LIIKENNE- JA VIESTINTÄMI- NISTERIÖ MUISTIO 22.5.2018 LVM 9/03/2018 VALTIONEUVOSTON ASETUS TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtioneuvoston asetusta televisio- ja radiotoiminnasta (VNA 1245/2014, jäljempänä asetus). Asetuksen 1 :n 1 momentista, 3 :n 1 momentista sekä 6 :n 1 momenteista ehdotetaan muutettavaksi viittaukset tietoyhteiskuntakaareen viittauksiksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014), lain muuttuneen nimikkeen vuoksi. Tietoyhteiskuntakaareen tehtävien muutosten myötä asetusta ehdotetaan päivitettäväksi siten, että asetuksen 7 :n lisätään viittaus siihen, että liitettäessä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 211 :ssä tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmistoihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. Tietoyhteiskuntakaareen tehtävien muutosten myötä asetuksen 8 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä täsmennetään käsite useita eri yleisöryhmiä palvelevan ohjelmiston käsite sekä muutetaan 1 momentin neljä kohdan päivittäisiä uutisia ja ajankohtaisohjelmia koskeva kriteeri korvaamalla se merkittävää vuosittainen katseluosuutta ja vuosittaista keskimääräinen päivätavoittavuutta koskevalla kriteerillä. Asetuksen 10 :stä ehdotetaan poistettavaksi viittaukset kumottavaksi ehdotettavaan 11 :ään. Asetuksen 12 :ä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaus ohjelmistojen vuosikiintiöihin. Lisäksi pykälä ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan julkisen palvelun ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten ohella kaikkien ohjelmistojen suoria lähetyksiä. Mainittu kohta ehdotetaan säädettäväksi kahden vuoden määräajaksi (1.6.2018 1.6.2020). Asetuksen 13 :ään ehdotetaan lisättäväksi, että siinä tarkoitetaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. Asetuksen 11 ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska ohjelmistojen vuosikiintiöistä on säädetty lain tasolla. Asetusmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2018.
2 Nykytila ja lainsäädäntö Ohjelmistojen saattamisesta näkö- ja kuulorajoitteisten saataville säädetään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 211 :ssä. Suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin on liitettävä tekstitys sekä muihin ohjelmiin selostus tai palvelu, jossa tekstitetyn ohjelman teksti muutetaan ääneksi (ääni- ja tekstityspalvelu) siten kuin 211 :ssä säädetään. Erityisryhmien palvelu on Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993) määritetty yhdeksi julkisen palvelun tehtäväksi. Ääni- ja tekstityspalvelu on tämän vuoksi liitettävä Yleisradio Oy:stä annetussa laissa tarkoitettuihin julkisen palvelun ohjelmistoihin. Moniarvoisen viestinnän toteutumiseksi myös näkö- ja kuulovammaisten osalta, on erityisryhmiä palvelevasta velvoitteesta säädetty myös kaupallisten televisiotoiminnan harjoittajien osalta. Valtioneuvosto on antanut 18 päivänä joulukuuta 2014 asetuksen televisio- ja radiotoiminnasta (1245/2014, jäljempänä asetus). Asetuksen 8 :n mukaan ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä ohjelmistotoimiluvan haltijan ohjelmistoihin, jos 1) ne ovat vapaasti vastaanotettavissa; niitä voidaan vastaanottaa valtakunnallisesti; ne sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia; ja 4) ne sisältävät päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa päätöksellään ne 8 :n 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot, joihin äänija tekstityspalvelu on liitettävä. Aiemman, 16.1.2015 annetun, LVM:n päätöksen (LVM/44/07/2015) mukaan näitä ovat MTV Oy:n MTV3 ja Sanoma Media Finland Oy:n Nelonen. Asetuksen mukaan ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset muun kuin julkisen palvelun televisiotoiminnan harjoittajille eivät saa ylittää yhtä prosenttia televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta. Asetuksen mukaan ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuva ohjelmatuntikohtainen laskennallinen viitekustannus vuosina 2017 ja 2018 on 1) äänen liittämisestä ohjelmistoihin 70 euroa ja 2) tekstityksen liittämisestä suomen- tai ruotsinkielisiin ohjelmiin 440 euroa. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa. Eduskunta katsoi vastauksessaan EV 144/2017 vp, että kaupallisille televisiotoimijoille asetuksessa asetettu ääni- ja tekstitysvelvollisuus tulee nostaa nykyisestä 50 prosentista 75 prosenttiin. Eduskunta myös poisti laista viittaukset ohjelmistokiintiöiden määräaikaisuuteen. Eduskunta tarkensi tietoyhteiskuntakaarta myös siten, että ääni- ja tekstityspalveluita ei tarvitse liittää suorana lähetyksenä lähetettäviin musiikkiesityksiin eikä suorana lähetyksenä lähetettäviin urheiluohjelmiin. Valtioneuvoston asetusta televisio- ja radiotoiminnasta on muutettu edellisen kerran 29 päivänä joulukuuta 2016, jolloin vahvistettiin ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuva ohjelmatuntikohtainen kustannus sekä ääni- ja tekstityspalvelun osuuksia koskevat kiintiöt vuosille 2017 ja 2018. Lisäksi säädettiin määräaikaisesta poikkeuksesta, jonka nojalla tekstityspalvelu voidaan julkisen palvelun ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten osalta toimittaa vuosina 2017 ja 2018 uusintalähetyksen yhteydessä. Asetuksessa siis muutettiin tuolloin sen 9, 11 ja 12 pykäliä. 3 Asetusehdotuksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2
Esityksen tavoite on saattaa tietty nykyistä suurempi osuus kalenterivuoden ohjelmistosta näkö- ja kuulorajoitteisten saataville ja edistää näkö- ja kuulovammaisten oikeutta vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Asetusta ehdotetaan muutettavaksi 7 :n osalta siten, että liitettäessä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 211 :ssä tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmistoihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. Muutoksella asetuksen 7 saatetaan vastaamaan eduskunnan tietoyhteiskuntakaareen tekemää tarkennusta siitä, että ääni- ja tekstitysvelvollisuus ei koske nimenomaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. Asetuksen 8 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkennetaan asetuksen tasolla laissa sähköisen viestinnän palveluista 211 :ssä oleva käsite useita eri yleisöryhmiä palveleva ohjelmisto ja muutetaan 1 momentin neljäs kohta, joka sisältää nykyään päivittäisiä uutisia ja ajankohtaisohjelmia koskevan kriteerin. Eduskunta on vastauksessaan katsonut erityisryhmille osoitetut palvelut sekä niiden kehittämisen tärkeiksi ja että tulevaisuudessa niille on yhä enemmän kysyntää. Muuttamalla 8 :n 1 momentin neljäs kohta, voidaan varmistaa, että ääni- ja tekstityspalvelu voidaan jatkossa liittää myös sellaisiin valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla lähetettäviin useita eri yleisöryhmiä palveleviin ohjelmistoihin, jotka eivät sisällä päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia, mutta joilla katsotaan olevan valtakunnallinen merkitys. Pykälän 1 momentin neljättä kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että neljäntenä kriteerinä käytettäisiin merkittävää vuosittaista katseluosuutta ja vuosittaista keskimääräistä päivätavoittavuutta. Ääni- ja tekstityspalvelu tulisi näin ollen liitettäväksi sellaisiin ohjelmistoihin, joilla voidaan katsoa olevan valtakunnallinen merkitys ja vahva markkina-asema koko väestön tasolla katseluosuuksien ja tavoittavuuden kautta. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa päätöksellään 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot, johon ääni- ja tekstityspalvelut on liitettävä. Yleisen edun kanavan tai muussa toimiluvassa tapahtuvien muutosten tai muiden vastaavien olennaisen muutosten vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö voi ohjelmistoluvan haltijan hakemuksesta ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi ja antaa uuden päätöksen. Katseluosuutta ja keskimääräistä päivätavoittavoittavuutta mittaa Finnpanel. Vuonna 2017 suurimmat katseluosuudet olivat kanavilla Yle TV1 (28,9%), MTV3 (16,6%), Yle TV2 (11,3%) sekä Nelonen (9,6%). Kaikkien yli neljä vuotta täyttäneiden suomalaisten keskimääräisen päivätavoittavuuden osalta suurimmat tavoittavuudet olivat kanavilla Yle TV1 (44%), MTV3 (42%), Yle TV2 (32%) ja Nelonen (31%). Muiden kanavien osuudet olivat vuonna 2017 selkeästi pienempiä molempien muuttujien osalta. Suurimmat kanavat tavoittavat eri ikäisiä kohderyhmiä hieman eri tavoilla. Käytettäessä kriteereinä katseluosuuksia ja tavoittavuutta, säilyisi palvelu myös eri kohderyhmien osalta. Asetuksen 10 ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaus kumottavaksi ehdotettuun 11 :ään. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 211 :ssä säädetään, että ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset muun kuin julkisen palvelun televisiotoiminnan harjoittajille eivät saa ylittää yhtä prosenttia televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta. Näin ollen asetuksen 10 :ssä säädettäisiin, että, jos ääni- 3
ja tekstityspalvelun kustannukset ovat enemmän kuin yksi prosentti televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta, on ääni- ja tekstityspalvelu liitettävä niin suureen osaan ohjelmista, kuin on mahdollista rajaa ylittämättä. Sääntely vastaisi tältä osin voimassa olevaa sääntelyä. Asetuksen 11 ehdotetaan kumottavaksi, koska eduskunta edellytti vastauksessaan, että kiintiöiden määrästä säännellään lain tasolla. Tietoyhteiskuntakaaren 211 :ssä ei enää säädetä ohjelmistokiintiöitä tietyiksi vuosiksi. Näin ollen asetuksen 11 on tarpeeton. Asetuksessa ehdotetaan kumottavaksi sen 12 :n 1 momentti, koska tekstityspalvelun osuudesta kalenterivuoden ohjelmatunneista on säännelty lain tasolla. Lisäksi asetuksen 12 ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan julkisen palvelun ohjelmistojen ohella myös muita tekstitysvelvoitteen alaisia ohjelmistoja. Suomen- ja ruotsinkieliset ajankohtaisohjelmat ovat usein suoria lähetyksiä, ja tekstityspalvelusta hyötyville tarjottava palvelu paranisi, jos myös kaupallisilla kanavilla ohjelmat voidaan lähetettää tekstitettyinä uusintana ja tilausohjelmapalvelussa, mikäli vaihtoehto on, että kyseisiä ohjelmia ei tekstitetä laisinkaan. Asetuksen 12 :ään ehdotetaan lisäksi säädettävän kahden vuoden määräaikaisuus (ajallisesti 1.6.2018 1.6.2020), sillä puheentunnistustekniikan ja muun teknologian nopea kehittyminen edellyttää sen aktiivista seuraamista. Kahden vuoden määräajan jälkeen suorien ohjelmien tekstitysvelvollisuutta arvioitaisiin uudelleen. Siten 2 momentissa säädetään, että ohjelmatunteihin laskettavaan ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten osalta tekstityspalvelu voidaan 1. kesäkuuta 2020 saakka toimittaa uusintalähetyksen yhteydessä. Uusinta, johon tekstitys on liitetty, on lähetettävä yleisön kannalta tarkoituksenmukaisena lähetysaikana vuorokauden kuluessa suorasta lähetyksestä sekä esitettävä tekstityksen valmistuttua tilausohjelmapalvelussa mahdollisimman pian. Asetuksen 13 :ään ehdotetaan lisättäväksi, että siinä tarkoitetaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia, jotta sääntely ei ole Yleisradion osalta poikkeavaa ja vastaa eduskunnan tietoyhteiskuntakaareen tekemiä tarkennuksia. Siten 13 :ssä säädetään, että äänipalvelu tulee liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin lukuun ottamatta suorana lähetyksinä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. 4 Asetusehdotuksen vaikutukset Nykyisin asetuksen mukaisesta ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteesta koituu velvoitteen alaisille kaupallisille toimijoille kustannuksia noin 600 000 euroa vuodessa. Muutoksen myötä kustannukset nousevat vuosittain todennäköisesti noin 300 000 eurolla kunkin velvoitteen alaisen toimijan kohdalta. Esityksellä myös parannetaan erityisryhmille suunnattuja palveluita ja siten kehitetään näköja kuulovammaisten edellytyksiä moniarvoiseen viestintään. Palvelut hyödyttävät myös ikäihmisiä ja palveluille on yhä enemmän tarvetta väestön ikääntyessä ja tästäkin syystä on tärkeää, että erityisryhmien tarpeita seurataan tarkoin jatkossa, kuten liikenne- ja viestintävaliokunta mietinnössään LiVM 21/2017 vp totesi. 5 Asian valmistelu ja lausunnot 4
Asetusmuutosta on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 5.2.2018 esityksestä lausunnot 23 eri taholta. Lausunnon antamisen määräaika oli 9.3.2018. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaanotti 14 kappaletta lausuntoja. Osa lausunnonantajista piti esitettyä asetusmuutosta ja päätöstä kannatettavina. Puolestaan osassa lausuntoja esitykseen tehtiin joitakin kannanottoja sekä muutosehdotuksia, jotka on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa, ja, joiden johdosta esitykseen on tehty joitakin muutoksia. Viestintävirasto esitti lausunnossaan harkittavaksi, tulisiko julkisen palvelun ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten tekstityspalvelua koskeva asetuksen 12 ulottaa koskemaan myös muita tekstitysvelvoitteen alaisia ohjelmistoja. Myös MTV Oy esitti lausunnossaan, että 12 ulotettaisiin koskemaan myös yleisen edun kanavan ohjelmistoja. Jatkovalmistelussa ehdotettua pykälää muutettiin siten, että se ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan kaikkia asetuksen 7 :n mukaisia ohjelmistoja. Kuuloliitto ry esitti lausunnossaan, että tekstityspalvelua suorissa lähetyksissä koskevaan asetuksen 12 :ään säädettäisiin kahden vuoden määräaikaisuus (ajallisesti 1.6.2018 1.6.2020), jonka jälkeen suorien tv-ohjelmien tekstitysvelvoitetta arvioitaisiin uudelleen, koska puheentunnistustekniikan nopea kehittyminen edellyttää sen aktiivista seuraamista. Myös Kuurojen Liitto ry piti lausunnossaan ehdotusta kannatettavana. Asian jatkovalmistelussa asetuksen 12 :ään lisättiin kahden vuoden määräaikaisuus, jonka jälkeen velvoitetta voitaisiin arvioida uudelleen. Viestintävirasto toi lausunnossaan esiin, että liikenne- ja viestintäministeriön päätösehdotus on ristiriidassa asetuksen 8 :n kanssa, sillä kanava Nelonen ei täytä 8 :n 1 momentissa säädettyjä kriteerejä ääni- ja tekstitysvelvollisuuden alaiselle ohjelmistolle, koska kanavan ohjelmisto ei tällä hetkellä sisällä päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmistoja. Viestintävirasto esitti kyseisen kriteerin poistamista. Sanoma Media Finland Oy ja Medialiitto esittivät lausunnoissaan, ettei päätösehdotuksen mukaista velvoitetta voi kohdistaa kanavaan Nelonen. Pykälää on muokattu lausuntokierroksen niin, että useita eri yleisöryhmiä palvelevan ohjelmiston käsitettä on tarkennettu. Viestintävirasto huomautti lausunnossaan, että äänipalvelua julkisen palvelun ohjelmistoissa koskevaa asetuksen 13 :ää tulisi joko tarkentaa niin, että siinä tarkoitetaan suorina lähetyksinä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja urheiluohjelmia, tai vaihtoehtoisesti kumota pykälä tarpeettomana, sillä ohjelmistojen vuosikiintiöistä säädetään jatkossa lailla. Jatkovalmistelussa pykälä on otettu esitykseen mukaan, ja sitä ehdotetaan tarkennettavaksi lisäämällä, että siinä tarkoitetaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. Lisäksi oikeuskanslerinvirastolta kysyttiin näkemystä erityisesti useita eri yleisöryhmiä palvelevan ohjelmiston määrittelyn ja sen tarkkarajaisuuden osalta. Asetusehdotusta on lausuntokierroksen jälkeen muokattu oikeuskanslerinviraston näkemyksen perusteella. 6 Asetusehdotuksen sisältö 1. Asetuksen 1 n 1 momentista muutetaan viittaus tietoyhteiskuntakaareen viittaukseksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. 3. Asetuksen 3 n 1 momentista muutetaan viittaus tietoyhteiskuntakaareen viittaukseksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. 5
6. Asetuksen 6 n 1 momentista muutetaan viittaus tietoyhteiskuntakaareen viittaukseksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. 7. Asetuksen 7 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että liitettäessä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 211 :ssä tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmistoihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomenja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta nimenomaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta nimenomaan suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. 8. Asetuksen 8 :n 1 momentissa säädettäisiin, että ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä valtakunnallisen ohjelmistotoimiluvan nojalla lähetettäviin useita eri yleisöryhmiä palveleviin ohjelmistoihin. Ohjelmistot katsotaan useita eri yleisöryhmiä palveleviksi, jos: 1) ne ovat vapaasti vastaanotettavissa; 2) niitä voidaan vastaanottaa valtakunnallisesti; 3) ne sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia; ja 4) niillä on merkittävä vuosittainen katseluosuus ja vuosittainen keskimääräinen päivätavoittavuus. 10. Asetuksen 10 :ssä säädettäisiin, että jos ääni- ja tekstityspalvelun kustannukset ovat enemmän kuin yksi prosentti televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta, on ääni- ja tekstityspalvelu liitettävä niin suureen osaan ohjelmista, kuin on mahdollista rajaa ylittämättä. 11. Kumotaan. 12. Asetuksen 12 :n 1 momentti kumotaan, koska tekstityspalvelun osuudesta kalenterivuoden ohjelmatunneista on säännelty lain tasolla. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten osalta tekstityspalvelu voidaan 1. kesäkuuta 2020 saakka toimittaa uusintalähetyksen yhteydessä. Uusinta, johon tekstitys on liitetty, on lähetettävä yleisön kannalta tarkoituksenmukaisena lähetysaikana vuorokauden kuluessa suorasta lähetyksestä sekä esitettävä tekstityksen valmistuttua tilausohjelmapalvelussa mahdollisimman pian. 13. Asetuksen 13 :ssä säädettäisiin, että äänipalvelu tulee liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. 7 Esitys Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että valtioneuvosto antaa oheisen asetuksen televisioja radiotoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 8 Voimaantulo Asetusmuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2018. 6