin havaittiin punotusta, kutinaa, ärsytystä (useimmiten polttava tunne), kipua, turvotusta, haavauma, kovettumia ja rakkuloita. Paikallisreaktiot olivat lieviä 24,8 %:lla potilaista, kohtalaisia 32,0 %:lla potilaista (miehet 36,3 % / naiset 27,1 %); vakavia reaktioita raportoitiin 26,8 %:lla potilaista vähintään kerran hoidon aikana (miehet 20,8 % / naiset 33,5 %). Niiden potilaiden prosenttiosuus, joilla oli vähintään yksi vakava hoitoon liittyvä paikallinen reaktio, oli 26,3 % (87/331) henkilöillä, joilla oli ainoastaan genitaalisyyliä, 23,1 % (6/26) henkilöillä, joilla oli peräaukon syyliä, ja 32,6 % (14/43) henkilöillä, joilla oli peräaukon syyliä ja genitaalisyyliä. Lievät paikalliset ihoreaktiot liittyvät vaikutusmekanismiin, ja hoitoa ei pidä keskeyttää niiden vuoksi. Naispotilailla, joilla syyliä on vulvassa, esiintyy useammin paikallisia ihon ja käyttöpaikan reaktioita. Neljä naispotilasta (1 %) keskeytti hoidon käyttöpaikan kivun, tunnottomuuden ja ihottuman vuoksi. Yksi naispotilas (0,3 %) keskeytti Veregen 10 % -hoidon perineaalisen polttavan tunteen, kivun ja kutinan vuoksi. Yhdellä Veregen 10 % -voiteella hoidetulla naispotilaalla raportoitiin vakava vulvovaginiitti. Fimoosia esiintyi 1,9 %:lla (4/212) ympärileikkaamattomista mieshenkilöistä. Yliherkkyyttä todettiin 5/209 henkilöllä (2,4 %) ihon herkistymistutkimuksessa. Jos potilaalla todetaan yliherkkyys Veregen 10 % -voiteelle, hoito on keskeytettävä. Taulukko 1: Haittavaikutukset (ennen myynnin aloitusta ja sen jälkeen ilmoitetut), jotka vähintään mahdollisesti liittyivät Veregen 10 % -hoitoon, on lueteltu elinjärjestelmän mukaan. Esiintyvyydet on määritelty seuraavasti: hyvin yleinen ( 1/10), yleinen ( 1/100, <1/10) ja melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100). Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Hyvin yleinen Yleinen Melko harvinainen Paikallisreaktiot Paikallisreaktiot Paikallisreaktiot käyttöpaikassa, kuten käyttöpaikassa, kuten hilseily, käyttöpaikassa, kuten punoitus, kutina, erite, verenvuoto ja turvotus värjäytymä, epämiellyttävä ärsytys / polttava tunne, kuivuus, eroosio, tunne, kipu, halkeama, tuntoherkkyys, haavauma, turvotus, tunnottomuus, arpi, kyhmy, kovettuma ja rakkulat ihottuma, yliherkkyys, paikallinen nekroosi, näppylät ja ekseema 4
Hyvin yleinen Yleinen Melko harvinainen Veri ja imukudos - Nivusiin liittyvä - lymfadeniitti/lymfadenopatia Infektiot - - Käyttöpaikan infektio, käyttöpaikan märkärakkulat, genitaalien herpes-infektio, stafylokokki-infektio, uretriitti, emättimen kandidiaasi, vulvovaginiitti Munuaiset ja virtsatiet - - Dysuria, virtsaamispakko, pollakisuria Sukupuolielimet ja - Fimoosi Balaniitti, dyspareunia rinnat Iho ja ihonalainen kudos - - Ihottuma ja näppyläihottuma Haittavaikutukset, joita todettiin vain voimakkaamman Veregen 15 % -voiteen yhteydessä. Melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100): Pyoderma, vulviitti, virtsaputken aukon ahtauma ja emätinvuoto. Haittavaikutuksia esiintyy enemmän okklusiivisissa olosuhteissa (ks. kohta 4.4). Paikallisreaktioiden aikajakso Paikallisreaktioiden todettiin keskimäärin olevan vakavimmillaan hoidon ensimmäisinä viikkoina. Maksaan kohdistuvista haittavaikutuksista Kirjallisuudessa on kuvattu tapauksia, joissa hepatotoksisuutta on ilmennyt, kun suuria annoksia vihreän teen lehtiuutetta on nautittu suun kautta. Veregen-voiteella tehdyissä kliinisissä ja prekliinisissä tutkimuksissa sekä valmisteen markkinoille tulon jälkeisessä seurannassa ei havaittu haitallisia vaikutuksia maksan toimintaan. Veregenin tuoteturvallisuutta koskevien tietojen lisäämiseksi kaikista Veregen-hoidon aikana mahdollisesti ilmenevistä maksavaikutuksista tulisi kuitenkin ilmoittaa myyntiluvan haltijalle. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 FI 00034 Fimea 4.9 Yliannostus Yliannostustapauksia ei ole raportoitu. Mikäli voidetta otetaan vahingossa suun kautta, oireenmukainen hoito on indikoitua. Veregen-voiteelle ei ole tiettyä vasta-ainetta. Tietoja tuotteen ottamisesta suun kautta ei ole saatavilla. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Paikallisesti käytettävät kemoterapia-aineet, viruslääkkeet 5
ATC-koodi: D06BB12 Vaikutusmekanismi ja farmakodynaamiset vaikutukset Vihreän teen lehtiuutteen vaikutusmekanismia ei tunneta. Prekliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että vihreän teen lehtiuute vaikuttaa käyttöpaikassa estämällä aktivoituneiden keratinosyyttien kasvua, minkä lisäksi sillä on antioksidatiivinen vaikutus. Näiden löydösten kliinistä merkitystä ei tiedetä. Kliininen teho ja turvallisuus Kahdessa riippumattomassa vaiheen 3 tehoa ja turvallisuutta tutkineessa avaintutkimuksessa, jotka tehtiin vähintään 18-vuotiaille immunokompenteille potilaille, osoitettiin, että enintään 16 viikon ajan kolmesti päivässä annettu Veregen-hoito oli lumelääkettä merkittävästi tehokkaampi, mikä määritettiin kaikkien ulkoisten genitaali- ja perianaalisyylien täydellisenä häviämisenä näkyvistä (ts. ennen hoitoa olleet syylät ja hoidon aikana ilmaantuneet syylät). Kummassakin tutkimuksessa keskimääräinen syyläalueen koko lähtötasolla oli 48,5 mm 2 (vaihteluväli 12 585 mm 2 ) ja syylien keskimääräinen lukumäärä lähtötasolla oli 6 (vaihteluväli 2 30). Keskimääräinen käytetty annos oli 456,1 mg/vrk (vaihteluväli 23,8 1 283 mg/vrk). 401 Veregen-voiteella hoidetulla potilaalla kaikkien syylien häviämisluku oli 52,4 % kummallakin sukupuolella verrattuna 35,3 %:iin 207 lumelääkkeellä hoidetuista potilaasta (ristitulosuhde: 2,0 [95 %:n luottamusväli 1,4 2,9]; p < 0,001). (ITT-analyysi: viimeinen havainto eteenpäin, potilailta puuttuu arvojoukko ei kaikkien syylien häviämistä.) Naispotilailla kaikkien syylien täydellinen häviämisluku oli 60,8 % verrattuna 43,8 %:iin lumelääkkeellä hoidetuista naispotilaista (p = 0,001). Miespotilailla kaikkien syylien täydellinen häviämisluku oli 44,8 % verrattuna 28,8 %:iin lumelääkkeellä hoidetuista miespotilaista (p = 0,005). Tutkimuksiin osallistuneilla Veregen-voiteella hoidetuilla potilailla kaikkien syylien häviämisluku oli 60,7 % [210/346] (molemmat sukupuolet) verrattuna lumelääkkeellä hoidettujen potilaiden 44,2 %:iin [73/165]. Veregen-voiteella hoidetuilla potilailla kaikki syylät hävisivät kokonaan keskimäärin 16 viikossa. Potilailla, joiden syylät olivat hävinneet kokonaan, syyliä tuli uudelleen näkyviin hoidon jälkeen 3 kuukauden seurantajakson aikana 6,5 %:lla (13/201) Veregen-voiteella hoidetuista potilaista ja 5,8 % (4/69) lumelääkkeellä hoidetuista potilaista. Turvallisuusprofiili, ks. kohdat 4.8 ja 5.3. 5.2 Farmakokinetiikka Altistustutkimuksista (joissa Veregen 15 % -voidetta käytettiin paikallisesti ja vihreää teetä nautittiin juomana) saatujen johdonmukaisten tulosten perusteella odotetaan, että systeeminen altistus katekiineille Veregen-voiteen iholle sivelyn jälkeen ei ylitä vihreän teen juonnista seuraavaa systeemistä altistusta. Kun iholle siveltiin 750 mg Veregen 15% -voidetta (tämä määrä sisältää 72 mg epigallokatekiinigallaattia (EGCg), Veregenin eniten sisältämää katekiinia), EGCg:n C max plasmassa oli noin 7 ng/ml. Suurin mitattu arvo oli 7,34 ng/ml. Löydös koski vain yksittäisiä potilaita. Tästä syystä ei vaikuta siltä, että Veregen-voiteen paikallinen käyttö aiheuttaisi sellaista systeemistä altistusta katekiineille, joka ylittäisi vihreän teen (jota nautitaan yleisesti kaikkialla maailmassa) nauttimisesta seuraavan systeemisen altistuksen. Kirjallisuudessa raportoidut EGCg:n C max -arvot vihreäteejuoman nauttimisen jälkeen ovat johdonmukaisesti selvästi suurempia kuin ne satunnaiset pitoisuudet, joita potilailla on mitattu altistustutkimuksissa (kun nautitun EGCg:n määrä oli > 50 mg: 1 kupillinen teetä ~50 200 mg EGCg). 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta on saatu vihreän teen lehtiuutteesta tai voimakkaammasta Veregen 15 % -voiteesta. Farmakologista turvallisuutta, genotoksisuutta ja karsinogeenisuutta koskevaa erityistä vaaraa ihmisille ei ole (kasvirohdostuote). Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta koskevissa konventionaalisissa tutkimuksissa Veregen 15 % -voidetta käytettäessä ei 6
havaittu muita kuin paikallisia vaikutuksia. Tulokset ovat täysin sovellettavissa miedompaan Veregen 10 % -voiteeseen. Haittavaikutukset iholle levitettäessä rajoittuivat käyttöpaikkaan. Niitä olivat ihoärsytys, punoitus, turvotus ja tulehdusreaktiot. Näiden paikallisten merkkien vaikeus väheni ajan myötä hoidon jatkuessa. Veregen 15 % -voiteen levittäminen suoraan emättimeen, mitä testattiin mahdollisena tahattomana reittinä ihmisillä, johti vakavaan ohimenevään paikalliseen tulehdusreaktioon. Eläimille tehdyt merkitykselliset tutkimukset viittasivat ihon herkistymispotentiaaliin. Vaikutuksia hedelmällisyyteen ei havaittu käytettäessä valmistetta urosrotilla iholla tai naarasrotilla emättimessä (C max -keskiarvoon perustuva turvallisuusmarginaali 728). Käyttö emättimessä ei vaikuttanut rottien (C max -keskiarvoon perustuva turvallisuusmarginaali 127) eikä käyttö iholla kanien (C max -keskiarvoon perustuva turvallisuusmarginaali 223) alkio-sikiökehitykseen. Suun kautta otettuna (kinetiikkaa koskevia tietoja ei ole saatavilla) havaittiin yksittäisillä sikiöillä vaikutuksia aivojen kammiojärjestelmään molempien lajien hoidetuissa ryhmissä, mutta koska altistus tapahtuu ihon kautta, kliinistä merkitystä ei tiedetä. Rotilla havaittiin pienentynyt sikiön paino jopa sellaisten emojen sikiöillä, joilla ei ollut merkkejä emon toksisuudesta. Rotille tehdyssä peri- ja postnataalista kehitystä koskevassa tutkimuksessa, jossa Veregen 15 % -voidetta käytettiin emättimessä, todettiin haittavaikutuksia (emon toksisuus sekä kuolleena syntyneisyys). Tästä prekliinisestä lisääntymistoksisuustutkimuksesta ei ole saatavilla systeemistä altistusta koskevia tietoja. Kuitenkin rotille tehdyssä parittelukäyttäytymistä ja alkiotoksisuutta koskevassa tutkimuksessa, jossa valmistetta annosteltiin emättimeen ja jossa käytettiin vastaavia annostasoja, turvallisuusmarginaaliksi todettiin toksikokineettisten tulosten perusteella 69 (C max -keskiarvon perusteella). 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet valkovaseliini (sisältää all-rac-α-tokoferolia), valkovaha, isopropyylimyristaatti, oleyylialkoholi, propyleeniglykolimonopalmitostearaatti. 6.2 Yhteensopimattomuudet Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa. 6.3 Kestoaika 3 vuotta Käytettävä 6 viikon kuluessa ensimmäisestä avauskerrasta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 25 C. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) Valkoinen alumiiniputki, jossa valkoinen HDPE-korkki ja sinetöity suuaukko. Yksi putki sisältää 15 g tai 30 g voidetta. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 7
6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Azanta Danmark A/S Tranegaardsvej 20 2900 Hellerup Tanska 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) 30308 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ [täytetään kansallisesti] 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 30.6.2014 8
9