1 Liiton nimi on Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Englanninkielisissä yhteyksissä käytetään nimeä 'Bridge League of Finland'. Viralliset lyhenteet samassa järjestyksessä ovat SBL, FBF ja BLF. Nämä säännöt ovat olemassa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Tulkintatapauksissa suomenkielinen versio pätee. 2 Liiton tarkoituksena on: 1. levittää kiinnostusta bridgen pelaamiseen ja edistää sen kehittymistä, 2. vahvistaa peli- ja kilpailusäännöt ja valvoa niiden noudattamista sekä ratkaista niitä koskevia erimielisyyksiä, 3. avustaa liiton jäseniä bridgeä koskevissa kysymyksissä, 4. myöntää lupia liiton järjestämien tai sallimien kilpailujen johtajille, 5. hoitaa yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin bridgejärjestöihin ja edustaa maata kansainvälisissä bridgekongresseissa, 6. nimetä maan edustajat pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin bridgekilpailuihin, 7. järjestää mestaruuskilpailut sekä kansallisia ja kansainvälisiä bridgekilpailuja ja myöntää jäsenilleen lupia tällaisten järjestämiseen. Liitto voi edellä mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi kustantaa ja julkaista aikakauslehtiä ja muita julkaisuja sekä ylläpitää Internetsivustoja. 3 Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi Pöytäkirjakieli on suomi. Jos otteita pöytäkirjasta on tarkoitus toimittaa muulla kielellä, tämä osa tulee olla sillä kielellä kirjoitettu ja myös suomenkielellä. 4 Liiton jäseneksi voi liiton hallitus kirjallisen anomuksen perusteella hyväksyä Suomessa toimivan yhdistysrekisteriin merkityn bridgeseuran ja myös muun rekisteröidyn seuran, jolla on bridgejaosto. Jäsenanomukseen on liitettävä anojaseuran säännöt ja jäsenluettelo sekä selvitys anojaseuran hallituksen jäsenistä kansalaisuus- ja osoitetietoineen. Jäsenanomus voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että anojaseuran hallituksen kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Liittokokous voi hallituksen esityksestä päättää kutsua liiton kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut liiton hyväksi. 5 Liiton jäsenseuran halutessa erota liitosta on ilmoitus siitä tehtävä kirjallisesti liiton hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle tai suullisesti liiton ylimääräisen tai vuosikokouksen pöytäkirjaan, minkä jälkeen jäsenyys lakkaa asianomaisen kalenterivuoden päättyessä. Jäsenyys lakkaa myös, jos jäsenseura ei ole kahteen vuoteen saamastaan muistutuksesta huolimatta suorittanut liitolle näiden sääntöjen edellyttämiä jäsenmaksuja. Sivu 1 (6)
6 Liiton hallitus voi ensin varoittamalla taikka välittömästi enintään vuodeksi evätä liiton jäsenseuralta tai jäsenseuran yksityiseltä jäseneltä oikeuden osallistua liiton, tai sen jäsenseuran järjestämiin kilpailuihin tai kansainvälisen liiton jäsenmaan järjestämiin kilpailuihin, jos jäsenseura tai sen yksityinen jäsen on rikkonut liiton sääntöjä tai jättänyt noudattamatta mitä liiton hallitus toimivaltansa puitteissa on määrännyt noudatettavaksi taikka muutoin menetellyt bridgeen liittyvässä toiminnassaan hyvien tapojen vastaisesti. Liiton vuosikokous on oikeutettu edellä mainituilla perusteilla päättämään vastaavasti vuotta pidemmästä kilpailukiellosta. Elinaikaiseen kilpailukieltoon liittyy erottaminen liiton jäsenyydestä. Liiton jäsenseuran on soveltuvin osin kohdistettava vastaavat toimenpiteet yksityiseen jäseneensä. 7 Liiton jäsenseuran tulee vuosittain tammikuun kuluessa lähettää liiton hallitukselle tammikuun 1 päivänä päivätty jäsenluettelonsa. sekä kahden viikon kuluessa oman vuosikokouksensa jälkeen hallituksen valintaa koskeva pöytäkirjaote sekä vuosikertomuksensa 8 Liiton uusi jäsenseura suorittaa vuosikokouksen vahvistaman liittymismaksun. Liiton jokainen jäsenseura suorittaa liitolle vuosikokouksen päättämän vuosijäsenmaksun, joka lasketaan kunkin jäsenseuran taikka sen bridgejaoston pääluvun, kuitenkin vähintään kymmenen (10) jäsenen perusteella. Vuosijäsenmaksu on suoritettava kulumassa olevalta vuodelta helmikuun loppuun mennessä. Liiton jäsen on oikeutettu osallistumaan sellaisiin kilpailuihin, joista suoritetaan liitolle näitten sääntöjen 9 :n 2 momentissa tarkoitettu maksu vain jos asianomaisen jäsenen puolesta on suoritettu liiton määräämä ja erääntynyt vuosijäsenmaksu. Liiton kunniajäsen on vapautettu kaikista maksuista liitolle. 9 Liiton jäsenseura voi liiton hallituksen luvalla järjestää avoimia kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja sekä kerho-otteluita. Edellä tarkoitetuista kilpailuista on suoritettava liiton määräämä kilpailumaksu, joka on lähettävä liiton hallitukselle tai sen määräämälle toimihenkilölle kahden viikon kuluessa kilpailun päättymisestä. Mukaan on liitettävä liiton pääpöytäkirja sekä selvitys perityistä osanottomaksuista. 10 Liitto perii jäsenseuralta jokaisesta maksullisesta kilpailutilaisuudesta liiton vuosikokouksen vahvistamat maksut. Maksut astuvat voimaan seuraavan tammikuun 1 päivä. 11 Liiton jäsenseuran yksityinen jäsen saa saman kalenteripuolivuoden aikana kansallisissa kilpailuissa edustaa vain yhtä liiton jäsenseuraa, jonka jäsenenä hänen tulee olla. 12 Liitto ei pyri toiminnallaan saavuttamaan taloudellista etua Sivu 2 (6)
13 Liiton hallituksen jäsenillä ei ole oikeutta palkkioon. Liiton toimihenkilöt suorittavat työnsä korvauksetta, ellei liiton hallitus tai vuosikokous toisin päätä. 14 Liiton asioita hoitaa vuosikokouksen suljetuin äänestyslipuin välittömästi seuraavan kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä kaksitoista (12) varsinaista jäsentä ja lisäksi kaksi (2) varajäsentä. Liiton edellä mainituista kahdestatoista varsinaisesta jäsenestä puolet niin kuin myös toinen varajäsen ovat erovuorossa vuoroin aina joka toinen vuosi. Hallituksen jäseniä ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään arvalla ketkä ovat erovuorossa yhden kalenterivuoden toimikauden päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä pääsihteerin ja muut toimihenkilöt kalenterivuodeksi kerrallaan. Milloin varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, päättää puheenjohtaja varajäsenen kutsumisesta. Varajäsenet kutsutaan aina hallituksen kokouksiin, joissa heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta äänioikeus vain jos joku varsinaisista jäsenistä on poissa kokouksesta. Aiemmin valittu varajäsen astuu ensimmäisen poissaolevan tilalle. Milloin hallituksen jäsen on pysyvästi estynyt tehtävänsä hoitamisesta, on lähinnä seuraavassa vuosikokouksessa valittava uusi jäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus voi palkata liiton palvelukseen hallitukseen kuulumattoman henkilön päättäen hänen palkkaeduistaan tai hänelle muutoin suoritettavasta korvauksesta. Hallituksen asiana on johtaa liiton toimintaa liiton sääntöjen edellyttämässä tarkoituksessa toteuttaen liiton kokouksissa tehtyjä päätöksiä ja suorittaen vastaavasti tarvittavat toimenpiteet. Liiton hallituksen tehtäviin kuuluu päättää liiton järjestämissä tai hyväksymissä kilpailuissa noudatettavista määräyksistä, karsintamenetelmistä eri edustustilaisuuksia varten, mestaripistekilpailujen järjestämisestä niin kuin myös mestari- ja voittopistelaskennan järjestämisestä. Liiton hallitus on oikeutettu päättämään erikoismerkkien ja nimitysten myöntämisestä saavutettujen mestaripisteiden tai voittopisteiden perusteella niin kuin myös aluejaotuksen puitteissa saavutettujen pelitulosten nojalla myönnettävistä nimityksistä. Liiton hallitus päättää maan jakamisesta eri piireihin määräten kuhunkin piiriin piirivalvojan, jonka tehtävänä on toimia liiton hallituksen ja piiriin kuuluvien jäsenseurojen välisenä yhdysmiehenä. Liiton hallitus voi keskuudestaan asettaa valiokuntia käsiteltävien asiain valmistelua tai muita määrättyjä tehtäviä varten. 15 Kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava kirjeitse, sähköpostitse tai muulla luotettavalla menetelmällä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsuun on liitettävä esityslista. Sivu 3 (6)
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista sekä varajäsenet mukaan laskettuina yli puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka tarkastavat joko kaksi varta vasten valittua tarkastajaa tai hallitus seuraavassa kokouksessaan. 16 Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa. yhdessä sellaisen hallituksen varsinaisen jäsenen kanssa, jonka hallitus on tähän tehtävään oikeuttanut. Hallitus voi oikeuttaa pääsihteerin tai muun toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin. 17 Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös liitteineen ja kertomuksineen päättyneeltä tilivuodelta sekä liiton hallituksen kokousten pöytäkirjat vastaavalta ajalta on annettava seuraavan maaliskuun helmikuun 1. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden tulee antaa kirjallinen tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa tilien vastaanottamisesta. 18 Liiton vuosikokous pidetään vuosittain kesäkuun 1. päivään mennessä liiton hallituksen määräämällä paikkakunnalla. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton jäsenseuroista sitä kirjallisesti anoo tiettyä, ilmoitettua asiaa varten. Tällainen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi myös vuosikokouksessa, jos vastaava kirjallinen anomus on tehty liiton hallitukselle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. 19 Liiton kokous on päätösvaltainen kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle. Liiton jäsenseuraa edustaa liittokokouksessa enintään kolme valtuutettua edustajaa, joista jäsenseuran äänioikeutta saa käyttää vain yksi, nimetty edustaja. Jäsenseuran edustajan tulee olla edustamansa jäsenseuran jäsen. Sama henkilö saa oman seuran lisäksi kuitenkin edustaa siihen valtuutettuna enintään neljää muuta jäsenseuraa näiden äänioikeutettuna edustajana olematta näiden seurojen jäsen. 20 Äänestyksessä liiton jäsenseuralla on yksi ääni kutakin liiton edellä 7 :ssä tarkoitetussa jäsenluettelossa mainittua jäsentä kohti. Jäsenseura ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin yhdellä viidenneksellä (1/5) kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Sivu 4 (6)
Ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty, äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa, joissa käytetään arvannostoa. Kokouksen puheenjohtaja toimittaa arvannoston. Kunniajäsenellä on yksi ääni. 21 Liiton kokouksissa paitsi vuosikokouksessa johtaa puhetta hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja. Edellä mainittujen ollessa esteellisiä valitaan puheenjohtajaksi joku kokouksessa läsnä olevista edustajista, jolloin mahdollinen äänestys ratkaistaan äänioikeutettujen kokousedustajien pääluvun mukaan. Vuosikokouksessa valitaan puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat samaa äänestystapaa käyttäen. 22 Kutsu liiton vuosikokoukseen niin kuin myös ylimääräiseen kokoukseen tulee lähettää jäsenseuroille ja kunniajäsenille osoitetulla, ilmoitetulla tai viimeksi tunnetulla osoitteella postitetulla, kirjatulla kirjeellä, joka on annettava postin kuljetettavaksi viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kutsu voidaan toissijaisesti julkaista neljätoista (14) päivää ennen kokousta Helsingissä ilmestyvissä, vuosikokouksen kulloinkin päättämissä vähintään yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä valtakunnallisesti leviävässä sanomalehdessä. Kutsu liiton vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen tulee toimittaa neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenseurojen ja kunniajäsenen sähköiseen osoitteeseen tai vaihtoehtoisesti tiedossa olevaan postiositteeseen. Kutsu tulee julkaista neljätoista (14) päivää ennen kokousta myös Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund ry:n internet kotisivuilla sekä Bridgelehdessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 23 Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien vaalit. 2. Vuosikertomus päättyneeltä tilivuodelta tilinpäätöksineen ja tilintarkastuskertomuksineen. 3. Vastuuvapauden myöntäminen päättyneeltä tilivuodelta hallitukselle. 4. Hallituksen puheenjohtajan vaali sekä erovuorossa olevien varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tilalle tulevien henkilöiden vaalit seuraavaksi kaksivuotistoimikaudeksi enemmistövaalitapaa käyttäen. Erovuorossa voidaan valita uudelleen. 5. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaalit seuraavaa tilivuotta varten samoin edellä mainittua vaalitapaa käyttäen. Sivu 5 (6)
6. Seuraavan tilivuoden liittymis-, jäsen-, peli-, ja kilpailumaksujen vahvistaminen. 7. Seuraavan tilivuoden talousarvion vahvistaminen. 8. Päätös siitä missä sanomalehdissä kokouskutsu voidaan julkaista. 9. Muut kutsussa mahdollisesti mainitut asiat. 24 Päätös liiton sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä ainoastaan vuosikokouksessa ja siihen vaaditaan, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on muutoksen hyväksynyt. 25 Päätökseen liiton purkamisesta vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi kuukausi ja joista jommankumman on oltava vuosikokous. 26 Liiton lopettaessa toimintansa jaetaan sen varat liiton jäsenseurojen kesken näiden jäsenseurojen yksityisten jäsenten lukumäärän suhteessa niin kuin edellä 7 :ssä mainitut jäsenluettelot edellyttävät. 27 Muissa suhteissa noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Sivu 6 (6)