Qilalukkat qaqortat pillugit nalunaarusiaq Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat pillugit Kalaallit Nunaanni piniartunut nalunaarusiaq Suleriaatsimik nalunaarusiaq nr. 35, 2001 Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut 1
Taaguutaa: Allaaserinnittut: Nutsernera: Ilusilersuisoq: Qilalukkat qaqortat pillugit nalunaarusiaq. Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat pillugit Kalaallit Nunaanni piniartunut nalunaarusiaq Kirsten Rydahl & Mads Peter Heide-Jørgensen Aage Lennert Kirsten Rydahl Ataqatigiiffia: Suleriaatsimik nalunaarusiaq nr. 35, 2001 Naqiterisitsisoq: Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut Saqqaanut assiliisoq: Mads Peter Heide-Jørgensen ISBN: 87-90024-76-1 ISSN: 1397-3657 Aningaasalersuisut: Miljøstyrelsen (Avatangiisinik Nakkutilliisoqarfik) Dancea-mut aningaasaliissutinik. Miljøstyrelsenip aningaasatigut tapersiinera peqqutigalugu nalunaarusuiap imarisaani Miljøstyrelsenip isumaanik ersersissitsisoqanngilaq Naqiterneqarfia: Oddi Printing Ltd., Reykjavik, Island Amerlassusia: 400 Innersuussiffik: Rydahl, K. & M.P. Heide-Jørgensen, 2000. Qilalukkat qaqortat pillugit nalunaarusiaq. Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat pillugit Kalaallit Nunaanni piniartunut nalunaarusiaq. Suleriaatsinik nalunaarusiaq nr. 35. Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut, Nuuk. 32 qupp. Piniarneqarfissaa: Pinngortitaleriffik Grønlands Naturinstitut Postboks 570 3900 Nuuk Kalaallit Nunaat Tlf.: +299 32 10 95 Fax: +299 32 59 57 w w w.natur.gl 2
Qilalukkat qaqortat pillugit nalunaarusiaq Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat pillugit Kalaallit Nunaanni piniartunut nalunaarusiaq K. Rydahl & M.P. Heide-Jørgensen Suleriaatsimik nalunaarusiaq nr. 35, 2001 Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut 3
4 Kalaallit Nunaata nunap-assinga
Qilalukkat qaqortat pillugit nalunaarusiaq Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussitsikkut ilisimasat pillugit piniartunut nalunaarusiaq. Aallaqqaasiut Kalaallit Nunaanni qilalukkanik qaqortanik piniarneq Namminersornerullutik Oqartussanit naleqqussarneqartarpoq. Piniarneq ullumikkut killilersorneqanngilaq, taamaattorli piniarnermut malittarissassat aalajangersarneqarput Qilalukkanik qaqortanik piniarneq pillugu Namminersornerusut nalunaarusiaat nr. 30 ulloq 11. oktober 1995-imeersumi kiisalu Namminersornerusut nalunaarusiaat nr. 6 ulloq 29. februar 1996-meersumi. Malittarisassat aalajangersornerini Namminersornerusut ukunanit siunnersorneqartarput Atlantikup Avannaani uumasut miluumasut imarmiut pillugit ataatsimiitaliamit, (North Atlantic Marine Mammal Commission, NAMMCO) aamma Qilalukkat qernertat qaqortallu pigiinnarnissaannik aqunneqarnissaannillu canadamiut-kalaallit ataatsimiititaliaannit (Canada-Greenland Joint Commission for the Conservation and Management of Narwhal and Beluga, JCCM). Biologit isumaqarput ullumikkut pisarineqartartut amerlavallaartut, qilalukkallu ikiliartuinnarnissaannik kinguneqassasoq. Biologit naliliipput qilalukkat qaqortat ukiut kingulliit 20-t ingerlanerini 60%-ip missaanik ikileriarsimasut (qilalukkat qaqortat amerlassusiat affaannanngorsimavoq). Qilalukkat qaqortat ukiumut pisarineqartartut 100-nik amerlassuseqarpata nungusaataassanngilaq, qilalukkalli amerlanerulissappata ukiuni arlalinni qilalugarniarneq unitsikkallartariaqassaaq. Ullumikkutut pisaqartarneq ingerlatiinnarneqassappat ukiut 20-t missaat qaangiuppata qilalukkat qaqortat Kalaallit Nunaata Kitaani nungussapput. Biologit isumaqarput misissuinerit inerneri erseqqillutillu qanoq ingerlanermut takutitsisut. Isumaqarput qilalukkat qaqortat siunissaat pillugu aalajangiinissamut ilisimasat naammattut, siunissamilu piniarsinnaanissaq qulakkeerneqassappat ullumikkut iliuuseqartoqartariaqartariaqarsoraat. Ilisimatuussutsikkut siunnersuinermi pitsaasunik tunngavissaqaraluartoq Kalaallit Nunaanni qilalugarniartartut isumaqarput, NAMMCO p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaani saqqummiunneqartartut ilisimatuussutsikkut tunngavissaat tunngavilersorluagaanngitsut. Nalunaarusiami matumani qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat ilaat allaaserineqassapput, piniartut isumaqataannginnerisa oqaloqatigiinnissaq siunertaralugu kiisalu isumaqatigiinngissutit nagguissiniarlugit, isumaqatigiinngissutilu millisinniarlugit qanoq iliortoqarsinnaanera paasiniarlugu. 5
NAMMCO-p inassuteqartarneranut tunngaviit Norge, Island, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat NAMMCO-mut ilaasortaapput. NAMMCO-p siunnersuisartui nunani sisamani atorfiliupput, taakkulu aalajangertarpaat apeqqutit suut NAMMCO-p sammisassanerai. Nuna ilaasortaasoq ataaseq arlallilluunniit piumasaqarpata NAM- MCO-p Siunnersuisui NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaa qinnuigisinnaavaa apeqqut pisariaqartitaq paasiniaqqullugu. 1999-imi apeqqutit ilagaat: Qilalukkat qaqortat qassit ikiliartuutaanngitsumik Kitaani pisarineqarsinnaappat? Taamaalisoqarpat apeqqut NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaanit suliarineqassaaq, ataatsimiititaliami ilaasortaapput biologit saniatigut immikkut ilisimasallit nunanit allanit pissarsiarineqartartut. Qilalukkat qaqortat pillugit apeqqutip akinissaanut biologit Canadamit, USA-mit (Alaska), Rusland-imit, Mexico-mit Sydafrikamillu qaaqquneqarput. Qilalukkat qaqortat pillugit ilisimatuussutsikkut inassuteqartarnerit Kalaallit Nunaanni misissuinerit tunngavigalugit ingerlanneqartarput, allanullu paasisanut naleqqersuunneqartarlutik. Misissuinerni paasisat immikkut ilisimasalinnit nunanit tamaneersunit oqallisigeqqaarneqartarput nalilerneqarlutillu, inassuteqarnerullu tutsuiginassusia qulakkeertarlugu. Tamatuma kingorna NAMMCO-p Siunnersoqatigiivinut akissutissamik isumaqatigiittoqartarpoq, taakkulu apeqqut Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut inassuteqannginnerminni oqallisigeqqaartarpaat. NAMMCO-p inassutigisaa kingulleq Ukioq 2000-imi juni-p qaammataani NAMMCO Kalaallit Nunaata Kitaani qilalukkat qaqortat pillugit inassuteqarpoq. Inassutit qanoq aqutsinissamut arlalinnik periarfissiipput, tamarmilli NAMMCO-p biologiisa isumaqatigiissutaannik aallaaveqarput: Timmisartumit kisitsisarnerit takutippaat qilalukkat qaqortat 1982-imilli 60% sinnerlugu ikileriarsimasut. Pisaqarpallaartarneq ikileriaammut peqqutaasutut naatsorsuutigineqarpoq Kitaani qilalukkat qaqortat 1998/99-imi 7.941-sut naatsorsuutigineqarpoq, qularnanngitsumillu (95%-imik qularutissaanani) qilalukkat amerlassusiat 4.264 aamma 14.789-it akornanniippoq Ullumikkut pisarineqartartut qilalukkat amerlassutsimikkut nammassinnaanerannit arlaleriaammik annertuneruvoq. Ullumikkutut qilalukkanik taama amerlatigisunik pisaqartuaannassappat, qu- larnanngitsumik qilalukkat ukiut 20-t tulliini Kitaani nungoreersimassapput Qilalukkat ikiliartorunnaassappata ukiumut pisarineqartartut 100-nut killilerneqartariaqarpoq Kalaallit Nunaata Kitaani qularnanngitsumik marlunnik qilalugaqatigeeqarpoq, tamatumali pitsaanerusumik uppernarsarnissaa suli amigaateqarpoq Kalaallit Nunaata Kitaani qilalukkat ikiliartornerannut peqqutaasunik nassuiaatissanik peqartoqanngilaq Siunissami pisassiissutit piniarfinnut agguaanneqartariaqarput, ullumikkut pisarisartakkanut sanilliullugit Qilalukkat qaqortat piffissat ilaanni eqqissisimatinneqartariaqarput, qilalukkat siusinnerusukkut najortakkaminnut uteqqinnissaannut periarfissinniarlugit Qilalukkat amerliartoqqinnissaat qulakkeerniarlugu arnavissat piaqqallu illersorneqartariaqarput. 6
JCCM JCCM naalisagaavoq; Canadamiut-Kalaallit qilalukkat qernertat qaqortallu piuinnarnissaannik aqunneqarnissaannilu ataatsimiititaliaat (Canada-Greenland Joint Commission for the Conservation and Management of Narwhal and Beluga). Taamaallaat Canada aamma Kalaallit Nunaat JCCM-imi ilaasortaapput, taamaattorli JCCM NAMMCO-tut ingerlavoq, Ataatsimiititaliap qilalukkat qaqortat pillugit apeqqutini ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliat paasissutisssanik piniarfigisaramigit. Ilisimatuussutsikkut suleqatigiit tassaapput canadamiut kalaallillu biologii. Ataatsimiititaliaq ilisimatuussutsikkut suleqatigiinnit akissutisigaangami qilalukkat qaqortat qanoq aqunneqassanersut Kalaallit Nunaannut Canadamullu inassuteqartarput. Qilalukkat qaqortat inissisimanerat pillugu JCCM 1997-imili oqalliseqarsimanngilaq, 90-ikkulli ingerlaneranni JCCM sakkortuumik inassuteqarpoq Kalaallit Nunaata pisarisartakkani ikilisittariaqarai. Taamaalilluni JCCM-ip isumai NAMMCO-mut assingupput. Kalaallit Nunaata eqqaani qilalukkat qaqortat 1980-ikkulli aallartittut Aalisakkanik misissuiffimmi/pinngortitaleriffimmi biologit qilalukkat qaqortat pillugit Kitaani paasissutissanik katersilerput. Ilaatigut qilalukkat amerlassusaannik (timmisartumit kisitsinerit), ukiaanerani ingerlaartut amerlassusaat (helikopterimit paasiniaaneq), qilalukkat ingerlaarfii (qaammataasakkut nassitsissutit), qumiiffikkaani qilalukkat amerlassusii (qanoq katiterneri, ingerlaarneri, DNA), pisarisartakkat amerlassutsinut sunniuteqarneri (angutivissat, arnavissat piaqqallu agguataarneri) aamma amerliartornerat (arnavissat puiallit, puiat il.il.). Tamakku saniatigut biologit atortarsimavaat pisat pisortatigoortumik nalunaarsorneqarneri (Kongelig Grønlandske Handel, Kalaallit Nunaannut ministereqarfik, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, Piniarneq) mattannillu tunisaqartarnerit, pisarisartakkat qanoq amerlatiginerannik paasiniaanerminnut atortaramikkit. Qilalukkat amerlassusaat Uumasut miluumasut timmissallu Kitaani ukiisartut Timmissat uumasullu imarmiut Qeqertarsuup Maniitsullu akornani ukiuunerani ukiisarput. Sumiiffiup siammarsimaneranut ukiup sikua apeqqutaasar- poq. Siku nikerangaatsiarpoq, anorimik sarfamillu kiisalu imarmik kissartumik Atlantikumeersumik sunnerneqartuarluni. Imaq ikkattuuvoq naanernut, uumasunut imarmullu avammut ammaannartumut atugassaqartitsilluarluni. Qilalukkat qaqortat tamaani ukiisartunut ilaapput. Kitaani qilalukkat qaqortaqarnera ukiuni kingullerni 70-90-ini allanngoriarsimavoq. Qangaanerusoq qilalukkat qaqortat allaat Qaqortoq tikillugu ingerlaartarput. Piffissap ingerlanerani qilalukkat qaqortat Kujataanit tammakarsimapput, ullumikkullu Maniitsup kujataani qilalugaqatigiit ikittuinnaat takuneqartarput. Qilalukkat qaqortat amerlassusaasa allanngorarnerat Qilalukkat qaqortat Kitaani ukiisut amerlanerit Qeqertarsuup Maniitsullu akornanniittarput. Piffissami sivisungaatsiami tamaaniittarput. Qilalukkat qaqortat pillugit Pinngortitaleriffik Namminersornerusunut inassuteqartarpoq, suliaasalu pingaartut ilagaat qilalukkat qaqortat Kitaaniittut qanoq pinersut malittarissallugit. Pinngortitaleriffik qilalukkat qaqortanik timmisartumit akuttunngitsunik kisitsisarpoq qilalukkat malinnaaviginiarlugit. Pinngortitalerif- 7
M.P. Heide-Jørgensen fik 1981, 1982, 1990, 1991, 1993, 1994, 1998 aamma 1999-imi kisitsivoq. 1981 aamma 1982-imi kisitsineq Nuuk angullugu ingerlanneqarpoq, Maniitsulli kujataani takusaqartoqanngilaq. Taamaattumik 1990, 1991 aamma 1993-imi Maniitsup kujataa ilanngunneqanngilaq. Piniartulli arlaleriarlutik qilalukkanik qaqortanik kujasinnerusoqarneraasarput. Taamaattumik 1994-imi timmisartumit kisitsinermi Paamiut ilanngunneqarpoq, 1998-imilu aamma 1999-imi Paamiut kujataa kisitsivigineqarluni. Ukiunili taakkunani marlunni Maniitsup kujataani qilalukkanik qaqortanik naammattoorsisoqanngilaq. Timmisartumik kisitsinerup ingerlanneqartarnera Kisitsinerup nalaani timmisartortartup ingerlaarfik aalajangersimasoq kitaani sineriak atuagassaq malittarpaa. Aqqutit ilaat sinerissamit 80 km angullugu avasitsigisumiittarput. Timmisartup sinaanit tamanit uumasunik miluumasunik nakkutilliisoqartarpoq. Kisitsisut qilalukkanik uumasunilluunniit miluumasunik takugaangamik takusatik immiussissummut immiuttarpaat. Suunersut qassiunersullu o- qaatigisarpaat, timmisartumit qanoq ungasitsiginersut, timmisartumillu qanoq sunnertinnersut. Timmisartup sumiiffia immiussissutip ingerlaannaq nalunaarsortarpaa. Taamatuttaaq biologit timmisartup ataani filmiliuuteqarput, timmisartornerup nalaani immap qaavanik immiussisartunik. Mallertillugu isikkivilutsilluguluunniit (pujorak, qulisimasoq assigisaalluunniit). Taamaattumik biologit qinerfigitsillugu aatsaat timmisartorniartarput. Paasisat kukkunersiorneqartarput Kisitsisoqareeraangat paasisat tamarmik immiussivimmeersut qarasaasiamut immiunneqartarput. Kisitseqataasut qanorluunniit malussaritsigigaluarunik sungiussisimatigigaluarunilluunniit arajutsisuugaqartuarput. Kisitsisut qilalukkat ungasikkaangata takujuminaatsittarpaat, ilaallu imminnut qalleqattaattarput, ilaallu atsissumut aqqaamasinnaasarput takuneqarsinnaanatik. Kisitsineq naammassereeraangat qilalukkat qaqortat amerlassusaasa kisinnerliorneqarsinnaaneri iluarsartuunneqartarput, taamaalillutik biologit kisitsisit eqqornerusut saqqummiussinnaassammatigit. Timmisartumit kisitsisoqareerneri tamaasa kisitsisut takusimasaat biologit kisitseriaaseq tamatigut periusaasoq atorlugu iluarseereernermikkut kisitat amerlassusaat taggittarpaat. 8
9 (Paasissutissiiffiit: Pinngortitaleriffik) Titartagaq 1. Titarnerit tassaapput 1998-imi qilalukkanik qaqortanik kisitsinermi timmisartorfiit. (Paasissutissiiffiit: Pinngortitaleriffik) Titartagaq 2. Ammalortut toornerillu tassaapput 1998-imi kisitsisut qilalukkannik qaqortanik takunniffii qassiunersullu.
10 (Paasissutissiiffiit: Pinngortitaleriffik) Titartagaq 3. Titarnerit tassaapput 1999-imi qilalukkanik qaqortanik kisitsinermi timmisartorfiit. (Paasissutissiiffiit: Pinngortitaleriffik) Titartagaq 4. Ammalortut toornerillu tassaapput 1999-imi kisitsisut qilalukkannik qaqortanik takunniffii qassiunersullu.
Kitaani qilalukkat qaqortat ukiuunerani amerlassusaannik naatsorsuisarneq Timmisartumit kisitsinermi qilalukkat qaqortat najortagaata immap 10%-ip missaannaa kisitsiffigineqartarpoq. Taamaattumik biologit kisitsisit qilalukkat najortagaanut tamarmut naleqqussartariaqartarpaat. Naleqqussaanermi biologit eqqarsaatigisarpaat sumiiffiit ilaanni qilalukkat qaqortat allanut naleqqiullugit amerlanerusarnerat. Naak qilalukkat takuneqartut kisitsiffimmi amerlassusaat biologit naleqqussariarlugit, katillugit amerlassusaat naatsortaraluaraat, kisitsinermi angusat inerneri nalorninartoqarsinnaasarput. Qilalukkat qaqortat kitaani ukiuunerani amerlassusaat Qilalukkanik qaqortanik 1982, 1994 aamma 1999-imi kisitsinermi inernerit ataani takutinneqarput. Angusani takutinneqarpoq qilalukkat qaqortat kisitsiffimmi qassiunersut. Erseqqilluinnarpoq qilalukkat qaqortat 1999-imi 1982-imut naleqqiullugit ikinneroqisut. Takussutissaq 1. Qeqertarsuup Maniitsullu akornanni timmisartumit kisitsinermi qilalukkat qaqortat amerlassusaattut naatsorsuinerit Ukioq Amerlassusaat 1982 19.689 niluunniit Maniitsup kujataani qilalukkanik takusaqartoqanngilaq. Taakku saniatigut qilalukkat qaqortat kisitsiffiit avataanniittoqarpoq, naatsorsuinermilu ilaatinneqanngillat. Ilaatigut Vaigatimi Diskollu kitaani ikittunik qilalugaqarpoq. Kisitsinerni inernerit tassaapput kisitsisit qilalukkat qaqortat Kitaani kisitsiffimmiittut. Naak kisitsisit nalorninartoqarsinnaagaluartut nalorninermi qilalukkat kisinneqartut amerlassusaasa nikinganerat nassuiarneqarsinnaanngillat. Allatut oqaatigalugu qularutissaanngilaq qilalukkat qaqortat Kitaani ukiisartut ukiuni kingullerni 20-ni ikileriarujussuarsimanerat. Qilalukkat qaqortat Vaigat-imi ukiisartut Pinngortitaleriffiup kisitsiffigai 1982, 1990 aamma 1993-imi. Qilalukkat amerlavallaanngillat kisitsinerni pingasuni tamani 100-t missaanniikkamik. Taamaattumik qilalukkat qaqortat Vaigat-imiittut amerlisimanngillat, Kitaani qilalukkat takuneqartut ikilisimagaluartut. 1981-imi 1982-imilu kisitsinerni qilalukkat qaqortat amerlasuukkaat takuneqartarput, ilaanni 50-it angullugit amerlanerilluunniit. 1990-ikkunni kisitsinerni qilalukkat ingerlaaqatigiit qulit inortarpaat, qilalukkallu qaqortat kisimiittut arlallit takuneqartarput. 1994 10.230 1999 7.941 Qilalukkat amerlanerit sumiiffinni 1982- imi aamma 1999-imi kisitsisut takusimavaat. Kisitsiffiit avataanni qilalukkanik qaqortanik amerlanerunerusinnaasunik takusaqartoqaranilu malussartoqanngilaq. Kisitsineq 1998-imi Nuup eqqaanut ilaneqarpoq, 1999-imilu kisitsinermi Paamiut allaat ilanngunneqarpoq, kisitsinerilli arlaannaa- 11
Ilisimasat piviusut Qilalukkat qaqortat amerlanerit Qeqertarsuup Maniitsullu akornaniittarput ukiuunerani, amerlanerit Kangaatsiap Sisimiullu akornanniittarlutik. Pinngortitaleriffik kisitsivoq Kitaani 1981, 1982, 1993, 1994, 1998 aamma 1999-imi Pinngortitaleriffik kisitsivoq Vaigat-imi 1982, 1990 aamma 1993-imi. Qilalukkat qaqortat Kitaaniittut 1982 imi 20.000-it missaanniittutut naatsorsorneqarput. Qilalukkat qaqortat Kitaaniittut 1999-imi 8.000-it missaanniitutut naatsorsorneqarput. Ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni qilalukkat qaqortat amerlassusaat qularnanngitsumik affaannanngorsimapput Kisitsisarnerni arlaannaanniluunniit Maniitsup kujataani qilalukkanik qaqortanik naammattoorsisoqarsimanngilaq. Qilalukkanik helikopterimit nalunaarsuisarneq Avannaani piniartut arlaleriarlutik oqaatigisarpaat qilalukkat qaqortat ikiliartornerannik malussartarnatik. Qilalukkat qaqortat amerlasuut ukiaanerani kujammukaarlutik Upernavik sarsuttarpaat. Kullorsuarmi piniartut aamma Pinngortitaleriffik suleqatigiillutik helikopterimit qilalukkanik qaqortanik alapernaarsuipput 1998-imi aamma 1999-imi septembarip naggataatungaani oktobarillu aallartinnerani. Alapernaarsuinermi siunertaavoq qilalukkat qaqortat qangaanerusoq ukiaanerani pisaqarfiulluartartumi qanoq amerlatigisut sarsuttarnersut pillugit paasissutissanik katersiniarneq, kiisalu piniartut takusartagaat biologillu timmisartumit kisittagaasa imminnut assortuunnerat paasiniarlugu. Alapernaarsuineq Kullorsuarmi ingerlanneqarpoq, nunaqarfik taanna Upernaviup kommuniani qilalukkat qaqortat ukiaanerani sarsuteqqaartarmassuk. Piniartut takusartagaat naapertorlugit qilalukkat qaqortat amerlasoorsuit sarsuttarfianni piffissami ingerlanneqarpoq, Kullorsuarmi pi- niartut pilersaarusioqataapput alapernaarsuinermilu peqataatinneqarlutik. Qanoq ingerlanneqartarpa Upernaviup avannaani qeqertap Kiataasat (Amdrup Ø) Nuussuullu akornanni ullut tamaasa timmisartortoqartarpoq. Helikopterimiittarput timmisartortartoq, piniartoq ataaseq, biologi ataaseq oqalutsilu. Isumaqatigiinnikkut timmisartorfissat aalajangerneqartarput. Qilalukkat takuneqaraangata nalunaaqutaq sumiiffillu allattorneqartarput kiisalu suuneri ilanngullugit. Timmisartortartoq arriillilluni sumiiffimmi qulaavaasarpoq qilalugaqatigiit, ikittuuppata ataasiakkaajuppataluunniit piniartup biologillu paasisaqarfigilluarniassammatigit. Ingiaqatigiit piniartumit biologimillu kisinneqartarput. Pingaaruteqartarpoq piniartoq biologilu tamarmik immikkut naliliisinnaasarnerat. Nunamut utereernermi qilalukkat qanoq amerlatiginerannik naliliiniarnermi oqaloqatigiissutissatut aallaaviusarput immikkut naliliinerat. 12
Qilalukkat helikopterimut malussartarnerat aamma allattorneqartarput. Qilalugaqatigiit tamarmik puiareersimanissaat qulakkeerniarlugu qulaavarneqartarput. Sumiiffik misissuiffigineqartarpoq, qilalugaqatigiit tamarmik immap qaavaneereernissaasa tungaannut. Unnuit tamaasa ullumikkut sulianik soqutiginnittut tamaasa ataatsimiisinneqartarput, ullullu tullianut suliassat pilersaarutigineqartarlutik. Ullumikkuummallu paasisat oqallisigineqartarlutik. 1998-imi alapernaarsuinermit inernerit Helikopteri qulingiluariarluni timmisartorpoq, silaannarmiillunilu akunnerni 17-ini minutsinilu 59-ini. Piniartut aqqanillit peqataapput. Timmisartornerni qulingiluani arfineq marloriarluni arfernik takusoqarpoq, arfinilinnilu qilalukkat qaqortat takuneqarput. Ingiaqatigiit 8-16-iukkajupput, arlalinnilu imminnut qanittut qilalugaqatigiikkaartuupput. Makkua tunngavigigaanni - takuneqartut tamarmik assigiinngitsuuppata - ingiaqatigiit ingerlaaramik immap qaavatigut ingerlallutik ataatsikkut takuneqarsinnaasimappata - kitsisit amerlanersaat eqqortuusimassappata qilalukkat qaqortat tamaani 1.700-t missaanniittut takuneqarsimassapput. Timmisartornerni sisamani qilalukkat qaqortat takuneqarput. Ingiaqatigiikkaat 1998-imisut ipput, arlallillu ataatsimoortuullutik. 1998-imi tunngavigisat ippata qilalukkat qaqortat 1.300-t takuneqarsimassapput. Alapernaarsuereernerup kingorna piniartut pingasoriarlutik qilalukkanik qaqortanik Kullorsuarmik sarsutsisunik amerlanerusunik takusarsimapput. Katillugit 1.500- t missaat. Pisarineqartartut Ukiuni taakkunani helikopterimik alapernaarsuinerit siorna kingornalu pisaqartarnernik nalunaarsuisoqartarpoq. Paasissutissat tamaani piniartuneerput. 1998-imi piffissami 25/9-imit 5/10-imut qilalukkat qaqortat 55-it pisarineqarput, 1999-imi Piffissami 2/10-imit 14/10-imut qilalukkat qaqortat 27-t pisarineqarput. Isummerneq Alapernaarsuinerit qilalukkat qaqortat Kullorsuarmik sarsutsisarnerisa nalaanni ingerlanneqarput. Tamakku saniatigut piniartut qilalukkat qaqortat takusartakkatik pillugit paasissutissiisarput. Ukiuni taakkunani qilalukkat amerlaqatigiingajaat takuneqarput (1998-imi 1.700-t 1999-imilu 1.300-t). Piniartut 1998-imi allanik nalunaaruteqanngillat, 1999-imili helikopterimik alapernaarsuinerup kingorna 1.500-t missaat takuneqarsimapput. Taamaalilluni ukioq taanna septemberoktober qilalukkanik qaqortanik Upernarviup avannaanik sarsutsisunik tuusintialuinnaat takuneqarput. 1999-imi alapernaarsuinermit inernerit Helikopteri arfineq marloriarluni timmisartorpoq, silaannarmiillunilu akunnerni qulini minutsinilu 59-ini. Piniartut arfineq marluk peqataappput. 13
Ilisimasat piviusut Upernavimmi piniartut nalunaartarput qilalukkat qaqortat amerlasoorsuit suli ukiakkut sarsuttartut, qilalugaqatigiillu tuusintikkaajunerarlugit. 1998-imi 1999-imilu helikopterimit alapernaarsuinerni qilalukkat qaqortat 1.700-t aamma 1.300-t takuneqarput. Taakku saniatigut piniartut 1999-imi alapernaarsuinerup kingorna qilalukkat 1.500-t takusimanerarpaat. Paasinarpoq qilalukkat qaqortat tuusintialunnguit ukiaanerani Kullorsuaq sarsutsittaraat. Nunatta eqqaani qilalukkat qaqortat peqarnera piniagaanerallu oqaluttuarisaanikkut ineriartornerat Qularnanngitsumik Nunarput inoqaleqqaarmalli qilalukkat qaqortat piniarneqarsimapput. Siusinnerusukkut pisaqartarneq nalaatsortarpoq, qilalukkallu nunaqqatigiit nerisassaannarmittut atortarpaat. Nunasiaalernerup kinguneranik nunaqavissut arferit aningaasarsiutaanissaannik paasitinneqarput, tamannalu Kalaallit Nunaata Kitaani qilalugaqarneranut pinngitsoornani sunniuteqarsimavoq. Qilalukkat qaqortat mattaanik neqaanillu ullumikkut tuniniaasarneq Avannaani Kitaanilu aningaasarsiutaavoq pingaarutilik, tamatumalu saniatigut pisat namminneq nerisassanut qimminullu nerukkaatissatut atorneqartarput. Qilalugaqarfiit Qilalukkat qaqortat kitaa atuarlugu ukiap qiteqqunnerani siusinnerusukkut kujavartertarput, oktobarimilu angusarpaat Qeqertarsuaq, Nuullu tikittarpaat decembarip aallartinnerani. Qilalukkat qaqortat nalinginnaasumik Qeqertarsuatsiaaniit kujasinnerusumut apuuttarsimanngillat. Taamaattorli Arsuup eqqaani takuneqartarsimapput, Paamiuni Qaqortumilu piniarnermit nalunaarusiat takutippaat, qilalukkat qaqortat akuttunngitsunik arlaliullutik Kujataani takuneqartarsimasut. Qilalukkat qaqortat Canadamit toqqaannarlutik Kujataanut pisarsimanissaat ilimanarsinnaavoq. Qilalukkat taakku avannaaneersunit amerlanerusarsimapput. Qilalukkat avannamukalersarput aprili qaammat, junilli qaammataa angullugu Kujataaniissinnaallutillu Kitaaniissinnaasarput, avannamut ingerlaaqqilinnginnerminni. Maj/juni qilalukkat qaqortat amerlasoorsuullutik Disko Bugt-imiittarput, julimili tamanna qimareertarpaat. 1920-p missaani qilalukkat qaqortat Nuup eqqaani kangerluit upernaakkut qimajaarnerusalerpaat, pisarineqartarnerallu qaqutigoornerulerluni. 1930-mili qilalukkat qaqortat ikittuinnaat Sisimiunit kujasinnerusumi takuneqartalerput. Qilalukkat Kitaani Qeqertarsuarmit Maniitsoq tikillugu ullumikkut qularnanngitsumik ukiiffigisarpaat. Piffissaq ingerlaalertarfiat qangaanerusoq piffissanut tulluuppoq, 1930-kkulli sioqqullugit ingerlaartarfiat taama kujasitsigiunnaarsimavoq. Qilalukkat qaqortat Kitaani aasaanerani ullumikkut takuneqartartut qaqutigoorput, ikittukkaalli Qaanaap kommuniani julimi augustimilu takuneqartarput. Qilalukkanik qaqortanik pisaqartarneq Nunatta eqqaani qilalukkanik qaqortanik 14
Nuup eqqaani qaqortanik qilalugarniarneq, 1910. pisaqartarneq piniarnermut nalunaarusiani 1982-imili nalunaarsuisoqartalerpoq. Nalunaarsuisarnerilli nalorninartoqarnerat peqqutaalluni pisarisartakkat eqquissortumik kisitsisitaqarunanngillat. Illoqarfimmi/nunaqarfimmi pisarineqartutut nalunaarsuiffik allamiissinnaavoq. Ilaatigut piniartut arlallit Kujataaneersut Kitaaneersullu avannamut qilalugarniartarput. Piffissani assigiinngitsuni nalunaarsuinerit assigiinngillat. Ukiut ilaanni pisaqarfiusimasinnaasuni pisanik nalunaarsuisoqartarsimanngilaq. Qilalukkat qernertat qaqortallu pisarineqartut piffissat ilaanni nalunaarsuutinut akuleriisinneqartarput. Mattannik tunisat qilalukkallu qaqortat pisarineqarsimasunut tulluutinngillat. Pisarineqartutut nalunaarsuinerni ataasiakkaani mattaat tunisat annertunerupput. Ukiuni ataasiakkaani pisarisatut toqqaannartumik paasissutissatut nalunaarsuinerit pisortatigoortumik nalunaarutinit amerlanerusarput. Qilalukkat pissallugit annaaneqartut piniarnermik nalunaarsuinerni ilanngunneqartanngillat. Pisarisartakkatut pisortatigoortumik nalunaarsortakkat pingaartumik ukiuni kingullerni 20-30-ni ikinaarneqartarput, pisarisartakkallu qularnaatsumik kisitsisitaqanngillat. Taamaakkaluartoq nalunaarsuisarnerit paasinartippaat, qilalukkat siammarsimanerat ukiuni kingullerni 150-ini qanoq allanngoriartorsimatiginersoq. 1862 1890 Kitaani qilalukkat qaqortat qernertallu pisarineqartarsimasut pillugit takussutissat kisitsisinngorlugit quppernermi 2-miittut takukkit. Qaqortup, Paamiut, Nuup, Maniitsup Sisimiullu eqqaanni pisarineqartartut qaqortaannaasimassapput, Aasiaat avannaani pisarineqartartut qernertaanerullutik. Kisitsisit Kalaallit Nunaanni Uumasut Miluumasut pillugit H. Winge-p allagaani 1902- meersumi ilanngunneqarsimapput. Kitaata sineriaani pisarisartakkat amerlaqatigiipajaartumik agguarsimapput. Nalunaarsuinerni erserpoq 1874-imit 1890-imut Nuup Maniitsullu eqqaanni qilalukkat qaqortat untritilikkaat ukiut tamaasa pisarineqartarsimasut. Tamakku saniatigut ukiuni amerlanerni qilalukkat qaqortat Paamiut Qaqortullu eqqaanni ikittut pisarineqartarsimapput. Qilalukkat qaqortat Kitaani pisarineqartartut 1874 1974-imi ukiumut 1.000-it angusarpaat. 15
1906 1951 Piffissami tassani qilalukkat qaqortat tunisaasartut kisitsisitaat qupperneq 3-mi takukkit. Paasissutissat makkunga pissarsiaapput; den Kongelige Grønlandske Handelip Pisortaqarfianit nalunaarutit, Kalaallit Nunaanni niuertoqarfiit pillugit nalunaarutit saqqummiussallu kiisalu Grønlands Styrelse pillugu nalunaarutit. Nuup Maniitsullu eqqaanni ukiumut pisarineqartartut taama amerlatigipajaartut 1920 tikillugu taamaapput. Ukiuni tulluittuni 10-15-ini Nuup eqqaani qilalukkat qaqortat ataatsimilluunniit pisaqarfigineqarsimanerannik Takussutissaq 2. 1862 1890 Piffissami tassani KGH-mut tunisat nalunaarsorneqartarput. Takussutissiami uani qilalukkat qaqortat Qaqortumi, Paamiuni, Nuummi, Maniitsumi aamma Sisimiuni tunisat kiisalu qaqortat qernertallu Aasianni, Qasigiannguani, Ilulissani, Appani, Qeqertarsuarmi, Uummannami aamma Upernavimmi tunisat takutinneqarput. Aasiannit avannamullu qilalukkat qaqortat tunisaanerupput. Kisitsisit H. Winge-ip Kalaallit Nunaanni Uumasut Miluumasut pillugit allaaserisaani 1902-meersumik ilanngunneqarsimapput. Illoqarfikkaartumik qilalukkat tunisat 1862-1890-mut ataani takukkit. Katillugit Upernavik Uummannaq Qeqertarsuaq Appat Ilulissat Qasigiannguit Aasiaat Sisimiut Maniitsoq Nuuk Paamiut Qaqortoq Ukioq 1862 18 94 32 29 9 17 114 313 1863 22 63 23 52 14 49 94 317 1864 15 94 41 120 11 121 166 568 1865 12 20 25 72 12 118 64 323 1866 18 59 79 107 24 79 126 492 1867 10 117 109 142 6 89 151 624 1868 19 37 52 98 15 45 66 332 1869 69 164 139 157 16 147 183 875 1870 25 119 121 151 7 321 90 835 1871 12 149 96 136 16 138 126 673 1872 3 151 93 141 22 185 88 683 1873 11 102 59 172 8 84 115 851 1874 9 108 163 96 23 144 82 149 27 52 127 980 1875 2 197 273 94 53 58 21 145 13 68 86 1.01 0 1876 3 11 336 384 169 29 86 57 130 18 93 95 1.41 1 1877 2 3 253 394 153 805 1878 8 9 177 398 172 764 1879 5 302 525 178 1.01 0 1880 13 11 326 344 236 930 1881 13 12 209 253 140 627 1882 3 5 212 226 157 603 1883 2 12 193 186 148 541 1884 2 14 77 198 71 362 1885 5 15 296 356 121 793 1886 1 7 125 284 240 657 1887 12 171 262 94 539 1888 5 6 135 171 118 435 1889 3 15 130 182 74 404 1890 7 200 216 423 16
Takussutissaq 3. 1906 1951 Piffissami tassani qilalukkanik qaqortanik tunisinermi kisitsisit ukunannga pissarsiarineqarput; den Kongelige Grønlandske Handel-ip Pisortaqarfianit Nalunaarutit, Kalaallit Nunaanni niuertoqarfiit pillugit Nalunaarutit Saqqummiussallu kiisalu Grønlands Styrelse pillugu Nalunaarutit. Katillugit Upernavik Uummannaq Kangersuatsiaq Disko Bugt Sisimiut Maniitsoq Nuuk Ukioq 1906 Ca. 400 400 1907 90 150 240 1908 109 109 1909 161 161 1910 98 98 1911 300 300 1912 1913 530 66 596 1914 Ca. 670 670 1915 200 300 100 600 1916 300 150 450 1917 150 60 210 1918 1919 400 700 40 1.140 1920 200 200 1921 1922 380 1.000 50 25 1.455 1923 874 874 1924 950 100 1.050 1925 950 50 50 1.050 1926 1.500 Katill. 25 1.998 1927 700 1.894. 100 100 1.373 1928 100 Assiga 573 1929 76 a473-it 1.000-it sinnerl. 1.549 ukium ut 1930 33 311 344 1931 40 268 200 107 615 1932 183 610 108 105 1.006 1933 90 106 196 1934 1 24 13 240 12 290 1935 1 8 47 56 1936 4 2 65 20 48 139 1937 4 41 49 22 116 1938 1 7 8 19 127 162 1939 4 2 34 178 83 351 652 1940 2 3 99 186 139 351 780 1941 1 1 78 326 133 120 659 1942 1 36 380 146 127 690 1943 3 27 146 63 28 267 1944 1 20 324 27 328 700 1945 1 1 56 238 13 28 337 1946 5 11 207 57 63 70 413 1947 9 189 54 8 36 296 1948 122 122 1949 1950 24 24 1951 17 17 17
Takussutissaq 4. 1954 1999 Piffissami 1954 1999-imi qilalukkat qaqortat pisarineqartut pisortatigoortumik nalunaarutit. Paasissutissat 1954 1974-imeersut qularnanngitsumik tutsuiginarluinnarput, sulili amigaateqarlutik. Ilaatigut Avanersuaq/ Qaanaaq Sismiullu ukiuni arlalinni amigaateqarfiupput. Pisortatigoortumik pisanik nalunaarsuisarneq eqqorneruleriartuinnarsimavoq 1975 aallarnerfigalugu, tassa mattaap akitsoriartornera ilutigalugu. Pisanik paasissutissat takkuttalerput piniarnermik nalunaarsueriaaseq nutaaq Piniarneq aqqutigalugu 1994-imi. Katill. Paamiut & Sydgrønland Nuuk Maniitsoq Sisimiut Disko Bugt Uummannaq Upernavik Avanersuaq/ Qaanaaq Ukioq 1954 16 61 1.774 23 1.874 1955 10 3 275 11 1 300 1956 9 8 373 29 5 424 1957 6 11 391 95 503 1958 3 4 182 35 1 225 1959 12 12 243 42 309 1960 13 6 179 17 1 216 1961 32 15 6 219 47 1 11 14 345 1962 85 9 7 186 23 8 11 329 1963 75 18 12 93 8 12 11 229 1964 125 4 6 166 8 4 18 331 1965 150 20 53 214 24 18 9 488 1966 25 88 398 24 13 12 1 561 1967 34 66 369 76 47 4 596 1968 97 65 1.013 46 38 1.259 1969 111 36 661 100 40 30 978 1970 17 334 6 1.133 10 24 1.524 1971 2 238 3 328 123 4 41 739 1972 293 25 362 135 11 14 1 841 1973 262 33 581 121 70 1.067 1974 21 195 15 512 135 8 25 2 913 1975 3 150 19 268 130 4 33 607 1976 13 77 12 953 72 48 1.175 1977 14 240 49 379 43 13 65 803 1978 20 104 44 452 77 5 17 719 1979 25 250 22 379 35 12 18 741 1980 30 191 100 412 109 45 1 888 1981 76 343 95 340 62 23 78 1.017 1982 127 329 17 313 95 13 894 1983 53 233 19 194 99 2 1 601 1984 21 333 15 352 25 16 1 763 1985 190 188 6 177 25 17 8 611 1986 500 4 114 2 620 1987 550 13 29 8 6 606 1988 125 125 250 1989 427 2 30 40 499 1990 2 346 8 684 23 1.063 1991 50 400 100 550 1992 661 26 687 1993 119 339 26 194 80 25 14 1 798 1994 24 188 19 239 105 38 3 2 618 1995 84 194 18 301 116 56 10 1 780 1996 7 86 21 245 131 26 25 1 542 1997 16 162 28 243 101 7 18 1 576 1998 51 162 38 312 125 19 30 7 744 1999 21 42 14 116 30 4 6 6 239 (Paasissutissiiffiit: Anon. 1953-1971; Born 1987; Born & Kapel 1986; Heide-Jørgensen 1994; Kapel 1977, 1983, 1985; Kapel & Larsen 1984) 18
nalunaarsuisoqarsimanngilaq, Maniitsulli eqqaani 1920-ikkut naanissaasa tungaannut qilalukkat qaqortat ukiumut 1.000-inut amerlisimallutik. 1930-ikkut ingerlanerini pisarineqartartut avannamut nikikkiartuinnarsimapput tassalu Disko Bugt, Kangersuatsiaq, Uummanna aamma Upernavimmut. 1954 1999 Takussutissaq qilalukkat qaqortat pisarineqartartut piffissami 1954-1999-imi kisitsisitaat pisortatigoortut qupperneq 4-mi takuneqarsinnaapput. 1954-1974-imit paasissutissat qularnanngitsumik eqqornerpaapput, 1975-ili aallarnerfigalugu pisarineqartut pisortatigoortumik nalunaarsukkat tutsuiginarunnaariartorput. 1994 aallarnerfigalugu pisanik nalunaarsueriaaseq Piniarneq atorlugu pisarineqartartut pillugit paasissutissaqartalerput. Qilalukkat qaqortat pisarineqartartut Sisimiut, Disko Bugt-ip kiisalu Upernaviup eqqaanni amerlanerupput. Maniitsumi kujammullu Paamiut aamma Qaqortumi pisarineqartartut ukiuni amerlanerni 50-it inorpaat, amerlanerillu qularnanngitsumik Maniitsup avannaani pisarineqartarput. 1993 aallarnerfigalugu Kitaani ukiumut pisarineqartarut 500-t missiliorpaat, piffissami 1965 1990 Kitaani pisarineqartutut ukiumut nalunaarsortakkat 700-t angusarpaat. Mattannik tunisisarneq Qilalukkat qaqortat mattaanik qanoq annertutigisumik tunisaqartarneq pillugu sukumertumik naatsorsortarneri ajornakusooqaaq. Nunami tunitsivinnut umiarsuarnullu tunitsivinnut kiisalu suliffeqarfinnut assigiinngitsunut tunisisoqartarmat. Sumiiffinni assigiinngitsuni qanoq tunisisoqartarnera pillugu aaqqissuussamik katersisoqartanngilaq. Takussutissaq qilalukkat qaqortat qernertallu mattaannik piffissami 1965-imit 1992- imut Kitaani tunineqartartut naatsorsorneqarnerat qupperneq 5-mi takuneqarsinnaavoq. Paasissutissat den Kongelige Grønlandske Handelip ukiumoortumik Nalunaarusiaani pissarsiaapput. Ilulissat, Qeqertarsuarmi Upernavimmilu tunisat qaqortat mattagineruaat, Uummannami Qaanaamiulu qernertat mattaanerullutik. Tunisat tons-imut nalunaarsugaapput. Ilisimasat piviusut 1930-p missaa tikillugu qilalukkat qaqortat Kujataa decembarimi angusarpaat, qaammatit april/maj tikillugu tamaaniittarlutik. 1862-imilli qilalukkat qaqortat qernertallu pisarineqartartut pisortatigoortumik nalunaarsuutini nalunaarsorneqartalerput. 1930 tikillugu Kitaani Kujataanilu qilalukkat qaqortat untritillit arlallit pisarineqartarput. Ukiuni arlalinni kingullerni qilalukkat qaqortat Maniitsup kujataani qaqutiguinnaq takuneqartarput. Qilalukkanik qaqortanik pisaqartarnermik nalunaarutit amigarput pitsanngortittariaqarlutillu. Ukiuni kingulliunerusuni qilalukkat qaqortat Nunatta eqqaani pisarineqartartut 500-t missaanniipput. 19
Takussutissaq ukiuni 1994-imit 1999-imut qilalukkat qaqortat mattaannik tunisat pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput qupperneq 6-mi. Tunisat kiilumut nalunaarsugaapput, kisitsisit Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit pissarsiaapput. Takussutissaq 5. Piffissami 1965-imit 1992-imut Kitaani qilalukkat qernertat qaqortallu mattaannik tunnisinermi naatsorsuutit. Ilulissani, Qeqertarsuarmi Upernavimmilu tunisat qaqortaneersuunerupput, Uummannami Qaanaamilu tunisat qernertaneersuunerullutik. Tunisat tons-inngorlugit nalunaarsugaapput. Ukioq Mattak tunisaq tonsinngorlugu Katill. Ilulissat Qeqertarsuaq Uummannaq Upernavik Qaanaaq 1965 1,5 1,5 1966 0,1 5,3 5,4 1967 0,1 3,9 4,0 1975 2,9 1976 0,4 11,0 11,0 1977 9,1 14,0 14,0 1978 2,8 6,0 6,0 1979 14,0 14,0 1980 14,0 14,0 1981 25,0 26,5 51,5 1982 21,2 24,0 45,2 1983 21,1 12,8 33,9 1984 20,7 21,9 42,6 1985 5,8 5,8 1986 1,7 1,7 1987 0,0 0,0 4,4 32,6 37,0 1988 0,0 4,9 7,3 27,3 2,4 41,9 1989 0,0 0,8 31,0 19,3 51,1 1990 16,4 2,3 63,6 18,5 9,2 110,0 1991 0,0 1,4 29,4 26,1 15,1 72,0 1992 0,8 6,7 13,3 46,3 12,2 79,3 (Paasissutissiiffiit: Heide-Jørgensen 1994; Upernaviup Katersugaasivia, Direktoratet for industri) Takussutissaq 6. 1994-imit 1998-imut qilalukkat qaqortat mattaanik tunisat Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissat. Tunisat kiilunngorlugit nalunaarsugaapput. Ilulissat Qeqertarsuaq Uummannaq Upernavik Qaanaaq Katill. 1994 169 54 13.186 192 13.601 1995 13.568 5.872 19.440 1996 1.744 1.744 1997 1.493 47 1.056 2.596 1998 2.169 9 15.711 1.845 19.734 1999 20
Nunatta eqqaani qilalukkat qaqortat qilalugaqatigiit ataatsit arlallilluunniit Qilalukkat qaqortat ileqquminnik uteqattaarisuupput. Uumanertik tamaat ingiaqatigiit malittariittuarput. Qilalugaqatigiit aasaanerani ukiuuneranilu aalajangersimasunik sumiiffeqartuupput, ukiut tamaasa piffissaq eqqukannerlugu uterfigiuakkaminnik. Sumiiffiit ilaanni qilalukkat qaqortanik piniarneq annertuallaarpat, naggataatigut qilalugaqatigiit nungunneqarnerannik nassataqarsinnaavoq. Siusinnerusukkut (1930 sioqqullugu) qilalukkat qaqortat arlalissuit Kitaani Kujataanilu piffissami sivisuumi takkuttarfeqarput. Decembarimi takkukkaangamik sumiiffik tamanna maj/juni-mi qimattarpaat.1862-imit 1951-imut pisarineqartartut nalunaarsorfiisa takutippaat Maniitsumit Qaqortumut qilalukkat qaqortat arlalissuit pisarineqartarsimasut. Pingaartumik Nuup Maniitsullu eqqaanni ukiumut untritillit arlallit pisarineqartarsimapput. Pisarineqartartut amerlanerit qaammatini maj aamma junimi pisarineqartarput. 1930 aallarnerfigalugu Kitaata kujataani Kujataanilu pisarineqartartut ikilingaatsiarput, ullumikkullu Maniitsup kujataani qilalukkat qaqortat qaqutiguinnaq takuneqartarput. Misissorneqarsimavoq silap allanngornera peqqutaasimasinnaanersoq qilalukkat qaqortat Kitaata kujataanit kujataanillu tammarsimanerannut. Piffissami 1876-imit 1920-mut Kitaata kujataani immap kissassusia appariarsimavoq. Ukiuni tulliuttunni qaffangaatsiarsimavoq, 1960-ikkullu naalernerannut qaffasiinnarsimalluni, ukiullu ikittunnguit ingerlanerini appaqqingaatsiarsimallunni. 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu immap kissassusiata appasinnerata nassatarinngilaa qilalukkat qaqortat Kitaata kujataanut Kujataanullu uteqqissimanerannik, qilalukkallu qaqortat sumiiffinnut aalajangersimasunut ingerlaartarnerannut immap kissassusia qularnanngitsumik apeqqutaanngilaq. Qilalukkat qaqortat Kitaata kujataanit Kujataanillu tammarsimanerannut qilalugaqatigiinnik taakkuninnga, ukiukkut upernaakkullu tamaaniittartunik piniarpallaarsimaneq qularnanngitsumik nungussimanerannut peqqutaasimassaaq. Ullumikkut Nunatta eqqaani qilalukkat qaqortat ukiiffigisartagaat sumiiffiit marluk ilisimaneqarput Baffin Bugt-ip avannaatungaani Nordvandet-imi kiisalu Kitaani Uummannap Maniitsullu akornanni. Sumiiffinni taakkunani ingerlaartarfiinilu qilaluarniartoqartarpoq. Sumiiffinni taakkunani piniarnerup nungusaataannginnera nalilissagaanni pingaaruteqarpoq paasissallugu, qilalugaqatigiit aalajangersimasut tamaaniittarnersut kiisalu qilalugaqatigiit qanoq amerlatiginersut. Qilalukkat ingerlaarnerannik paasiniaanermi biologit paasissutissat atortagaat tassaapput, sannaannut paasissutissat (DNA) kiisalu akut mingutsitsisinnaasut pissusissamisoortullu, taamaalilluni takuneqarsinnaavoq qilalukkat Nunatta eqqaaniittut arlalinnut agguarsimasuunersut. Qilalukkat qaqortat ingerlaartarnerat Ukiup qanoq ilinerani qilalukkat ingerlaartarfii sumiittarnerilu biologit paasiniarsimavaat. Ingerlaartarnerannut paasissutissanik katersinermi biologit qaammataasakkut nassitsissutit atortarpaat. Canadamiut kalaallillu biologiisa Lancaster Sound-imi taassumalu kitaani nassitsissutit 43 qilalukkanut qaqortanut 1990-imili ikkussuussimavaat. Augusti qaammat qilalukkat nassitsissusilersorneqarput. Kangerluit qimattarpaat septembarip ingerlanerani, imarmullu avalariarlutik ukiiffissaminnut ingerlaalerlutik. Nassitsissutit 21-t 10. oktoberip kingorna suli ajunngillat, ingerlaarnertik aallartimmassuk, nassitsissutinillu paasissutissat naapertorlugit qilalukkat ingerlaarnerminni suna siunnerfigineraat 21
paasineqarsinnaavoq. Qilalugaq ataasiinnaq Kitaanut ingerlaarpoq. Sinneri 20-t Nordvandet-imiiginnarput kiisalu Baffin Bugtip avannaatungaani, nassitsissutit nassitsiunnaarneri tikillugit. Qilalukkat qaqortat ilaat Lancaster Soundimiittut qularnanngitsumik aasaanerani pisarineqartarput, Nunatta Kitaani ukiaanerani ukiuuneranilu pisarineqartarlutik. Qilalukkat qaqortat taakku Nunatta Kitaanut imaassinnaavoq kingusinnerusukkut ingerlaarsinnaasut. Taamattoqassappalli sineriammit avasinnerusoq ingerlaarfigissavaat, Nunattalu Kitaanut apuunniarlutik immat itisuut Baffin Bugtimiittut kangimut kimmut napeqattaarlugit ingerlaassallutik. Qilalukkat qaqortat nalinginnaasumik ukiiffigisartagaanni nassitsissutit atorunnaarput, paasinarporlu sumiiffimmiiginnarsimasut, siornatigut qilalukkanik qaqortanik takusaqarfiusimanngitsuni aqqut atuarnagu. Qilalukkat qaqortat Kitaa upernaakkut qimakkaangassuk sumut ingerlaartarnersut biologit annerusumik paasisaqarfigerusuppaat. Taamaattumik biologit arlaleriarlutik Upernaviup kommuniata avannaartungaani qilalukkanik qaqortanik pisaqarniartarsimapput kiisalu Aasiaat avannamut kitaani Kitsissuarsuit eqqaanni, sulili iluatsinngitsumik. Taamatuttaaq biologit Cumberland Soundip eqqaani qilalukkat qaqortat 13-it nassitsissuserpaat, Nunatta Kitaanut ingerlaartarnersut paasiniarlugu. Nassitsissutit ukiap annersaa ajunngillat, nassitsissullu ataaseq januarip aallartinneranut ajunngilaq. Qilalukkat tamarmik Canadap Kangianiiginnarput. Sannaannik misissuisarnerit (DNA) Arferit ataatsimoortut sannaat imminnut assigiissorujussuupput, taamaattorli qilalugaqatigiit assigiinngitsut sannaasa assigiinngissutaat naammattoorneqarsinnaasarlu- M.P. Heide-Jørgensen Kullorsuup eqqaani qaqortanik qilalugarniarneq, 1990. 22
ni. Qilalukkat Kitaani pisarineqartut sannaasa misissornerini biologit paasisinnaavaat qilalukkat qilalugaqatigiinnit ataatsimeernersut arlalinneersuunersulluunniit. Qilalukkat qaqortat Nunatsinni pisarineqartut 167-it sannaat biologit misissorlugit assersuussimavaat. Qaanaap kommuniani qilalukkat qaqortat sannaat assigiinngitsuupput marluk, Nunatsinnilu sumiiffinni allani pisarineqartut sannaat assigiinngissuteqanngillat. Paasinarpoq qilalukkat qaqortat qilalugaqatigiittut Nunatsinni ukiisartut imminnut attuumassuteqanngitsut marluiusut ataatsit Kitaata Avannaani allallu Kitaani. Qaammataasakkut nassitsissutigut paasisanut assiguvoq, qilalukkat amerlanerit Lancaster Sound-imeersut Baffin Bugtip avannaaniiginnarlutillu Nordvandet-imiiginnartartut, qilalukkat ikittunnguit Nunatta Kitaanut ingerlaartarput. Taamaattumik Qaanaami piniartut qilalukkat qaqortat qilalugaqatigiinnik marlunneersunik pisaqarsinnaasarput. Qilalukkat qaqortat Nunatta Kitaani pisarineqartartut sannaasa assigiinngissusiinik nassaarfiunngillat. Kigutinik misissuisarneq Qilalukkat qilalugaqatigiinnit assigiinngitsuneersut timaanni sananeqaatitigut annikitsunnguamik assigiinngissuteqarsinnaapput. Taamaattumik biologit misissuisimapput Nunatta Kitaani sumiiffinni assigiinngitsunik qilalukkat pisarineqartartut kigutaat assigiinngissuteqarnersut. Paasineqarpoq qilalukkat qaqortat Upernaviup eqqaani pisarineqartut kigutaat Sisimiut eqqaani pisarineqartunit kigutaasa angeqqataannit aminnerusut. Taamatullu Upernaviup eqqaani pisarineqartartut Kitaani allanut naleqqiullugit kigutaasa qalipaat aamma saannerupput. Misissuinerup inernerisa paasinartippaat qilalukkat Upernaviup eqqaaniittut timaasa ilaat Sisimiut eqqaaniittartunut naleqqiullugit allaanerusut, misissuinerli suli naammassineqanngimmat tamanna tunngavigalugu inaarutaasumik isummertoqarsinnaanngilaq. Pinngortitami toqunartunik misissuinerit Qilalukkat qaqortat qilalugaqatigiinnit assigiinngitsuneersut pinngortitami toqunartunit sunnerneqartarnerat assigiinngilaq, sumiinnerat apeqqutaalluni, pinngortitamilu akuutissat (toqunartut) piusussat sumiiffiini qanoq akoqartiginersut. Qilalukkat qaqortat Upernaviup Disko Bugtillu eqqaani pisarineqarsimasut orsui pinngortitami toqunartunik qanoq akoqartiginersut biologit misissorsimavaat. Sunaaffa qilalukkat qaqortat Disko Bugtimeersut Upernaviup eqqaaniittunit pinngortitami toqunartunik allaanerusunik akoqartut. Taamaattumik paasinarpoq Upernaviup eqqaani pisarineqartut allami nerisassarsiortartut, Disko Bugtimi pisarineqartunut sanilliullutik. Akuutissanik arrortikkuminaatsunik misissuinerit Qilalugaqatigiit assigiinngitsuneersut akuutissanik arrortikkuminaatsunik akoqartarnerat assigiinngisinnaavoq, sumiinnerat kiisalu piffiata akuutissanik arrortikkuminaatsunik peqartigissusaa apeqqulaalluni. Qilalukkat qaqortat Canada-p kangiani Grise Fjordimi Lancaster Sound-imiittumi kiisalu Disko Bugt-imi Upernavimmilu pisarineqartut nukiini, tartuini tinguinilu akuutissanik arrortikkuminaatsunik assigiinngitsunik akoqarnerat biologit misissorsimavaat. Kviksølv, cadmium aamma selen-imik akoqarneri Kalaallit Nunaata Kitaanni ataatsimut isigalugu annertuneruvoq, Grise Fjord-imi pisarineqartut tinguini cadmium-imik akoqarnerisa annertunerunerat eqqaassanngikkaanni. Assigiinngissutaannut peqqutaagunarpoq qilalukkat qaqortat Grise Fjordimiittut Nunatta Kitaa- 23
niittunit allaanerusuni uninngaarfeqartaramik. Tamatumani eqqorluarpoq qilalukkat qaqortat Lancaster Soundimit kimmoortut ilaat Baffin Bugtimi Nordvandet-imilu ukiisarmata, qilalugaqatigiilli allat ukiuunerani Nunatta Kitaanut ingerlaartarlutik. Nunatta eqqaani qilalugaqatigiit immikkoortut marluk Qilalukkat qaqortat ingerlaartarnerannik, sannaannik, kigutaasa ilusiinik kiisalu pinngortitami toqunartunik, akuutissanillu arrortikkuminaatsunik misissuinerit inernerisa takutippaat, qularnanngilluinnartumik Kalaallit Nunaata eqqaani qilalukkat qaqortat qilalugaqatigiittut assigiinngitsut ikinnerpaamik marluusut. Qilalugaqatigiit ilaat ukiut tamaasa piffissaq september/oktobarimit maj/ juni-mut Baffin Bugt aamma Nordvandet uninngaarfigisarpaat. Tassanngaannit Lancaster Sound-imut ingerlaartarput, Canadallu kangiani kangerloqarfissuarmut ingerlaartarput, tamaanilu puallarsertarput amertillu qalleq taarsertarlugu. Ukiakkut Lancaster Soundimit amillakaattarput Baffin Bugtip avannaatungaanut Nordvandetimullu utertarlutik. Arlaat ukiut tamaasa oktobarimit aprilimut Nunatta Kitaaniittarput. Tassanngaannit Lancaster Soundimut ingerlaqqittarput, ukiakkullu Baffin Bugtip avannaatungaa aqqusaarlugu Nunatta Kitaanut uteqqittarlutik. Misissuinerit takutippaat Upernavimmi qilalukkat qaqortat Nunatta Kitaaniittunut sanilliullutik allaanerusunik kiguteqartut, pinngortitamillu toqunartunik allanik akoqarlutik. Taamaattumik ilimanarpoq qilalukkat qilalugaqatigiinnut marlunnut immikkoortut, tamannali qularnaatsumik suli uppernarsineqanngilaq. Nunatta Kitaani qilalugaqatigiit arlalinnut immikkoortuuppata qilalukkat qanoq aqunneqarnissaannut pingaaruteqarsinnaavoq. Ilisimasat piviusut Qilalukkat qaqortat ileqqutoqaqarput. Aalajangersimasumik katersuuttarput (qularnanngitsumik ilaqutariit), sumiiffinnullu aalajangersimasunut aasakkut ukiukkullu ingerlaarfeqartuarlutik. Qilalukkat qaqortat ukiuunerani Nunatta eqqaaniittartut Canada-p kangiani Lancaster Soundimi kimmullu aasakkut uninngaartarput. Qilalukkat qaqortat ukiuunerani Kitaata Avannaaniittartut Nunatta Kitaaniittartunut sanilliullutik allaanerusunik sannaqarput. Taamaattumik Kitaata Avannaaniittut qilalugaqatigiittut immikkoortutut naatsorsuunneqartariaqarput. Qilalukkat qaqortat Upernaviup eqqaani pisat Sisimiullu eqqaani pisat kigutaat assigiinngissuteqarput. Upernaviup Disko Bugtillu eqqaani pisarineqartut pingortitamit toqunartunik akui assigiinngissuteqarput. Canada-p kangiani Grise Fjordimi kiisalu Upernaviup Disko Bugt-illu eqqaanni pisarineqartut akui akuutissat arrortikkuminaatsut assigiinngissuteqarput. Nunatta Kitaani qilalukkat qaqortat immikkoortuupput marluugunartut, sukumernerusumilli misissorneqartariaqarput. 24
Nunatta eqqaani qilalukkat qaqortat piniarnerullu sunniutai Qilalukkat qaqortat Nunatta eqqaani pisat allerui Pinngortitaleriffimmut piniartut 1992-imilli nassiuttalerpaat. Taakku saniatigut biologit namminneerlutik qilalukkat qaqortat 1985-imit 1992-imut pisarineqarsimasut alleruinik katersisimapput. Qilalukkat ukiui paasiniarlugit alleqqut kigutaat atorneqartarput, kiisalu mattammik alleqqulluunniit neqaanik misiligutit qilalukkat suiaassusaat paasiniarlugit atorneqartarput. Taamaaliornikkut biologit paasisinnaasarpaat pisarineqartartut kinguaassiornikkut amerliartornissamut tulluunnersut. Alleqqut piffissami 1985 1997 katersukkat tunngavigalugit Pinngortitaleriffik makkunannga paasisaqarpoq. Arnavissat pisarineqarnerminni agguaqatigiissillugu 7½-nik ukioqarput, angutivissat agguaqatigiissillugu 6½-inik ukioqarlutik. Arnavissat angutivissanit amerlanerusut pisarineqartarput. Angutivissat arnavissallu ataaseq inorlugu ukioqartut amerlaqatigiittut pisarineqarsimapput. Qaanaami Upernavimmilu ukiaanerani ungusilluni qilalugarniarnerni qilalukkat qaqortat minnerit, uiat, arnavissallu pisarineqarnerusarsimapput. Qilalukkat qaqortat aappariikkaarneq ajorput, qilalugarlu qaqortaq angutiviaq ukiut tamaasa arlalinnik nuliarsinnaalluarpoq. Taamaattumik qilalugaqatigiikkaat sapinngisamik amerlasuunik piaqqisinnaassappata pitsaavallaanngilaq arnavissat angutivissanit amerlaneruallaat pisarineqartarmata. Pingaaruteqarportaaq qilalukkat kinguaassiorsinnaasut amerlanissaat sapinngisamik isumagissallugu, taakkuuppummi qilalugaqarneranik ingerlatitseqqittussaasut. Taamatullu aamma pitsaavallaanngilaq qilalukkat qaqortat kinguaassiorsinnaasut taama amerlatigisut pisarineqartarmata. Takussutissaq 7. Qilalukkat alleruinik pinngitsoorani tunniussisarnissaq 1992-imi atuutsinneqalermalli alleqqut Pinngortitaleriffimmut tunniunneqartut amerlassusii. Ataani kisitsisinngorlugit takukkit. 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Avanersuaq/ 72 Qaanaaq Upernavik 54 339 47 Uummannaq 15 4 9 1 Qeqertarsuaq 24 10 17 10 5 Ilulissat 2 6 67 4 Aasiaat 18 3 10 Kangaatsiaq 19 1 Sisimiut 10 85 37 51 8 Maniitsoq 7 14 41 2 Katillugit 80 477 237 75 113 10 25
M.P. Heide-Jørgensen Kullorsuup eqqaani qaqortanik qilalugarniarneq, 1990. Amerliartornerat Qilalukkani qaqortani Kitaani pisarineqarsimasuni katillugit 381-iusunit Pinngortitaleriffimmi biologit misiligutissanik katersipput, tamannalu piffissami 1985 1992 september/oktober aam ma maji qaammat pivoq. Qilalukkat uuttorneqarput oqimaalutarneqarlutillu, aqajarormiuinik misiligutissanik tigusisoqarpoq, qilalukkallu kinguaassiuutaannik katersisoqarluni kingusinnerusukkut misissorneqartunik. Qilalukkat qaqugukkut kinguaassiorsinnaalersarnersut qaqugukkullu nuliusarnersut ilumiuilu qanoq ineriartortarnersut paasiniarlugit misissuinerup ilaatigut siunertaraa. Arnavissat kinguaassiorsinnaasarput 3½ meterit missaannik angitigileraangamik, 4-7-inillu ukioqarlutik. Arnavissat kinguaassiorsinnaanngoreersut amerlanerit ukiakkut pisarineqartarput. Tamatuma nalaani ilumioqartarput, imaluunniit uiamik milutsitsillutik qannittukkulluunniit ilumiuminnik katatsisimallutik. Ilumiui tamarmik angeqqatigiingajapput oktobari qaammat 30 40 cm-iullutik. Qilalukkat qaqortat maji qaammat pisarineqartut ilumiui 1½ meterip missaannik angitigisarput, tassa uianngortoq angeqqatigalugu. Arnavissat milutsitsisut arlaannaalluunniit ilumioqanngilaq, taamaattumik qularnanngilaq milutsitsineq naartoqqilernissamut pitsaaliuisartoq. Paasissutissat tamakku paasinarsitippaat qilalukkat qaqortat ukiumut ataasiarlutik piffissami aalajangersimasumi nuliusartut. Qilalukkat qaqortat aqajarormiui misissorneqarput. Paasinarpoq uiat ataatsip missaanik ukioqaleraangamik aalisakkanik uumasunillu qimerloqanngitsunik nerisalersartut. Soorluuna uiat ilaat ataaseq sinnerlugu ukioqalereersimasut immummik nerisassanillu aqajorormioqartartut. Taamaattumik paasinarpoq uiat sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi miluttartut. 26
Arnavissat kinguaassiorsinnaalereersut akornanni pingajorarterutaat naartupput. Tamatuma paasinarsitippaa ukiut pingasukkaarlugit piaqqisartut. Angutivissat 4 meterit missaannik angitigalutik 6-7-nillu ukioqarlutik kinguaassiorsinnaalersarput. Qilalukkat qaqortat issuisa anisuussaqaranerinik misissorneqarput. Qilalukkani upernaakkut pisarineqartuni anisuussanik nassaartoqarpoq, taamaattumillu paasinarpoq qilalukkat qaqortat upernaakkut qaammatini maj/juni-mi nuliusartut. Ilisimasat piviusut Arnavissat 4 7-nik ukioqarlutik kinguaassiorsinnaalersarput. Ukiup ataatsip missaani ilumioqartarput. Ukioq ataaseq sinnerlugu uiaq milutsittarpaat. Angutivissat 6 7-nik ukioqarlutik kinguaassiorsinnaalersarput. Angutivissat taamaallaat upernaakkut anisuussaliortarput. Qilalukkat qaqortat qularnanngitsumik qaammatini maj/juni nuliusarput. Arnavissat qularnanngitsumik ukiut pingasukkaarlugit ataasiinnarmik piaqqisarput. Qilalukkat qaqortat atorneqarnissaannut najoqqutassaq Kalaallit Nunaata Kitaani qilalukkat qaqortat pillugit paasissutissat arlaliupput, atorneqarnerannik kiisaluu qilalukkat qanoq amerlatiginerisa nikerarnerannik paasissutissaasut. Ukiut kingulliit 20-t ingerlanerini timmisartumik kisitsinernit qilalukkat qaqortat amerlassusiinik paasussutissat Qilalukkat amerliartornerinik paasissutissat 1862-imilli qilalukkat qaqortat pisarineqartarnerannit paasissutissat. Qilalugaqarfiit kiisalu timmisartumit kisitsisarnernit paasisat takutippaat ullumikkut ukiuunerani Kitaani qilalukkat qaqortat ukiut 20-iinnaat matuma siornamut naleqqiullugu ikinnerusut. Timmisartumit kisitsisarnerni paasisat takutippaat qilalukkat qaqortat amerlassusaat piffissami tassani affaannanngorsimasut. Taamaalilluni qularutissaanngilaq qilalukkat qaqortat piniarneqarpallaartut ikiliartuinnartullu, qularutissaangitsumillu pisariaqarluinnarpoq piniarneq appartingaatsiartittariaqartoq, taama ingerlasoqarnera unitsinneqassappat imaluunniit ilorraap tungaanut saatinneqassappat. Ineriartorneq qanoq issava? Qilalukkat qaqortat amerliartortarnerannik ilisimasat, qilalukkat amerlassusiisa ingerlaasaat pisarineqartartullu amerlassusaat biologit siumut isiginiarnerminni manna tikillugu atorsimavaat, takuniarlugulu atuinerit assigiinngitsut arlaasa ingerlannerini qilalukkat qaqortat amerlassutsimikkut qanoq ingerlaaseqarsinnaanersut. Tamatumunnga biologit najoqqutassiorput, paasissutissani qularutaasinnaasut tamaasa eqqarsaatigalugit. 27
M.P. Heide-Jørgensen Pisarineqartarnerisa 1951-imili qanoq ingerlasimaneri kiisalu qilalukkat qaqortat 1980-imili ikiliartornerinik paasisat najoqqutassami aallaaviupput. Taakku saniatigut Kitaani qilalukkat qaqortat 1999-imi 7.941-tut naatsorsorneqarnerat atorneqarpoq. Tamakku aallaavigalugit biologit naatsorsorsinnaasimavaat qilalukkat annerpaamik 3 4%-imik ukiumut ilasinnaasut. Paasissutissat tamakku qilalukkallu assigiinngitsunik amerlassusillit pisarineqartarneri, biologit misissorsimavaat qilalukkat qaqortat siunissami qanoq ilisukkut amerlisinnaanissaminnut periarfissaqartiginersut (takussutissaq 8). Qilalukkat qaqortat assigiinngitsunik amerlassuseqartunik pisarineqartarnermikkut ukiuni qulini tulliuttuni amerliartorsinnaanermikkut periarfissat takussutissiami takutinneqarput. Qilalukkat qaqortat ullumikkutut 700-t missaannik ukiumut pisarineqartartutulli ingerlatiinnarneqassappat (periarfissaq nr. 1, tak. 8), qilalukkat qaqortat amerlinissaat ilimanarpallaassanngilaq (4%). Aappaatigut piniarneqarneri unitsilluinnaraanni (periarfissaq 6, tak. 8) qularutis saanngitsumik (100%) kingunerisussaavaa, qilalukkat qaqortat 2011-mi amerlinissaat. Qila- Takussutissaq 8. Qilalukkat qaqortat assigiinngitsunik amerlassuseqartunik pisarineqartarnermikkut ukiuni 10-ni amerliartorsinnaanerat takussutissiami biologit naatsorsorsimavaat: Periarfissaq 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007-2011 Ilimanaataasoq 1 700 700 700 700 700 700 700 4% 2 500 300 300 300 300 300 300 39% 3 500 300 150 100 100 100 100 66% 4 100 100 100 100 100 100 100 85% 5 700 700 500 300 150 100 100 33% 6 0 0 0 0 0 0 0 100% (Paasissutissiiffiit: NAMMCO 2000) 28