PÄÄTÖS Nro 109/07/1 Dnro ISY-2005-Y-233 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2007 HAKIJA Kuusankosken kaupunki ASIA Akanojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kuusankoski. ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kuusankosken kaupunki on ympäristölupavirastoon 7.12.2005 toimittamassaan ja 3.2.2006 sekä 15.2.2006 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Akanojan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a nojalla oltava ympäristölupa. Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 8 perusteella. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 19.11.1996 nro 76/96/1 mukaisesti hakijan on tullut jättää vuoden 2005 loppuun mennessä hakemus jätevesien vesistöön johtamista koskevan luvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti on tullut hakea ympäristölupaa koko toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan tarkistamiseksi määrättyyn ajankohtaan mennessä.
2 HAKEMUS Sijainti, kaavoitus ja häiriintyvät kohteet Akanojan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kuusankosken kaupungin Heinharjun kaupunginosassa korttelissa 527 tilan RN:o 1:1 alueella. Tila on asemakaavassa osoitettu kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Ympäristössä on asemaja/tai yleiskaavassa osoitettuja teollisuus- ja varastorakennusten alueita, maa- ja metsätalousalueita ja virkistysalueita. Jätevesien johtamista koskeva lupa Akanojan jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtamista koskevan edellä mainitun vesioikeuden päätöksen lupamääräyksen A 3.1 mukaisesti on jätevesien käsittelyn täytettävä mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien seuraavat neljännesvuosikeskiarvoina laskettavat puhdistusvaatimukset: Parametri Pitoisuus Puhdistusteho BOD 7ATU < 10 mg/l > 90 % COD Cr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 15 mg/l > 90 % Kokonaisfosfori < 0,5 mg/l > 90 % Lisäksi puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että lämpimänä kautena saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaistypen poistoteho. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Kymijokeen ympäristölupavirastoon 3.2.2006 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä 1 ilmenevässä purkuputkessa. Purkuputken rakentamisesta on Itä-Suomen vesioikeus määrännyt päätöksellään 24.2.1978 nro 1/Ym/78. Korvauksena jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista haitoista on luvan saajan tullut suorittaa vuosittain 5 752 euron suuruinen kalatalousmaksu.
3 Puhdistamo ja sen toiminta Akanojan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa aktiivilietemenetelmään perustuvaa biologista puhdistusta on täydennetty kemiallisella fosforinpoistolla. Jätevesien käsittelyyn kuuluvat hiekanerotus, ilmastus, selkeytys, lietekierto ja ylijäämälietteen sakeutus. Saostuskemikaaleina käytetään rautapohjaista PIX- ja alumiinipohjaista PAX-kemikaalia. Puhdistamon mitoitustiedot ovat: Mitoitusvirtaama 850 m 3 /h Suurin virtaama 1 700 m 3 /h Keskimääräinen virtaama 15 400 m 3 /d BHK 7 -kuormitus 3 000 kg/d Fosforikuormitus 122 kg/d Puhdistamon mitoittava BHK 7 -kuormitus vastaa asukasvastinelukua (AVL) 42 900 laskettuna valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukaisesti. Jätteet Puhdistamolla syntyvät tavanomaiset jätteet (mm. pahvijäte 50 kg/a) ja ongelmajätteet (jäteöljyt 100 l/a) lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jätevesien esikäsittelyssä syntyvä välpe- ja hiekkajäte (34 t/a) toimitetaan vaihtolavoilla sekajätteenä Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskukseen Anjalankoskelle. Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä kuivattu sekaliete (3 000 m 3 /a) on toimitettu UPM-Kymmene Kymin tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Jatkokäsittelyyn toimitettavasta lietteestä tutkitaan ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet neljä kertaa vuodessa. Kuivattu liete on hakemukseen liitettyjen lietteen käyttökelpoisuustutkimusten perusteella täyttänyt maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle ja lieteseokselle annetut tavoitearvot.
4 Kemikaalien käyttö ja energiankulutus Jätevesien käsittelyssä käytetään PIX-saostuskemikaalia 320 000 kg/a, PAX-saostuskemikaalia 65 000 kg/a ja polymeerejä 1 300 kg/a. Puhdistamon sähkönkulutus vuonna 2004 oli 834 MWh. Viemäriverkko Puhdistamolle johdetaan Kuusankosken kaupungin viemäriverkoston yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien lisäksi Anjalankosken kaupungin Kaipiaisten taajaman sekä Jaalan ja Valkealan kuntien viemäriverkostojen yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Kuusankosken kaupungin alueella muodostuu lähinnä yhdyskuntajätevesiä. Anjalankosken Kaipiaisten taajamasta johdettavat jätevedet ovat pääasiassa kemian teollisuuden jätevesiä (Ciba Specialty Chemicals Oy). Valkealan kunnan alueelta johdetaan yhdyskuntajätevesien lisäksi teollisuuden jätevesiä (UPM-Kymmene Oyj:n Kalson viilutehdas). Jaalan kunnan alueelta johdetaan vain yhdyskuntajätevesiä. Tulokuormitus ja puhdistustulos Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli vuosina 1999 2004 seuraava: 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Keskivirtaama, m 3 /d 10 200 12 600 12 400 11 900 11 100 13 800 Biologinen hapenkulutus 1 080 1 150 1 400 2 000 1 900 2 400 BOD 7ATU, kg/d Kemiallinen hapenkulutus 3 240 3 660 4 000 6 300 5 100 5 600 COD Cr, kg/d Kiintoaine, kg/d 2 090 2 280 3 900 4 100 3 100 4 500 Kokonaisfosfori, kg/d 55 64 74 98 85 91 Kokonaistyppi, kg/d 340 370 410 500 470 570 Vuoden 2004 lopussa Kuusankosken kaupungin alueella olevan viemäriverkoston kokonaispituus oli 241,6 km, mistä jäte- ja sekaviemäriverkostojen pituus oli 192,9 km ja sadevesiverkostojen pituus 48,7 km. Liittyneitä kiinteistöjä on 5 300. Verkoston putkimateriaaleina on käytetty pääasiassa betonia (62 %) ja muovia (32 %). Puhdistamon vuotuisesta kokonaisvesimäärästä 40 60 % on verkoston vuotovesiä. Vuosina 1996 2004 on pääasiassa verkostoylivuotoina johdettu jätevesiä ohitukseen keskimäärin 166 m 3 /d, eli noin 1,4 % kokonaisvesimäärästä.
5 Vuosina 1999 2004 vastaanotettiin haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä 4 400 6 100 m 3 /a. Hakemukseen liitettyjen kuormitustarkkailun vuosiraporttien 2002 2004 perusteella puhdistamon puhdistustulos on vuositasolla vastannut voimassa olevan luvan vaatimustasoa. Vuoden 2002 kolmannen vuosineljänneksen aikana puhdistustulos ei täyttänyt vaatimustasoa biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia koskevien vaatimusten osalta. Puhdistamon toimintahäiriöiden arvioitiin johtuneen puhdistamolle johdetuista UPM-Kymmene Oyj:n Kalson viilutehtaan tukkihautomon jätevesistä. Tukkihautomon tyhjennys tehdään vuosittain heinäkuussa, minkä on ilmoitettu aiheuttaneen puhdistamolla vakavia toimintahäiriöitä. Vuoden 2003 neljännellä vuosineljänneksellä vaatimustasoa ei saavutettu BOD 7ATU :n pitoisuutta ja käsittelytehoa koskevien vaatimusten osalta. Vuonna 2004 puhdistustulos poikkesi toisella vuosineljänneksellä kokonaisfosforin pitoisuutta ja puhdistustehoa koskevan vaatimuksen ja kiintoainepitoisuutta koskevan vaatimuksen osalta. Purkuvesistön kuvaus Akanojan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkessa Kymijokeen Kuusankosken kaupungin Maunukselan kylässä tilan Koivuniemi RN:o 4:163 edustalla UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle vesialueelle Keltinkosken koskitila RN:o 8:0. Kymijoki alkaa Päijänteestä ja kulkee Ruotsalaisen, Konniveden, Kirkkojärven ja Pyhäjärven kautta, jatkuen tämän jälkeen pääosin virtavetenä. Kuusankosken kohdalla jokeen yhtyy Valkealan reitti. Etelämpänä Tammijärven alueella Kymijokeen laskevat Tallus- ja Teutjoki. Pernoon kohdalla Kymijoki jakaantuu kahteen virtaamaltaan lähes yhtä suureen haaraan. Läntinen haara laskee mereen Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalla, itäinen päähaara Kotkan kaupungin kohdalla. Joen pituus Pyhäjärvestä mereen on noin 85 km. Kymijoen koko valuma-alueen (14) pinta-ala on 37 159 km 2. Ajanjaksolla 1985 2002 Kymijoen keskivirtaama (MQ) Kuusankoskessa oli 307 m 3 /s, alin virtaama (NQ) 102 m 3 /s ja suurin virtaama (HQ) 587 m 3 /s. Keskivirtaaman vallitessa veden viipymä joessa on noin kolme vuorokautta.
6 Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen tarkkailu on järjestetty alueen pistekuormittajien yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun yhteistarkkailuohjelmat sekä tehtyjen selvitysten ja tarkkailun tulokset vuoteen 2003 asti on liitetty alueen ympäristölupavelvollisten laitosten yhteisiin asiakirjoihin, jotka on toimitettu ympäristölupavirastoon 17.11.2004 Myllykoski Paper Oy:n Myllykosken paperitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen dnro ISY-2004-Y-214 yhteydessä. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitusta ja Kymijoen tilaa koskevista asiakirjoista ilmenee, että Kymijoen alaosalle ominaista on pitkään jatkunut teollisuuden vesistökuormitus, minkä seurauksena joen pohjasedimentteihin on kertynyt runsaasti pysyviä orgaanisia haitta-aineita ja puukuitua. Vesistön rehevöitymistä aiheuttavan kuormituksen osalta on Kymijoen teollisuuden fosforikuormitus vähentynyt 60 % ja typpikuormitus 45 % vuoden 1995 tasosta. Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama fosforikuormitus Kymijoen alaosaan on vähentynyt 25 %, mutta typpikuormitus on kasvanut 30 % vuosien 1991 1995 tasosta. Vastaavana aikana on Kotkan merialueelle johdettava teollisuuden fosforikuormitus vähentynyt 40 %, typpikuormitus 50 % sekä yhdyskuntajäteveden fosforikuormitus 65 % ja typpikuormitus 30 %. Kymijoen kuormitetun osan kokonaisfosforipitoisuus on laskenut lähes puoleen 1980- luvun puolivälistä lukien. Nykyiset kokonaisfosforipitoisuudet vesistössä vastaavat lievästi rehevää tasoa. Kymijoen edustan merialueella kokonaisfosforipitoisuudet eivät ole laskeneet vastaavasti. Typen kuormitus vesistöön samoin kuin Kymijoen ja sen edustan merialueen kokonaistyppipitoisuudet ovat säilyneet 1980-luvun puolivälin mukaisella tasolla. Kymijokeen kohdistuva happea kuluttava kuormitus on vähentynyt niin, että virtaveden keskimääräinen happipitoisuus säilyy nykyisin hyvänä. Vesistön mataluus Kymijoen edustan joensuualueilla turvaa vesistön happitilanteen säilymistä kerrostuneisuuskausina hyvänä, orgaanisen kuormituksen happea kuluttavasta vaikutuksesta huolimatta. Pitkän aikavälin tarkastelussa hapen kyllästysaste alueella on laskenut. Kymijoen edustan merialueella pohjanläheisen kerroksen happipitoisuuteen vaikuttavat kuormituksen lisäksi syvyyssuhteet ja sääolot.
7 Käytettävissä olevien vedenlaadun havaintotietojen perusteella on ympäristölupavirastossa laskettu seuraavat kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) keskimääräiset pitoisuudet Rapakosken ja Hurukselan vedenlaadun tarkkailuasemilla vuosina 2001 2006: Parametri Rapakoski 063 Huruksela 033 5600 Keskimääräinen lisäys Kokonaisfosfori (µg/l) 10,7 16,8 6,1 Kokonaistyppi (µg/l) 511 607 96,5 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn (mg/l) 436 1 077 641 Rapakosken ja Hurukselan välisen alueen kuormituksesta valtaosa muodostuu metsäteollisuuden jätevesistä. Vuoden 2003 vesistötarkkailua koskevan selvityksen mukaisesti Kymijoen alaosan pistekuormitus vuonna 2003 jakautui teollisuuden ja yhdyskuntien välillä seuraavasti: Parametri Teollisuus Yhdyskunnat Yhteensä Jätevesimäärä (m 3 /d) 183 100 32 400 215 400 Kiintoaine (kg/d) 4 800 500 5 300 Biologinen hapenkulutus BOD 7ATU (kg/d) 1 100 550 1 650 Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr (kg/d) 35 700 2 200 37 900 Kokonaisfosfori (kg/d) 31 16 47 Kokonaistyppi (kg/d) 560 1 040 1 600 Vastaavat Akanojan puhdistamon kuormitusta kuvaavat lukuarvot vuosina 1999 2004 olivat seuraavat: Parametri 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Jätevesimäärä (m 3 /d) 10 200 12 600 12 400 11 900 11 100 13 800 Kiintoaine (kg/d) 71 98 140 160 76 120 Biologinen hapenkulutus 59 59 85 80 89 110 BOD 7ATU (kg/d) Kemiallinen hapenkulutus, 460 480 700 490 590 COD Cr (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) 3,4 4,0 4,8 5,6 2,3 4,7 Kokonaistyppi (kg/d) 210 197 250 300 330 280
8 Kalasto ja kalastus Ennen teollistumista Kymijoki oli etelärannikkomme merkittävin vaelluskalajoki, jonka tärkeimmät lajit olivat lohi, meritaimen, vaellussiika, ankerias ja nahkiainen. Joen patoaminen voimatalouskäyttöön sekä koskien perkaaminen ja metsäteollisuuden jätevedet ovat johtaneet lohen ja muiden vaelluskalakantojen taantumisen. Kalaistutusten aloittamisen jälkeen 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kymijoesta on kehittynyt merkittävä lohijoki ja virkistyskalastuskohde. Kymijoen vaelluskalojen kalastus keskittyy Korkeakoskenhaaraan sekä Langinkoskenhaarassa Siikakosken alueeseen ja Langinkoskeen. Kymijoen länsihaarassa tärkein kalastusalue sijaitsee Ahvenkosken voimalaitoksen alapuolisella alueella. Myös Koivukosken yläpuolisilla Pernoonkoskilla ja Kultainkoskilla on nykyisin mahdollisuus virkistyskalastukseen. Toiminnan muut päästöt ja niiden vaikutukset Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Biologisen jätevesien puhdistuksen toimintahäiriötilanteessa jäteveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus nousee ja prosessista karkaa myös orgaanista ainetta sisältävää lietettä jäteveden mukana. Häiriö voi johtua paisuntalietteestä tai teollisuuden prosessipäästöistä. Teollisuudella on velvollisuus ilmoittaa poikkeavista päästöistä. Rankkasateen aikana on mahdollista, että pumppaamoiden ja/tai puhdistamon kapasiteetti ylittyy ja osa jätevesistä joudutaan johtamaan jokeen. Haittoja on ennakoitu verkostoa ja pumppaamoita saneeraamalla. Normaaleissa olosuhteissa puhdistamolla ei ole merkittävää käyttöriskiä. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta.
9 Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu Puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua tehdään 1.3.1977 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan merialueen veden tilan yhteistarkkailua. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään 23.12.1992. Tarkkailuun kuuluu veden fysikaaliskemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisen seuranta ja haitallisten aineiden kertymisen seuranta. Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakijan esitys lupaehdoiksi Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä, jos jätevesien johtamista aiotaan jatkaa vuoden 2015 jälkeen. Hakija on esittänyt, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin vesioikeuden aikaisemmissa päätöksissä on edellytetty. Vesistön tila on parantunut, eikä uusia korvauksia ole tarpeen määrätä. Kalatalousmaksua tulisi kohtuullistaa toteutuneiden päästöjen ja vahinkojen pienentymisestä johtuen. Muilta osin jätevesien johtamisesta ei aiheudu aiemmin korvatun lisäksi enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusankosken kaupungissa 6.3. 5.4.2006 välisen ajan. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä 6.3.2006.
10 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Lupaehtojen tarkistusajankohdaksi ympäristökeskus on esittänyt 31.12.2014. Fosforikuormitus vesistöön on vähentynyt ja jätevesien vaikutuksia vesistössä voidaan vähentää lähinnä vain typen poistoa tehostamalla. Suomenlahti kuuluu typestä rehevöityviin merialueisiin, joten typen poistolla voidaan parantaa meren tilaa. Akanojan jätevedenpuhdistamon purkupaikan ja Suomenlahden välinen Kymijoki on melkein pelkkää jokiosuutta, joten purkuvesistöön joutuva typpi kulkeutuu lähes vähentymättömänä typelle herkkään merialueeseen. Akanojan jätevedenpuhdistamolle on asetettava typenpoistovelvoite. Kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 ºC. Kokonaistypen käsittelytehon tavoitearvon on oltava vähintään 70 % vuosikeskiarvona. Typenpoistovelvoitteen toteuttamiselle asetettava määräaika voidaan ajoittaa Kotkan ja Kouvolan jätevedenpuhdistamoiden tehostamisen ja laajentamisen sekä Anjalankosken jätevesien Kotkaan siirtämisen jälkeiseen aikaan eli typenpoistovelvoite toteutetaan viimeistään 1.1.2011 lukien. Muilta osin voimassa oleva lupaehto A3.1) voidaan hakijan esityksen mukaisesti säilyttää ennallaan. Verkostojen kunnostamistoimintaa on edelleen syytä jatkaa. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle käyttö- ja kuormitustarkkailun vuosiraporttien yhteydessä tai muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailuohjelma on vuodelta 1977. Luvan saajan on toimitettava kuormitustarkkailua koskeva uusi tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen
hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 11 2) Kaakkois-Suomen TE-keskus on vaatinut, että Kuusankosken Akanojan jätevedenpuhdistamolle määrätään jätevesien kuormitusosuuden perusteella laskettava 3 290 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Lisäksi hakija on velvoitettava tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunnalla ja 4) Kuusankosken kaupungin teknisellä virastolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. SELITYS Hakija on 19.5.2006 toimittamassaan selityksessä uudistanut esityksensä nykyisten jätevesien käsittelyvaatimuksien säilyttämisestä ennallaan. Kalatalousmaksua koskevan Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimuksen johdosta hakija on lausunut, että mikäli kalatalousmaksu edelleen määrätään, on sitä kohtuullistettava pienentyneiden päästöjen vuoksi. Laskentaperusteena voitaisiin käyttää tulevien lupamääräysten mukaisia enimmäiskuormituksia ja nykyisin voimassa olevan luvan mukaisia kilohintoja 6,63 euroa/kg BOD 7ATU ja 494,67 euroa/kg P. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen 19.11.1996 nro 76/96/1 perusteena olleet asiakirjat sekä Myllykoski Paper Oy:n Myllykosken paperitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupaviraston päätöksen 25.11.2005 nro 122/05/1 perusteena olleet purkuvesistöä koskevat ympäristölupavelvollisten laitosten yhteiset asiakirjat.
12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kuusankosken kaupungille ympäristöluvan Akanojan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kuusankosken kaupunkialueelta ja Anjalankosken Kaipiaisten taajamasta sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueilta muodostuvia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään hajaasutuksen saostus- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kymijokeen purkuputkessa, jonka sijainti ilmenee ympäristölupavirastoon 3.2.2006 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä 1. Jäteveden johtamisesta vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Päästöt vesistöön Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. BOD 7ATU :n poistotehon tulee olla vähintään 90 % ja kokonaisfosforin vähintään 90 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Jätevedet on lisäksi käsiteltävä 1.1.2012 alkaen niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistypen pitoisuus on enintään 20 mg/l. Arvo lasketaan vuorokauden kokoomanäytteiden kokonaistyppipitoisuutena aikana, jolloin puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 ºC.
13 Lisäksi puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritettävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaistypen perusteella. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. 2. Puhdistamon toiminnan tehostaminen Puhdistamon jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä koskeva yleissuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 1.6.2008. 3. Puhdistamon hoito ja käyttö Puhdistamon hoidosta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos. 4. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely Luvan saajan tulee huolehtia, ettei poikkeavia jätevesiä johdeta esikäsittelemättöminä viemäriin, mikäli niiden johtaminen on kielletty asetuksella tai ne muutoin määränsä tai laatunsa vuoksi vaarantavat jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, vaikeuttavat kuivatun lietteen hyötykäyttöä tai aiheuttavat haittaa purkuvesistössä.
14 Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimuksia jätevesien esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta. Jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai muulla asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tätä varten on laadittava teollisuusjätevesien johtamista koskeva selvitys, missä on esitettävä laitoskohtaiset tiedot jätevesien johtamisesta, laadusta ja määrästä sekä arvio jätevesien tarkkailun, esikäsittelyn ja tietojen raportoinnin riittävyydestä. Selvitys on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 5. Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen Viemäriverkostoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on laadittava selvitys viemäriverkoston kunnosta ja tämän perusteella verkoston vuotovesien vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Selvitys viemäriverkoston kunnosta ja toimenpideohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2008 mennessä. 6. Jätteet Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristöön.
15 Puhdistamolla muodostuva kuivattu jätevesiliete ja muut laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet, kuten välpe- ja hiekanerotusjäte sekä ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. 7. Melupäästöt Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db klo 7 22 välisenä aikana eikä 50 db klo 22 7 välisenä aikana. 8. Haju- ja pölypäästöt Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuin- ja vapaa-ajan käytössä oleville alueille toistuvia haju- ja pölyhaittoja. 9. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Jos puhdistamolta tai viemäriverkostosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan, määrältään tai muilta haitallisilta ominaisuuksiltaan merkittävästi normaalista poikkeavaa vettä tai ainetta, on luvan saajan välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, aineen poistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Luvan saajan on viivyttelemättä ilmoitettava tapahtumasta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle. Luvan saajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varalle. Toimintaohjetta tulee säilyttää puhdistamolla. 10. Tarkkailu ja raportointi Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua koskeva 1.3.1977 päivätty puhdistamon toiminnan tarkkailuohjelma on päivitettävä. Ohjelman käyttötarkkailua koskevaa osaa on täydennettävä selostuksella puhdistamolla käytettävistä mittaus- ja kalibrointimenetelmistä, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja tilapäisesti varastoitavien
16 lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju-, pöly- tai muista haitoista tehtyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannasta. Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaan on sisällytettävä selostus viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä selostus tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista. Samoin käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmassa on selostettava puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrän ja laadun tarkkailun järjestäminen valtioneuvoston asetuksessa nro 888/2006 edellytetyllä tavalla siten, että jätevedestä voidaan ottaa edustavat näytteet, ohitukseen johdettavat jätevedet mukaan lukien. Kuormitustarkkailuun liittyvät näytteet on otettava virtaamapainotteisesti edustavina vuorokauden kokoomanäytteinä, samanaikaisesti tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Kaikista kuormitustarkkailuun liittyvistä näytteistä on analysoitava ainakin ph, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine sekä lähtevästä vedestä lisäksi ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittityppi. Täydennetty käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailussa on noudatettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 23.12.1992 hyväksymää Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan merialueen veden tilan yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailuohjelmiin saadaan tehdä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä täydennyksiä ja muutoksia. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedot ja teollisuusjätevesisopimuksissa sovitut haitallisten aineiden tarkkailutulokset on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla
vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17 Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailujen ja selvitysten tulokset on säilytettävä ja annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 11. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta puhdistamon jätevesien vesistöön johtamisen loputtua. KALATALOUSMAKSU Luvan saajan on suoritettava vuosittain kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 5 752 euroa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.
18 LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.3.2017 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä voimassa olevissa säädöksissä edellytetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Toiminta tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kuusankosken kaupungin Akanojan jätevedenpuhdistamon sijainti on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Akanojan jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamisesta aiheutuvien kalastuksen tuoton vähentymisestä sekä kiinteistöjen käytön vaikeutumista ja hanka-
loitumista koskevat kertakaikkiset korvauskysymykset on ratkaistu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 24.2.1978 nro 1/YM/78. 19 Lupamääräysten perustelut Jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä päästöjä vesistöön ja puhdistamon toiminnan tehostamista, puhdistamon käyttöä ja hoitoa, tavanomaisesta poikkeavien jätevesien käsittelyä, vuoto- ja hulevesien määrän vähentämistä, jätteitä, melupäästöjä, haju- ja pölypäästöjä, häiriö- ja poikkeustilanteita sekä toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :ien säännöksiin. Kokonaistypen poistovaatimuksen osalta typpeä on yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukaisesti edellytettävä poistettavaksi yhdyskuntajätevesistä silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Vallitsevan yleisen käsityksen mukaan typellä arvioidaan olevan merkitystä Kymijoen ja Suomenlahden rehevöitymisen kannalta. Asetettu vaatimus vastaa asetuksessa edellytettyä vaatimustasoa. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, etteivät puhdistamolle johdettavat jätevedet heikennä puhdistamon toimintaa ja normaalisti saavutettavaa puhdistustulosta tai puhdistamolietteen käyttökelpoisuutta ja ettei puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä aiheudu asetuksella kiellettyjä päästöjä vesistöön. Puhdistamolle johdettavat teollisuuden jätevedet ovat heikentäneet puhdistamolla muutoin saavutettavaa puhdistustulosta ja ajoittain johtaneet voimassa olevien käsittelyvaatimusten ylitykseen. Annetun selvitysvelvoitteen tarkoituksena on vähentää teollisuusjätevesien johtamisesta puhdistamon toiminnalle aiheutuvia haittoja.
20 Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksesta aiheutuvien jätevesipäästöjen valtakunnallisten vähentämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätevedenpuhdistamoilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi myös viemäriverkostojen kunnossapidon ja huollon tehostamista. Viemäriverkoston vuotovesien suuri kokonaismäärä heikentää ajoittain Akanojan puhdistamolla saavutettavaa puhdistustulosta. Viemäriverkoston ikääntymisen seurauksena vuotovesien aiheuttamat ongelmat tulevat edelleen lisääntymään. Verkoston kunnon selvittäminen ja vuotovesien vähentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman laatiminen edesauttaa kunnostustoimenpiteiden kohdistamista ensisijaisesti niihin osiin viemäriverkostossa, joissa vallitsevat olosuhteet tehtyjen selvitysten perusteella niitä eniten vaativat. Tavoitteena on vähentää vuotovesien määrää kaikissa viemäriverkoston osissa vähintään tyydyttävälle tasolle. Melu-, haju- ja pölypäästöjä koskevilla määräyksillä on varmistettu, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu kohtuuttomasti näitä päästöjä ympäristöön. Melua koskeva vaatimus vastaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaista ohjearvoa melutasosta asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa. Tarkkailu ja raportointi. Puhdistamon nykyinen 1.3.1977 päivätty käyttö-, kuormitustarkkailuohjelma on tarpeen päivittää. Siihen tehtävät täsmentävät ja täydentävät muutokset ovat tarpeen tarkkailun riittävyyden varmistamiseksi. Laitoksen käyttötarkkailu ja sen raportointi on edellytetty sisällytettäväksi ohjelmaan nykyistä yksilöidymmin. Jätevesien käsittelyvaatimusten täyttymistä valvotaan ottamalla näytteitä valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 edellyttämällä tavalla virtaamapainotteisina vuorokauden edustavina kokoomanäytteinä samanaikaisesti laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä. Puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu on määrätty toteutettavaksi yhteistarkkailuna voimassa olevan Kymijoen ja sen edustan merialueen vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset varmistavat, että mahdolliseen toiminnan loppumiseen liittyvät toimenpiteet, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista, toteutetaan suunnitelmallisesti.
Kalatalousmaksu on määrätty ympäristönsuojelulain 44 :n nojalla, ja entisen suuruisena, koska sen perusteena oleva kuormitus ei muutu. 21 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 52, 55, 56, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30, 36 ja 37. Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 960 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. Esittelijän eriävä mielipide on liitteenä. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4982, 040 774 8088
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 12.11.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
Liite päätökseen Nro 109/07/1 ERIÄVÄ MIELIPIDE Käsitykseni mukaan päästöjä vesistöön koskevassa lupamääräyksessä 1 olisi kokonaisfosforin osalta tullut asettaa neljännesvuosikeskiarvona laskettava pitoisuuden raja-arvo 0,3 mg/l ja vastaava puhdistustehon vaatimus 96 %. Ratkaisun muilta osin yhdyn ratkaisukokoonpanon jäsenten kantaan. Perustelut Tekemäni esityksen mukaisesti jätevesien käsittelyyn käytettävää tekniikkaa on edellytetty tehostettavaksi niin, että laitoksella saavutetaan 1.1.2012 alkaen valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukainen typenpoistovaatimus. Valtioneuvoston 26.4.2002 tekemän periaatepäätöksen Itämeren suojelusta ja ympäristöministeriön 1.6.2005 tekemän päätöksen Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelmasta mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden asukasvastineluku on yli 10 000, laitokselta puhdistettuna vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin pitoisuuden oltava alle 0,3 mg/l ja vastaavan puhdistustehon vähintään 96 %. Sanottu kokonaisfosforin poistoteho on saavutettavissa laitoksella ilman erillisiä tehostamistoimenpiteitä ja kohtuuttomia lisäkustannuksia, kun vaadittu typenpoisto toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen. Siten esitykseni kokonaisfosforin pitoisuutta ja puhdistustehoa koskevaksi vaatimukseksi ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämällä tavalla vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista vaatimustasoa. Esittelijä Martti Häikiö