Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys
Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen liittyvät säännökset kuten kuntien velvollisuus selvittää yhdistymistä, selvitysvelvollisuuden edellytykset ja selvitysten määräajat. Tasavallan Presidentti vahvisti lain kumoamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. 2
Miksi EKKV selvitys ja mihin päädyttiin? Lähtökohtana oli kuntauudistus ja kuntarakennelaki (1.7.2013) sekä metropolialueen esiselvitys ja kuntien lausunnot siihen Metropolihallinnon ja sote uudistuksen keskeneräisyys hidastanut selvitystyön etenemistä Hallitusohjelma (27.5.2015) ja kuntarakennelain selvitysvelvollisuudesta luopuminen Yhteistyön kehittäminen Yhteistyösopimus 3
Selvitysprojektin organisaatio ja työryhmät Poliittinen ohjausryhmä (kuntien luottamushenkilöitä) Johtoryhmä (kuntajohtajat) Toimintaympäristö- ja tietotuotantoryhmä Seurantaryhmä (yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa) Sihteeristö Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja ympäristötoimi Sivistystoimi Yleishallinto ja konsernipalvelut (mm. talous, konsernihallinto, demokratia, henkilöstö, elinkeinopalvelut ja tukipalvelut) 4
Käsittelyaikataulu Kokoukset päivä Seurantaryhmä 27.10. Ohjausryhmä 3.11. Kaupungin/ Kunnanhallitukset Espoo 23.11. Kauniainen 23.11. Kirkkonummi 30.11. Vihti 16.11. Valtuustot Espoo 7.12, Kauniainen 14.12. Kirkkonummi 14.12. Vihti 7.12. 5
Selvityksen rakenne 1. Selvityksen organisointi ja eteneminen 2. Kuntien kuvaus 3. Yhteistyön kehittäminen 4. Kuntarakennelain mukainen selvitys 5. Johtopäätökset Liite: Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Toimialaraportit ovat olleet selvityksen taustalla ja ovat asiantuntijoiden käytettävissä jatkossakin. 6
Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti
Vihti 2015: Asukasmäärä: 29 000 Työpaikat: 8 200 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Nykytila, väestö ja työpaikat Kauniainen 2015: Asukasmäärä: 9 400 Työpaikat: 2 100 Asukasmäärä 2015 yhteensä 342 100. Työpaikkoja on 146 100. Maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista Vihdille. Syntyvyyden enemmyys lisännyt väestöä Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. Siirtolaisuus on lisännyt väestömäärää kaikissa kunnissa Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio Kirkkonummi 2015: Asukasmäärä: 38 200 Työpaikat: 11 000 Espoo 2015: Asukasmäärä: 265 500 Työpaikat: 124 800 8
Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö kielisyyden mukaan 2020* EKKV yhteensä vuonna 2020 Asukasmäärä: 373 600, joista Suomenkielisiä: 292 500 Ruotsinkielisiä: 31 200 Muunkielisiä: 49 900 Työpaikat: 154 300 Espoo: 132 000 Kauniainen: 2 300 Kirkkonummi: 11 400 Vihti: 8 600 Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio *Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin kielisyystieto piti laskea (Tilastokeskus ei tuota sitä) Vihti 2020: Asukasmäärä: 32 000 Suomi: 29 800 Ruotsi: 600 Muu: 1 600 Kirkkonummi 2020: Asukasmäärä: 44 500 Suomi 34 100 Ruotsi 7 100 Muu 3 300 Kauniainen 2020: Asukasmäärä: 10 300 Suomi 6 600 Ruotsi 3 200 Muu 500 Espoo 2020: Asukasmäärä: 286 800 Suomi 222 000 Ruotsi 20 100 Muu 44 700 9
Selvityskunnissa valmistuu v. 2015 yhteensä noin 3000 uutta asuntoa, joista 2/3 kerrostaloissa EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 10
Työpaikkaomavaraisuus: Työpaikkojen määrä suhteessa työllisen työvoiman määrään 31.12.2013 Selvitysalueella korkein tpomavaraisuus Espoossa (96 % v. 2013) Muissa kunnissa 60-60,5 % Vain Espoossa työpaikkaomavaraisuus noussut pitkällä aikavälillä Espoossa tpomavaraisuuden kasvu taittui v. 2012 EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 11
Missä selvityskuntien asukkaiden työpaikat sijaitsevat? Kunnassa asuva työllinen työvoima työpaikan sijaintikunnan mukaan 31.12.2013 Asuinkunta Työssäkäyntikunta Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Helsinki Vantaa Espoo 63 074 818 1 592 307 45 936 8 441 Kauniainen 1 024 794 40 10 1 520 250 Kirkkonummi 4 718 100 5 802 162 4 940 976 Vihti 2 452 40 257 5 182 2 681 951 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Espoo 343 146 243 44 366 6 Kauniainen 7 5 8 2 6 0 Kirkkonummi 26 19 37 7 41 1 Vihti 110 27 45 9 217 2 Sipoo Tuusula Karkkila Lohja Muu Suomi Espoo 110 391 55 379 2 977 Kauniainen 4 7 3 17 150 Kirkkonummi 8 44 13 179 626 Vihti 4 70 234 764 369 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 12
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 85 vuotta täyttäneiden osuus 1990-2030 (%) Selvitysalueella 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa 2015-2030 aikavälillä 1 % > 3 % Osuus on suurin Kauniaisissa 3 % > 4 % ja pienin Kirkkonummella 1 % > yli 2 % EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 13
EKKV-kunnissa suhteellisen alhainen työttömyysaste EKKV-kunnista korkein työttömyysaste Espoossa, vuonna 2015 nousu ollut jyrkintä Espoossa ja Kirkkonummella EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 14
Alle 25-vuotiaiden osuus EKKV-alueen työttömistä 11 % EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 2015 15
Selvitys 16
Tekninen ja ympäristötoimi
Kuntien rakenne ja seutuyhteistyö Selvitysalueen kuntien monikeskuksinen ja verkostomainen kaupunkirakenne on toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämiseksi Helsingin seutuyhteistyössä alueen länsisuunnan yhteistyön syventäminen on tärkeää. Näin alueen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet seudullisessa yhteistyössä vahvistuvat 18
Läntinen kehityskäytävä Keskeistä on alueen painoarvon lisääminen metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittäminen. Näitä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kehätiet, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Verkostomaista rakennetta täydentävät Hanko-Hyvinkää radan ja valtatie 25:n (ns. Kehä V) ja Vihdintien kehittämis-mahdollisuudet 19
Teknisen toimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät alueen painoarvon lisäämistä metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittämistä. Yhteisiä kehityskäytäviä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Kehätiet, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Yhteistyön kehittämismahdollisuuksia on edellä mainitun lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnissä, teknisen toimen asiakaspalveluissa ja ympäristönsuojeluasioissa. 20
Sosiaali- ja terveystoimi
Synergiaetuja Kuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen Erityispalveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja kohdentaa tasapuolisesti tarpeen mukaan. Jorvin kampus valmistuu 2016 Selviämishoidossa ja päihdevieroituksessa voidaan yhdistää voimia 22
Uudet palvelukonseptit Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan lisätä tuottavuutta huomattavasti. Hyötyjä on odotettavissa pitkällä aikavälillä, kun asioita tehdään ja johdetaan uudella tavalla, mm. palvelumuotoilua hyödyntäen ja Lean -oppeja soveltaen Nykyisten palvelujen tehostaminen ei riitä: tarvitaan uusia palvelukonsepteja ja rakenteita Palvelujen uudistamisen tulee lähteä asiakkaista ja heidän tarpeistaan Hallinnollista synergiaa syntyy hankinnoissa ja tietojärjestelmien kehitystyössä 23
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä Sote-edunvalvonnassa. Sopijakuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen. Sopijakunnat jatkavat yhteistyön kehittämistä mm. talous- ja velkaneuvonnassa, lastensuojelutyössä, sosiaalipäivystyksessä, kuljetuspalveluissa, yöpartiotoiminnassa, ruotsinkielisten palvelujen järjestämisessä, opiskeluterveydenhuollossa, maahanmuuttajien kotouttamisessa, nuorisopoliklinikkapalveluissa sekä muissa erityispalveluissa. 24
Sivistystoimi
Sivistystoimi Selvitysalueen kuntien asukkailla on jo nyt suurelta osin avoin pääsy ja käyttömahdollisuus naapurikuntien palveluihin. Yhteistyötä voidaan parantaa edelleen monella osa-alueella. Yhdistetyt kehittämispanostukset, hallinnon kokoaminen, toimintaprosessien kehittäminen ym. voivat parantaa palvelujen laatua, mutta työryhmän käsityksen mukaan kuntien yhteistyön tai yhdistämisen vaikutukset olisivat kuitenkin ennen kaikkea hallinnollis-taloudellisia. 15 26
Sivistystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät sivistystoimessa eri kunnissa esiintyvien parhaiden toimintatapojen leviämistä sopijakuntien välillä. Kuntien opetussuunnitelmatyö voisi osittain olla yhteinen. Alueellinen lukioverkosto mahdollistaa laadukasta kehittämistyötä. Lukiokoulutusta voidaan laajemmin toteuttaa yli kuntarajojen, esim. etäopetuksena ja yhteisellä kurssitarjonnalla. Aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä, esim. kansalaisopistojen kurssitarjonnan yhteistyö eri kieliryhmille. Liikuntapaikkojen käyttö, hoito ja kehittäminen voisi olla osittain yhteistä. Liikuntapalveluiden ja saariston sekä Nuuksion ylikunnallista käyttöä voisi tehostaa. Nuorisopalveluiden hoito ja kehittäminen voisi osittain olla yhteistä. 27
Yleishallinto ja konsernipalvelut
Yleishallinnon yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakuntien hankintayksiköt selvittävät mahdollisuuksia hankintaohjeistuksien osittaiseen yhtenäistämiseen kuntien välillä ja hankintayhteistyön lisäämiseen muun muassa yhteishankintojen muodossa. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä. 29
Kuntien kilpailukykyyn ja elinkeinopolitiikan yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Yritykset ja niiden liiketoiminnat eivät tunne kuntarajoja, vaan laajemmalla elinkeinotoiminnan edistämisen yhteystyöllä voidaan luoda nykyisessä kiristyvässä globaalissa kilpailussa yrityksille sijaintiin liittyviä ja muita kilpailuetuja. Sopijakunnat edistävät elinkeinopoliittista yhteistyötä. Elinkeinopolitiikan edistämisessä tavoitellaan lisäarvoa yhteisen yritysneuvontapalvelun tehokkaalla hyödyntämisellä, yhteistyön tiivistämisellä matkailun edistämisessä, mahdollisen yhteisen tontti- ja toimitilarekisterin perustamisella ja yritysten tuotannollisen toiminnan lähentämisellä. Lisäksi yhteistyössä voidaan edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa, parantaa elinkeinotoiminnan asiantuntijoiden osaamista ja vahvuuksien yhteensovittamista sekä elinkeinopolitiikan suunnittelua ja vaikuttavuuden arviointia. 30
Yhteistyösopimus 31
Selvityksen johtopäätökset Selvityksen alusta lähtien on haettu selkeää lisäarvoa yhteistyöhön ja toimintaan siten, että tavoitteena on palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Tämän työn jatkamiseksi on pidetty luontevana tehdä neljän EKKV kunnan yhteistyösopimus, jonka valtuustot hyväksyvät. 32
Yhteistyöhankkeiden valmistelu, päättäminen ja seuranta (yhteistyösopimus) Yhteistyösopimuksen pohjalta käynnistettävistä yhteistyöhankkeista sovitaan erikseen ja päätetään sopijakuntien asianomaisissa toimielimissä. Luottamushenkilöiden yhteistyötä varten perustetaan EKKV yhteistyöryhmä. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan kunnanhallitusten puheenjohtajistot sekä valtuuston puheenjohtaja. Kunnanjohtajat valmistelevat yhdessä yhteistyöryhmän asiat. EKKV -yhteistyöryhmä raportoi hankkeiden toimeenpanon edistymisestä sopijakuntien valtuustoja kerran vuodessa. 33
Kiitos!