Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä terveydensuojelulain muuttamiseksi sekä luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin 24.000 asunto-osakeyhtiöistä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat, jonka jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti yksityisistä vuokranantajista. Yleistä Suomessa on noin 80.000 taloyhtiötä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kosteus- ja homevauriot ovat yksi tärkeimmistä syistä huonoon sisäilman laatuun rakennuskannassamme näin myös asunto-osakeyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiössä on harvoin riittävää asiantuntemusta arvioida kosteusvaurion (ja mahdollisen homevaurion) laajuutta ja/tai vaurion edellyttämää korjaustarvetta. Yhtiöt ja yhtiön osakkaat joutuvat kääntymään kunnan terveydensuojeluviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden puoleen. Nyt esillä oleva terveydensuojelulain osittaisuudistus on jäsenkuntamme kannalta merkittävä, koska se auttaa osaltaan välttämään puutteellisia ja turhia tutkimuksia ja niistä seuraavia tarpeettomia tai epäonnistuneita korjauksia ja niiden kustannuksia.
Lausunto 2 (5) Lausunto ehdotuksesta terveydensuojelulain muuttamiseksi Pidämme esitystä pääkohdiltaan hyvänä. Haluamme kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Kiinteistöliitto pitää esitystä erinomaisena siltä osin kun esityksessä ehdotetaan, että asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita koskevia tutkimuksia ja selvityksiä tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimusta ja hyväksymismenetelmää muutetaan siten, että asiantuntijoiden pätevyys on todettavissa keskitetyn henkilösertifioinnin ja julkisen rekisterin avulla. Henkilösertifiointi ja julkinen rekisteri auttavat terveydensuojeluviranomaisten lisäksi myös isännöitsijöitä ja hallituksen jäseniä valitsemaan asiantuntijoiksi riittävän ammattitaidon omaavia henkilöitä ja epäpätevien konsulttien käyttö vähenee. Kiinteistöliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että myös kuntien terveystarkastajien asiantuntemusta tulisi parantaa. On huomattava, että uudistettavakaan terveydensuojelulaki ei velvoita terveydensuojeluviranomaista käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa, vaan viranomaisella on oikeus tehdä tai teettää tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia. Esitämme, että harkittaisiin tarkastusoikeutta koskevan 45 :n muuttamista siten, että pykälään lisättäisiin terveystarkastajalle tietyissä tilanteissa jopa velvollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa: Silloin kun kunnan terveydensuojeluviranomainen velvoittaa rakennuksen omistajan tai asunnon tai oleskelutilan haltijan ryhtymään toimenpiteisiin, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia, terveydensuojeluviranomaisella ei olisi ainoastaan oikeus, vaan myös velvollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa (ellei kunnan terveystarkastajalla itsellään ole vastaavaa asetuksen 17 :n ja liitteen 3 mukaista pätevyyttä). Termiä merkittävä kustannus tulisi arvioida lain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Merkittävänä kustannuksena voidaan mielestämme tällä hetkellä pitää yksittäisen asunnon tai oleskelutilan haltijalle syntyvää yli 1000 euron kustannusta ja vastaavasti tilannetta, jossa asunto-osakeyhtiön yksittäisen osakkaan maksuosuus kustannuksista on (keskimäärin) yli 1000 euroa.
Lausunto 3 (5) Neuvonnassamme on käsitelty tapauksia, joissa asunto-osakeyhtiö on velvoitettu terveydensuojeluviranomaisen toimesta toistuvasti yhä uusiin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Samaten vastaan on tullut tilanteita, joissa kevyehköin perustein on velvoitettu taloyhtiö sisäilmaongelmien takia laajoihin kaikkia taloyhtiön rakennuksia koskeviin korjaustoimenpiteisiin, mutta oikean ja riittävän korjaustavan valinnassa taloyhtiö on jätetty yksin. Tapauksista ja niiden tapahtumankulusta on syntynyt vaikutelma, että kehotuksen antanut viranomainen ei ole ollut pätevä arvioimaan rakennuksen korjaustarvetta. Pahimmillaan yhtiö on ollut viranomaisen velvoittamana korjauskierteessä, jonka kulut ovat muodostuneet kohtuuttomiksi asunto-osakeyhtiön osakkaille. Ylikorjaaminen, johon edellä kuvatun tilanteen takia saatetaan joutua, ei myöskään ole tarkoituksenmukaista. Kehotuksia vaikuttaa myös välillä annetun kaiken varalta yksinomaan huoneiston haltijan sitkeiden vaatimusten perusteella. Tarpeettomien ja kohtuuttomien korjauskulujen välttämiseksi näemme tarpeelliseksi säätää terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, ellei kunnan viranomaisen oma pätevyys ole riittävä. Lain esitöiden mukaisesti lähtökohtana olisi, että myös kaikilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla olisi ainakin yksi terveydensuojeluviranomaisen palveluksessa oleva viranhaltija, jolla olisi sama pätevyys kuin ulkopuolisilta asiantuntijoilta edellytettäisiin. Näkemyksemme mukaan tavoite ei ole riittävä. Kiinteistöliitto esittää harkittavaksi, tulisiko määräys ottaa lain tasolle ja säätää siirtymäaika, jonka kuluessa kaikilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla ainakin yhden viranhaltijan pätevyys vastaisi ulkopuolisilta asiantuntijoilta edellytettävää pätevyyttä. 2) Asunnon tai muun oleskelutilan terveyshaitan poistamiseksi annettavaa viranomaismääräystä koskevaa pykälää (27) on pyritty täsmentämään selventämällä kiinteistön omistajan ja asunnon tai oleskelutilan haltijan välistä vastuunjakoa terveyshaitan poistamista koskevissa tilanteissa. Tavoite on hyvä ja uudistus tarpeellinen. Toimenpidekehotus annetaan liian usein asuntoosakeyhtiölle, vaikka jo voimassa olevan lain 27 :n mukaan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen jonka menettely tai toimenpide on syynä epäkohtaan huoneistossa, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Säädöstä tulisi nähdäksemme kuitenkin edelleen tarkentaa siten, että lain 27 :ssä selvennettäisiin kiinteistön omistajan ja asunnon tai oleskelutilan haltijan
Lausunto 4 (5) välistä vastuunjakoa terveyshaitan poistamista koskevissa tilanteissa. Esitämme, että lain 27 :n sisältöä muutettaisiin seuraavasti: kappale: Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja: muutettaisiin kuulumaan: Rakennuksen omistaja vastaa haitan poistamisesta, jos haitta aiheutuu rakennuksen omistajan vastuulla olevista asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä. Muutos pykälän sisältöön on tarpeen, koska myös rakennuksen rakenteet ja eristeet voivat olla (erimerkiksi jälkikäteen tehtyinä muutostöinä) osakkaan - eikä rakennuksen omistajan vastuulla. Muutoksen jälkeen terveydensuojelulain 27 olisi linjassaan asunto-osakeyhtiölain 4 luvun kanssa. 3) Aistinvarainen havainnointi voi nähdäksemme vain hyvin poikkeuksellisesti olla riittävä peruste sille, että rakennuksen omistaja tai asunnon tai muun oleskelutilan haltija velvoitetaan toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Kiinteistöliitto pitää sinänsä tärkeänä, että lain 27 :ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan määräysten antamisen tulee perustua riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin tai havaintoihin sekä terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen. Turhia kuluja tulee toki välttää ja esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat hajuhaitat voivat olla selvästi aistinvaraisesti havaittavissa, joten niiden osalta ei yleensä tarvittane kuluja aiheuttavia tutkimuksia. On kuitenkin tärkeää, että lain perusteluissa 27 :n kohdalla selkeästi otetaan kantaa siihen, että aistinvarainen havainnointi on vai poikkeuksellisesti yksinään riittävä peruste määräyksen antamiselle. 4) Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että 49 d :n 3 momentissa säädetään henkilösertifioinnin peruuttamisesta. Peruuttamisen edellytyksiä ei tule asettaa liian korkealle, jotta voidaan kaikissa olosuhteissa olla varmoja julkiseen rekisteriin rekisteröityjen riittävästä pätevyydestä.
Lausunto 5 (5) Lausunto ehdotuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 1. Kiinteistöliitto pitää erittäin hyvänä ja tarpeellisena, että asiantuntijoiden ammattitaitoa pyritään yhtenäistämään ja varmistamaan ulkopuolisten asiantuntijoiden saaman koulutuksen riittävyys ja sisällön taso (asetuksen 17 ja liite 3). Kiinteistöliitto esittää harkittavaksi, tulisiko ulkopuolisilta asiantuntijoilta lisäksi edellyttää soveltuvan teknisen alan perustutkinnon suorittamista. Kunnioittavasti SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO ry Jaana Sallmén Virpi Hienonen Jari Virta vanhempi lakimies neuvontalakimies kehityspäällikkö