I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus

Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla seurasimme lenoliikeneen pääsökauppaehdouksia ja osallisuimme melun arvioinimeneelmien kehiämiseen. Ympärisöyön avoiee 2005 Saavuimme pääosin aseamamme avoiee kasausvuonna. Joissakin apauksissa käynniseiin avoiea koskeva kehiysyö. Tavoieenamme oli äsmenää ympärisöluvan hakemisprosessia selviää ja rajoiaa pääsövahinkoriskejä kehiää glykolipioisen vesien käsielyä Helsinki-Vanaan lenoasemalla vasaa alousjäevesiaseuksen vaaimuksiin omilla jäevesipuhdisamoilla arvioida jakuvan liu un (lenokoneen lähesymismeneelmä) lisäämismahdollisuuksia. Onnisunu ensimmäinen lupapääös Ensimmäinen nykylainsäädännön mukainen lenoaseman ympärisölupa anneiin Uin lenoasemalle marraskuussa 2005. Pääöksessään Iä-Suomen ympärisölupaviraso sovelsi 2003 muueua ympärisönsuojeluaseusa ja osoii lupamääräykse erikseen Ilmailulaiokselle ja Uin jääkärirykmenille. Pääös sisälsi eriyisesi pohjavesien suojaamisa ja melunhallinaa koskevia määräyksiä muun muassa melunhallinaa koskevan suunnielmavelvollisuuden sekä edellyyksen päiviää siviili- ja soilasliikeneen meluselviys vuoeen 2010 mennessä. Lupapääöksesä ei ole valieu. Vuonna 2005 ei anneu uusia pääöksiä ympärisöluvan arpeesa. Haeuisa luvisa on seuraavaksi odoeavissa Tampere-Pirkkalan pääös kevään 2006 kuluessa. Ilmailulaioksen ympärisöyö 2005: Lupahankkeiden yheydessä havaiiin arpeelliseksi kooa lenoasemien ympärisöpaikkaiedo eknisesi kehiyneemmällä avalla. Oseujen sekä laioksen ise uoamien aineisojen hallinaan aleiin sovelaa ArcGIS-arkkiehuurin uoeia. Ympärisöriskien pienenäminen perusuu selviyksiin Aloiimme järjeselmällise ympärisövahinkojen riskikaroiukse Oulun ja Kuopion lenoasemila. Arvioimme eriyisesi niiä poikkeamien aiheuamia riskejä, joka liiyvä poloaineiden sekä liukkaudenorjunnassa ja jäänesossa käyeävien aineiden varasoiniin ja käsielyyn. Karoiusen avulla voimme ehokkaasi suunniella riskien pienenämisä. Jakossa karoiukse uloeaan aseiain kaikille lenoasemille. Miljoonaurakka pilaanuneiden maiden kunnosuksessa Pilaanuneia maa-alueia kunnoseiin Helsinki-Vanaalla kahdella eri alueella. Näisä merkiävämpi oli aiempien maanomisajien aikana kaaopaikkana käyey mesäinen alue kiioie 2:n ja Tuusulanien välissä. Ilmailulaiokselle jo kolme vuosikymmenä sien siiryneen alueen kunnosuskusannus oli 0,9 miljoonaa euroa. Lenokoneiden jäänesokäsielyn pääsöjen hallina kehiyy Lenoyhiö käyävä lenokoneiden jäänesoon ja -poisoon propyleeniglykolia ja kuumaa veä. Helsinki-Vanaalla, jossa luonnollisesi on suurimma glykolin käyömäärä, on koneiden käsielypaika arkasi ohjeiseu. Lisäksi asemaason viemäröinejä on viime vuosina paranneu ja imuauokaluson käyöä ehoseu. Näillä keinoilla siipiin kiinniymäönä glykolineseä voidaan ohjaa jäeveden puhdisukseen ja esää sen pääsy valumavesiin. Parannuksia lupahankkeisiin ja paikkaieojen hallinaan Ennen vuoa 2005 oli ympärisölupaa haeu Uin lisäksi Tampere-Pirkkalan, Turun ja Maarianhaminan lenoasemille. Hakemuskaavakkeesa ja liieaineisoisa koou hakemukse odeiin hankaliksi, sillä ieojen äydennysen ja muuosen hallina osoiauui vaikeaksi. Kasausvuonna panosimmekin lupahakemusen laaimisprosessin kehiämiseen. Aiempaa sujuvampaa apaa sovelleiin Oulun ja Helsinki-Malmin hakemuksissa, joka jäeiin loppuvuodesa 2005. Myös lupaviraso ova piänee ieojen yhenäisä esiämisapaa aiempaa parempana. 2

Lupahankkeia ja riskikaroiuksia Helsinki-Vanaalla on kolmannen kiioien yheyeen rakenneu myös keskiey lenokoneiden käsielypaikka. Kasausvuonna käynniseyn hankkeen avoieena on siirää osa jääneso- ja jäänpoisokäsielyisä uudelle paikalle, mikä vaaii arkkaa suunnielua ja yheisyöä operaaoreiden kanssa. Keskieyn jäänpoisoalueen käyöönoo paranaa glykolivalumien hallinaa edelleen lähivuosien aikana. Konekaluson muuosvauhi asaanuu Suurimpien operaaoreiden konekaluson muuos on ollu nopeaa. Meluisen MD-80-koneiden operaaiomäärä koko maassa väheni kasausvuonna lähes 30 prosenia edelliseen vuoeen verrauna. Vuosina 1999 2005 väheni DC-9 ja MD-80-koneiden yheinen operaaiomäärä koko maassa noin 102 000:sa noin 28 000:een. Näin yksi ekniikkasukupolvi on muuamassa vuodessa vaihunu uudempiin koneyyppeihin. Kasausvuonna valmisui Helsinki-Vanaan vuoden 2004 liikeneen meluselviys, jonka mukaan lenokoneiden L den 55 db:n melualue oli lieväsi kasvanu yli vuosikymmenen jakuneen supisumisen jälkeen. Melun piirissä asuvien lukumäärän arvioiiin nousseen parilla uhannella asukkaalla noin 11 000 asukkaaseen. Vuoden 2004 uloksiin vaikui osalaan kiioien 2:n lähes puoli vuoa kesäny peruskorjaus. Vasaavasi kesällä 2005 kiioie 1:n kuusi kuukaua kesäny kunnosusyö aiheui muuoksia lenoaseman kiioeiden käyössä. Marraskuussa 2005 oeiin käyöön rinnakkaise lähesymise mahdollisava lenomeneelmä, joia käyeään purkamaan ilapäivien lyhykesoinen ulevien koneiden ruuhka. EU esiää ilmailua mukaan pääsökauppaan EU:n komissio julkaisi syyskuussa laajojen selviysen jälkeen iedonannon ilmailun ilmasovaikuusen vähenämisesä. Komissio pii lenoliikeneen liiämisä EU:n pääsökauppajärjeselmään parhaana ienä eeenpäin, mua painoi samalla kaluson eknisen kehiyksen sekä ilmailan käyön ehosamisen merkiysä. Komissio asei marraskuussa yöryhmän pohimaan mahdollisen pääsökaupan eknisä rakennea ja kaavuua. Komissio on ilmoianu valmiselevansa lainsäädänöehdouksen vuoden 2006 loppuun mennessä Saimme keväällä Euroconrol-järjesölä kaavan pääsöaineison eri maiden lenoliikeneesä. Tieojen mukaan Suomesa lähevien lenojen pääsöjen osuus on noin kaksi prosenia kaikisa EU:n sisäisen lenojen pääsöisä. Ilmailulaios eei myös koimaisen pääsökauppaselviyksen keväällä 2005. Selviysä voidaan jakaa, kun yön pohjaksi on käyeävissä riiäväsi ieoja komission ulevisa ehdouksisa. Ilmailulaios seuraa ilmasokysymyksiä avusaakseen liikenne- ja viesinäminiseriöä sekä voidakseen ennakoida koko eollisuuden ulevaisuua muokkaavan ilmasopoliiikan vaikuuksia. Melun arvioinimeneelmisä uusi suosius Euroopan siviili-ilmailukonferenssi (ECAC) päivii lenokoneiden melun laskenameneelmää koskevan suosiuksensa. Ilmailusekorin yheisenä avoieena on, eä Euroopan yheisöjen komissio vahvisaisi uusiun meneelmän käyeäväksi ympärisömeludirekiiviin liiyvissä selviyksissä. Ilmailulaios osallisui ukimusosioon, jossa verailiin käyössä olevia kansallisia meneelmiä uueen meneelmään. Vanaalla 24.3.2006 Samuli Haapasalo, pääjohaja Mikko Viinikainen, apulaisjohaja, ympärisöasia 3

LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2005 Lenoasemien sekä ilmailun ympärisökuormiusa kuvaava ieoaineiso Liiekuvissa ja -aulukoissa on esiey lenoasemakohaise liukkaudenorjuna-aineiden ja lenokoneiden jäänesoaineiden käyömäärä sekä jäekerymä ja energian- ja vedenkuluus. Näiden osala on myös kuvau viime vuosien kehiysä ja arkaselu sen syiä. Taulukoiuina ova myös lenoasemien liikennemäärä sekä lenoasemalla liikennöivien lenokoneiden pakokaasupääsö. Lisäksi esieään Ilmailulaioksen maakaluson pääsöiedo. Ilmailulaioksen laskema lenoliikeneen pakokaasupääsö Suomen ilmailassa julkaisaan LIPASTO-järjeselmän kaua, ks. hp://lipaso.v.fi/ Taulukko 1. Ilma-alusen laskeuumismäärä Ilmailulaioksen lenoasemilla vuonna 2005 sekä muuos edelliseen vuoeen. Laskeuumisen kokonaismäärä vuonna 2005 ei ole muuunu edellisesä vuodesa. Yksiäisillä lenoasemilla suurimma muuokse ova pääsäänöisesi soilas- ja yleisilmailussa. Lenoasemilla, joilla liikenneilmailu ei edusa yleisinä ilmailun lajia ai ilmaliikenne on kokonaisuudessaan eriäin vähäisä, korosuva liikenneilmailun pienekin määrällise muuokse. Vuosi 2005 Muuos edelliseen vuoeen (%) Lenoasema Yheensä Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Yheensä Enonekiö 60 5 0 60 20-40 0-14 Halli 5 610 1 870 2 490 400-50 -7-20 Helsinki-Malmi 20 47 140 100 47 260 60 1 30 1 Helsinki-Vanaa 83 460 2 050 1 000 86 500 0-3 -3 0 Ivalo 830 320 110 1 260-7 -30-9 -20 Joensuu 1 620 1 580 40 3 250-8 20-14 5 Jyväskylä 2 410 5 800 3 370 11 590 2 20 20 20 Kajaani 960 160 20 1 130-2 -40-80 -20 Kauhava 10 3 230 5 990 9 230-7 20 5 10 Kemi-Tornio 1 030 320 5 1 350 2-30 20-8 Kiilä 1 130 170 260 1 570-6 -30 0-8 Kruunupyy 1 790 2 100 210 4 100 0-30 60-20 Kuopio 3 070 4 070 5 140 12 280 10 14-8 3 Kuusamo 660 160 20 840 1-20 -30-4 Lappeenrana 1 540 1 810 150 3 500-1 40 300 20 Maarianhamina 2 260 1 070 0 3 340-3 40 0 8 Oulu 6 490 4 310 1 100 11 900-5 0-20 -5 Pori 1 870 8 590 50 10 510-2 -6-11 -5 Rovaniemi 2 440 2 590 4 860 9 880 1 20-9 1 Savonlinna 750 160 5 910-30 -40-40 -30 Tampere-Pirkkala 5 820 8 220 5 690 19 730 2-9 1-3 Turku 6 020 9 220 360 15 590-4 20-40 10 Ui 10 2 140 2 320 4 470 40-20 -14-20 Vaasa 5 230 3 800 160 9 200 10-10 80-1 Varkaus 580 100 30 720-30 50 750-20 Yheensä 130 060 109 710 32 880 272 650 0 1-2 0 Taulukon iedo ova pyöriseyjä. 4

LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2005 Taulukko 2. Kenäalueiden liukkaudenorjuna-aineiden sekä lenokoneiden jäänesoaineiden käyö ja jäekerymä lenoasemiain vuonna 2005. Liukkaudenorjuna-aineia käyää Ilmailulaios, ja lenokoneiden jäänesoaineia käyävä lenoyhiö sekä näiä palveleva maahuolinayriykse. Jäemäärissä on mukana myös Ilmailulaioksen lenoasema-alueen oimijoila sopimusperuseisesi vasaanoama jäe. Liukkaudenorjuna- ja jäänesoainee (alvikausi 2004 2005) Aseaai 100% Formiaai 100% Glykoli ehdasliuos m 3 Energian ja veden kuluus (vuosi 2005) Jäemäärä (vuosi 2005) Urea Sähkö Lämpö Vesi Sekajäe Lenoasema MWh MWh m 3 Enonekiö 2 3 7 35 0* 747 127 6 36 11.0 Halli 0 22 0 0 35 229 131 3 15 1.8 Helsinki-Malmi 0 0 16 0 781 2 387 1 242 58 11 5.8 Helsinki-Vanaa 0 299 925 3 859 54 771 32 800 109 074 834 729 4.2 Ivalo 5 33 0 45 1 047 1 803 3 394 49 107 0.1 Joensuu 0 0 49 9 650 1 456 5 153 20 7 8.1 Jyväskylä 9 54 6 24 1 186 2 145 2 369 30 52 0.6 Kajaani 3 0 44 10 358 1 034 2 597 12 3 0.5 Kauhava 14 29 5 0 88 360 229 1 2 0.0 Kemi-Tornio 0 46 0 33 622 1 485 1 554 22 98 2.0 Kiilä 0 73 0 50 1 035 1 158 2 912 41 2 0.2 Kruunupyy 0 44 35 12 455 1 068 2 099 3 36 2.5 Kuopio 0 0 88 65 1 680 2 598 6 257 20 36 3.5 Kuusamo 0 0 38 55 398 725 525 50 1 0.2 Lappeenrana 0 0 22 2 450 1 020 1 877 5 11 0.0 Maarianhamina 0 6 0 1 479 935 2 988 21 16 1.6 Oulu 0 0 122 136 2 779 2 962 7 493 44 23 11.5 Pori 11 0 49 1 567 1 861 1 528 12 4 0.2 Rovaniemi 0 5 33 137 3 606 5 775 8 646 57 61 0.6 Savonlinna 0 0 24 2 355 358 1 471 13 149 1.1 Tampere-Pirkkala 1 121 12 103 1 752 1 558 3 639 127 31 0.2 Turku 2 85 8 105 1 214 1 884 5 819 66 28 1.1 Ui 0 0 14 0 62 130 117 1 3 1.2 Vaasa 8 0 67 42 1 280 2 973 3 617 8 25 5.3 Varkaus 0 5 15 1 443 337 368 8 19 0.2 Yheensä 55 825 1 579 4 727 76 093 69 788 175 226 1 511 1 505 64 * kulueun sähköenergian määrä sisälyy lämpöenergian määrään Hyöyjäe Ongelmajäe 5

LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2005 Taulukko 3. Lenokoneiden poloaineen kuluus sekä pääsö alle 915 merin (3000 jalkaa) lenokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Ilmailulaioksen maakaluson poloaineen kuluus ja pääsö lenoasemiain vuonna 2005. Vuonna 2005 lenokoneiden LTO-syklin aikaisen pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä kasvoiva 1 6 % vuoeen 2004 verrauna. Ilmailulaioksen maakaluson pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä kasvoiva 1 13 %. Poikkeuksena oliva ypenoksidipääsö, joka laskiva molemmissa pääsölähderyhmissä keskimäärin yhden prosenin. Lenokoneiden pääsö (vuosi 2005) Ilmailulaioksen maakaluson pääsö (vuosi 2005) Lenoasema CO HC NO x SO 2 CO 2 CO HC NO x SO 2 CO 2 LTOsykli kpl Poloaine Hiukkase Poloaine Enonekiö 60 1 0.1 0.4 0.0 100 30 0.4 0.1 0.8 0.05 0.001 110 30 Halli 200 2 0.0 0.0 0.0 10 2 0.4 0.1 0.5 0.03 0.001 60 20 Helsinki-Malmi 44 000 320 4.1 0.6 0.1 900 300 0.6 0.1 0.6 0.03 0.001 90 30 Helsinki-Vanaa 84 300 760 90 580 50 158 900 50 800 13.4 4.2 22 1.23 0.031 2 890 920 Ivalo 1 200 9 1.2 8.6 0.6 2 000 600 4.4 0.9 2.8 0.14 0.006 380 120 Joensuu 2 500 10 0.8 7.5 0.6 1 900 600 0.5 0.2 1.1 0.06 0.001 130 40 Jyväskylä 5 900 30 1.1 6.5 0.6 1 800 600 1.0 0.3 1.6 0.09 0.002 200 60 Kajaani 1 100 5 1.2 9.5 0.7 2 200 700 0.3 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20 Kauhava 200 1 0.1 0.1 0.0 30 10 0.4 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20 Kemi-Tornio 1 300 5 0.9 8 0.6 1 800 600 0.3 0.2 1.0 0.06 0.001 120 40 Kiilä 1 300 10 1.6 12 0.9 2 700 900 0.8 0.4 2.3 0.13 0.003 280 90 Kruunupyy 3 600 20 0.9 6.7 0.6 1 800 600 0.4 0.2 1.0 0.05 0.001 120 40 Kuopio 6 100 40 2.9 17 1.6 4 900 1 600 0.9 0.3 2.1 0.12 0.003 320 100 Kuusamo 800 6 0.9 6.5 0.5 1 500 500 0.6 0.2 1.1 0.06 0.001 130 40 Lappeenrana 2 700 10 0.5 1.3 0.2 500 200 0.7 0.2 0.7 0.04 0.001 90 30 Maarianhamina 2 900 30 2.6 1.7 0.2 700 200 0.3 0.1 0.4 0.02 0.001 50 20 Oulu 9 800 80 7.9 46 4.1 12 800 4 100 1.4 0.5 2.4 0.13 0.003 270 90 Pori 10 300 60 3.9 2.6 0.3 1 000 300 0.5 0.1 0.6 0.03 0.001 80 30 Rovaniemi 3 700 40 3.7 17 1.5 4 700 1 500 1.3 0.6 3.7 0.20 0.004 450 140 Savonlinna 900 2 0.9 0.8 0.1 200 100 0.7 0.2 0.7 0.04 0.001 100 30 Tampere-Pirkkala 12 300 70 2.3 18 1.6 5 200 1 700 0.7 0.3 1.9 0.10 0.002 230 70 Turku 11 700 80 4.9 15 1.6 5 100 1 600 0.4 0.1 0.6 0.04 0.001 130 40 Ui 700 5 0.1 0.0 0.0 20 6 0.4 0.1 0.4 0.02 0.001 70 20 Vaasa 8 000 40 1.7 10 1.0 3 100 1 000 0.8 0.3 1.5 0.08 0.002 190 60 Varkaus 700 2 0.1 0.4 0.0 200 50 0.2 0.1 0.5 0.03 0.001 60 20 Yheensä 216 200 1 630 140 770 70 214 100 68 400 32 10 50 3.0 0.07 6 680 2 120 Taulukon luvu ova pyöriseyjä. Lenokoneiden pääsölaskelmissa ei ole mukana soilasilmailua, helikoperilenoja ai purjelenokoneia. Lenokoneiden hiukkasiedo puuuva. 1 lira kerosiinia = 0.800 kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kuluus Ilmailulaioksen kiineisöissä vuonna 2005. Makusajaa kohi jyvieyjen arvojen laskennassa ei ole mukana Kauhavan, Hallin, Uin eikä Helsinki-Malmin lenoasemia. Vuosi 2005 muuos Lämpöenergian kuluus 70 GWh -6 % Lämpöenergian kuluus makusajaa kohi 4,4 kwh -10 % Sähköenergian kuluus 76 GWh 0 % Sähköenergian kuluus makusajaa kohi 5,0 kwh -2 % Veden kuluus 175 000 m 3 1 % Veden kuluus makusajaa kohi 11 l -8 % Makusaja 15,1 milj. 4 % 6

LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2005 2500 Kuva 1. Liukkaudenorjuna-aineiden käyömäärä alvikausiain Ilmailulaioksen lenoasemilla 1991 2005. Nesemäisen aseaain ja formiaain osala liuosen sisälämä vesi (50%) on vähenney kokonaismäärää laskeaessa. Talvi 2004 2005 oli keliolosuheilaan vaikea suuressa osassa maaa, mikä kasvai liukkaudenorjuna-aineiden käyöä. onnia Kuva 4. Ilmailulaioksen lenoasemilla vuosina 2005 ja 2004 keryneen jäeen jakauuminen seka-, hyöy-ja ongelmajäeeseen. Ongelmajäe ei sisällä pilaanuneia maa-aineksia. Vuosi 2005 2000 1500 Sekajäe 49% 1000 Hyöyjäe 49% Ongelmajäe 2% 500 0 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 Urea Aseaai Formiaai 3000 2500 2000 Kuva 2. Liukkaudenorjuna-aineisa aiheuuva eoreeinen hapenkuluus- ja yppikuormius alvikausiain 1991 2005. Kuormius on vähenyny merkiäväsi viimeisen kymmenen vuoden aikana urean käyösä luopumisen myöä. Talven 2004 2005 kuormius on edellisen vuosien asolla huolimaa poikkeuksellisen suuresa liukkaudenorjuna-aineiden käyösä. Syynä on vähien kuormiavan, nesemäisen formiaain käyön kasvu. onnia Vuosi 2004 Sekajäe 51% Hyöyjäe 47% Ongelmajäe 2% 1500 1000 500 0 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 Kokonaishapenkuluus Typpikuormius 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 Kuva 3. Lenokoneiden jäänpoisoaineiden käyömäärä alvikausiain 1997 2005 Ilmailulaioksen lenoasemilla. Kuluusmäärien kasvu johuu osin liikennemäärien kasvusa ja osin alvien sääiloisa. 1000 m 3 Taulukko 5. Ilmailulaioksen järjesämässä jäehuollossa vuonna 2005 keryny seka-, hyöy- ja ongelmajäe sekä käsielyyn oimieun pilaanuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esiey myös muuos edelliseen vuoeen verraen. Hyöyjäeeseen sisälyy erilliskeräy biojäe, mealli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voieluöljyjäe, käyey renkaa, SER-jäe sekä lajieluun menny rakennusjäe. Vuosi 2005 onnia muuos Sekajäe 1 510 4 % 1.5 1.0 0.5 0.0 97-98 98-99 99-00 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 Hyöyjäe 1 505 8 % Ongelmajäe 63 5 % Yheensä 3 078 1 % Pilaanunee maa 16 773 14 000 % 7

I S A I L U L A I L M T O F I N A V I A Ilmailulaios ylläpiää Suomen lenoasemaverkosoa ja lennonvarmisusjärjeselmää on asiakkaiden rahoiama liikelaios, joka pääää isenäisesi oiminnasaan, aloudesaan ja invesoinneisaan arjoaa asiakkailleen lenomakusajille, lenoyhiöille, soilasilmailulle ja elinkeinoelämälle urvallisia ja kansainvälisesi kilpailukykyisiä lenoasemaja lennonvarmisuspalveluja kehiää ilmailun oiminaedellyyksiä liikealoudellisen periaaeiden mukaisesi on hyvä naapuri Ilmailulaios PL 50 01531 Vanaa puh. 09-82771, fax 09-8277 2292 Käyniosoie: Lenäjänie 3, Vanaa www.ilmailulaios.fi/ympariso Ilmailulaioksen ympärisöorganisaaio LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ ILMAILULAITOS HALLITUS PÄÄJOHTAJA YMPÄRISTÖJOHTORYHMÄ PÄÄKONTTORI Pääjohajan esikuna Ympärisöyksikkö Apulaisjohaja Ympärisösuunnielija Ympärisösuunnielija Suunnielija Kenäosaso Ympärisösuunnielija Hallino-osaso Lakimies LENTOASEMAT Helsinki-Vanaa Ympärisöasianunija Teknisä henkilösöä (oo) Muu lenoasema Ympärisövasaava (oo)