Helsinki 12.4.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Viite: HE 28/2012 vp ja HE 29/2012 vp Lausunto Yleisradio-uudistuksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Yleisradio-uudistusta koskevista hallituksen esityksistä (HE 28/2012 vp ja HE 29/2012 vp). Liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto esittää, että julkisen palvelun tehtävää koskevaan säännökseen kirjattaisiin julkisen yleisradiopalvelun tarkoitus viestinnän moniarvoisuuden edistäminen sekä yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden tyydyttäminen. Pidämme tarpeellisena myös kirjausta siitä, ettei julkisen palvelun tehtävän tarjoaminen saa vääristää kilpailua yleisen edun vastaisesti. Yleisradion erityistehtävät tulisi asettaa toiminnan painopisteiksi ehdotettua selkeämmin. 2. Yleisradion erityistehtäviä määriteltäessä painotus nuorille suunnattuun ohjelmistoon on ongelmallinen ja esitämme sen poistamista. Nuoret kuuluvat useiden yksityisten radio- ja televisiotoimijoiden kohderyhmiin ja nuorten saatavilla on runsaasti ohjelmatarjontaa. Julkista palvelua ei mielestämme tulisi painottaa demografisten seikkojen nojalla, vaan kansalaisten saatavilla olevan kokonaistarjonnan pohjalta. 3. Julkisen palvelun valvonta tulisi keskittää kaikilta osin Viestintävirastolle. Ehdotettu neljän eri toimijan valvontamalli on hallinnollisesti tarpeettoman raskas ja monimutkainen. 4. Yleisradion hallintoneuvosto ei mielestämme ole objektiivinen ja riippumaton elin suorittamaan yhtiön uusien palvelujen ennakkoarviointia. Hallintoneuvosto on yhtiön johtoon kuuluva elin ja se on osakeyhtiölain nojalla velvollinen edistämään huolellisesti yhtiön etua. Hallintoneuvoston päätöksestä ei voi valittaa, mikä muodostaa kilpailijoiden oikeusturvan kannalta merkittävän ongelman. Jääviyden ja oikeusturvaongelmien välttämiseksi Viestintäviraston tulisi vastata ennakkoarvioinnista. 5. On hyvä, että julkinen palvelu rahoitetaan julkisin varoin. Julkisen rahoituksen tasoa tulisi arvioida määräajoin perusteellisesti, ei pelkästään vuotuisina indeksitarkistuksina. Esitämme määräajaksi kahta vuotta. Jos yrityksiltä kerätään yleisradioveroa joko esityksen mukaisesti liikevaihdon pohjalta tai muulla tavoin, veron enimmäismäärän tulee olla esitetty 350 / 700 euroa. Emme myöskään vastusta luopumista yhteisöverosta, jos tällaiseen ratkaisuun käsittelyssä päädytään.
2 Yleisradion tarkoitus ja tehtävä Julkisella yleisradiopalvelulla on vakiintuneesti pyritty turvaamaan jokaisen oikeus saada tietoa, nauttia sivistyksestä ja kulttuurista sekä kehittää itseään. Julkisen palvelun ydinajatus on taata kansalaisille mahdollisuus vastaanottaa moniarvoista ja laadukasta viestintää, jotta he voivat muodostaa itsenäisesti omat mielipiteensä ja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. Julkinen palvelu ei ole itseisarvo, vaan väline tämän yhteiskunnallisen päämäärän saavuttamiseksi. Julkisen yleisradiopalvelun mahdollisimman tarkka määrittely laissa on tärkeää, jotta kansalliset viranomaiset ja omistajaohjauksesta vastaavat tahot voivat arvioida palvelutehtävän täyttämistä sekä rahoituksen tasoa, kustannustehokkuutta ja varojen käyttämistä asianmukaiseen tarkoitukseen Euroopan komissio voi hoitaa omia valvontatehtäviään EU-sääntelyn mukaisesti julkista palvelua tarjoava yhtiö voi priorisoida toimintojaan tehtävämäärityksen pohjalta sekä yksityiset media-alan toimijat voivat ennakoida mediamarkkinoiden kehitystä ja suunnitella omaa toimintaansa. Yleisradion julkisen palvelun tehtävä on lakiehdotuksessa jaettu kahteen osaan: yleinen tehtävä on kuvattu Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n 1 momentissa ja erityistehtävät 7 :n 2 momentissa. Yhtiön yleiseksi tehtäväksi esitetään monipuolisen ja kattavan julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmiston ja muiden julkisen palvelun sisältöpalvelujen tuominen jokaisen saataville. Palveluja voitaisiin tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Monipuolisia ja kattavia ohjelmistoja ja sisältöpalveluja tarjoavat kuitenkin myös yksityiset mediayritykset televisio, radio ja lehdistö. Määreinä monipuolisuus ja kattavuus ovat liian yleisluontoisia täyttääkseen ne edellä mainitut tavoitteet, mitä julkisen palvelun tehtävänmäärittelylle voidaan asettaa. Viestinnän Keskusliiton mielestä yleisestä julkisen palvelun tehtävänmäärittelystä tulisi käydä ilmi esitettyä selkeämmin, mitä tarkoitusta julkinen yleisradiotoiminta palvelee. Useissa muissakin valtion erityistehtäväyhtiöitä koskevissa laeissa on määritelty yhtiön tarkoitus 1. Julkisen yleisradiopalvelun tarkoituksena on viestinnän moniarvoisuuden edistäminen ja yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden tyydyttäminen. Liiton mielestä on tärkeää nostaa laissa esille markkinavaikutukset, joita julkisesti rahoitettu yleisradiotoiminta mediamarkkinoilla aiheuttaa. EU:n valtiontukisääntöjen ja julkista yleisradiopalvelua koskeva Amsterdamin pöytäkirjan mukaan rahoitus ei saa vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin yleisen edun vastaisesti. Tämä seikka tulisi kirjata näkyviin kansalliseen lakiin, jotta sääntely olisi läpinäkyvää. 1 Esimerkkeinä voidaan mainita Finnvera Oyj, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund).
3 Julkisen palvelun tehtävää selkeyttäisi lisäksi osaltaan se, että 7 :n 2 momentissa mainitut erityistehtävät asetettaisiin näkyvämmin toiminnan painopisteiksi muuttamalla sana erityisesti sanaksi pääsääntöisesti. Liitto vastustaa nuorille suunnattujen ohjelmien lisäämistä Yleisradion erityistehtävien luetteloon. Nuoret kuuluvat useiden yksityisten radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien kohderyhmiin ja nuorten saatavilla on runsaasti yksityistä ohjelmatarjontaa. Esimerkkeinä voidaan mainita Bassoradio, MTV3, Nelonen, Nelonen Perhe, Radio NRJ, Sub ja The Voice. Viestinnän Keskusliiton mielestä julkista palvelua ei tulisi painottaa demografisten seikkojen nojalla, vaan painopisteet tulisi asettaa kansalaisten saatavilla olevasta kokonaistarjonnasta käsin. Yleisradion pitäisi tarjota ohjelmistoja kaikille ikäryhmille eikä painottaa iän perusteella erityisesti kohderyhmiä, joille myös yksityinen media tarjoaa monipuolisesti ohjelmia. Uusi erityistehtävä heikentäisi yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia panostaa ohjelmatarjontaan nuorille ja köyhdyttäisi julkisen ja yksityisen mediatarjonnan kokonaisuutta. Liitolla ei ole huomautettavaa ehdotetusta uudesta painotuksesta ohjelma-aineiston säilyttämiseen, kunhan kysymyksessä ovat yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita palvelevat ohjelmistot. Edellä mainituilla perusteilla esitämme Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :ää muutettavaksi seuraavasti: Lakiehdotus HE 29/2012 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radioohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, Viestinnän Keskusliiton ehdotus 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on tuoda viestinnän moniarvoisuutta edistävä ja yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita tyydyttävä julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita vastaavia julkisen palvelun ohjelmistoon liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa edellyttäen, ettei tarjonta vääristä kilpailua joukkoviestinnässä yleisen edun vastaisesti. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee pääsääntöisesti: 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen,
4 painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; painottaa lapsille (poist.) suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; Ehdotettu yleinen määritelmä 1 momentissa olisi yhteensopiva EU-sääntelyn kanssa. Se olisi myös riittävän joustava takaamaan Yleisradion toiminnan kehittämisen teknologianeutraalisti. Yhdessä 2 momentissa asetettujen erityistehtävien kanssa tehtävänmäärittely toisi nykyistä selkeämmät painopisteet julkiselle yleisradiopalvelulle ja siihen käytettävälle rahoitukselle. Määritelmä toisi myös oikeusvarmuutta yksityisille mediatoimijoille, kun ne suunnittelevat oman liiketoimintansa kehittämistä kilpailuasetelmassa Yleisradioon nähden. Julkisen yleisradiopalvelun valvonta Euroopan komission ns. valtiontukitiedonannon 2 mukaan julkisen yleisradioyhtiön toimintaa on valvottava neljässä suhteessa. Jäsenvaltion tulee valvoa: 1. julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä (tehtävän tarjoamisen valvonta) 2. merkittäviä uusia audiovisuaalisia palveluja: vastaavatko uudet palvelut yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin ja vääristääkö niiden rahoittaminen kilpailua ja kauppaa yhteisen edun vastaisesti (uusien palvelujen ennakkoarviointi) 3. julkisten varojen käyttöä liian suuret korvaukset ja ristikkäistuet on estettävä (rahoitusvalvonta) sekä 4. vääristääkö yleisradioyhtiö kilpailua markkinoilla suhteettomasti, esimerkiksi ohjelmaoikeuksien hankkimisessa (suhteellisuuden ja markkinakäyttäytymisen valvonta). Julkisen yleisradiopalvelun valvontamalli on esityksessä, kuten voimassa olevassa laissakin, hallinnollisesti raskas. Valvontatehtäviä on jaettu neljälle eri toimijalle: eduskunnalle, valtioneuvostolle, Viestintävirastolle ja Yleisradion hallintoneuvostolle. Toiminnasta annetaan vuosittain kaksi eri kertomusta, joista toinen toimii pohjana tehtävän sisällöllisen toteuttamisen arvioinnille ja toinen tehtävän rahoituksen ja laillisen hoidon arvioinnille. Viestinnän Keskusliiton mielestä julkisen yleisradiopalvelun valvonta tulisi kaikilta osiltaan keskittää Viestintävirastolle. Viestintävirasto on riippumaton toimija, joka jo muutoinkin valvoo laajasti media-alan eri lakien noudattamista. Siirtyminen neljän valvojan mallista yhden valvojan malliin tehostaisi ja selkeyttäisi julkisen palvelun valvontaa ja säästäisi kustannuksia. Valvonnasta tulisi kiinnittää huomiota erityisesti Yleisradion toiminnan markkinavaikutuksiin komission valtiontukitiedonannon mukaisesti. Pidämme tärkeänä, että Viestintävirastolle voisivat tehdä selvityspyyntöjä myös media-alan yksityiset toimijat, sillä ne kilpailevat samoilla yleisömarkkinoilla ja samoilla ohjelmahankintamarkkinoilla kuin Yleisradiokin. 2 Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan, 2009/C 257/01
5 Uusien palvelujen ennakkoarviointi Lakiehdotuksessa esitetään Yleisradion hallintoneuvostolle uutta tehtävää: uusien palvelujen ennakkoarviointia. Ennakkoarviointi tehtäisiin Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a :n mukaan merkittävyydeltään, ajalliselta kestoltaan ja kustannuksiltaan olennaisista uusista palveluista tai toiminnoista. Yleisradion hallintoneuvosto on lain nojalla osa Yleisradion johtoa. Hallintoneuvosto ei yhtiön hallintoelimenä ole riippumaton arvioimaan yhtiön uusien palvelujen kokonaisvaikutusta mediamarkkinoihin ja kilpailuun. Kyseessä on rakenteellinen epäkohta, ei henkilöihin liittyvä arvio. Yleisradion hallintoneuvostolla on osakeyhtiölakiin perustuva velvollisuus edistää huolellisesti toimien yhtiön etua. Tästä velvoitteesta ei ole mahdollista poiketa edes uusien palvelujen ennakkoarvioinnissa. Hallintoneuvosto on siten jäävi punnitsemaan Yleisradion toiminnan markkinavaikutuksia suhteessa yleiseen etuun. Vaikka hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta ja vaikka eduskunnan työjärjestystä mahdollisesti muutetaan siten, että ennakkoarvioinnin valmistelusta vastaisi liikenne- ja viestintävaliokunnan yhteydessä toimiva virkamies, päätösvalta uusien palvelujen aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä kuuluisi hallintoneuvostolle. Ratkaisu on mielestämme komission valtiontukitiedonannon ja hyvän hallintotavan kannalta kyseenalainen. Ennakkoarvioinnista tulisi vastata objektiivinen, riippumaton toimielin. Vain tällä tavalla arviointi olisi uskottava. Huomautamme lisäksi, ettei esityksessä ole järjestetty ennakkoarviointimenettelyyn liittyvää muutoksenhakua. Eri osapuolten oikeusturvan kannalta ennakkoarvioinnin lopputulos olisi voitava saattaa riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos ennakkoarvioinnista päättäisi ehdotuksen mukaisesti Yleisradion hallintoneuvosto, yksityisillä mediatoimijoilla ei käsityksemme mukaan olisi valitusmahdollisuutta päätöksestä. Ainoaksi muutoksenhakutieksi jäisi kantelu komissiolle. Esitämme kysymyksen, onko ennakkoarviointimenettely tältä osin Suomen perustuslain mukainen. Edellä sanotuilla perusteilla Viestinnän Keskusliitto esittää, että uusien palvelujen ennakkoarviointi ja sen valmistelu annetaan Viestintäviraston tehtäväksi. Lisäksi esitämme, että arvioinnin kohteena olisivat merkittävyydeltään, ajalliselta kestoltaan tai (ei: ja) kustannuksiltaan olennaiset uuden palvelut tai toiminnot. Esimerkiksi uuden julkisen palvelun vaikutus vastaavien yksityisten palveluiden kysyntään voi olla merkittävä ja olennainen, vaikka uuden palvelun kustannukset eivät olisikaan kovin suuret. Rahoitus Julkinen yleisradiopalvelu tulee Viestinnän Keskusliiton mielestä rahoittaa julkisin varoin. Yleisradion rahoitusmallissa on mediakilpailun ja monipuolisen mediatarjonnan kannalta olennaista se, ettei Yleisradion toimintaa rahoiteta mainoksin eikä maksutelevisiotuotoin. Ehdotus on tässä suhteessa onnistunut ja tuemme sitä.
6 Esityksen tavoitteena on turvata Yleisradion julkisen palvelun kehittäminen ja riippumattomuus nykyisen kaltaisessa laajuudessa. Rahoituksen taso vuonna 2013 olisi 500 miljoonaa euroa ja sitä tarkistettaisiin vuosittain vastaamaan vuotuista kustannustason nousua. Julkisen palvelun rahoitustarve määräytyy julkisen palvelun tehtävänannon perusteella. Ensin siis pitäisi määritellä mahdollisimman tarkasti yhtiön tehtävä ja sitten arvioida, kuinka paljon julkisia varoja tehtävän hoitaminen edellyttää. Vaikutelmaksi esityksestä kuitenkin jää, että poliittinen mielenkiinto on kohdistunut ensi sijassa rahoituksen määrästä ja rahoitusmallista päättämiseen tehtävänannon jäädessä toisarvoiseen asemaan. Esityksessä julkisen palvelun tehtävä on määritelty niin väljästi, että tehtävän hoitamisen edellyttämää rahoitustasoa ja mahdollista ylikompensaatiota on vaikea arvioida. Tyydymme sen vuoksi vain toteamaan, että sillä noin 500 miljoonan euron rahamäärällä, millä Yleisradio tuottaa 11 televisio- ja radiokanavaa, yksityiset mediayritykset tuottavat noin 180 televisio- ja radiokanavaa. Vertailu on karkea, mutta herättänee kuitenkin kysymyksen toiminnan tehokkuudesta. Komission valtiontukitiedonannon mukaan julkisten yleisradioyhtiöiden taloudellista asemaa olisi tarkasteltava perusteellisesti aina jäsenvaltion kansallisen rahoitusjakson lopussa tai jos rahoitusjaksoa ei käytetä, sellaisen jakson lopussa, jonka kesto saisi yleensä olla enintään neljä vuotta. Viestinnän Keskusliitto esittää, että valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia koskeva lainmuutos säädetään määräaikaisena, ja että määräaika olisi kaksi vuotta lain voimaantulosta. Mediamarkkinoiden kiivastahtisessa murrosvaiheessa suhteellisen lyhyt määräaika rahoituksen tason perusteellisempaan arviointiin on tarpeen. Vuotuiset indeksitarkistukset eivät korvaa tätä laajempaa arviointia. Yleisradioveroa koskevan lakiesityksen mukaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittavan yhteisön on suoritettava yleisradioveroa liikevaihdon suuruudesta riippuen joko 350 euroa tai 700 euroa. Julkisessa keskustelussa maksun sitomista liikevaihtoon on arvosteltu. Jos yrityksiltä kerätään yleisradioveroa joko esityksen mukaisesti liikevaihdon pohjalta tai jollain muulla tavoin, mielestämme ehdotetuissa enimmäismäärissä on syytä pitäytyä. Emme myöskään vastusta yhteisöjen yleisradioveron poistamista, jos sellaiseen ratkaisuun eduskuntakäsittelyssä päädyttäisiin. Yhteenveto Tiivistetysti Viestinnän Keskusliitto näkee hallituksen esityksessä 29/2012 vp seuraavat muutostarpeet: Yleisradion tehtävään tulisi kirjata julkisen palvelun tarkoitus ja se, ettei tehtävän tarjoaminen saa vääristää kilpailua yleisen edun vastaisesti julkisen yleisradiopalvelun valvonta tulisi keskittää Viestintävirastoon ja julkisen palvelun rahoituksen tasoa tulisi arvioida määräajoin. Vähimmäismuutoksina esitämme seuraavien kahden sanan muuttamista Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamista koskevassa laissa:
7 Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti => pääsääntöisesti (7 :n 2 momentti) Ennakkoarviointi on tehtävä, jos uusi palvelu tai toiminto on merkittävyydeltään, ajalliselta kestoltaan ja => tai kustannuksiltaan olennainen (6 a :n 1 momentti). Viestinnän Keskusliitto ry Valtteri Niiranen toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin 25.000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Nelonen Media. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 09 2287 7217 puhelin 09 2287 7305 matkapuhelin 0400 245 008 matkapuhelin 050 433 7250