vuoden syysku un 30 pä.ivään. Kun k u iten kin P an k in k ä y ttä m ä tö n setelinan to-oik eus vuoden v aih teessa h u om attavasti lisääntyi,

11 vuoden syysku un 30 pä.ivään. Kun k u iten kin P an k in k ä y ttä m ä tö n setelinan to-oik eus vuoden v aih teessa h u om attavasti lisääntyi, peruut t ivat P an k k ivaltu u sm ieh et kuluvan vuoden tam m ikuun 21 p äivänä täm än V altio neuvostolle tekem änsä esityksen. J Siionini r a n k i n v a p a u tta m iin n toislaineksi velvollisuudesta ilmastaa setriinsä kuilulla. P ankkivalioku nnan m ietin nössä Huomen P ankin tila a ja h allintoa vuonna, 1918 k os kevan tarkastuksen johdosta, jonka m ie tin nön E duskunta oli h y v ä k sy n y t, k eh oitettiin P ankin johtoa, ryhtym ään tarpeellisiin alotteisiin, jo tta sinäkin aikana, jolloin vielä on m ahdotonta luopua pakkokurssista, joka välttäm ät töm änä, vaikkakin lainvastaisen toim en p iteen k au tta sääd etty n ä, on vuodesta 1915 läh tien ollut k äytännössä, o losu h teet tälläk in alalla sa atetaan sopusointuu n voi m assaolevan lainsäädännön kanssa. T äm än joh dosta ja om asta puolestaankin pitäen toim en p id että tärkeänä J o h to k u n ta m a a lis kuun 18 päivänä 1920 tek i P an kk i v a ltu u s m iehille ehdotuksen väliaikaisen "lain sä ä tä m isestä, jonka k a u tta Suom en P an kk i to is taiseksi vap au tetta isiin lun astam asta setelinsä kultarahalla. P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä ttiv ä t k ok ou k ses saan m aaliskuun 20 päivänä lä h että ä eh d o tuk sen, sitä eräissä kohdin m u u tettu aan, V altion eu vostolle esity k sen tek em istä varten E duskunnalle. K uluvan vuoden helm ikuun 18 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et J o h to k u n nan esity k sestä u u d istivat täm än esityksensä. 5 P a n k in rahastot. R ahan arvon suuresti alen n u ttu a ja ta lo u dellisen eläm än k e h ity tty ä ei Suom en P a n kin rahastoja k oskevia m ääräyksiä a se tu k sella heinäkuun 10 päivältä 1901 n ykyiseen muot oon saatetu ssa Suom en P ank in ohjesään nön 3 :ssä enää voitu p itää tarkoitustaan vastaavina. Täm än joh d osta P an k k ivaltu u s miehet. kokouksessa m aaliskuun 30 päivänä Joh tok u n n an ehd otu k sesta p ä ä ttivät tehdä P ankkivaliokunnalle ehdotuksen Suom en Pankin O hjesäännön m u u ttam isesta niin, e ttä Pankin kantarahasto saatettaisiin 100 m iljoonan ja vararahasto k artu tettaisiin 50 m iljoonan m arkan suuruiseksi. K esäkuun 11 päivänä annettu laki Suom en Pankin Ohjesäännön 3 :n m u u ttam isesta toisin kuuluvaksi on täm än esityk sen mukainen. V aihtorahan lyönti. Toukokuun 20 päivänä P ankkivaltuus m ieh et tek iv ä t V altiovarainm inisteriölle e si tyksen, e ttä Suom en P ankin lukuun ly ö tä i siin 200,000 markkaa 5 pennin rahoja, m ikä sittem m in on tapahtunut. Kun P ankin va,skirahavarasto tästä h uoli m atta syk syllä oli loppum aisillaan, ly ö te t tiin P an k k ivaltu u sm iesten lokakuun 1 päi vänä tekem ästä e sity k sestä jälleen 200,000 m arkkaa 10 pennin ja 200,000 m arkkaa 5 pennin rahoja. L ähetepäätöksellä 14 p äivältä heinäkuuta p yysi V altiovarainm inisteriö Pankkivaltuusm iehiä antam aan lausuntonsa R ahapajan johtajan tekem ästä ehdotuksesta, joka tar koitti m etallisten 50 ja 25 pennin vaihtorahojen käytän töön ottam ista setelien sijasta. Saatuaan Joh tok u n n alta asiasta pyytäm änsä lausunnon ja pääasiassa siihen yhtyen P ankkivaltuusm iehet syyskuun 29 päivänä e sittiv ä t, että H allitus ryhtyisi to im en p itei siin rahalain m uuttam iseksi niin, e ttä n y kyään hopeasta ly ö tä v ä t 2 m arkan, 1 m ar kan, 50 pennin ja 25 pennin vaihtorahat tu lisivat lyötävik si m etalliseok sesta, joka sisältää 25 % nikkeliä ja 75 % kuparia; e ttä niin pian kuin lainm uutos on te h ty, v iip ym ättä lyötäisiin uusia 1 m arkan ra hoja S m iljoonan, 50 pennin rahoja 5 m il joonan ja 25 pennin rahoja niinikään 5 m il joonan m arkan nim ellisarvosta; sekä e ttä näm ä rahat, h ankittaisiin sopivasta, ulkom ai sesta teh taasta, joka voi suorittaa tilau k sen ja m ahdolliset m yöhem m ät lisätilauk set, tarpeellisella joutuisuudella. S itten k u in elokuun 9 päivänä 1877 S u o m en rahasta annetun lain 6, 7 ja 10, 0 ja Iti sellaisina, kuin ne ovat 27 päivänä toukokuuta 1918 annetussa laissa, joulu kuun 23 päivänä 1920 annetulla, lailla oli siten muut ettu, e ttä kahden ja, yhden marka sekä viidenkym m enen ja k ahdenkym m enen viiden pennin vaihtorahat ov a t lyötävät joko hopeasta, tah i nikkelipronsista, uudis tiv a t P ankkivaltuusm iehet helm ikuun 1 p äi vänä 192.1 esityk sen sä vaihtorahojen lyöm i sestä, korottaen, Joh tok u n n an ehdotukseen yh tyen, lyötäväk si esitet yn 1 m arkan raho jen m äärän 10,000,000 m arkkaan. 7 Osakeyhtiö S u o n iin K a u p u n k ie n H ypoteekkikassan v a lu u tta la in a in m aksani in en. Marraskuun 26 p äivänä J o h to k u n ta il m oitti P ankkivaltuusm iehille, e ttä O sake yh tiö Suom en K aupunkien Jlyp oteek k ik assa oli p y y tä n y t Suom en P ankin väliintuloa K assan R u otsista, T anskasta ja S v eitsistä ottam ain lyh y ta ik a isten lainain järjestäm i seksi, sam alla ilm oittaen, koska lainain t a kaajat K ansallis-o sake-pankki ja K esk in äi nen H en k ivak u u tu syh tiö Suom i olivat k ie l tä y ty n e e t uudistam asta takaussitoum ustaan, m uutoin olevansa p ak oitettu luovuttam aan varansa konkurssiin. J o h to k u n ta p u o les taan eh d otti, e ttä P an k k ivaltu u sm ieh et hank k isivat E duskunnan suostum uksen siihen, e ttä Suom en P ankki o tta isi taatak seen m a i n itu t lainat sekä kantaakseen niiden m ak sam isesta koitu van tappion. K okouksessaan marraskuun 27 päivänä P an k k ivaltu u sm ie het, y h ty en Joh tok u n n an ehdotukseen, p ä ä t tiv ä t pyytää, Pankkivaliokuntaa, E duskun nan p äätettäväk si ehdottam aan, että. Suom en P ankki o ttaa vastatakseen O sakeyhtiö Suom en K aupunkien H ypoteekkika.ssan valuuttalainat, yhteensä 520,000 R uot sin kruunua, 1,250,000 T anskan kruunua ja 1,000,000 S veitsin frangia ehdolla, että P a n kille lu ovu tetaan näiden lainojen nykyisille takaajille annetut vakuudet; sekä ett ä tä stä tak au k sesta Suom en P ankille sy n ty v ä n tappion korvaam iseksi P an k in k u luva,n vuoden voitosta varataan tarpeellinen raham äärä. A sian ratkaisu siirtyi kuluvaan vuoteen. * Toim enpiteitä, jotka koskevat y k sity iste n sito u m u k sia P a n kille. Vuonna 1920 ovat P an k k ivaltu u sm ieh et k ä sitelleet kolm e akordia koskevaa h ak e m usta, joista on te h ty selkoa kokouksissa helm ikuun 17 p äivänä, m arraskuun 13 p ä i vänä ja joulukuun 14 p äivänä p id ety issä pöytäkirjoissa. P an k in Joh tok u n n an e sity k se stä ov a t P an k k ivaltu u sm ieh et m ääränneet tileistä p o istetta v a k si erinäisiä vuosina 1879, 1885, 1886, 1892, 1893, 1901, 1902 ja 1909 sy n ty n eitä jo aikaisem m in epävarm oiksi m erk it tyjä saatavia, joista ei enää m itään voida saada p erityk si, y h teen sä 95,881 m arkkaa 1 penniä. 9 P a n k in a ukioloaika. Toukokuun 26 p äivänä P an k k ivaltu u sm ie het, Joh tok u n n an e sity k se stä p ä ä ttiv ä t, e ttä siinä tapauksessa, e ttä pääkaupungin yksityispankkien aukioloaika kesä-, heinä- ja elokuun aikana on klo 10 3, Suom en P a n kin p ääkonttori oli m ain ittu in a aikoina p i d että v ä yleisölle avoinna sam ana aikana, sekä o ik eu ttiv a t Joh tok u n n an m äärääm ään Pankin haarakonttorien aukioloajat k esä k a u

ten a yhdenm ukaisesti asianom aisten paikka kuntain yk sityisp ank k ien aukioloaikojen kanssa. kunnan tiedoksi, ovat olleet P ankin kirjain m ukaiset. 10 *. b) haarakonttoreissa. P a n k in tilin tarkastus. M itä Pankin haarakonttoreihin tulee, ovat P ankkivaltuusm iehet antaessaan m ääräyk set valitsem illensa diskonttokom iteain jä se nille m yöskin k einuttaneet h eitä kerran kuu kaudessa m ielensä m ukaan kulloinkin erik seen määrättävinä, aikoina toim ittam aan konttoreissa sääd etyt k atsastu k set. Sitäpaitsi ovat osaksi pankinjohtaja B asilier, osaksi v. t. pankinjohtaja 1?roberg to i m itta n eet t arkastuksia: Turun konttorissa huhtikuun 1(» j;l ]y päivänä; Huomen Pankin O hjesäännössä m äärätyn tarkastuksen vuodelta 1919 o v a t vuoden 1919 valtiop äivillä v a litu t tilintarkastajat, kansakoulu n op ettaja J u h o P ek k a K okko, m aanviljelysn eu vos Erkki P ullinen ja filosofiam naisteri H ugo R obert W äinö W uolijoki sekä tilintarkastajain varam ies sanoma,lehdentoim ittaja, A rtturi A alto P a n k k iv a l tu u sm iesten k ui sum uksesi a. toim itta n eet maa liskuun 15 ja sam an kuun 2(5 päivän v ä li senä aikana. T ilin tark astajain puoltosanan m uk aisesti ja P ankin O hjesäännön tä tä koskevain säännös! en nojalla o vat P a n k k iv a l tu usm iehet E duskunnan p u olesta m y ö n tä neet Joh tok u n n a lle vastuu vap aud en P ankin hallinnosta vuodolta 1919. 11. P a n k in la in a u sliikkcen tarkastus. P ankk ivaltuu sm ieh et o vat P an k in kirjo jen ja tililasku jen sekä haarakonttoreista tulleiden ilm oitu sten nojalla toim ittaneet sellaisen P ankin liikkeen ja lainauksen ta r kastuksen, kuin P an k k ivaltuu sm iehille a n n e tu n johtosäännön 4 :ssä säädetään. 12. K atsastukset, a) pääkonttorissa P ankin O hjesäännön 40 :n säännöksen m u kaisesti o vat P an k k ivaltu u sm ieh et to i m itta n eet pääkonttorin kassaholvien ja kaik kien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä ta lletu sten k atsastuk sen lokakuun 12, 13, 14, 15, 16, 18 ja 22 sekä joulukuun 29 ja 30 päivänä. Sanotussa k atsastu k sessa saadut tu lok set, jotk a on a n n ettu J o h to Viipurin konttorissa joulukuun 18 päivänät am pereen konttorissa joulukuun 4 p ä i vänä; V aasan konttorissa lokakuun 0 päivänä; Oulun konttorissa lokakuun 4 päivänäk uopion konttorissa joulukuun 13 päivänäporin konttorissa lokakuun 12 päivänäjoen su u n konttorissa joulukuun 20 päi vänä; Mikkelin Viilläj ja konttorissa joulukuun 12 päi- J y v ä sk y lä n konttorissa joulukuun 14 ja 15 päivänä. Sortavalan konttorissa m aaliskuun 3 1 huhtikuun 1 päivänä; ja K otkan konttorissa huhtikuun 24 päivänäh äm eenlinnan konttorissa lokakuun 10 päivänä. 13. K irja n p ito jä rjestelm ä n uudistam inen J ohtokunnan e sity k se stä P an k k ivaltu u s m ieh et m arraskuun 17 päivänä p äättivät o ik eu ttaa Joh tok u n n an ottam aan Suom en Pankin p alvelukseen ylim ääräisen virkam ie hen sekä m ah d ollisesti m yöhem m in tarpeel lisia apulaisia tälle pääasiallisesti to im itta m aan Joh tok u n n an kirjelm ässä esittäm ää Pankin liikkeen tarkastusta ja kirjanpitojär jestelm än uudistusta. Sam alla P an k k iv a l tuusm iehet, p ä ä ttiv ä t, e ttä puheenaolevalle tarkastajalle on m aksett ava palkkiona samat palkkaedut, joita P ankin ylikam reeri k u l loinkin ilm an ikä,korot uksia, n au ttii, sekä apulaisille P an k k ivaltu u sm iesten Jolitok u n nan esity k sestä vastedes v a h v iste!ta v a t p alk -, kiot. P uheenaolevien virkojen aih eu ttam at m enot oli o tetta v a huom ioon teh täessä E duskunnalle esity stä korotettujen m äärä rahojen m yöntäm isest ä. 14. P a n k in k iin te istö jä koskevia toim enpiteitä. K okouksessaan.toukokuun 20 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et o ik eu ttiv a t J o h to k u n nan rakennuttam aan Pankin setelipainon y h teyteen seteliklisheiden valm istam ista var ten ta rv itta v a n lisärakennuksen sekä k ä y t täm ään sen rakentam iseen ja sisustam iseen P ankin varoja 1,200,000 m arkkaa. E lokuun 30 päivänä J o h to k u n ta ilm oitti Pankkivaltuusm iehille, e ttä osa rakenteella olevasta k lish eelaitok sesta oli tä y ty n y t sijoit taa Pankin to n ttiin rajoittu valle osalle H e l singin kreikkalais-katolisen seurakunnan omist am aa to n ttia ja e ttä sanottu seurakunta oli tarjoutunut m yym ään ta rv itta v a n alueen 300 m arkan hinnasta neliöm etriltä. Täm än johdosta P ankkivaltuusm iehet, syysk u u n 6 päivänä p ä ä ttiv ä t v a ltu u tta a Johtok u n n an päättäm ään täm än kaupan. 15. T uosirahasäännön uudistam in en. N iinkuin P an k k ivaltu u sm iesten kertom uk sessa vuodelta 1919 Pankkivalioku nnalle 19 :ssä on m a in ittu, p ä ä ttiv ä t P a n k k iv a l tuusm iehet lyk ätä P ankin vuosirahasäännön u u d istam ista ja virkam iesten asem aa k os kevan k ysym yk sen, kunnes olisi eh d itty hankkia siitä riittävä s e k ä asiallinen että lainopillinen selvitys. K okouksessaan tou k o kuun 5 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä t tiv ä t kehoilt a,a J ohtokuntaa m ikäli m ahdol lista, sy k syyn m ennessä laatim aan ja P an k k i valtuusm iehille lähettäm ään ehdotuksen u u deksi vuosirahasäännöksi. J o h to k u n ta il m oitti marrask. 3 päivänä,, e ttä olosuhteet eivät, vieläkään olleet sallineet täm än te h tävän to teu tta m ista, vaan oli Joh tok u n n an m ielestä edelleenkin tu lta v a toim een tila päisillä palkanparannuksilla. T äm än jo h dosta, esittiv ä t P an k k ivaltu u sm ieh et P a n k k i valiokunnalle sen suunnitelm an kalliinajanlisistä Suom en P ankin virka- ja palvelusm iehille sekä eläkkeennauttijoille, josta seuraavassa :ssä kerrotaan. 16. V irka- ja palvelus m iesten palkkaus. P äätök sellään joulukuun 17 p äivältä 1919 E duskunta m yönsi P an k k ivaltu u sm iesten k ä y tettä v ä k si Suom en P an k in varoista seuraavat vu o tu iset m äärärahat: 1) 155,000 m arkkaa sen lisäksi, m itä vuosirahasäännössä on o so itettu ylim ääräisten apulaisten palkkaam iesksi Suom en Pankkiin; 2) 400,000 m arkkaa k alliina j an 1i s i i n Suom en Pankin palveluksessa olevain henkilöiden palkkauk seen aikaisem piin tähän tarkoitukseen m yön n etty jen varain lisäksi ja 3 ) 300,000 m ark kaa m iesk oh taisten palkanlisien m yön täm istä varten Suom en P an k in p alvelu k sessa o le ville henkilöille. Sitä p aitsi E dusku nta oik eu tti P an k k ivaltu u sm ieh et toistaisek si m yöntäm ään Suom en P ankin täysin p alvelleille virka- ja palvelusm iehille an n ettu ih in ja an n ettaviin eläkkeisiin kalliinajanlisää korkeintaan 100 % eläkkeen m äärästä. Täm än E duskunnan päätöksen nojalla P an k k ivaltu u sm ieh et joulukuun 23 päivänä 1919 va h v istiv a t Suom en P an k in täysin p alvelleille eläkkeennauttijoille sekä joulukuun 24 päivänä p alkannau ttijoille vuoden 1920 alusta m a k setta v a t kalliinajanlisät.

Il Naidcii korotnstcii kautta eiv ä t m yön n etyt m äärärahat tu lleet kokonaan k ä y te ty ik si. 15 määrärahat yhdistettäisiin yhteissum m iksi, jotk a vuosirahasääntöön sisä lty v ä in m äärärahain lisäksi o lisivat P an kkivaltuusm iesten käytöt tävinä, P an k k ivaltu u sm ieh et m arras kuun 20 päivänä p ä ä ttiv ä t p y y tä ä P a n k k i valiokuntaa E duskunnalle ehdottam aan, K un sittem m in kävi ilm i, e ttä E du sk u n nan m yön täm ällä m äärärahalla valtion virka m iesten palkat oli k o ro tettu h u om a tta v asti enem m än kuin Suom en P a n k issa ja Pan kin palkannautt ijat olivat sen joh d osta ano e ttä vuonna 1920 k ä y tettä v ä n ä oleva n eet palkkainsa korottam ista valtio n virka 'm ääräraha kalliinaj a niisiin Suom en P ankin m iesten palkkain tasalle, v a h v istiv a t P a n k k i palveluksessa oleville henkilöille k o ro tetta i valtuusm iehet, J ohtokunnan ehd otuk sesta siin. 525,000 markalla; toukokuun 5 p äivänä k orotetut kalliinaja,net 1ä P ankkivaltuusm iest en k ä y tettä v ä k si lisä t, jotk a su o ritettiin vuoden alusta lu yli sen, m itä vuosirahasääntöön on o tettu, kien. P erheolojen perusteella m ak settaviin a setettaisiin 1921 vuoden alusta toistaiseksi palkanlisiin ei tä llö in te h ty m uutosta. seuraavat v u o tu iset määrärahat: 1) 1,925,000 m arkkaa kalliinajanlisiin S u o K un h intataso toukokuun 5 päivänä ta pahtuneiden palkkajärjestelyjen jälkeen ed el m en Pankin vuosirahasääntöön otetu ille virka- ja palvelusm iehille; leen kohosi ja p ä ä te tty je n kalliinajanlisien korotusten k a u tta palkat Suom en P an kissa e iv ä t, lu k u u n o tta m a tta eräitä alim pia sekä kaikkein ylim piä palkkaluokkia, k esk im ää rin nousseet y h tä korkeiksi kuin valtion viroissa m a k setu t, n ä y ttä y ty i tarpeelliseksi jo ennen vuoden loppua uudelleen k orottaa P ank issa m a k setta v ia palkkoja. T ähän n äh den ja kun k ä y te ttä v issä o lev ista m äärä rahoista vielä oli osa jälellä, v a h v istivat P an k k iv a ltu u sm ieh et lokakuun -1 päivänä palvelusm iehille syysk u u n 1 p äivästä lukien su o ritetta v a t korotetu t kallii»ajanlisät sekä p ä ä ttiv ä t, e ttä niiden lisäksi palvelusm iehille oli su o ritetta v a palkanlisää perheolojen no: jalla sam ojen p eru steid en m ukaan kuin v a l tio n viroissa. V irkam iesten p alkkaetujen parantam iseen eiv ä t P a n k k ivaltu u sm ieh et silloin voin eet ryh ty ä, koska k ä y te ttä v issä o lev a t m äärä rahat ed elläm ain ittujen palkankorotusten k au tta oliv a t kokonaan k ä y te ty t, lukuun o tta m a tta m iesk oh taisia palkanlisiä varten m y ö n n etty ä m äärärahaa, josta oli jälellä noin 120,000 m k. Täm än johd osta ja m y ö s kin p itäen tarpeellisena, e ttä E dusku nnalta v u o tta 1921 varten m äärärahoja an ottaessa useilla eri E duskunnan päätöksillä m y ö n n etyt 2) 1,300,000 m arkkaa ylim ääräisten ap u laisten palkkaam iseksi Suom en Pankkiin; 3) 300,000 m arkkaa m iesk oh taisten p al k a llisie n m yön täm istä varten Suom en P a n kin palvelu k sessa oleille henkilöille; -.1) 70,000 m arkkaa virkalom an h ankkim i seksi Suom en P ankin virkam iehille; e ttä kaikki yli vuosirahasäännön varem m in m y ö n n ety t m äärärahat vuoden 1921 alusta lakkautettaisiin; sekä e ttä P an k k ivaltu u sm ieh et oik eu tettaisiin viim e syysk u u n 1 p äivästä lukien to ista i seksi korottam aan Suom en Pankin täysinpalvelleiden ta i todellisen sairauden takia eronneiden virkam iesten ohjesäännön m u k ai set eläk k eet 200 prosentilla ja sam anlaisesta sy y stä eronneiden p alvelusm iesten 400 pro sentilla. Sam alla p ä ä ttiv ä t P an k k ivaltu u sm ieh et h yv ä k sy ä Joh tok u n n an ehdotuksen eri virka m iehille syysk u u n 1 p ä iv ä stä m ak setta v ista kalliinajanlisistä, ed ellyttäen, e ttä E d u s kunta m yön täisi ta r v itta v a t m äärärahat. Jou lu k u u n 13 p äivän ä p ä ä tti E duskunta m yön tää P an k k ivaltu u sm iesten eh dottam at ja P an k kivalioku nnan puoltam at m äärärahat ja eläkkeisiin a n n ettavat kalliinajanlisät. 17 S. V a n k k i r a l l il lisin i< st< n ja Ulin t a r k a s ta jn in p a lkkio t. Pankkivalioku nnan esit yksestä E duskunta joulukuun 13 päivänä päätti, e ttä Suom en P ankin varoista on vuoden 1921 alusta to is taiseksi suoritettava, niille pankkivalt.uusm iehille, jotka, ovat velvolliset olem aan osalli sina kaikissa valtu u sm iesten käsiteltävinä olevissa asioissa, P ankki valtuusm iehille anne tun johtosäännön m ukaan heille tu levan palk kion lisäksi, 4,000 m arkkaa ja p u h een joh ta jana toim ivalle 0,000 m arkkaa vuodessa. Pankkivalioku nnan esity k sestä, joka oli te h ty P an k k ivaltu u sm iesten a lo tteesta, päätti E d u sk u n ta huhtikuun 27 päivänä, e ttä Suom en P an k in tilin tark astajille on vuod esta 1920 alkaen toistaisek si m a k set tava seitsem änkym m entä m arkkaa päivältä heille voim assaolevan säännöksen m ukaan tu lev a n päivärahan lisäksi. 18. E r in ä is iä m äärärahoja, a) E lä kkeitä. Lokakuun 30 päivänä P an k k ivaltu u sm ie het P ankin O hjesäännön 63 :n 8 m om :in nojalla p ä ä ttiv ä t Joh tok u n n an esity k sestä korottaa P ankin pääkonttorin en tiselle kassaapulaiselle F a n n y W irz6nille m y ö n n ety n vuotuisen avustuksen 3,000 m arkasta 4,200 m arkkaan. b) A vustuksia, k a p in a n johdosta kä rsin eille. L eskirouva Selm a G um m eruksen kahdelle lapselle m y ö n n ety n avustuksen, josta tieto on an n ettu P an k k ivaltu u sm iesten kertom uk sessa vuodelta 1919 Pankkivalioku nnalle 16 ^:n d)-kohdassa, P an k k ivaltu u sm ieh et k o kouksessaan lokakuun 30 päivänä päättivät -johtokunnan esity k sestä, ottaen huom ioon vaikeat toim eentulom alidollisuudet, korottaa 2,100 m arkkaan vuodessa kum paakin lasta kohti. L eskirouva F a n n y Sundgrenille, joka oli pyytänyt, avu stu sta Suom en P ankin varoista sen johdosta, e ttä hänen m iehensä H ä m een linnan konttorin pankinkom issari B e rte l Em erik Sundgren oli kapinan aikana m urhattu, k oettaessaan suojella pankin om aisuutta jou tu m asta kapinallisten haltuun, P a n k k i valtuusm iehet lokakuun 30 päivänä m yön si vät; kahden alaikäisen lapsen elatuksen ja toim eentulon turvaam iseksi 2,400 m arkkaa vuodessa kum paakin lasta kohti, kunnes he ovat tu lleet täysi-ikäisiksi. c) T a r v e ra h a t. J a tk u v a liintain nousu va ik u tti, e ttä S u o m en P an k in haarakonttoreille vuodeksi 1920 m y ö n n ety t tarverahat m elkein kaikissa k o n t toreissa osoittautuivat, riittäm ättöm ik si. Senv uoksi Pankki valtu u sm ieh et J ohtokunnan e si ty k se stä joulukuun 30 p äivänä p ä ä ttiv ä t, e ttä puheenalaisia m äärärahoja eri k o n tto reissa oli k o ro tetta v a seuraavilla m äärillä: T urun konttorissa 3,000, V iipurin 1,000, T am pereen 4,000, V aasan 1,200, Oulun 800, P orin 2,500, J o en su u n 1,000, M ikkelin 1,000, J y v ä sk y lä n 1,200, Sortavalan 4,500, K otkan 2,000 ja H äm eenlinnan konttorissa 500 m arkalla. V uodeksi 1921 m yön sivät P an k k iv a ltu u s m ieh et sam ana p äivällä eri konttoreille tarverahoina k ä y tettä v ik si seuraavat m äärä rahat: T urun konttorille 8,000, Viipurin 9.000, T am pereen 7,5 0 0, V aasan 6,000, Oulun 4,300, K uopion 5,000, P orin 5,000, Joen su u n 3,500, M ikkelin 3,000, J y v ä sk y lä n 3.000, Sortavalan 6,000, K otkan 4,000 ja H äm eenlinnan konttorille 3,500 m arkkaa. \

Hi 17 Hl Jo h to k u n ta. V altion eu voston v. 191!) Joh tok u n n a n jä senelle J a lo Järnefelt ille sairauden vuoksi kuudeksi kuukaudeksi m yön täm ä virk a va paus k esti 1920 vuoden tam m ikuun 10 p äi vään. J a tk u v a n sairauden vuoksi anoi p an kinjohtaja J ä rn efelt pii,ennettyä virkava p au tta edelleen kuuden kuukauden ajaksi, lu ettu n a tam m ikuun 16 p ä iv ä stä, minkä V altion eu vosto hän elle m yönsi. P an kinjohtaja J ä rn efeltin kuolem an jo h dosta kesäkuun 3 päivänä joutui J o h to k u n nan lainopillisen jäsen en virka avoim eksi. P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä ttiv ä t kesäkuun 11 päivänä ju listaa viran h a etta v a k si sekä a s e t tivat, elokuun 19 päivänä virkaa hak eneet henkilöt viran u udelleen tä y ttä m istä varten ehdolle seuraavasti: ensim äiselle ehdokassijalle lakitiedet t enkandid aatti E rnst G rästenin, toiselle eh d o kassijalle varatuom ari M ax Sabellin sekä kolm annelle ehdokassijalle varatuom ari V al ter S ahlsteinin. Syysk uu n 3 päivänä T asavallan P resid en tti n im itti lakit. kand. G rästenin puheenaole vaan virkaan. P ankinjohtaja Järnefelt in sairauden aikana sekä hänen kuolem astansa viran vakinai seen tä y ttä m iseen saakka on virkaa V altio neuvoston m ääräyk sestä hoitanut lakit, kand. E rnst Grästen. 20. D isko n ttokom iteat. V uodeksi 1921 o v a t P a n k k ivaltu u sm ieh et joulukuun 16 p äivän ä valin n eet d iskonttokom iteain jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat henkilöt: T urun konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kunnallisneuvosm ies Ernst P e tte r J ohan T hom e n ja kauppias E vert V ilhelm N ylu n d in sekä varam iehiksi kapteen i vapaaherra Rolf M axinulian (Carpelanin ja johtaja Kustaa, i l. 1i eickellin; Viipurin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi konsuliagentti Carl E dvin E kström in ja kauppias Paul Sergejeffin sekä varam iehiksi johtaja IOrnst H äm äläisen ja Suom en O suus kauppojen K eskusosuuskunnan r. 1. sikäläi sen sivukonttorin toim itusjohtajan O tto Korhosen. Tam pereen konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi kauppaneuvos F abian Klingendahlin ja oikeusneuvosm ies Kaarlo Flal jalan sekä varam iehiksi teh tailija J o h an N iklas S alm i sen ja Osuusliike Voim an toim itusjohtajan P en tti Hirvosen; Vaasan konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi porm estari Ivar V ilhelm Ilasselb lattin ja kauppaneuvos T nom as Laurellin sekä vara m iehiksi varatuom ari H enrik Joh an n es P o nt römin ja Suom en Osuuskauppojen K e s kusosuuskunnan sikäläisen sivukonttorin jo h tajan J. A latalon, sekä Oulun konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvos Frans A dolf Riekin ja varakonsuli T orsten Lundbergin sekä varam ie hiksi Oulun 'O suuskaupan johtajan Otto Karhin ja v a lja steh ta itten johtajan Birger Ossian Haglundin; Kuopion konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kihlakunnantuom ari Frans Oskar M öllerin ja teh tailija J o h an Fredrik D ahlström in sekä varam iehiksi varatuom ari U kko E m il H jalm ar A ndershan ja asianajajan, insinööri P ekka J u h o Rinkisen; P orin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi vuorineuvos F ritz A rthur J.useliuksen ja johtaja T oivo R intalan sekä varam iehiksi kamreeri J o h an Leinebergin ja kauppias J o h a n Odert Rosengrenin; Joen su u n konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi rehtori Aaro M arkkasen ja porm estari Tauno E dvard Bernerin sekä varam iehiksi liik em ieh et N iilo Suihkon ja Karl H enrik E liel Porthanin; M ikkelin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvos Carl Fredrik P öndisen ja entisen liikennetarkastajan A ugust Fredrik G ranfeltin sekä varam iehiksi varikonesim ies E d vin A lleenin ja M ikkelin Osuuskaupan johtajan kauppias Yrjö Paarman; J y v ä sk y lä n konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi porm estari H jalm ar H ugo Ossian H ollm eruksen ja Suom en Osuuskauppojen Keskusosuus kunnan sikäläisen sivukonttorin hoitajan K aarlo W ilhelm L aitilan sekä vara m iehiksi apteekkari E ugen M ansneruksen ja lehtori H erm an H äm äläisen; S ortavalan konttoriin: varsinaisiksi jäse niksi en tisen kihlakunnantuom arin Karl G ustaf B ergin ja kauppias Ossian E vert K ivisen sekä varam iehiksi käsityöläisneuvojan, Sortavalan Osuuskaupan r. l:n h allin to neuvoston varapuheenjohtajan J u h o J a l mari T y y n elä n ja johtaja Tuom as Nissisen; K otkan konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppias E m il Saxellin ja liikem ies Arthur Lem ken sekä varam iehiksi porm estari A tte Möngön ja m aanm ittari Gunnar Bäckström in; H äm eenlinnan konttoriin: varsinaisiksi jä seniksi insinööri J o h a n H enrik H olm enin ja kauppaneuvos A nders G ustaf Skogsterin sekä varam iehiksi entisen lääninsihteerin Karl U no Chydeniuksen ja kauppias Joh a n W erner Fredrikssonin; 21. P a n kk iva ltu u sm ieste n vira n to im itu s. P ankkivaltuusm iehistä olivat vuonna 1920 vuorossa erota, n iistä k olm esta Pankkivaltuusm iehestä, joiden tu lee olla osallisina kaikissa P an k k ivaltu u sm iesten k äsiteltävin ä olevissa asioissa, filos ofiantohtori Ernst Fredrik N evanlinna, sekä n iistä k olm esta P ankkivaltuusm ieliestä, joiden tu lee olla osallisina kaikkien P an k k ivaltu u sm iesten y h teisesti ratkaistavissa asioissa, T asavallan P resid en tti Kaarlo J u h o S tih lb erg. S itä paitsi erosi kuolem an k au tta p an k k ivaltu u s m iesten toim esta, pankinjohtaja E m il Schybergson, joka, vuonna 1918 oli v a littu pankkivaltuusm ieheksi olem aan kolm en vuoden aikana osallisena kaikissa P an k k ivaltu u s m iesten käsiteltävin ä olevissa asioissa. H uhtikuun 30 p äivänä 1920 to im itetu ssa P an k k ivaltu u sm iesten ja P ankin tilin ta r kastajain sekä heidän varam iestensä v a a lissa, valittiin: p a n k k iv a ltu u sm ie h ik si: olem aan osallisena kaikissa P ankkivaltuusm iest en k ä siteltävin ä olevissa asioissa filosofiantohtori E rnst F red rik N evanlinna ja toim itusjohtaja W ilhelm A lexander Lavonius, edellinen kolm en ja jälkim äinen yhden vuoden ajaksi; p a n kk iva ltu u sm ie h eksi olem aan osallisena kolm en vuoden aikana kaikkien P an k k i valtuusm iesten y h teisesti ratkaistavissa a si oissa todellinen valtion eu vos A ugust R am say: < p a n k k ira Uuusm iesten varani ieh iksi: ensim äiseksi filosofianm aisteri N iilo Liakka; toiseksi professori J u h o H eik k i Vennola; kolm anneksi esittelijäsih teeri A kseli A u gust Listo; neljänneksi lak itied etten k an d id aatti Lauri af Heurlin; viidenneksi toim itu sjoh taja A x el P alm gren; sekä kuudenneksi johtaja K aarlo T oivo Salm io. tilin ta rk a sta jik si : k ansakoulunopettaja J u h o P ek k a Kokko; filosofiantohtori Oskari W ilho Louhivuori; m aanviljelysneuvos Erkki P u llinen ja filosofianm aisteri H ugo R obert W äinö W uolijoki; tilin ta rka sta ja in va ra m ieh iksi: ensim äiseksi m aanviljelysneuvos Karl Bruncrona; toiseksi sanom alehdentoim ittaja A rtturi Aalto; kolm anneksi pankkikonttorin esim ies Väinö Selander; sekä

neljänneksi lakitiedettenkandidaatti Risto H eikki R yti. Vaalin tapahduttua kokoontuivat Pankkivaltuusm iehet toukokuun 3 päivänä ja v a litsivat puheenjohtajakseen toim itusjohtaja Lavoniuksen ja varapuheenjohtajakseen filosofiantohtori Nevanlinnan. Kertom usvuoden kuluessa ovat jäävillisyyden tai m uun syyn aiheuttam an esteen sa t tuessa Pankkivaltuusm iehille, varamiehinä toim ineet herrat Liakka, Lavonius, Palmgren, Listo, Vennola, af H eurlin ja Salmio. W. A. Lavonins. E. Nevanlinna. Väinö Tanner. Pankkivaltuusm iehistä ovat v. 1921 vuorossa eroamaan, niistä kolmesta pankkivaltuusm iehestä, joiden tidee olla osallisena kaikissa Pankkivaltuusm iesten käsiteltävinä olevissa asioissa, toim itusjohtaja W ilhelm Alexander Lavonius, sekä niistä kolmesta pankkivaltuusm iehestä, joiden tulee olla osallisina kaikkien Pankkivaltuusm iesten y h te i sesti ratkaistavissa asioissa, filosofianiohtori Lauri Kristian Relander. Helsingissä m aaliskuun 21 p:nä 1921. K. Heinonen. August Ramsay. J. H. Vennola. Liiti1Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertomukseen vuodelta 1 9 20. Y le is k a ts a u s Suomen Pankin tilaan ja toimintaan vuosina 1919 1920.» K. N. Rauhala. K I. Suomen Pankin tila Joulukuun viimeisenä päivänä 1 9 1 9... 2 H-»....1920...4 III. Taulu osoittava pankin tilaa joka vuosineljänneksen lopussa vuosina 1919 1920. (S IV. Taulu osoittava pankin käyttämätöntä setelinanto-oikeutta joka kuukauden lopussa vuosina 1919 1920...... s V. Pankin kassatila 1919 1920 vuosien lop u ssa... 9 VL Pankin rahaliike vuosina 1919 1920... 10 VII. Tulos pankin toiminnasta vuosina 1919 1920... 11 VIII. Voittovarojen tili vuosina 1919 1920... 12

2 3 I. Suonien Pankin t Joulukuun viimeisenä päivänä 1919. V A R A T. V ELAT. S e te lin a n to a v a s t a a v a t v a r a t. Metallikassa: V a a d itta e s s a m a k s e tta v a t s ito u m u k se t. Suomen kultarahaa.. 2S,.')f»5,0 i 0 1,123,942,801 _ Ulkomaan kultarahaa.... 13,505,007 70 postivekseleitä. G,607,008 65 Rahaksi lyömätöntä kultasi 477,080 27 osotuksia Pietarin kont Kultaa rahapajasssi... 386,12 42,628,543 00 toriin... 51,365 17 6,658,373 82 Suomen h o p earah aa... 535,(i57 50 Valtiovaraston pano- ja ottotilillä 6,077,984 34 Suomen vnltioohligatsionoja Suomen ralia 823,405,561 77 Muiden... 117,030,619 06 123,108,604 30 Obligatsionoja ulkomaan rahassa. 171,014,102 84 Perittyjä v ek seleitä... 684,508 46 Ulkomaisia kirjeenvaihtajia. 74,553,805 50 Valtiolainain vuotuismaksuja..... 27,082 50 Ulkomaan setelirahaa ja kuponkeja 357,561 37 Ulkomaisia kirjeenvaihtajia... 8,308,356 28 Ulkomaisia vekscloitä... 81,735,103 01 1,195,130,425 Eri t i l e j ä... 12,360,340 80 21,380,288 13 1,275,000,067 25 K a n t a r a h a s t o... 25,000,000 K o tim a in en la in a u s. Vekseleitä Suomen rahassa. Hypoteekkilainoja... 158,632,464 31,666,710 V a r a r a h a s t o... 68,513,389 50 Pankkikiint.eistöjen ja kaluston arvo 3,378,368 12 71,801,757 62 96,801,757 62 K assakreditiivejä... 1,787.845 102,087,020 V o itto v a r o ja : Käyttämättä... 25,039,402 30 M u u t v a r a t. Rahaksi lyömätöntä hopeata Suomen vaskirahaa.... Obligatsioneja Suomen rahassa Eri tilejä... 25,020 84 68,100 67 6,627,260 50 40,014 Setelinantoa vastaavat v a r a t...1,105,130,425:08 Sen lisäksi on pankki oikeutettu antam aan s e t e l e i t ä... 200,000,000: - 1,395,130,425:08 Poistetaan: vaad ittaessa m aksettavat sitou- ' Kasvaneita korkoja, saldo. P ankkik iin teistöt... 3,378,268 12 573,801 60 M yönnetyistä kassakroditiiveistä n o stam atta oleva määrä. 1,079,154: 23 1,270.178,221: 48 K a l u s t o... 100 3,378,368 12 10,712,772 K äyttäm ätön setelinanto-oikeus Smk 118,952,203: G0 Smk. 11,397,030,227 Smk 1,397,930,227 26