Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-20 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN VARJOS- TUSSELVITYS
KOILLINEN TEOLLISUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS Päivämäärä 20.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis Söderholm Hans Westman, Janne Ristolainen Viite 82138782 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS SISÄLTÖ 1 Johdanto 1 2 Tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus 1 3 Kohde 2 3.1 Sijainti 2 3.2 Naapurusto 3 3.3 Kaavoitus 3 3.4 Suunnitellut tuulivoimalat 3 4 Varjostusalueen arviointi ja mallintaminen 4 4.1 Varjostuslaskentaohjelma 4 4.2 Laskennan lähtötiedot 4 4.3 Varjostuslaskenta 4 4.4 Laskennan tulokset 5 5 Tulosten tulkinta 5 5.1 Varjostusalue ja häiriintyvät kohteet 5 5.2 Varjostuksen vähentäminen 6 6 Johtopäätökset 6 Liite 1: Real case -varjostuslaskenta 7 Liite 2: Worst case -varjostuslaskenta 8 Liite 3: Ajankohtakaavio Impivaara 9 Liite 4: Ajankohtakaavio ampumarata 10
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 1 1 JOHDANTO Rauman kaupunki on laatimassa asemakaavaa ns. Koillisen (Lakarin) teollisuusalueen ympäristöön. Alueelle on tehty tuulivoiman varjostusselvitys osayleiskaavan valmistelua varten Rambollin toimesta vuoden 2010 lopussa (Koillisen teollisuusalue, tuulivoiman varjostusselvitys, työnro 82132021, 8.12.2010). Tässä selvityksessä käytettiin tarkempaa mallinnusmenetelmää ja päivitettiin tuulivoimalaitosten tiedot vastaamaan nykyisiä suunnitelmia. Edelliseen selvitykseen verrattuna mallinnuksessa otettiin huomioon yhdeksän voimalaitosta kymmenen sijaan. Myös voimalaitosten sijaintikoordinaatit päivitettiin ja tornin korkeus korotettiin 120 metriin (aiemmin 100 m). Varjostusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostusalueen laajuus, jotta tämä voidaan ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittelussa ja kaavoituksessa. Selvitys perustuu tietokoneohjelmalla tehtyyn varjostusmallinnukseen. Työstä ovat Ramboll Finland Oy:ssä vastanneet suunnittelija FM Dennis Söderholm ja suunnitteluavustaja ins.(amk) Emilia Siponen, sekä projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. 2 TUULIVOIMALOIDEN AIHEUTTAMA VARJOSTUS Aurinkoisella säällä tuulivoimalan pyörivät lavat voivat aiheuttaa varjostusvaikutuksen silloin kun tuulivoimalan lavat pyörivät katsojan ja auringon välissä. Tuulivoimalan lavat "katkaisevat" auringonsäteet ja maahan muodostuu vilkkuva varjo. Katkaistut auringonsäteet ovat verrattavissa samaan ilmiöön kuin autossa ajamiseen puiden reunustamalla tiellä muuten avonaisessa maastossa, jossa puut katkaisevat auringonsäteet ja näin aiheuttavat vilkkuvan ilmiön. Varjot voivat taas aiheuttaa vilkkuvan ilmiön esimerkiksi huoneessa kun tuulivoimalan lapojen aiheuttama varjo osuu ikkunaan ja edelleen huoneeseen. Nämä ilmiöt voidaan kokea häiritsevinä tuulivoimalan lähialueella. Auringon aiheuttamat heijastukset lavoista on ratkaistavissa teknisesti, eikä niitä pitäisi esiintyä. Varjostusilmiön esiintyminen riippuu ajankohdasta, vuodenajasta ja säästä. Varjostusalue on laajimmillaan kun aurinko paistaa matalalta, toisin sanoen aamuisin ja iltaisin sekä talvella. Myös sijainti maapallolla vaikuttaa asiaan ja pohjoisessa varjostusvaikutus on pitempi kuin etelässä. Sääkin vaikuttaa ilmiön esiintymiseen eikä varjostusvaikutusta synny pilvisessä säässä tai silloin kun tuulivoimalan lavat eivät liiku. Keskimäärin pisimmät varjot syntyvät tuulivoimalasta luoteeseen ja kaakkoon ja ovat havaittavissa korkeintaan noin 1,5 km päähän tuulivoimalasta. Myös kasvillisuus ja maasto vaikuttavat paljon ilmiön esiintymisalueen laajuuteen. Varjostuksen varjostustaajuus on yleensä alle 2,5 Hz ja isompien nykyaikaisten voimaloiden taajuus on 1,1 Hz, eli noin yksi vilkkuminen sekunnissa. Maailmalla on rekisteröity muutama tapaus, jossa tuulivoimala on aiheuttanut epileptisen kohtauksen. Tutkimusten mukaan 2,5 3 Hz vilkkuminen aiheuttaa kohtauksen viidessä prosentissa epileptikoista. Kyseiset epilepsiakohtaukset ovat aiheutuneet monilapaisista pihavoimaloista, joiden pyörimisnopeus on huomattavan paljon nopeampi kuin isoilla laitoksilla. Näin ollen iso tuulivoimalaitos ei kasvata epilepsiakohtauksen riskiä. Saksassa on tutkittu tuulivoimaloiden varjostusilmiön häiritsevyyttä. Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka olivat altistuneet varjostukselle yli 15 tuntia vuodessa, kokivat ilmiön häiritseväksi ja kokivat, että heidän elämänlaatunsa oli huomattavasti huonontunut. He välttivät tai vähensivät oleskelun huoneissa ja piha-alueilla, joihin varjostusilmiö kohdistui. Saksan virnanomaiset ovat määritelleet raja-arvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle varjostusilmiölle ( Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergianlagen (WEA-Shattenwurf- Hinweise) ). Kyseisessä asetuksessa määritetään, että astronominen varjostus ei saa ylittää 30 tuntia vuodessa eikä 30 minuuttia päivässä. Astronomisella varjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jolloin aurinko paistaisi pilvettömältä taivaalta joka päivä aamusta iltaan, ja että tuulivoimalat pyörisivät jatkuvasti. Tämä tunnetaan myös nimellä worst case. Lisäksi asetuksessa määritetään, että todellinen varjostus (real case) saa esiintyä korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Todellinen var-
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 2 jostus ottaa huomioon pilviset ja tuulettomat päivät, jolloin varjostusilmiötä ei esiinny. Tämä raja-arvo on voimassa siinä tapauksessa, että voimalat ovat varustettuna teknisillä ratkaisuilla, jotka estävät raja-arvon ylittymistä. Suomessa ei ole määritetty raja-arvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle varjostukselle, ja saksalaisesta 8 tunnin vuotuisesta todellisesta varjostuksesta on tullut käytäntö kun mallinnetaan varjostusalueita Suomessa. Muissakaan Pohjoismaissa ei ole määritetty raja-arvoja, mutta käytännössä käytetään 10 tuntia Tanskassa ja 8 tuntia Ruotsissa. Ruotsin viranomaiset ovat määrittäneet mitkä kohteet häiriintyvät tuulivoimaloiden varjostuksesta. Ne ovat asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lisäksi koulutus- ja terveydenhoitotilat, toimistot, työhuoneet ja muut vastaavat työtilat. Kyseisiin tiloihin lasketaan mukaan myös tontti, eli leikkija oleskelupihat, sekä paikoitus- ja lastausalueet. Kuva 1: Tuulivoimalan aiheuttama varjo 3 KOHDE 3.1 Sijainti Kaava-alue sijaitsee Porintien (VT12) ja Huittistentien (VT8) väliselle alueelle Rauman keskustan koillispuolella. Alueen läpi kulkee myös tavaraliikenteen käytössä oleva rautatie. Kaava-alueen etäisyys Rauman keskustaan on noin 4 km. Kohdealueen sijainti on esitetty kuvassa 2.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 3 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MML/11, Logica Suomi Oy Aineiston kopiointi ilman Logica Suomi Oy:n lupaa on kielletty Kuva 2. Kohdealueen sijainti kartalla 3.2 Naapurusto Alue on nykyisin paljolti metsää, mutta alueella sijaitsee myös asutusta, pienteollisuutta, moottorirata, ampuma-rata, golf-kenttä ja entinen kaatopaikka. Asutusta on lähinnä alueen kaakkois- ja lounaisosassa sekä luoteisosassa. Suunniteltuja tuulivoimalaitosten sijoituspaikkoja on lähimmillään noin 250 300 metrin päässä asuinrakennuksista. 3.3 Kaavoitus Kohteeseen on maakuntakaavassa (2010) osoitettu teollisuutta ja varastointia (T). Maakuntakaava tulee korvaamaan seutukaavan 5 (1999), jossa alueelle on myös esitetty teollisuutta ja varastointia (T). Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava (2003), jossa alue on teollisuus ja varastoaluetta, jota halkoo itä-länsisuuntainen virkistysalue. Kaavan itäosassa on jätehuollon erityisalue, joka jää kuitenkin nyt suunniteltavana olevan alueen ulkopuolelle. Myös moottorirata on yleiskaavassa merkitty omaksi erityisalueekseen. Edellinen varjostusselvitys (päivätty 8.12.2010) tehtiin uuden yleiskaavan valmistelua varten. Tämä selvitys tehtiin vireillä olevaa Lakarin logistiikka- ja teollisuusalueen asemakaavaa varten. 3.4 Suunnitellut tuulivoimalat Kohteeseen ei ole vielä valittu tiettyä voimalamerkkiä tai tyyppiä. Lähtöoletuksena on kuitenkin tilaajan arvio, että voimalat ovat teholtaan 2-3 MW. Tuulivoimalaitosten sijainnit päivitettiin vastaamaan nykyistä suunnitelmaa. Voimalaitosten sijaintipaikat päivitettiin vastaamaan kahdeksan voimalan osalta 23.8.2011 päivättyä suunnitelmaa (Koillinen teollisuusalue, Tuulivoimaloille mahdollisia sijaintipaikkoja, tarkistettu 23.8.2011 Tevi/kaavoitus). Mainitun suunnitelman lisäksi mallinnuksessa otettiin huomioon voimala 9C (sähköposti Mäkinen-Westman ja Söderholm 17.11.2011) Tuulivoimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu 120 metriä. Voimalaitosten sijainnit kartalla on esitetty liitteenä olevissa varjostuskuvissa.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 4 4 VARJOSTUSALUEEN ARVIOINTI JA MALLINTAMINEN 4.1 Varjostuslaskentaohjelma Koillisen teollisuusalueen suunniteltujen tuulivoimalaitosten ympäristöönsä aiheuttaman ns. vilkkuvan varjostuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Varjostuslaskelmat tehtiin WindPRO -ohjelman SHADOW -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Katselupisteeseen kohdistuvan mahdollisen varjostusvaikutuksen lisäksi laskentamallilla voidaan tuottaa ns. samanarvokäyräkartta vilkkuvan varjostuksen esiintymisalueesta. Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella. Ohjelmalla voidaan tehdä kahdentyyppisiä laskentoja, ns. Pahin tapaus (Worst Case) ja todellinen tilanne (Real Case) -laskelmat. Pahin tapaus (Worst Case) -laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan, olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella, ja olettavat tuulivoimaloiden käyvän koko ajan. Tällöin lasketaan ns. astronominen maksimivarjostus. Todellinen tilanne (Real Case) -laskennassa otetaan vastaavasti huomioon paikallinen säätilanne (pilvisyys, tuulisuus) ja tuulivoimalaitoksen roottorin todellinen liikkuminen. Laskenta antaa paremman kuvan todellisesta varjostusvaikutuksen esiintymisestä kohdealueella. 4.2 Laskennan lähtötiedot Lopullinen voimalaitostyyppi ei ole vielä tiedossa, mutta alustavasti hankkeessa ollaan suunniteltu 2-3 MW tuulivoimalaitoksia. Varjostuslaskennassa tuulivoimalan napakorkeudeksi asetettiin 120 metriä ja roottorin halkaisijaksi asetettiin 90,0 metriä. Laskennassa käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta erotettua korkeuskäyräaineistoa, jonka käyräväli on 2,5 metriä. Mallinnuksessa varjostuksen laskenta-alueen säteeksi valittiin 2 000 metriä jokaisesta tuulivoima-alueen uloimmasta laitosyksiköstä ulospäin. Todellinen varjostuksen esiintymissäde jää tuon tarkastelualueen sisäpuolelle ja on tämän kokoisilla rakennelmilla käytännössä noin 500 1 000 metriä. Pahin tapaus (Worst Case) -laskenta Pahin tapaus (Worst Case) -laskennassa oletetaan, että tuulivoimalat ovat käytössä taukoamatta koko laskenta-ajan aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta horisontin yläpuolella ollessaan joka laskentapäivä. Pahin tapaus (Worst Case) -laskelmassa huomioitiin maaston korkeustiedot, tuulivoimalan sijainti, tuulivoimalan napakorkeus, aikavyöhyke sekä vaikutusalueen maksimilaajuus. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei otettu huomioon. Pahin tapaus (Worst Case) -laskelma ei ota huomioon säätilanteen vaihtelua (tuulisuuden vaikutus tuulivoiman tuottoon) eikä aurinkoisuuden/pilvisyyden vaikutusta varjon esiintymiseen. Siksi laskettiin myös varjostuksen ns. todellinen (Real Case) tilanne. Todellinen tilanne (Real Case) -laskenta Erotuksena teoreettiseen Pahin tapaus (Worst Case) -laskentaan todellinen tilanne (Real Case) - laskennassa huomioitiin alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Laskennassa säätietoina käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja; lähimpiä saatavilla olevia tuulisuus- ja auringonpaisteisuustietoja vuosien 1971 2000 ajalta. Tuulisuustiedot on mitattu Kankaanpään Niinisalon sääasemalta noin 105 kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimalaitoksista. Auringonpaisteisuustiedot on mitattu Jokioisten observatorion sääasemalta noin 130 kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimalaitoksista. 4.3 Varjostuslaskenta Voimalaitoksen roottorin on oletettu tässä laskennassa liikkuvan 80 % ajasta. Vuosittain tämä tarkoittaa hieman runsaat 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista. Tällöin vilkkuvaa varjos-
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 5 tusilmiötä voi esiintyä. Em. prosenttiluku ei ole sama kuin voimaloille usein esitetty käyttöaste (tehonhuipun käyttöaika). Tämä energiantuotantoon liittyvä käyttöasteprosentti on Suomen tuulivoimalaitoksilla luokkaa 15 25 %. Maapallon tuulisimmillakin alueilla tuulivoimalaitosten käyttöaste on arviolta alle 35 %. Mikäli voimalaitoksen roottori liikkuu tunteina vähemmän, vähentää se varjostusilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enemmän, se vastaavasti lisää varjostusilmiön esiintymismahdollisuuksia. 4.4 Laskennan tulokset Varjostuslaskennan tulokset on esitetty liitteenä olevissa varjostuskuvissa. Tuulivoimalaitosten aiheuttamalle yli 8 tunnin vuosivarjostusvyöhykkeelle sijoittuu 40 asuintaloa. Niistä 19 sijaitsee yli 10 tunnin varjostusvyöhykkeelle. Ne sijaitsevat yhtä taloa lukuun ottamatta tuulivoima-alueen luoteispuolella. Alueen läheisyydessä sijaitsevat loma-asunnot ovat 8 tunnin varjostusalueen ulkopuolella. 5 TULOSTEN TULKINTA 5.1 Varjostusalue ja häiriintyvät kohteet Analyysin perusteella suurin keskittymä yli 8 tunnin vuosivarjostukselle alttiita asuintaloja sijaitsee Porintien (VT8) varrella. Tarkemmin nämä asuinrakennukset sijaitsevat Tiilivuorentien, Kolhantien ja Äyhöntien varrella. Varjostuksen aiheuttaa tällä alueella voimalat 1, 3 ja 4. Muualla alueella ei esiintyne varjostusta yli 8 tuntia vuodessa asuinrakennuksen kohdalla. Ajoittain varjostusta voi esiintyä myös Uotilan ja Kolmiladon asuinalueilla, mutta varjostusta esiintyy alle 8 tuntia vuodessa. Liitteessä 3 on kaavio siitä mihin vuodenaikaan ja kellonaikaan varjostusta esiintyy Tiilivuorentien ja Kolhantien risteyksessä. Alueen sisällä olevien kohteiden häiritsevyys on tulkinnanvaraista. Esimerkiksi ikkunattomat teollisuushallit eivät häiriinny mutta toisaalta niiden piha-alueella varjostusta saattaa esiintyä. Tässä pitää myös huomioida työajat, ja että varjostus esiintyy suurimman osan vuodesta normaalin työajan ulkopuolella suurimmalla osalla alueesta, mutta etenkin talvisin varjostusta saattaa ilmetä myös ns. toimisto-aikaan. Olettamuksena on että piha-alueella liikutaan paikasta toiseen, eikä töitä tehdä välttämättä jatkuvasti ulkona, joten varjostuksen ei pitäisi olla liian häiritsevää. Toimistotiloihin kohdistuva varjostus saattaa olla häiritsevämpää koska työntekijä istuu työpisteensä äärellä pitempiä aikoja. Tämä on mahdollista ottaa huomioon suunnittelussa sijoittamalla toimistotilat ja ikkunat sillä tavalla, että varjostus ei häiritse. Molemmissa tapauksissa pitää ottaa huomioon varjostuksen raja-arvot, eli varjostusta saattaa esiintyä, mutta vain tiettyinä vuodenaikoina ja kellonaikoina. Alueella sijaitsee myös golfkenttä, moottorirata ja ampuma-alue. Näille toiminnoille tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen häiritsevyydestä ei ole julkaistua tietoa. Voidaan kuitenkin olettaa että etenkin ampuma-radalle vilkkuva varjo saattaa olla häiritsevä tekijä. Golfkentälle lieventävä tekijä on, että se sijaitsee alueen länsipuolella, eli mahdolliset varjot esiintyvät vain aamuisin ja ulottuvat pisimmillään aikaisin aamulla ja talvisin, jolloin golfradan käyttö on vähäinen. Eniten häiriintyvät radat ovat numerot 13 17. Ruotsista on tiedossa yksi kohde, jossa golfklubi on viitannut meluun, varjostukseen ja lentävään jäähän häiritsevinä tekijöinä antaessaan lausunnon tuulivoimapuiston suunnitelmasta. Moottoriradan ei arvioida häiriintyvän tuulivoimaloiden varjostuksesta, koska liikkuessa varjostusolosuhteet ja auringon välkkyminen muuttuvat muutenkin jatkuvasti. Ampumaradalle saattaa aiheutua haittaa tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksesta. Itään päin suuntautuneilla radoilla varjot liikkuvat maalialueella. Länteen päin suuntautuneilla radoilla taas vilkkuminen kohdistuu ampujan näkökenttään. Koska ampumarata sijaitsee pääasiassa voimaloiden itäpuolella, varjostusilmiö esiintyy iltaipäivisin ja iltaisin. Yksi voimala aiheuttaa varjostusta myös aamupäivällä keväällä ja syksyllä. Liitteessä 4 on kaavio siitä mihin vuodenaikaan ja kellonaikaan varjostusta esiintyy. Ampumaradalle aiheutuu vuodessa 8 30 varjostustuntia.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 6 5.2 Varjostuksen vähentäminen Tuulivoimaloiden varjostusvaikutus on mahdollista vähentää teknisesti sillä tavalla, ettei varjostusta esiinny tietyllä kohteella enemmän kuin määrätty aika. Tämä tapahtuu ohjaamalla tuulivoimalaitokset pysähtymään tiettyinä ajankohtina. Järjestelmä tarkistaa varjostusarvot varjostukselle alttiin kohteen läheisyyteen sijoitetun mittarin avulla ja pysäyttää voimalan tarvittaessa ohjearvojen ylittyessä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Alttiimpia varjostukselle ovat asutus Porintien läheisyydessä Impivaarassa, ampumarata, golfrata ja tietyn osin teollisuusalueella työskentelevät. Asutuksen kohdalla ongelma on ratkaistavissa teknisesti pysäyttämällä voimalat kun vilkkuvan varjon raja-arvo on ylitetty. Golfradalle ja ampumaradalle koituva varjostus kannattaa vielä verrata kyseisten alueiden käyttöön ja niihin vuodenaikoihin ja kellonaikoihin jolloin varjostusta esiintyy. Teollisuusalueen työntekijöille varjostusilmiön häiritsevyys ei ole yksiselitteistä. Häiritsevyys on riippuvainen työtehtävistä, työpisteen sijainnista ja ilmiön kestosta, sekä ilmiön ajankohdasta. Selvää on kuitenkin, että päivittäin tapahtuva vilkkuminen, joka tapahtuu esimerkiksi toimiston ikkunan kautta, on häiritsevää, kun taas piha-alueella tapahtuva ajoittaisen varjoilmiön häiritsevyys ei pitäisi olla kovin merkittävä kun ihminen on koko ajan liikkeellä. Kaavassa tai ympäristöluvassa on lisäksi mahdollisuus antaa määräyksiä varjostusvaikutusten vähentämiseksi, esimerkiksi tiettyjen tuulivoimalaitosten pysäyttäminen mahdollisesti häiritsevän varjon muodostumisen ajaksi. Hollolassa 20. päivänä joulukuuta 2011 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Dennis Söderholm suunnittelija
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 7 LIITE 1: REAL CASE -VARJOSTUSLASKENTA Real case -varjostuslaskelma: Vuodessa esiintyvät varjostustunnit kun on otettu huomioon pilvisten ja tuulisten päivien määrä vuodessa.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 8 LIITE 2: WORST CASE -VARJOSTUSLASKENTA Worst case -varjostuslaskelma: Vuodessa esiintyvät varjostustunnit kun on oletettu vuoden jokaisen päivän olevan aurinkoinen ja tuulinen.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 9 LIITE 3: AJANKOHTAKAAVIO IMPIVAARA Varjostuksen ajankohtakaavio Impivaarassa: Vuoden- ja kellonajat, jolloin varjostusta voi teoriassa esiintyä Tiilivuorentien ja Kolhantien risteyksessä. Kaaviossa ei ole otettu huomioon tuulettomat ja pilviset päivät. Varjostusta aiheuttavat voimalat on esitetty eri värillä. Esimerkiksi keskellä kesää tai iltapäivisin ei esiinny varjostusta kyseisessä kohteessa.
TUULIVOIMAN VARJOSTUSSELVITYS 10 LIITE 4: AJANKOHTAKAAVIO AMPUMARATA Varjostuksen ajankohtakaavio ampumaradalla: Vuoden- ja kellonajat, jolloin varjostusta voi teoriassa esiintyä ampumaradan kohdalla. Kaaviossa ei ole otettu huomioon tuulettomat ja pilviset päivät. Varjostusta aiheuttavat voimalat on esitetty eri värillä. Esimerkiksi keskellä kesää tai talvea ei esiinny varjostusta kyseisessä kohteessa.