Modernismi kokeili uudenlaista muotoa ja sisältöä. Edwin Lydén toi näyttelyyn esille abstrakteja teoksiaan. Maria ei ollut ainoa, joka ei ymmärtänyt uutta taidetta. Avantgarden etujoukoille ei ollut maassamme sijaa. Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä! Niissä mahtaa olla koko elämän salaisuus kätkettynä, kun niitä ei ymmärrä.
No, miten se modernismi sitten pääsi tulemaan? Aluksi se näkyi Suomessa figuratiivi seen ja realistisuuteen perustuvan linjan kautta. Niitä edustivat Septemin ja Marraskuun ryhmät.
Magnus Enckellin johdolla Septem järjestää näyttelyitä, jotka hohtavat sateenkaaren väreissä. Jopa vanha tekijä Juho Rissanen on kirkastanut palettinsa! Tämä ei tippaakaan edistä kotimaamme taiteellista perinnettä. Me vaadimme lisää kansallisia piirteitä! Olen luopunut maalausteni mollisävyistä ja kurkottelen kohti heleää neoimpressionismia. Olet maamme taiteen maailmanlähettiläs. On jo aikakin, että modernismi tuulettaa nurkkamme!
Mitä totuuden käsitteellä on oikeastaan tekemistä taiteen kanssa? Sanopas se Tyko, kun olet oikea suomalaisen taiteilijan perustyyppi! Hienoinen kubistisuus ja kansanomaiset aiheet. Ja kiihkeä värin käyttö. Se olemme me! Ei kukaan osta taulua saadakseen tietää millainen luonto on, vaan nauttiakseen jostakin kauniista, jonka joku sille omistautunut henkilö on luonut. Oman leirinsä muodostaa tuo Marraskuun ryhmä, jonka ansioksi voidaan lukea ekspressionismin tuominen Suomen taiteeseen.
Ekspressiivinen vaikutelmani on, että ruoho on todellisempaa ja vihreämpää tuolla puolen. Mystistä, mutta ruoho on sielukkaamman väristä naapurin puolella! Ryhmät koetaan keskenään kilpaileviksi, mutta ei se ihan niin mustavalkoisesti mennyt. Kissanvapaudella minä kuljin puolelta toiselle, kuten myös moni taiteilija.
Esimerkiksi Helene. Hän ryhtyi käyttämään itseään mallina ja teki ennakkoluulottomasti maalauksia uusilla tyyleillä. Realististen piirteiden sijaan hän etsi maalauksellisia keinoja tunteiden esittämiseen. Hän käytti myös vahvaa symboliikkaa. Ja lopulta särki esittävän kuvan kubistisin keinoin.
Samaan aikaan rotuteoriat olivat ilmassa 1920-luvun Euroopassa. Suomessa ne valjastettiin kansallisen identiteetin muovaamiseen. Sepät hoi! Taotaan omakuva nyt! Septemiläiset ovat liian ranskalaisia! Ja marraskuulaiset antavat väärän kuvan meistä. Olemme maatalousvaltainen kansa. Emme tarvitse kosketusta kansainvälisyyteen!
Olen ihanteellinen ja klassisen kaunis. Wäinön veistokset ovat kohonneet maamme taiteen kärkeen. Me muutkin olemme hyviä! Aina se voittaa kaikki kilpailut. Moni jäi Aaltosen varjoon.
Kun Helenen omakuvista alkoivat kasvot rappeutua pois, tiesin että hän keskusteli vakavasti kuoleman kanssa. Elämänvoimaa on enää vaaleanpunaisen täplän verran suussani. Olen vanha, en jaksa enää ja olen siitä raivoissani. Kissa, sinun täytyy pian etsiä uusi koti. Hän valmistautui katoamiselle ja alkutilaan palaamiselle.
Lopulta Helene sitten kuoli ja tuli sota. Maailmani meni päälaelleen. Taiteilijoilla ei ollut työskentelyvälineitä tai ateljeetiloja puhumattakaan kissanruuasta. Elin kulkukissana, kukaan ei tuntunut välittävän minusta.