ROVANIEMEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017
SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 LUKIJALLE... 2 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 3 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIA... 4 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA... 5 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä... 5 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus... 5 3.3 Ympäristöohjelma... 5 3.4 Seuranta... 6 3.5 Johdon sitoutuminen... 6 3.6 Ympäristövastaavan- ja työryhmän nimittäminen... 7 3.7 Henkilöstön koulutus... 7 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko... 8 3.9 Auditointi... 8 3.10 Diplomin uusiminen... 8 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat... 8 3.12 Lisäkoulutus... 9 3.13 Viestintä... 9 3.14 Oma väliauditointi... 10 3.15 Muut toimenpiteet... 10 3.16 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 10 3.17 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 11 4 TOIMINTA JA TALOUS... 13 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma... 13 4.2 Hankinnat... 13 4.3 Vastuullinen sijoittaminen... 14 4.4 Hiililaskuri... 15 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot... 15 4.6 Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista... 15 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet... 15 4.8 Ympäristöindikaattorit... 16 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi... 17 4.10 Muut toimenpiteet... 17 4.11 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 17 4.12 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 18 5 YMPÄRISTÖKASVATUS... 19
5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma... 19 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään... 20 5.3 Ympäristöasiat eri toiminnoissa... 20 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset... 20 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat... 20 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat... 22 5.7 Verkostoyhteistyö... 22 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät... 22 5.9 Muut toimenpiteet... 22 5.10 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 23 5.11 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 24 6 JÄTEHUOLTO... 26 6.1 Jätehuoltoselvitys... 26 6.2 Jätehuoltosuunnitelma... 26 6.3 Hyötyjätteiden keräys... 26 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen... 27 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely... 27 6.6 Kaatopaikkajätteenmäärän seuranta... 27 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet... 27 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys... 28 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 28 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen... 28 6.11 Kompostointi... 28 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla... 29 6.13 Muut toimenpiteet... 29 6.14 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 29 6.15 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 31 7 SIIVOUS... 34 7.1 Ympäristöselvitys... 34 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit... 34 7.3 Henkilökunnan koulutus... 34 7.4 Haitallisista aineista luopuminen... 35 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet... 35 7.6 Muut toimenpiteet... 35 7.7 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 35 7.8 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 36 8 ENERGIA JA RAKENTAMINEN... 37
8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö... 37 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu... 37 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit... 37 8.4 Energian ja veden kulutuksen seuranta... 38 8.5 Energiakatselmus... 38 8.6 Energiavastuuhenkilö... 39 8.7 Neuvonta ja opastus... 39 8.8 Ekologinen rakentaminen... 39 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen... 40 8.10 Uusiutuva energia... 40 8.11 Ympäristömerkitty energia... 40 8.12 Energiansäästöviikko... 40 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen... 40 8.14 Muut toimenpiteet... 40 8.15 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 41 8.16 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 42 9 RUOKA JA KEITTIÖT... 43 9.1 Ympäristöselvitys... 43 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet... 43 9.3 Reilun kaupan tuotteet... 43 9.4 Ravintosuositukset... 43 9.5 Lähituotteet... 44 9.6 Luomutuotteet... 44 9.7 Kasvisruoka... 44 9.8 Reilun kaupan pisteet... 44 9.9 Ympäristöpassi... 44 9.10 Muut toimenpiteet... 45 9.11 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 45 9.12 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 45 10 TOIMISTOTYÖ... 46 10.1 Ympäristöselvitys... 46 10.2 Energiansäästö... 47 10.3 Toimiston hankinnat... 47 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet... 47 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen... 47 10.6 Green Office... 48 10.7 Muut toimenpiteet... 48 10.8 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 49 10.9 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 50 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET... 51
11.1 Ympäristöselvitys... 51 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus... 51 11.3 Perennahoito... 51 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi... 51 11.5 Luonnonmukaisen hoidon alueet... 51 11.6 Perennat ja muut istutukset... 51 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen... 52 11.8 Kastelu veden vähentäminen... 52 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet... 52 11.10 Lajistokartoitukset... 52 11.11 muut toimenpiteet... 52 11.12 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 54 11.13 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 55 12 LEIRIKESKUKSET... 56 12.1 Ympäristöselvitys... 56 12.2 Ympäristöohjelma... 56 12.3 Jätevesien käsittely... 57 12.4 Luontoarvojen suojelu... 57 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut... 57 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet... 58 12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet... 58 12.8 Muut toimenpiteet... 58 12.9 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 58 12.10 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 59 13 METSÄNHOITO... 60 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen... 60 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen... 60 13.3 Metsien sertifiointi... 60 13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu... 61 13.5 Vastuuhenkilöiden koulutus... 61 13.6 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen... 61 13.7 METSO -ohjelma... 61 13.8 Perintömetsä... 61 13.9 Metsien ja soiden ennallistaminen... 61 13.10 Kesähakkuiden lopettaminen... 61 13.11 Uhanalaisten lajien inventointi... 61 13.12 Erirakenteinen metsänhoito... 62 13.13 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 62 13.14 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 62 14 LIIKENNE... 63
14.1 Liikenneselvitys... 63 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto... 63 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa... 63 14.4 Polttoaineen valinta... 63 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus... 63 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset... 63 14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen... 64 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen... 64 14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot... 64 14.10 Muut toimenpiteet... 64 14.11 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen... 64 14.12 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017... 65 LIITTEET Liite 1 Ympäristövastaavan ohjeistus Liite 2 Työalojen ympäristövastaavat ja ympäristötyöryhmä Liite 3 Pistetaulukko Liite 4 Ympäristömyönteiset hankintaohjeet Liite 5 Hiililaskuri vuodelta 2011 Liite 6 Rovaniemen seurakunnan jätehuoltosuunnitelma 2013-2017 Liite 7 Hautausmaiden hoitoluokitukset ja kevyemmän hoidon alueet Liite 8 Norvajärven leirikeskuksen ympäristöohjelma 2013-2017 Liite 9 Paaniemen majan ympäristöohjelma 2013-2017 Liite 10 Rovaniemen seurakunnan liikenneselvitys vuonna 2012
1 ESIPUHE Vastuulliseen viljelyyn ja varjeluun Rovaniemeläiset saavat jatkuvasti nauttia kauniista asuinympäristöstään. Silmä ja sydän lepäävät upeissa jokien ja vaarojen muodostamissa maisemissa niin ydintaajaman alueella kuin maaseutukylilläkin. Pohjoisen upeat luonnonvalot maalaavat maisemaa alati runsain värisävyin kunakin vuodenaikana. Täällä on helppo löytää kohteita levolle, virkistäytymiselle ja harrastuksille vesiltä, vaarojen rinteiltä, marja- ja patikkapoluilta, hiihtoladuilta. Myös täällä vierailevilla on ilo saada nauttia Rovaniemen kauneudesta. Pysähtymisissä kauniin luonnon keskellä on läsnä tunto: Tämän haluan muidenkin näkevän ja kokevan. Psalminkirjoittaja pukee ihmisen ihmettelyn ja ihastuksen sanoiksi: Miten valtavia ovatkaan sinun tekosi Herra. Minä julistan sinun suuruuttasi. (Psalmi 145). Ihmisen osa on ihmettelyä, löytämistä ja työtä. Jumala antaa luomakuntansa kauniit ja hyvät lahjat ihmiselle yhtäältä luontoympäristönä ja toisaalta siitä saatavina hyödykkeinä ihmisen luovan toimeliaisuuden kautta. Tämän tiedostaminen herättää kiitollisuuden, jossa ymmärretään kaiken olevan syvimmältään lahjaa Luojalta. Kiitollisuuden keskellä kuuluu myös kutsu varjelutyöhön. Jo Raamatun ensi lehdillä kerrotaan, kuinka luomakunnasta huolehtiminen annetaan ihmiselle vastuulliseksi tehtäväksi. Jumala asetti ihmisen ei vain viljelemään vaan myös varjelemaan paratiisia. Vastuullinen ympäristötyö kuuluu kristillisen uskon ytimeen. Varjelutyö muistuttaa, ettei kaikki hyvä ole vain minua tai nykyhetken ihmisiä varten, vaan tarkoitettu myös tulevien sukupolvien hyväksi. Näkökulma kutsuu elämään ja toimimaan kohtuullisuuden periaatteella niin luonnonvarojen hyödyntämisessä kuin elämäntavoissa. Luonnon tasapainon järkkyminen asettaa maailmanlaajuiseen haasteen, joka koskee jokaista yritystä, yhteisöä ja yksittäistä ihmistä. Tulevaisuuden uhkaavat näkymät voivat tuntua lamauttavilta. Pelolle ei kuitenkaan ole syytä antautua. Kristillisellä kirkolla, yksittäisellä kristityllä on suuri aarre ja voimalähde Jumalan lupauksissa. Profeetta Jeremian kirjassa Jumala lupaa: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Toivosta ja luottamuksesta Jumalan antamaan tulevaisuuteen nousee rakkaus, rohkeus ja voima toimia. Seurakuntien ympäristötyössä kasvatus tulee erityisesti korostumaan tulevaisuuden sukupolvia ajatellen. Rovaniemen seurakunnalle myönnettiin vuonna 2008 ympäristödiplomi vuosiksi 2009-2012. Neljä vuotta kerrallaan voimassa olevana diplomi haastaa seurakunnan jatkuvaan prosessiin ympäristöasioiden hoidossa. Diplomi on ansaittava uudestaan. Se ei ole itsestäänselvyys. Ympäristödiplomin käsikirjassa todetaan: Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. Asia voidaan sanottaa myös katekismuksen tapaan: Ympäristödiplomi on kutsu jokapäiväiseen mielenmuutokseen ja käytännön parannukseen ympäristön hoidossa. Kari Yliräisänen vt. kirkkoherra
2 LUKIJALLE Tämä on Rovaniemen seurakunnalle vuosiksi 2013 2017 laadittu ympäristöohjelma. Rovaniemen seurakunnalle on myönnetty ympäristödiplomi vuonna 2008 vuosiksi 2009-2012. Rovaniemen seurakunta on päättänyt hakea kirkon ympäristödiplomin uusimista vuosille 2013-2017. Kirkon ympäristödiplomin saamisen edellytys on ympäristöohjelma. Rovaniemen seurakunnan ympäristöohjelman rakenne noudattaa Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan rakennetta (2012), jolloin voidaan vertailla ohjelmaan kirjattujen selvityksiä ja suunnitelmia Kirkon ympäristödiplomin vaatimuksiin. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu jokaisen luvun lopuksi edellisen ympäristödiplomikauden (vuosien 2008-2012) tavoitteiden toteutuminen ja uudet tavoitteet tulevalle kaudelle (vuosille 2013-2017). Uudet tavoitteet esitetään taulukkomuodossa. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan esitetyn aikataulun puitteissa ja niiden toteutumisesta seurataan ympäristöraporteilla, jotka ympäristötyöryhmä laatii seurakunnan ympäristövastaavan johdolla. Ympäristöraportit hyväksyy kirkkoneuvosto. Vuonna 2015 tullaan järjestämään oma-aloitteinen väliauditointi. Koko kauden 2013-2017 tavoitteiden toteutumisesta laaditaan selvitys seuraava ympäristöohjelmaa valmistettaessa vuonna 2017. Tällöin haetaan myös uutta ympäristödiplomia. Usein saamme nähdä huolestuttavia uutisia ympäristömme muuttumisesta ja pahimmillaan ympäristökatastrofeista. Niiden rinnalla tunnemme pienuutta ja jopa epätoivoa sekä voimattomuutta muuttaa asioita parempaan suuntaan. Kuitenkin me voimme oikeasti pienilläkin teoilla ja valinnoilla vaikuttaa ympäristömme hyvinvointiin. Seurakunnan työntekijöinä voimme myös edistää ympäristötietouden lisäämistä seurakuntalaisten joukossa. Meillä työntekijöillä suuret mahdollisuudet toteuttaa ympäristökasvatusta monenlaisissa toiminnoissamme ja eritoten omalla esimerkillämme voimme näyttää miten paljon voimme vaikuttaa ainutlaatuisen luontomme säilymiseen tuleville sukupolville. Rovaniemen seurakunta niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin sitoutuvat tämän ympäristönohjelman tavoitteiden saavuttamisella omalta osaltaan vaikuttamaan ympäristön hyvinvointiin. Meillä Rovaniemen seurakunnassa on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin: vakituisia työntekijöitä on noin 120 ja kausittain työntekijöiden määrä lähes tuplaantuu, sekä Rovaniemen kaupungissa asuu noin 60 000 asukasta, joista seurakuntaan kuuluu hieman alle 50 000 (vuonna 2012). Lisäksi paikkakunnalla asuu noin 5 000 ulkopaikkakuntalaista, joista suurin osa on opiskelijoita. Kirkon ympäristöpäiviltä vuonna 2012 minulle jäi mieleen lause, joka on minua ohjannut seurakunnan ympäristöohjelman laatimisessa: kuka huolehtii luomakunnan viljelemisestä ja varjelemisesta, ellemme me, joille se on tehtäväksi annettu. Miia Ylipulli Ympäristötyöryhmän puheenjohtaja ja seurakunnan ympäristövastaava
3 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Kirkon ympäristödiplomi on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla seurakunta voi jatkuvasti parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa, mutta myös muutoin tehostaa toimintaansa. Kirkon ympäristödiplomin rakenne mukailee kansainvälisten ympäristöjärjestelmien (ISO 14 001 ja EMAS) rakennetta, mutta sen vaatimukset on sovellettu seurakuntien olosuhteisiin. Saadakseen ympäristödiplomin on seurakunnan täytettävä kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa määritellyt minimikriteerit. Minimivaatimusten lisäksi seurakunnan on kerättävä 100 pistettä muista määritellyistä toimenpiteistä. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjasta on ilmestynyt uusi versio vuonna 2012. Ympäristökysymykset koskettavat hyvin käytännöllisesti seurakunnan toimintaa. Kiinteistön hoidossa käytetään paljon energiaa, vettä, kemikaaleja ja tuotetaan jätettä. Seurakuntatilojen rakentamisessa muokataan ympäristöä ja kulutetaan luonnonvaroja. Metsien, hautausmaiden ja viheralueiden hoidossa vaikutetaan suoraan luonnon elinehtoihin. Eri tuotteilla on erilaisia ympäristövaikutuksia, niinpä hankintoja tehtäessä voidaan vaikuttaa myös kulutuksen ympäristökuormaan. Lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista niin rakentamisessa, kiinteistönhoidossa, jätehuollossa kuin metsänhoidossakin. Toimiva ympäristöjärjestelmä johtaa siihen, että seurakunnan toimintaan osallistuvat tietävät oman toimintansa ympäristövaikutukset ja myös mahdollisuutensa vaikuttaa kehitykseen. Kirkon ympäristödiplomi sitoo ympäristöasiat osaksi seurakunnan normaalia hallintoa ja toimintaa. Ympäristödiplomilla: Toteutamme luomakunnan viljelyn ja varjelun tehtävää. Turvaamme ympäristön elinkelpoisuutta. Vaalimme luonnon monimuotoisuutta. Hillitsemme ilmaston muutosta. Kilvoittelemme irti sanojen ja tekojen ristiriidasta. Edistämme ennakoivaa ympäristöajattelua: tee jo tänään sitä mitä laki vaatii huomenna. Etsimme kustannussäästöjä. Tehostamme toimintoja ja resurssien käyttöä: lämpöhukka ja jätteet kertovat voimavarojentuhlauksesta. Nivomme ympäristöasiat osaksi normaalia toimintaa. Tavoittelemme jatkuvan parantamisen ideaalia. Lähde: Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012 Rovaniemen seurakunta päätti ympäristödiplomihankkeeseen lähtemisestä alun perin vuonna 2006. Hanke esitettiin seurakunnan strategiasuunnitelmassa Kohti vuotta 2010 Rovaniemen seurakunnan seurakuntasuunnitelma vuosille 2006-2010. Kirkkoneuvosto päätti vuonna 2007 kokouksessaan kirkon ympäristödiplomin hakemisesta ja asetti ympäristötyöryhmän ja ympäristövastaavan. Ympäristökatselmus tehtiin syksyllä 2007. Ympäristöohjelma hyväksyttiin kirkkoneuvostossa 10.6.2008. Rovaniemen seurakunnalle myönnettiin ympäristödiplomi vuosiksi 2008-2012.
4 Rovaniemen seurakunnan ympäristövaikutukset on arvioitu uudelleen syksyllä 2012. Ympäristökatselmuksen sekä seurakunnan ympäristöstrategiassa määriteltyjen ympäristöarvojen pohjalta seurakunnalle on laadittu ympäristöohjelma talven 2012-2013 aikana. Ympäristöohjelmassa esitetään konkreettisia ympäristötavoitteita aikatauluineen. Kirkkoneuvosto hyväksyi ympäristöohjelman 26.3.2013. 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIA Luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu sanoo, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinteemme korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. Kristityt ympäri maailmaa ovat havahtumassa sen haasteen suuruuteen, jonka luonnon tasapainon järkkyminen asettaa. Tässä tilanteessa ei kannata takertua syyllisyydentunteeseen tai pelkoon, vaan etsiä syvimpiä hengellisiä voimalähteitä. Ne löytyvät Jumalan lupauksista, jotka pitävät toivoa yllä. Voimaa elämäntavan muutokseen voi ammentaa yhteenkuuluvuuden tunteesta kaiken luodun kanssa ja rakkaudesta siihen. Rakkaus saa liikkeelle, etsimään konkreettisia tapoja ja palauttaa kadotettu tasapaino. Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. Näin myös me Rovaniemen seurakunnassa haluamme omalta osaltamme kunnioittaa Jumalan luomistyötä tämän ympäristöohjelman avulla. Ympäristödiplomin teologiset lähtökohdat ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuullisuus. Kiitollisuus Monille suomalaisille Jumalan kohtaaminen luonnon hiljaisuudessa ja kauneudessa on tärkeä osa hengellisyyttä. Luonnon keskellä herää kiitollisuus Luojan lahjoista. Hiljaisuus ja rukous antavat voiman ja suunnan käytännön teoille. Kristityn elämässä on hyvä olla sekä hiljentymistä luonnon temppelissä että yhdessä toisten kristittyjen kanssa kirkossa, Sanan ja sakramenttien äärellä. Kunnioitus Kristilliseen perinteeseemme kuuluu taju kolmiyhteisen Jumalan yhteydestä luomakuntaansa ja siitä kumpuava luonnon kunnioitus. Kokemus luomakunnan pyhyydestä voi muuttaa koko kulttuuriamme ekologisemmaksi. Kristillinen usko on vastakulttuuria kohtuuttomalle kulutuskeskeisyydelle, jota maapallon luonto ei kestä. Kohtuus Kristilliseen uskoon kuuluu yksinkertainen elämäntapa, jossa olennaiset asiat erottuvat. Jeesuksen julistus merkitsee kutsua kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja jatkuvaan kilvoitteluun. Kirkolla ja sen jokaisella seurakunnalla on profeetallinen tehtävä kutsua ihmisiä tällaiseen hengelliseen uudistumiseen. Kirkko ja sen seurakunnat omilla paikkakunnillaan ovat yhteiskunnallisia arvovaikuttajia, joiden viestiä kuunnellaan. Niiden tulee korottaa äänensä köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan tulevaisuuden puolesta. On välttämätöntä, että kristityt yhdistävät tässä tehtävässä äänensä keskenään ja muiden uskontojen edustajien kanssa. Teologia ja seurakunnan käytännön ratkaisut Kirkossamme ollaan heräämässä siihen, miten tärkeä osa seurakunnan hengellistä perustehtävää on huolehtia luomakunnasta. Ei ole enää mahdollista sanoa, että ympäristötyö on jotain kehällistä, josta voi tiukkoina aikoina luistaa. Ympäristövastuun perusteet nousevat uskostamme kolmiyhteiseen Jumalaan ja hänen Raamatussa antamistaan käskyistä. Motivaatio ympäristötyöhön löytyy myös kiitollisuudesta sekä rakkaudesta luomakuntaan.
5 Kun seurakunnassa kiinnitetään huomiota työn ekologisuuteen ja valmistaudutaan hankkimaan ympäristödiplomia, on hyvä palata juurille, ympäristövastuun teologiaan. Monissa kysymyksissä kirkon omat lähtökohdat antavat työlle lisää ulottuvuuksia: esimerkiksi metsänhoidossa korostuvat taloudellisten arvojen lisäksi ekologiset ja metsän hengelliseen merkitykseen ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Ympäristökasvatuksessa kirkon sanomasta nousee tärkeitä toivon näköaloja, julistustyössä kirkolla on profeetallista sanottavaa. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012.) 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä Ympäristödiplomin hakuprosessin vastuu henkilönä on ollut nimettynä seurakunnan ympäristövastaava Miia Ylipulli. Ympäristövastaavalle varattiin myös kaksi kuukautta työaikaa vuonna 2012 ympäristökatselmuksia varten. Ympäristödiplomia valmistelevaan työryhmään on kuulunut kaikki työalojen ympäristövastaavat. Ympäristökatselmuksia ja ympäristöohjelmaa valmisteltaessa mukana ovat olleet tiiviisti työalojen ympäristövastaavien lisäksi työalojen esimiehet. Tarvittaessa ympäristövastaava on myös ollut mukana työalojen kokouksissa katselmuksien yhteydessä. 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus Ensimmäinen ympäristökatselmus Rovaniemen seurakunnassa on tehty vuonna 2007. Seurakunnan työaloille, kiinteistöille ja hautausmaille tehtiin kattavat ympäristökatselmukset syksyllä 2012. Ympäristökatselmuksien pohjana käytettiin vuonna 2007 tehtyä ympäristökatselmusta sekä ympäristöohjelmassa vuosiksi 2008-2012 sovittuja toimenpiteitä ja tavoitteita. Lisäksi katselmuksissa selvitettiin Kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa esille otetut asiat, minimivaatimukset ja pisteytystaulukot. Katselmuksissa huomioitiin kaikki seurakunnan toiminnoista aiheutuvat ympäristövaikutukset. Samalla myös otettiin käyttöön hiililaskuri. Katselmuksien toteutuskeinoina käytettiin työntekijöiden ja työalojen vastuuhenkilöiden haastatteluja, työalojen kokouksiin osallistumista sekä kiinteistökatselmuksia. Katselmuksista vastasi seurakunnan ympäristövastaava Miia Ylipulli yhdessä kunkin työalan ympäristövastaavan kanssa. 3.3 Ympäristöohjelma Seurakunnan työaloille, kiinteistöille ja hautausmaille tehtyjen ympäristökatselmuksien pohjalta laadittiin vuosille 2013 2017 uusi ympäristöohjelma, jossa asetettiin konkreettiset tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Ympäristöohjelman kirjoitustyön on tehnyt seurakunnan ympäristövastaava hautaustoimen päälikkö Miia Ylipulli. Kirkkoneuvosto hyväksyi ympäristöohjelman kokouksessaan 26.3.2013, ja siitä tiedotettiin seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Hiippakunnan nimeämät auditoijat Seppo Pietilä ja Riitta Kukkohovi-Colpaert tarkastivat ympäristöjärjestelmän maaliskuulla 2013. Ympäristökatselmuksissa hahmottui seurakunnan toiminnan aiheuttamat keskeiset ympäristöhaitat. Katselmuksien yhteydessä muotoutuneet työalojen tavoitteet käsiteltiin ja otettiin huomioon käytännön mahdollisuudet saavuttaa tavoitteet. Näin saatiin aikaiseksi vuosille 2013-2017 laaditun ympäristöohjelman realistiset tavoitteet seurakunnan toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
6 3.4 Seuranta Työalan ympäristövastaava seuraa työalalle asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista sekä raportoi niistä ympäristötyöryhmälle. Tämän perusteella ympäristötyöryhmä arvioi ympäristöohjelmassa asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista koko seurakunnassa. Seurakunnan ympäristövastaava kirjoittaa ympäristötyöryhmän avustamana edellisen vuoden ympäristöohjelman seurantaraportin. Seurantaraportissa tarkastellaan, kuinka ympäristöohjelmaa on toteutettu seurantavuonna sekä onko työaloilla tehty ympäristötoimenpiteitä, joita ympäristöohjelmassa ei ole mainittu. Ympäristöraportteihin liitetään vuodesta 2012 lähtien myös hiilijalanjäljen kehittymisen seuranta. Vuosittaisten ympäristötavoitteiden seurannan helpottamiseksi sekä työalojen toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten laatimisen avuksi ympäristötavoitteet on taulukoitu. Seurantaraportin valmistamisen työkaluksi on tehty valmis raporttipohja. Kirkkoneuvosto tarkistaa ja hyväksyy ympäristöraportin. Kirkkovaltuusto arvioi ympäristötavoitteiden toteutumista käsitellessään työalojen toimintakertomuksia sekä ympäristöohjelman seurantaraporttia. 3.5 Johdon sitoutuminen Rovaniemen seurakunnalle on myönnetty Kirkon ympäristödiplomi vuosille 2008-2012. Hyväksymällä ympäristöohjelman vuosille 2008-2012 työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutuivat valmistelemaan uutta ympäristöohjelmaa vuosille 2013-2017 ja hakemaan uutta ympäristödiplomia vuosille 2013-2017. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että niin yhteisön johto kuin työntekijät sitoutuvat ympäristötavoitteisiin. Kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman vuosille 2013-2017. Samalla sitoudutaan toteuttamaan väliauditointiin vuonna 2015. Kun kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähetetään tiedoksi kirkkovaltuustolle ja johtokunnille, jolloin tieto asiasta menee kaikille luottamushenkilöille. Rovaniemen seurakunnan ympäristöstrategia (Kirkkoneuvosto 18.12.2007) Rovaniemen seurakunnan ympäristöstrategian perusteena on usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Rovaniemen seurakunta organisaationa ja sen jokainen työntekijä pyrkii toimimaan esimerkillisesti ympäristön hyväksi toteuttaen ihmiselle Raamatussa annettua tehtävää luomakunnan viljelijänä ja varjelijana. Tavoitteena on pitää huolta luomakunnasta siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus iloita Jumalan käden jäljestä Lapin luonnossa. Rovaniemen seurakunta pyrkii kaikessa toiminnassaan minimoimaan aiheuttamansa ympäristökuormituksen. Ympäristökysymykset, lainsäädäntö ja eettiset arvot otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa, toiminnassa ja arvioinnissa osana normaalia päätöksentekoa kaikilla työalueilla. Seurakunnan toimintaa kehitetään jatkuvasti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Koko henkilökunnalle annetaan suunnitelmallisesti koulutusta ympäristöasioissa. Myös luottamushenkilökoulutuksessa huomioidaan ympäristöasiat. Kirkkoneu-
7 vosto huolehtii ympäristöohjelman koordinoinnista ja seurannasta sekä voi asettaa tähän toimikunnan ja työryhmiä. Julistuksessa ja kasvatuksessa herätetään seurakuntalaisten vastuuta luomakunnasta kaikilla työaloilla. Korostetaan, että vastuun kantaminen ympäristöstä nousee kristillisestä uskosta. 3.6 Ympäristövastaavan- ja työryhmän nimittäminen Rovaniemen seurakunnan ympäristövastaavina on toiminut vuosina 2007-2008 Kaisu-Leena Jantunen, vuosina 2009-2010 Seija Luomaranta ja vuosina 2011-2012 Miia Ylipulli. Suunnitelmana oli vuonna 2008, että seurakunnan ympäristövastaavana toimisi aina eri työalan edustaja. Vuonna 2011 tehtävä annettiin kuitenkin hautatoimelle työntekijän ympäristöharrastuneisuudesta takia ja johtoajatuksena, että vuonna 2012 hänelle kuuluu myös ympäristöohjelman laatiminen vuosille 2013-2017. Nykyisen ympäristövastaavan tehtävä päättyy kesäkuussa 2013, jotta koko ympäristödiplomin uusinta prosessi saadaan päätökseen. Tätä ennen valitaan uusi ympäristövastaava, jonka tehtävään perehdytyksestä vastaa nykyinen ympäristövastaava. Vastuuhenkilönä uuden seurakunnan ympäristövastaavan nimittämisessä määräajoin on hallintojohtaja. Ympäristövastaavan tulee olla eri työalan edustaja kuin edelliset ympäristövastaavat. Ympäristövastaavan tehtäviin kuuluu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, henkilökunnan koulutus ja muut työnjaossa sovitut tehtävät. Ympäristövastaavalle on erillinen ohjeistus työtehtävän hoitamisesta (Liite 1). Ympäristötyöryhmän puheenjohtajana on toiminut edellisestä ympäristödiplomin hyväksymisestä lähtien kulloinkin nimetty seurakunnan ympäristövastaava. Ympäristötyöryhmänä on toiminut työalojen ympäristövastaavat (ympäristöohjelman 2008-2012 ja ympäristödiplomin auditointiraportin 2008 mukaisesti). Ympäristötyöryhmän jäsenet on lueteltu liitteessä 2 toimikausittain (Liite 2). 3.7 Henkilöstön koulutus Ympäristödiplomin edellytyksenä on, että työntekijät tuntevat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkivät minimoimaan ympäristöhaitat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstölle annetaan tarpeellisessa määrin tietoa ja valmiuksia. Seurakunnan ympäristövastaavan ja työalojen ympäristövastaavien vastuulla on, että työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä ja sen periaatteista sekä tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelman tavoitteet tuodaan koulutuksissa ja työntekijäkokouksissa esille, jotta jokainen voi omalta osaltaan niitä edistää. Ympäristöasioiden tiedottamisen muotoja ovat esimerkiksi henkilökunnan joukkosähköpostit, yhteistoimintakokouksien tietoiskut, valmistellut esitykset ja tempaukset sekä työyhteisöpäivien teemat. Seurakunnan ympäristövastaava osallistuu valtakunnallisille ja hiippakunnan järjestämille ympäristövastaavien neuvottelupäiville ja mahdollisesti myös muihin tarjolla oleviin ympäristöalan koulutustilaisuuksiin Ympäristövastaava tuo koulutuksista terveiset koko henkilökunnalle.
8 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko Ympäristödiplomin saadakseen seurakunnan on täytettävä kaikki minimikriteerit. Ne ovat yhteisiä kaikille seurakunnille. Kun ne on täytetty, on seurakunnan vielä hankittava vähintään 100 vapaavalintaista pistettä. Pisteet on merkitty liitteenä 3 olevaan tarkistustaulukkoon (Liite 3). Pistemäärän lisäksi taulukkoon on kirjattu lyhyet perustelut esitetyille pisteille. Taulukoinnin tarkoituksena on, että auditoinnin aikana hiippakunnan määräämät auditoijat käyvät seurakunnan arvioimat pisteet läpi ja antaa oman pisteytyksensä, minkä pohjalta diplomi myönnetään. 3.9 Auditointi Seurakunta on nimennyt ympäristövastaavan ja -työryhmän ja tarkistustaulukkoon on kerätty vähintään 100 pistettä. Näin ollen edellytykset diplomin saannille ovat olemassa. Rovaniemen seurakunta on pyytänyt ympäristöjärjestelmän auditointia hiippakunnan tuomiokapitulilta. Auditointi on tärkeä osa ympäristödiplomin myöntämistä. Se luo uskottavuutta ympäristödiplomille, koska kirkon ympäristödiplomissa noudatetaan samanlaista puolueetonta auditointia kuin muissakin ympäristöjärjestelmissä. Rovaniemen seurakunnan ympäristöjärjestelmän auditoinnin ja tarkastuksen suorittavat Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin nimeämät auditoijat Seppo Pietilä ja Riitta Kukkohovi- Colpaert 3.10 Diplomin uusiminen Rovaniemen seurakunnan edellinen ympäristödiplomi on ollut voimassa vuodet 2009 2012 (ympäristö ohjelma on ollut kaudelle 2008 2012. Uuden käsikirjan 2012 mukaan ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä. Rovaniemen seurakunnan toinen ympäristöohjelma on laadittu vuosille 2013 2017. Ympäristöohjelmaa uusittaessa tulee laatia selvitys edellisen ympäristöohjelman toteutumisesta, minkä olemme toteuttaneet kirjaamalla jokaisen luvun loppuun edellisen kauden 2008 2012 asetettujen tavoitteiden toteutumisen ennen seuraavan kauden tavoitteita kaudelle 2013 2017. PISTEET: 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Jotta ympäristönhallinnan jatkuva parantaminen on pysyvä osa seurakunnan toimintaa, on kullekin työalalle valittu oma työalan ympäristövastaava. Lisäksi ympäristödiplomin minimivaatimuksiin kuuluu, että seurakunnalla on nimettynä energiavastaava ja vaarallisista aineista vastaava työntekijä. (Liite 3.) Tarvittaessa työalan ympäristövastaavalle nimetään sijainen (esim. virkavapaansijaisuus) tai nimetään uusi työntekijä hoitamaan tehtävää (esim. työntekijän eläköityessä). Vastuuhenkilönä työalojen ympäristövastaavien vaihdoksissa toimii työalan esimies. Työalan ympäristövastaava toimii yhteyshenkilönä seurakunnan ympäristövastaavan ja oman työalansa työntekijöiden välillä. Hän pitää ympäristöasioita esillä työalansa kokouksissa ja osallistuu tarvittaessa ympäristökoulutukseen. Koko työala luonnollisesti osallistuu ympäristöohjelman toteuttamiseen.
9 Työalojen ympäristövastaavat muodostavat seurakunnan pysyvän ympäristötyöryhmän, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ympäristötyöryhmän tehtävänä on seurata ympäristötavoitteiden toteutumista, valvoa ympäristöohjelman toteutumista koko seurakunnassa, ideoida uusia toimintoja ja innostaa seurakuntalaisia liikkeelle. 3.12 Lisäkoulutus Henkilöstön ympäristökoulutus nivelletään osaksi työntekijöiden muuta työhön liittyvää koulutusta ja sisällytetään seurakunnan sisäiseen koulutussuunnitelmaan. Työntekijöiden vuosittaisten koulutustapahtumien yhtenä aiheena on ympäristöjärjestelmä ja sen toteuttaminen. Teemapäivät, tietoiskut ja tutustumiskäynnit ovat keinoja sitouttaa seurakunnan henkilöstön ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. 3.13 Viestintä Rovaniemen seurakunnan ympäristöasioista tiedotetaan säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisesti. Näin seurakunta viestittää halustaan toteuttaa yhteistä ympäristövastuuta ja toimii esimerkkinä. Sisäinen viestintä Kunkin työalan esimies raportoi työalalle asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumisesta toimintakertomuksessa. Ympäristötyöryhmä kokoaa ympäristötavoitteiden toteutumisesta myös ympäristöraportissaan. Yhteistoimintakokouksissa yhtenä aiheena on joko ympäristöön liittyvät tietoiskut, ympäristöaiheiset valmistellut puheenvuorot tai tempaukset. Sisäisessä viestinnässä käytetään henkilöstölle lähetettäviä joukkosähköposteja. Työalojen ympäristövastaavien vastuulla on ympäristöasioiden tiedottamien työalalla sekä ympäristöhaasteiden tuominen tiedoksi esimiehelleen ja pohdittavaksi ympäristötyöryhmään. Ympäristöasioista on myös vuodesta 2008 ollut kansio seurakunnan työntekijöiden yhteisellä K- asemalla. Kansiossa on ympäristöohjelma sekä vuosittaiset ympäristöraportit kaikkien luettavissa. Lisäksi kansion tiedostot helpottavat ympäristöasioiden hoitamista; esimerkiksi jokainen työntekijä voi tarvittaessa tulostaa tilaan sopivia jätteiden lajitteluohjeita. Ulkoinen viestintä Rovaniemen seurakunnan tiedotuslehti Pääsky ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa. Pääskyssä julkaistaan säännöllisesti ympäristöaiheisia tekstejä ja juttuja. Eri työalojen edustajia ja ympäristötyöryhmän jäseniä kannustetaan kirjoittamaan Pääskyyn ympäristöaiheisia tekstejä juttuja. Työntekijöiden tai seurakunnan ympäristöaiheisia tiedotetaan myös tiedotetaan myös paikallislehti Uusi Rovaniemelle (ilmestyy kaksi kertaa viikossa) ja seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvää alueellista sanomalehti Lapin Kansalle. Ympäristöaiheisia juttuja ja haastatteluja on myös Radio Dein - lähetyksissä. Seurakunnan ympäristöasioille on ollut ympäristöosio vuodesta 2008 hautatoimen osioon sisällytettynä, mutta seurakunnan internet-sivujen uusimisen yhteydessä vuonna 2012 ympäristöasioille on luotu täysin oma osio, jossa muun muassa Rovaniemen seurakunnan ympäristöohjelma ja tavoitteet ovat
10 kaikkien luettavissa. Seurakunnan painotuotteiden vähentämiseksi käytetään hyväksi myös sosiaalista mediaa. 3.14 Oma väliauditointi Oma väliauditointi suoritetaan vuoden 2015 aikana. Toimintaperiaatteena on, että työalojen ympäristövastaavat auditoivat toisten työalojen ympäristöasioita. Tässä pohjana käytetään ympäristöohjelman tavoitteita vuosille 2013-2014 ja osittain vuodelle 2015. 3.15 Muut toimenpiteet Ympäristövastaava on luennoinut Rovaniemen seurakunnan ympäristöasioista L&T:n ympäristöakatemia päivillä. Lapsi- ja nuorisotyön työalojen ympäristövastaavat ovat mukana seurakunnan edustajina Rovaniemen kaupungin organisoimassa ympäristökasvatustyöryhmässä. 3.16 Vuosille 2008-2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutuminen Kaikki ympäristöohjelmaan vuosille 2008-2012 asetetut ympäristödiplomin hakuprosessiin ja järjestelmän laadintaan liittyvät ympäristötavoitteet ovat toteutuneet. Tavoite Toteutusmenetelmä Aikataulu Vastuuhenkilö Tavoitteen toteutuminen Valitaan seurakunnalle ympäristövastaava kaudelle 2009-2010 ja 2011-2012 Nimetään työntekijä hoitamaan tehtävää. 2009 ja 2011 Hallintojohtaja Toteutettu 2009 ja 2011. Ympäristövastaavalle määritetään työajasta osuus, jonka tämä voi käyttää ympäristödiplomin työstämiseen ja seurantaan Järjestetään työyhteisöpäivä ympäristöteemalla Laaditaan ohjeistus. 2008 Hallintojohtaja ja Ympäristövastaava Vastuuhenkilöt ideoivat yhdessä 2009 Työympäristötoimikunta, Hallintojohtaja ja ympäristövastaava Toteutettu Toteutettu Internet-sivuille ja mahdollisille intranet-sivuille tehdään oma osionsa ympäristödiplomille Tehdään ympäristöosio internet-sivuille. Tehdään ympäristöosio intranet-sivuille. 2008 Tiedotuspäällikkö Toteutettu
11 Uusille luottamushenkilöille tarjotaan ympäristökoulutusta Luottamushenkilöiden tehtävään perehdytyksen yhteydessä. 2011 Hallintojohtaja ja Kirkkoherra Toteutettu Päätetään hakea ympäristödiplomia uudelleen ja varataan seuraavaksi vuodeksi resursseja uudelleenhakuprosessia varten Ympäristöohjelman mukaisesti varataan resurssit 2011 Hallintojohtaja ja Kirkkoneuvosto Toteutettu Päivitetään seurakunnan ympäristöohjelma, asetetaan uudet ympäristötavoitteet ja haetaan ympäristödiplomia uudelleen. Päivitetään ohjelma, laaditaan uudet tavoitteet ja haetaan ympäristödiplomia 2012 Ympäristövastaava Toteutettu talven 2012-2013 aikana 3.17 Ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017 Ympäristökatselmuksien mukaiset ja ympäristöohjelmaa tukevat ympäristödiplomin hakuprosessiin ja järjestelmän laadintaan liittyvät ympäristöohjelman tavoitteet kaudelle 2013-2017. Tavoite Toteutusmenetelmä Aikataulu Vastuuhenkilö Valitaan seurakunnalle ympäristövastaava kausille 2013-2014 ja 2015-2016 ja kausille 2017-2018 Nimetään työntekijä hoitamaan tehtävää 2013, 2015 ja 2017 Hallintojohtaja Uuden ympäristövastaavan perehdytys tehtäviinsä ja uuden ympäristövastaavan koulutus Edellinen ympäristövastaava perehdyttää uuden ympäristövastaavan tehtäviinsä ja uuden ympäristövastaavan koulutuksesta huolehditaan 2013, 2015 ja 2017 Hallintojohtaja ja edellinen ympäristövastaava Ympäristöohjelman jakaminen käytännön toimintaan Ympäristöohjelma jaetaan diplomin myöntämisen jälkeen seurakunnan työntekijöiden lisäksi luottamushenkilöille Ympäristövastaava pitää tiedotustilaisuudet yhteistoimintakokouksessa, kutsuttaessa myös työalojen palavereissa ja muissa pyydetyissä tilaisuuksissa. 2013 Ympäristövastaava
12 Työalojen ympäristötyön jatkuvuus Muuttuvissa olosuhteissa valitaan työalojen ympäristövastaavalle sijainen tai valitaan uusi työalan ympäristövastaava tarvittaessa Työalan esimies Ympäristötyöryhmän kokoukset Ympäristöraportti laaditaan Työalojen ympäristötyöryhmä kokoontuu säännöllisesti Laaditaan ympäristöraportti valmiille raporttipohjalle ja hyväksytetään se kirkkoneuvostossa kaksi kertaa vuodessa Ympäristövastaava Ympäristövastaava Tavoitteiden toteutumisen seuranta Tavoitteiden toteutuminen kirjataan taulukkoon ympäristöraportin laadinnan yhteydessä Ympäristövastaava ja työalojen ympäristövastaavat Hiilijalanjälkilaskuria täytetään ja seurataan hiilijalanjäljen kehittymistä Laskuriin tarvittavien tietojen tallentaminen vuoden aikana, laskurin täyttäminen ja hiilijalanjäljen kehityksen seuranta ympäristötyöryhmässä päivittäin, Taloustoimisto, Ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä Ympäristövastaavan koulutus Ympäristövastaava osallistuu valtakunnallisiin ja/tai hiippakunnan ympäristökoulutuksiin ja ympäristöpäiville Hallintojohtaja ja Ympäristövastaava Henkilöstön koulutus Tiedotteet, yhteistoimintakokouksen tietoiskut, valmistellut puheenvuorot ja tempaukset sekä työyhteisöpäivien teemat; esimerkiksi Ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä sekä yhteistoimintatyöryhmä Uusille luottamushenkilöille tarjotaan ympäristökoulutusta uusien luottamushenkilöiden tehtävään perehdytyksen yhteydessä 2015 Kirkkoherra ja Hallintojohtaja Sisäinen tiedotus Päivitetään tarvittaessa sisäisten tiedotuskanavien materiaalit ja ympäristötiedon välittämistä joukkosähköpostilla jatketaan ja tarpeen mukaan Ympäristövastaava ja Tiedotuspäällikkö
13 Ulkoinen tiedotus 1. Päivitetään tarvittaessa seurakunnan internet-sivujen ympäristömateriaalia. 2.Toteutetaan säännöllinen ympäristöjuttusarja Pääsky-lehteen. 3.Tehdään säännöllinen ympäristöjuttusarja Radio Dein lähetyksiin. 4. tiedotetaan sekä ollaan aktiivisesti yhteydessä paikallis- ja aluelehtiin ja paikallisradioon Vuosittain säännöllisesti ja tapahtumien yhteydessä Tiedotuspäällikkö, Radio Dein toimittaja, Ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmän jäsenet Oma väliauditointi Päätetään hakea ympäristödiplomia uudelleen ja varataan seuraavaksi vuodeksi resursseja uudelleenhakuprosessia varten Päivitetään seurakunnan ympäristöohjelma, asetetaan uudet ympäristötavoitteet ja haetaan ympäristödiplomia uudelleen. Työalojen ympäristövastaavat toteuttavat auditoinnin erityöalojen toimintoihin Ympäristöohjelman mukaisesti varataan resurssit 2017 Päivitetään ohjelma, laaditaan uudet tavoitteet ja haetaan ympäristödiplomia 2015 Ympäristötyöryhmän jäsenet 2016 Hallintojohtaja 2017 Ympäristövastaava 4 TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Ympäristökysymykset, lainsäädäntö ja eettiset arvot otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa, toiminnassa ja arvioinnissa osana normaalia päätöksentekoa kaikilla seurakunnan työalueilla. Ympäristöasioiden raportointi on osa normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua sekä raportointia. Työalojen esimiesten laatiessa seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota huomioidaan ympäristöohjelmassa asetetut ympäristötavoitteet ja niiden aiheuttamat resurssitarpeet. Vastaavasti koulutussuunnitelmia laadittaessa huomioidaan henkilöstön koulutustarve ympäristöasioista. 4.2 Hankinnat Hankintojen yhteydessä tehdään merkittäviä ympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Kaikkiin hankintoihin liittyy ympäristövaikutuksia: luonnonvaroja, energian ja erilaisten kemikaalien kulutusta sekä jätteiden syntyä.
14 Hankintojen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehokkaimmin vähentämällä hankintoja. Ensisijaisesti siis mietitään voidaanko esimerkiksi tuote jättää kokonaan hankkimatta, onko se lainattavissa toiselta työalalta tai voidaanko se vuokrata. Hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Tavoitteena on seurakunnan hankintojen aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten väheneminen ja luonnonvarojen säästäminen. Ympäristömerkittyjä tuotteita käytetään aina, kun mahdollista ja kertakäyttötuotteiden käyttöä vältetään. Ympäristövaikutukset pyritään huomioimaan laittamalla ne yhdeksi hankintojen kilpailutuksen kriteeriksi. Tarjouspyynnöissä vaaditaan selvitys tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista. Ympäristöasiat ovat selkeästi mukana merkittävissä hankintojen kilpailutuksissa kuten valittaessa kukkakauppapalvelujen tuottajaa, seurakuntalehden painopaikkaa ja siivousaineita. Seurakunnan ympäristömyönteisiä hankintaohjeita noudatetaan aina mahdollisuuksien mukaan (Liite 4) ympäristömyönteiset hankintaohjeet kokonaisuudessaan). Tiivistelmä ympäristömyönteisistä hankintaohjeista: - voidaanko tuote jättää kokonaan hankkimatta - voidaanko tuote lainata toiselta työalalta - voidaanko tuote vuokrata - voidaanko tuote hankkia yhteishankintana muiden työalojen kanssa - voidaanko vanha tuote korjata tai kunnostaa - onko hankittavalla tuotteella ympäristömerkki (tuotteen kaikki ympäristövaikutukset on valmiiksi tutkittu) - onko tuotteesta olemassa kestotuotetta kertakäyttötuotteen sijaan - hinta-laatu suhteen tarkastelu (kestävyys, pitkäikäisyys) - onko tuotetta saatavana kierrätysmateriaalista tuotettuna (luonnonvarojen säästäminen) - hankitaan vain tarvittava määrä tuotteita (yleinen säästäväisyys ja kohtuullisuus) - onko saatavilla lähituotteita kaukotuotteiden sijaan (kuljetusten ympäristövaikutukset) Tiivistelmä kilpailutuksissa käytettävistä sopivista ympäristömyönteisistä vertailuperusteista, silloin kun ne ovat tuotteen ympäristövaikutusten kannalta tärkeitä: - kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vähäinen energiankulutus - tavaran kierrätysjärjestelmän olemassaolo - pitkä takuuaika - varaosien saatavuus (esim. paikkakunnalla tai tietyssä ajassa), päivitettävyys, täydennettävyys, helppokäyttöisyys, sekä helppo huollettavuus ja korjattavuus - ympäristölle haitallisten aineosien vähäisyys - ympäristöä säästävä materiaalivalinta (mm. uusiomateriaalit) - selkeät opastukset käyttöohjeessa tuotteen ympäristöä säästävästä käytöstä ja käytöstä poistamisesta - kuljetusten ympäristöystävällisyys tai toimitusnopeus - pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin kriteerien soveltaminen 4.3 Vastuullinen sijoittaminen Sijoitustoiminnassa pyritään noudattamaan kirkkohallituksen hyväksymiä sijoitustoiminnan eettisiä periaatteita.
15 4.4 Hiililaskuri Ympäristödiplomia hakevan seurakunnan tulee mitata hiilijalanjälkensä Kirkkohallituksen kehittämän hiililaskurin avulla. Hiililaskuri on otettu käyttöön Rovaniemen seurakunnassa vuonna 2012, jolloin on voitu ensimmäisen kerran laskea vuoden 2011 hiilijalanjälki. Seurakunnan ympäristötyöryhmä raportoi hiilijalanjälkensä kehitystä osana ympäristöraporttia. Vuonna 2011 Rovaniemen seurakunnan hiilijalanjälki oli 1910 tonnia CO 2 (liite 5). PISTEET: 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot Rovaniemen seurakunnan sijoituksista osa on ollut ajoittain vastuullisissa sijoitusrahastoissa esimerkiksi Nordea Graniitti ja Danske kestävä arvo korko. 4.6 Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Rovaniemen seurakunnan lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen talousarvio avustusten määrä oli vuonna 2012 yhteensä 191 000, joka tarkoittaa 2,0 %:n osuutta verotuloista. Vuonna 2008 vastaava luku on ollut 1,5%. Lähetystyön osuus käyttötalouden menoista on 4,2%, sisältäen omassa srk:ssa tehtävän lähetystyön sekä ulkomaille ohjatun eri lähetysjärjestöjen kautta tehtävän lähetystyön. Kansainvälinen diakonia suuntautuu suurelta osin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta. Lisäksi diakoniatyö osallistuu KUA:n tempauksiin ja NENÄ-päivä tempauksiin yhdessä järjestöjen ja YLE:n kanssa. Kirkossa ja kappeleissa kannetaan kolehteja KUA:lle, minkä lisäksi yksityishenkilöt sekä diakoniakorttelitoimikunnat lahjoittavat merkittäviä summia kansainväliseen diakoniaan. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet Seurakuntaan tehtäviä hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista (348/2007). Laissa on ohjeet hankintamenettelystä (5 ) ja hankinnasta päättämisestä (73 ). Kun tavara hankitaan tarjouskilpailun avulla, on tarjouksista hyväksyttävä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää laatua, hintaa, teknisiä asioita, esteettisiä tai toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja toimituspäivää tai toimitus- ja toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Ympäristömyönteisiä hankintaohjeita hyödynnetään, koska ympäristömerkkiä ei voi laittaa valintakriteeriksi.
16 Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita kuten: Ruohonleikkureita Kahvi Osa keittiön laitteista Logolliset Kirjekuoret Vihkot Tee Kirjekuoret Wc- ja käsipyyhkeet Banaani Postituspussit Pesu- ja puhdistusaineita Kopiotarrat Kopiopaperi Ruokatarvikkeita Osa kynät Toimistotarvikkeita Avolehtiöt Maalit Ruokatarvikkeita Kannettavat tietokoneet, Parketit Tietokoneen näytöt Laminaatit Tulostimet Mattopinnoitteet Pöytätietokoneet Uusiopaperista valmistettuja Muistilappukuutiot ja Kuittivihot Kangaskassit kierrätetystä puuvillasta 4.8 Ympäristöindikaattorit Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöindikaattoreiden toteutumisesta raportoidaan ympäristöraportin yhteydessä. Ympäristöindikaattoreiksi on valittu Rovaniemen seurakunnassa: - Kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksen vertaaminen rakennuksen ominaiskulutukseen - Kiinteistöjen veden kulutus Sähkön, veden ja lämmön kulutusta on raportoitu vuodesta 2008, mutta varsinaista vertailua ominaiskulutukseen ei ole aiemmin tehty. Molemmat otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Lisäksi vertailu helpottuu ja vertailua voidaan toteuttaa jopa kuukausitasolla, kun vuoden 2013 aikana hankitaan kiinteistöhallintaohjelma. Tavoitteena on tehostaa kaikkien valittujen indikaattoreiden seurantaa ja vähentää kulutusta. On kuitenkin huomioitava, että mikäli tilojen käyttöaste tehostuu, kulutus kasvaa. Indikaattoreita tarkasteltaessa tulee siis tarkastella myös tilojen käyttöastetta varsinkin jos kulutus on kasvanut.