1 2011 Neljännesvuosittain ilmestyvä kulttuurilehti Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry
Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf PL 247, 00531 Helsinki www.suomi-israel.fi, liitto@suomi-israel.fi SSN-L 1235-8290 ISSN 1235-8290 (Painettu) ISSN 1799-0742 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio jedidut@suomi-israel.fi Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen, Sirkku Salmela, Mila Westerberg. Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 15 euroa, kestotilaus 12 euroa. Ilmoitushinnat: 1/1 s. 170 euroa, 1/2 s. 95 euroa, 1/4 s. 55 euroa, 1/8 s. 35 euroa. Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori. 21. vsk. nro 1/2011 The Power of Man (Ihmisen voima). Kuva: suurlähettiläs Avi Granot. Shalom!...3 Israelin ja juutalaisuuden symboleista...4 Galilean metsäpalojen jälkeen...6 Israel kärsii kuivuudesta...7 Vierailu Muhrakan luostarissa kolme viikkoa tulimyrskyn jälkeen...8 Karmel-vuori...9 Metsien ekologinen ja yhteiskunnallinen merkitys...10 Presidentti Peres istutti akasiapuun Arava-laaksoon...11 Oscar-palkittu dokumenttifilmi...12 Kahdelle israelilaiselle myönnettiin Sundanceelokuvapalkinnot...13 Sellisti ja säveltäjä Doron Tolster...14 Tanssi sillanrakentajana...15 Jerusalem-palkinto myönnettiin Ian McEwanille...16 Tallinnan juutalaisyhteisö vahvistuu...17 Juutalainen Heart for Africa -järjestö auttaa Ugandaa...18 Haluatko osallistua arkeologisiin kaivauksiin Israelissa?..19 Lyhyesti Israelista...22 LIITON RINTAMERKKI Liiton rintamerkin voi tilata sähköpostiosoitteesta liitto@suomi-israel.fi tai maksamalla liiton tilille 800017-646723 merkin hinnan 4. 50-vuotisjuhlamerkin (rajoitettu määrä) hinta on 5. Tilillepanoon on merkittävä maksun tarkoitus sekä tilaajan nimi ja osoite. Merkin käyttö ei ole sidottu liittomme jäsenyyteen, vaan sitä voidaan käyttää muutoinkin ystävyyden ja solidaarisuuden osoituksena Israelia kohtaan. Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto. Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta. 2 JEDIDUT 1 2011
Shalom! Huippupuurtajia vai yli-ihmisiä? Alkanut vuosi on merkinnyt aikamoista turbulenssia Lähiidässä tai paremminkin Pohjois-Afrikassa. Arabimaailmassa kuohuu, ja Israelissakin pidätellään hengitystä sitä ajatellen, mitä tuleman pitää naapurisuhteiden osalta. Elämä alueella on ollut kuitenkin mm. koko nyky-israelin olemassaolon ajan hyvinkin epävakaata, ja joka tapauksessa kaikesta on hienosti selvitty eteenpäin. Yleisesti ottaen Israel on ollut sisäisesti aina sitä vahvempi ja yhtenäisempi mitä suurempi ulkoinen uhka sillä on ollut torjuttavanaan. Maan säilymistä itsenäisenä ja kehittymistä eri elämänalueilla uskomattoman pitkälle onkin pidettävä ainutlaatuisena ilmiönä kansojen keskuudessa. HS:n kuukausiliite 2/2011 käsitteli pääjutussaan laajalti juutalaisia. Esiin nostettiin suuri määrä esimerkkejä eri puolilta maailmaa ihmisistä, jotka ovat alansa huippuja, ja kaikissa näissä on kyse juutalaisista. Jutun kirjoittaja Ilkka Malmberg oli matkallaan Israelissa innostunut pohtimaan juutalaisten keskeistä roolia kaikilla tärkeillä elämänalueilla eri puolilla maailmaa. Hän toteaa nyky-israelista mm., että Israel tuottaa asukasta kohden eniten tieteellistä tutkimusta ja suorastaan ahmii ulkomaisia investointeja. On kiehtovaa huomata, kuinka eri puolille maailmaa hajaantunut pieni kansa on saavuttanut alalla kuin alalla huipputuloksia. Tämä on nähtävissä mm. siinä, että eri alojen Nobel-palkituista 170 henkilöä eli 22 % on juutalaisia. Ei tunnu ollenkaan kaukaa haetulta kutsua juutalaisia mm. kaiken edellä kerrotun perusteella valituksi kansaksi. Kokemukseni mukaan tämän ilmaisun suhteen juutalaiset itse ovat hyvin varovaisia. Ovathan ei-juutalaiset historian kuluessa kateudesta hyvin menestynyttä pientä vähemmistöä kohtaan syyllistyneet mitä raaimpaan antisemitismiin. Kun juutalaiskansan menestystä tarkastellaan, helposti sorrutaan vääränlaiseen yli-ihannointiin tai vastakkaisessa tapauksessa antisemitismiin. Em. lehtijutussa ei mielestäni selvästi ollut kumpaakaan näistä. Sen sijaan joitakin erikoisia painotuksia siinä nousi esiin. Yksi niistä oli juutalaispoikien ympärileikkaukseen liittyvä pohdinta, mm. näin: Jokaisella juutalaisella miehellä on alitajunnassaan musertava kipukokemus. Kirjoittajan mukaan tämä vaikuttaa monin eri tavoin juutalaiseen elämäntodellisuuteen. Mene tiedä, mutta yksi asia on varma: Elämä maapallollamme olisi monin tavoin köyhempää ilman tässä kuvaillun erityisen kansan olemassaoloa ja vaikutusta eri ihmisyhteisöissä. Rikasta vuoden 2011 jatkoa kaikille Jedidut-lehden lukijoille! Juha-Pekka Rissanen Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n pj. Toiviomatkojen suorat tilauslennot Finnairin koneilla Tel Aviviin Lentohinnat (meno-paluu) alk. 499 euroa. Syyskauden 2011 lähdöt 21.9., 28.9., 5.10., 12.10., 23.10., 30.10., 6.11, 13.11. ja 22.11. Kevään 2012 lennot sunnuntaisin 12.2. 29.4. (paluu 6.5.) Reittilennot Tel Aviviin Keski-Euroopan kautta päivittäin läpi vuoden. Annankatu 31-33 C, 00100 HELSINKI. Puhelin (09) 5657170. Faksi (09) 56571727, helsinki@toiviomatkat.fi, www.toiviomatkat.fi JEDIDUT 1 2011 3
ISRAELIN JA JUUTALAISUUDEN SYMBOLEISTA Vuonna 2008 täällä työnsä aloittanut Israelin suurlähettiläs Avi Granot on kuluvan vuoden aikana siirtymässä pois Suomesta. Muistoksi ajastaan täällä hänelle jäävät myös ne hienot valokuvat, joita hän on täällä ottanut. Tämän lehden kansikuvana on niistä näyte, jolle hän on antanut nimeksi The power of man (Ihmisen voima). Lukijan tehtäväksi jääköön siihen sisältyvän symboliikan pohtiminen. Eräänä marraskuisena iltapäivänä tapasimme suurlähettilään kanssa ja keskustelimme emme kuitenkaan valokuvauksesta, pienuuden ja suuruuden voimista tai jäänmurtajien kaksoispotkureista vaan Israelin lipussakin olevan Daavidin tähden, magen Davidin, alkuperästä. Suurlähettiläs korosti, että Israelin valtion virallinen symboli ei ole Daavidin tähti, vaan Israelin vaakunan seitsenhaarainen menora Jerusalemin temppelin kultainen lampunjalka, jonka alkuperäiset valmistusohjeet olivat seuraavat: Tee kultainen lamppu; taottakoon se jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, ja käske takoa lampun kukkakoristeet kantoineen ja terälehtineen samasta kappaleesta koko muun lampun kanssa. Lampunvarresta lähteköön kuusi haaraa, kolme haaraa kummallekin sivulle... (2. Moos. 25:31 ) Temppelin kultainen lampunjalka ei ole säilynyt, mutta Tituksen riemukaaren reliefeissä se näkyy Jerusalemin hävityksen yhteydessä saatuna sotasaaliina, jota voitetut juutalaiset siinä kantavat. Temppelin menoran menettämisen voi sanoa symboloineen juutalaisten itsenäisyyden lopullista menetystä vuonna 70, minkä vuoksi tämä kuva menorasta on ollut mallina uudelleen syntyneen Israelin vaakunalle. Suurlähettiläs kiinnittää huomion menoran isokokoiseen jalustaan ja toteaa, ettei alkuperäisissä valmistusohjeissa puhuta jalustasta mitään. Itse asiassa, kun menora oli arkeologisten löytöjen mukaan yleinen symboli juutalaisissa katakombeissa ja ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen synagogissa, niin näissä kuvissa sillä on yleensä kolme ohutta jalkaa. Suurlähettiläs arveleekin, että kun puhtaasta kullasta valmistettua menoraa oli hankala kantaa, sitä olisi ehkä pyritty tasapainottamaan liittämällä siihen suhteettoman suuri jalusta. Menora Magen David Daavidin tähti Kun magen David käännetään usein Daavidin kilveksi, suurlähettiläs selittää, että hepreassa sama sana tarkoittaa sekä kilpeä että vaakunaa. Kuvion alkuperästä juutalaisena symbolina ei ole varmaa tietoa, mutta sekä Talmud että islamilainen perimätieto puhuvat Salomon sinettisormuksesta, jossa olisi ollut joko 5- tai 6-sakarainen tähti. Yleensä Salomon sinetti ajatellaan viisisakaraiseksi tähdeksi eli pentagrammiksi. Psalmeissaan Daavid laulaa usein kilvestään tapaan Minun kilpeni on Jumala (Ps. 7:11). Tämän kilven yhteys Daavidin tähteen on epäselvä, koska Jumalasta ei saanut tehdä minkäänlaista kuvaa, mutta ainakin viitteitä kuvion amuletinomaisesta käytöstä on. Internetistä löytyvän juutalaisen tietosanakirjan mukaan 1100-luvulla vaikuttanut karaiittijuutalainen Judah Hadassi kirjoitti Daavidin kilvestä piirrosmerkkinä, jota käytetään mezuzassa, ovenpieliin kiinnitettävässä kotelossa. Merkin muotoa hän ei kuitenkaan kerro. Arkeologisten löytöjen perusteella Daavidin tähti ei ole mikään vanha juutalaisuuden symboli. Sen vanhin tunnettu yhteys juutalaisuuteen on sen löytyminen eräästä 200-luvun juutalaisesta hautakivestä Etelä-Italian Tarantosta. 4 JEDIDUT 1 2011
Tunisiasta löytynyt synagogan lattiamosaiikki 200 400-luvulta. Yhdysvaltain vaakunan tähdet Daavidin tähtenä dollarin setelissä. Temppelin menora Tituksen riemukaaressa. Juutalaisten symbolina Daavidin tähti esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1354, jolloin sitä käytettiin Kaarle IV:n (1316 1378) Määrin juutalaisille antamassa lipussa. Koristekuviona Daavidin tähti yleistyi tämän jälkeen vähitellen joidenkin juutalaisten yhteisöjen käytössä, ja näyttää siltä, että aluksi nimenomaan ei-juutalaiset alkoivat pitää sitä juutalaisten symbolina. Erityisesti natsien käyttämänä se iskostui lopullisesti ihmisten mieliin tässä merkityksessä. Tätä ennen olivat sionistit kuitenkin jo omaksuneet Daavidin tähden omaksi tunnuksekseen. Ajatus juutalaisten lipusta tuli nimittäin ajankohtaiseksi vuonna 1897, kun he pohtivat, mikä lippu ripustettaisiin ensimmäisen sionistikongressin tiloihin Baselissa. Ratkaisuksi tuli siniraitainen rukousviitta, tallit, johon lisättiin sininen Daavidin tähti. Tästä sionistien lipusta tuli sitten myös Israelin valtion virallinen lippu. Heksagrammin muusta käytöstä Albertinkatu 4/ Pursimiehenkatu 10. Kuva: Avi Granot. Kuusisakaraista, kahdesta kolmiosta muodostuvaa tähteä eli heksagrammia käytetään myös monissa muissa yhteyksissä ja muissa kulttuureissa, eikä sen käytön mahdollista yhteyttä juutalaisuuteen ole aina helppo selvittää. Suurlähettiläs näytti, miten Yhdysvaltain vaakunassa ja virallisessa sinetissä on Pohjois-Amerikan ensimmäisiä siirtokuntia kuvaavat 13 tähteä aseteltu Daavidin tähden muotoon. Tämä on ilmeisen tarkoituksellista, koska raamatullinen ja juutalaisiin liittyvä symboliikka oli vaakunan suunnittelijoilla muutenkin mielessä tulo uudelle mantereellekin rinnastettiin Kaislameren ylitykseen Mooseksen johdolla. Se, että Etiopiassa käytetty heksagrammi liittyy juutalaisiin, ei ole yllättävää olihan Haile Selassien täydellinen arvonimi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Keisari Haile Selassie I, Juudan heimon voittamaton leijona, Jumalan Valitsema ja Etiopian Kuninkaiden Kuningas. Myös Nepalissa on heksagrammi yleinen symboli, jota on käytetty mm. valtion sinetissä ja rahoissa. Sen alkuperästä on erilaisia teorioita, mutta suurlähettilään mukaan Nepalin kuningas oli aikanaan Israelin vierailullaan väittänyt alkuperää juutalaiseksi ja oli jopa sanonut nepalilaisia Israelin kadonneeksi sukukunnaksi! Suurlähettilästä askarruttaa myös se, mikä on Daavidin tähden tausta eräissä Helsingin arvorakennuksissa, ja näyttää Punavuoresta ottamaansa valokuvaa (Albertinkatu 4/Pursimiehenkatu 10). Internetistä selviää, että rakennus on vuodelta 1893 ja on professori Gustaf Nyströmin (1856 1917) piirtämä. Hänen käsialaansa ovat useat muutkin Helsingin tunnetut rakennukset, mutta muista en vastaavanlaista symboliikkaa löydä. Nyströmin taustastakaan en löydä heksagrammille mitään erityistä selitystä. Myös aivan suurlähetystön lähellä, Yrjönkatu 25:ssä, on jugend-tyylinen rakennus, jonka ikkunoiden yläpuolella on Daavidin tähdet. Netistä selviää, että tämä on rakennusmestari ja talousneuvos Heikki Kaartisen (1872 1947) suunnittelema ja vuodelta 1906. Hänenkään taustastaan tai muista rakennuksistaan ei Daavidin tähdelle löydy muuta selitystä kuin että se on rakennuksen tyyliin kauniisti sopiva koristekuvio. Aika on kulunut suurlähettilään seurassa nopeasti. Kiitän miellyttävästä ja antoisasta keskustelutuokiosta ja jätän hänet valmistautumaan niihin illan tapahtumiin, jotka häntä vielä odottavat. rks JEDIDUT 1 2011 5
GALILEAN METSÄPALOJEN JÄLKEEN Louis Levinsky Keren Kajemet Finland Karmel-vuori palaa. Kuva: Wikipedia. Yli 5000 hehtaaria istutettua metsää paloi. Karmel-vuori muuttui hetkessä Israelin miltei vihreimmästä alueesta Israelin melkein mustimmaksi alueeksi. Joulukuun alun katastrofaalisessa tulipalossa kuoli 42 henkilöä. Myös valtava määrä maallista omaisuutta sekä metsää, eli niin kutsuttua vihreää kultaa, paloi poroksi. Pääministeri Benjamin Netanjahu kuvasi tapahtumaa kansalliseksi katastrofiksi ja julisti kansallisen surupäivän. Sammutustöihin osallistui yli kaksisataa KKL:n oman palokunnan miestä Israelin valtiollisen palokunnan rinnalla. Lisäksi moni maa tarjosi apuaan, esimerkiksi Kreikka, Bulgaria, Turkki, Espanja, Ranska, Yhdysvallat ja Egypti. On arvioitu, että alueen ekologisen tasapainon saavuttaminen kestää neljäkymmentä vuotta ja voi maksaa yli sata miljoonaa euroa. Puiden istutuksista ja metsänhoidosta Israelissa vastaava Keren Kajemet (KKL) on aloittanut maailmanlaajuisen keräyksen, myös Suomessa, palaneen alueen palauttamiseksi samaan tilaan kuin ennen tulipaloa. Nämä yksityisiltä lahjoittajilta saadut varat, joiden keräämistä koordinoidaan yli neljässäkymmenessä maassa sijaitsevissa toimistoissamme, ovat avainasemassa jälleenrakennustyössämme. Toivommekin, että myös suomalaiset osallistuvat anteliaina ja runsaslukuisina keräykseemme, vaikka meidän onkin täällä metsän keskellä vaikea kuvitella, millainen tragedia metsäpalo on Israelin koko ekosysteemille, niin kasveille kuin eläimillekin. Meidän on korvattava 5 000 000 palanutta puuta. Kaikki Israelin ystävät voivat auttaa meitä työssämme lahjoittamalla varoja ympäristötyöhömme. KKL on maailman vanhin ympäristöjärjestö täytämme tänä vuonna 110 vuotta. Olemme istuttaneet noin 250 000 000 puuta, mukaan lukien tasavallan presidentti Tarja Halosen lokakuun 12. päivänä vuonna 2010 istuttamat puut. Pohjoisten alueiden tulipalojen lisäksi ajankohtaista on myös vesi. Meidän on turvattava veden riittävyys niin valtion asukkaille kuin maataloudellekin maassa, jossa eletään seitsemättä perättäistä kuivaa vuotta. KKL on avainasemassa tässäkin taistelussa olemme tähän mennessä rakentaneet 220 tekojärveä, vesisäiliötä ja muuta järjestelmää sadeveden talteenottamiseksi. Tavoitteenamme on, ettei pisaraakaan saa valua mereen tai muuten hukkaan. Nykyisin Israelissa kierrätetään 80 % kaikesta vedestä, mikä on maailman korkein veden kierrätysprosentti esimerkiksi Espanjassa ja muissa samankaltaisissa maissa kierrätetään vain 10 15 % käytetystä vesimäärästä. Puiden uusivuosi, tu bišvat, osui tänä vuonna torstaiksi 20.1. Suomen Keren Kajemetin perinteinen, nyt jo 22. kerran vietetty tu bišvat -juhla pidettiin Helsingin synagogassa sunnuntaina 30.1. Suomea lämpimästi muistelevan juhlapuheen piti tilaisuudessa suurlähettiläs Avi Granot, joka on kuluvan vuoden aikana siirtymässä pois Suomesta. Oheinen kirjoitus on osa Suomen KKL:n pitkäaikaisen, nyt paikkansa jättävän puheenjohtajan, Louis Levinskyn tervetulosanoista. Lisätietoa Suomen Keren Kajemetista löytyy yhdistyksen verkkosivuilta http://www.kolumbus.fi/kkl/. 6 JEDIDUT 1 2011
ISRAEL KÄRSII KUIVUUDESTA Genesaretinjärven kalakanta on romahtanut Vuodesta 2004 lähtien ovat Israelin sademäärät olleet poikkeuksellisen vähäisiä. Esimerkiki viime marraskuu oli kuivin 48 vuoteen, eikä lähitulevaisuus näytä tässä suhteessa yhtään valoisammalta. Pitemmälläkään aikavälillä ei tilanne välttämättä parane, sillä Kuolleenmeren geologiset tutkimukset osoittavat menneisyydessä olleen peräti satojen vuosien kuivia kausia. Israelin vesihuollolle kuivuus tuottaa luonnollisesti vaikeuksia. Siitä huolimatta, että kotitaloudet ovat viime vuosina vähentäneet vedenkulutustaan valistuksen, hanoihin liitettävien vedensäästölaitteitten ilmaisjakelun sekä veden kallistumisen ansiosta sen osuus on edelleen yli puolet kokonaiskulutuksesta. Maatalouden osuus on n. 30 % ja teollisuuden n. 15 %. Jos vedenkulutusta nyt joudutaan rajoittamaan, se tulee kohdistumaan lähinnä maatalouteen ja puistojen kasteluun. Yksityistä vedenkäyttöä ei haluta säännöstellä, joskin suurin ja helpoin säästömahdollisuus on edelleen siellä. Tilanteen vakavuuden vuoksi Israelin hallitus on jälleen kerran laatinut hätäsuunnitelman vesihuollon turvaamiseksi edellinen kerta oli kaiketi kesäkuussa 2008. Ehdotetuissa toimenpiteissä ei sinänsä ole mitään yllättävää: meriveden suolanpoistoa lisätään, vesien saastumista vähennetään, ja puhdistetun jäteveden käyttöä maataloudessa kehitetään entisestään. Genesaretinjärven tilanne Kuolleenmeren pinta laskee metrin vuodessa Vesiongelmista ja vedenkäytön seurauksista kärsii myös luonto. Vaikka veden pumppausta Genesaretinjärvestä vähennettiin viime vuonna, sen pinta on edelleen huolestuttavan alhaalla. Tammikuussa, jolloin sademäärät yleensä ovat suurimmat, järven pinta nousi vain 16 cm, kun esimerkiksi viime vuonna joka sekin oli kuiva nousu oli 60 cm. Nousunkin jälkeen pinta on vielä 60 cm alle sen punaisen rajan, jossa vedenotto tulisi lopettaa. Mustaan rajaan, jossa järvelle todennäköisesti aiheutuu jo korjaamatonta vahinkoa, on matkaa vielä 140 cm, mutta ellei kunnon sateita saada, sekin saattaa ensi kesänä alittua. Myös kalakannan väheneminen Genesaretinjärvessä huolestuttaa vakavasti. Kymmenessä vuodessa ovat saaliit vähentyneet kymmenenteen osaan, minkä vuoksi kaupallisten kalastuslupien myöntäminen lopetettiin viime vuoden lopulla kahdeksi vuodeksi kokonaan. Harrastuskalastajillekin myönnettiin vuoden alussa vain lyhytaikaisia lupia. Kuolleenmeren tilanne Tilanne on uhkaava myös Kuolleessameressä, johon nykyisin virtaa hyvin vähän vettä. Kun sen pinta on parin vuosikymmenen ajan laskenut metrin verran vuodessa, se tulee muuttumaan pelkäksi suolamassaksi, ellei jotain tehdä sen pelastamiseksi. Ratkaisuksi on esitetty veden johtamista siihen muualta, lähinnä Punaisestamerestä, jolloin veden korkeuseron ansiosta saataisiin samalla energiaa esimerkiksi vesihuollon kipeästi tarvitsemaan, mutta paljon energiaa vaativaan suolanpoistoon. Hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset vaativat kuitenkin perusteellista selvitystä. Energian tuottamiseksi tämä ajatus syntyi itse asiassa jo 1800-luvulla. Ensimmäiset esitutkimukset nyt esillä olevan hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta tehtiin vuonna 1998, ja vuonna 2005 alkoi Maailmanpankin rahoittama varsinainen selvitystyö, jossa Israel, Jordania ja palestiinalaishallinto ovat yhteistyössä. Aikataulun mukaan kaikki selvitykset saadaan valmiiksi tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä, joten lähitulevaisuudessa varmaan kuullaan asiasta enemmän. JEDIDUT 1 2011 7
VIERAILU MUHRAKAN LUOSTARISSA KOLME VIIKKOA TULIMYRSKYN JÄLKEEN Nicole Jansezian, Travelujah Elian kirkko Muhrakan luostarissa. Kuva: James Emery Elian patsas Muhrakassa. Kuva: James Emery Kolme viikkoa Israelin tuhoisimman tulipalon jälkeen turistit ovat alkaneet palata. Karmel-metsässä oli palanut 5 miljoonaa puuta. Onneksi suurin osa seudun historiallisista kohteista säilyi vahingoittumattomana. Haifan Stella Maris -karmeliittaluostarin johtaja isä John kertoo, että Elian luolan ympärille rakennettu kirkko ja Muhraka, paikka, jossa Elia Raamatun mukaan haastoi ja voitti Baalin profeetat, säästyivät tuhoisalta palolta. Hän kertoi, että luostarissa syttyi pieni tulipalo, mutta se sammutettiin parissa minuutissa. Tuli raivosi samaan aikaan valtoimenaan Daliat al-carmelin eteläpuolella. Luostariin menevät tiet oli suljettu ja läheiset kylät evakuoitu. Mm. suuri osa Hai-Barin luonnonsuojelualueesta ja taiteilijoiden kylä Ein Hod tuhoutuivat. Sammutustöissä oli avustajia Turkista, Kreikasta, Bulgariasta, Espanjasta, Azerbaidzanista, Venäjältä, Kyprokselta, Ranskasta, Englannista, Egyptistä ja Jordaniasta. Yhdysvallat ja Palestiinan itsehallintoalue tarjosivat myös apua. Israel on usein ollut ensimmäisten joukossa lähettämässä apua muiden maiden katastrofialueille, viimeksi Haitiin ja Turkkiin. Jerusalem Post online 18.1.2011 Travelujah on kristittyjen sosiaalinen media, joka järjestää matkoja Israeliin. 8 JEDIDUT 1 2011
KARMEL-VUORI Näkymä Muhrakan terassilta koilliseen. Kuva: James Emery Satelliittikuva Karmelin palosta. Muhraka jää kuvan oikean alakulman alapuolelle. Kuva: Sertit/Strassburgin yliopisto Karmel, jossa hiljattain raivosi Israelin suurin metsäpalo, on n. 500 metriä korkea, yli 20 km pitkä vuoriharjanne Pohjois-Israelissa. Heprankielessä nimi on todennäköisesti merkinnyt Jumalan viinitarhaa alue on hyvin hedelmällistä, ja arkeologien mukaan siellä on ollut paljon viinitarhoja. Arabiaksi Karmelia kutsutaan Elian vuoreksi, mikä juontaa alkunsa Raamatun kertomasta profeetta Elian ja Baalin pappien välisestä taistelusta. Alueen muinaishistoria on erittäin rikas. Siellä tehtyjen kaivausten kerrostumat ulottuvat nykyihmisen päivistä aina varhaiseen kivikauteen asti. Yhtenäisissä kerrostumissa näkyy kehitys vaeltelevien ihmisrymien metsästys- ja keräilytaloudesta paikallaan pysyväksi maatalousyhteiskunnaksi. Erittäin merkittävä löydös on ollut Tabun I:ksi kutsutun neandertalilaisnaisen luuranko. Pyhänä paikkana Karmelia on pidetty ainakin jo kanaanilaisajoista lähtien. Raamatun aikoina siellä palvottiin Baalia, ja profeetta Elia korjasi siellä raunioituneen Herran alttarin. Pythagoraan kerrotaan siellä käyneen, koska paikka oli kaikista vuorista kaikkein pyhin, eikä kaikkien ollut sinne lupa mennä. Tacitus kertoo vuorella olleesta Zeuksen alttarista, ja hänen mukaansa keisari Vespanianuskin kävi siellä kysymässä oraakkelin neuvoa. Myöhemmin on Karmel-vuorella ollut sekä kristittyjen että muslimien rakennuksia. Nykyisin alueella on bahá i-uskonnon keskus sekä myös katolisen karmeliittasääntökunnan hengellinen keskus, Stella Maris -luostari. Karmeliittojen nimi on yhteydessä siihen epävarmaan historialliseen tietoon, että sääntökunta olisi saanut alkunsa 1100-luvulla Karmel-vuorella eläneestä erakkoyhteisöstä. Joka tapauksessa siellä oli karmeliittoja ristiretkien aikaan, ja heitä palasi sinne taas takaisin 1600-luvulla. Vuoriharjanteen itäistä huippua kutsutaan arabiaksi nimellä el Muhraka, joka merkitsee polttopaikkaa paikkaa, jossa taivaasta iskenyt tuli poltti Elian polttouhrin. Tällä paikalla oli pitkään 12 suurta ympyrän muotoon asetettua kiveä Raamatun mukaan Elia rakensi uhrialttarin 12 kivestä. Varhaisin matkakertomusten maininta näistä kivistä on 1100-luvulta, ja kivet hävisivät paikalta joskus vuosien 1830 ja 1850 välillä. Paikalla nykyisin sijaitseva Muhrakan luostari on vuodelta 1836 ja kuuluu ns. kengättömille karmeliitoille JEDIDUT 1 2011 9
Metsien ekologinen ja yhteiskunnallinen merkitys Israelin metsissä tapahtuva hiilen eristäminen Julkaisija: Keren Kajemet LeIsrael (KKL) Maankehittämisviranomaiset/Metsäosasto Käännös: Ethel Salutskij Ilmakehään kasaantuvat kasvihuonekaasujen päästöt ovat vakava ongelma koko ihmiskunnalle. Hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään kansainvälisellä tasolla. Tämän lisäksi ongelman torjumiseen käytetään hyväksi puissa tapahtuvaa yhteyttämismenetelmää (fotosynteesiä), joka varastoi hiiltä ja vapauttaa happea ilmakehään. Professori Dan Yakir ja hänen tiiminsä Weizmann-instituutissa ovat päätyneet yllätyksellisiin havaintoihin Yatirmetsässä suoritetun pitkäaikaisen tutkimuksen tuloksena. On pystytty osoittamaan, että KKL:n havupuumetsikkö, joka kasvaa ilmastollisesti äärimmäisissä olosuhteissa erämaassa, pystyy muodostamaan happea kuitenkin saman verran kuin metsät Euroopassa. Yatir-metsässä puut kasvavat n. 10 metrin korkuisiksi. Puiden tiheys on n. 30 puuta/1000 m² ja vuosittainen sademäärä on keskimäärin 285 mm. Metsikkö sitoo n. 230 kg hiiltä/1000 m²/vuosi = 7,7 kg hiiltä/puu/vuosi, ja 70 100 vuoden aikana jokainen puu sitoo n. 500 800 kg hiiltä. Vertailun vuoksi mäntymetsät Euroopassa sitovat 200 kg hiiltä/1000 m²/vuosi. Useimmat mäntymetsät maailmassa sitovat n. 250 kg/1000 m²/vuosi. Kysymys herääkin, kuinka Yatir-metsä pystyy kuumissa ja kuivissa olosuhteissa eristämään hiiltä niin tehokkaasti? Näiden puiden energian tarve on vähäisempi kuin fotosynteesissä yleensä. Hiilen eristäminen alkaa jo aikaisin keväällä, mikä mahdollistaa pitkän prosessikauden samoin kuin Euroopan metsissä. Nämä osatekijät johtavat hiilen tehokkaampaan hyväksikäyttöön. Yatir-metsän tumma lehvistö sitoo lämpöä, mikä myös edistää hiilen eristämistä. KKL ja tutkijat ovat laajentamassa tutkimustaan ja mittauksiaan Välimeren alueen metsiin Israelissa Metsän muita ekologisia ja yhteiskunnallisia arvoja Hiilen tehokkaan eristämisen lisäksi metsällä on myös muita tärkeitä arvoja. Yatir-metsästä alkaa Negevin autiomaa. Kuva: Wikimedia Yksi puu suodattaa ja puhdistaa noin 100 000 m³ ilmaa vuosittain, imee itseensä noin 20 kg pölyä vuosittain, nielee 80 kg saastuttavista hiukkasista koostuvia yhdisteitä vuosittain, tuottaa n. 700 kg happea vuosittain, lisää sadeveden imeytymistä maaperään ja estää täten eroosion syntymistä, edesauttaa alentamaan ympäristönsä lämpötilaa jopa neljällä asteella, vähentää melusaastetta lähiympäristössään, toimii pesäpaikkana kymmenille linnuille, saattaa vähentää maanjäristyksen tuhoja, nostaa ympäröivien maa-alueiden arvoa, lisää ympäröivän luonnon kauneutta. Myös taloudellinen tutkimus osoittaa, että Israelin tiheään asutussa kaupunkiympäristössä metsän virkistävä vaikutus on korvaamaton maan asukkaille. Hyöty ei tosin ole nähtävissä missään virallisissa kassavirtatilastoissa, mutta metsällä on yhteiskunnallinen arvo ihmisten viettäessä vapaaaikaansa luonnosta nauttien. Voit halutessasi tukea Israelin ekologian kehitystä, mm. nykyisten metsien ja uusien alueiden kehittämisessä, Keren Kajemet Finland ry:n kautta. Olemme saavuttaneet jo paljon, mutta edessämme on vielä runsaasti tehtävää. Tilinumero: Keren Kajemet Finland ry Nordea 218518-1571 Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Hakehila-lehdessä. 10 JEDIDUT 1 2011
PRESIDENTTI PERES ISTUTTI AKASIAPUUN ARAVA-LAAKSOON KKL/JNF Juutalainen kansallisrahasto Arava-laakso on erittäin tärkeä luonnon laboratorio, ja siellä hankkimamme tieto meidän on jaettava naapuriemme kanssa. Israel on suuressa velassa Aravan asukkaille, presidentti Shimon Peres totesi. Hän oli kunniavieraana tammikuun 19. päivänä avaamassa keskisessä Aravassa sijaitsevan Yairin tutkimus- ja kehittämisaseman maatalousnäyttelyä. Vieraita oli tuhansittain sekä ulkomailta että Israelista. Sadoissa kojuissa oli näytteillä Aravan autiomaan hämmästyttäviä saavutuksia maanviljelyn alalta, laitteistoa, maan tuotteita sekä käsityötaidon näytteitä. Mielestäni Arava on yksi maailman seitsemästä ihmeestä, Peres jatkoi. En usko, että maailmassa on toista paikkaa, jossa on saatu aikaan samanlaisia ihmeitä. Aina kun tulen tänne, minulle esitellään uusi paprikalajike. Täällä on kirjaimellisesti saavutettu tuloksia, joita on pidetty mahdottomina. Tämän päivän maailmassa on nälänhädän ja ekokatastrofin uhka. Kun olin nuori, en voinut kuvitellakaan, että jonain päivänä raitista ilmaa ei voida pitää itsestään selvänä asiana. Täällä Lähi-idässä haluan muistuttaa siitä, että Israel ei voi pysyä erillisenä hyvinvoinnin saarekkeena, kun ympärillä on valtava määrä köyhyyttä, nälkää ja katkeruutta. Meidän on jaettava saavutuksemme naapuriemme kanssa. Juutalaisen kansallisrahaston johtaja Efi Stenzier totesi, että näyttely oli suunniteltu puiden uuden vuoden, tu bišvat -juhlan ajankohtaan. Tässä ankarassa ilmastossa kasvatetaan 60 % maan vihanneksista. Se on ollut mahdollista paikallisen Yair tutkimus- ja kehittämisaseman luoman teknologian avulla. Kuva: KKL Presidentti Peres on yli 50 vuoden ajan auttanut toteuttamaan Ben Gurionin näkyä saada Negevin autiomaa kukoistamaan. Hän on puhunut ja toiminut vihreän teknologian ja vaihtoehtoisen energian puolesta. Hän on soihdunkantaja paremman ja vihreämmän Israelin luomisessa. Se inspiroi meitä tekemään maasta kansalaistensa arvoisen ja kansalaisista tämän ihanan maan arvoisia. Jerusalem Post online 25.1.2011 Aravan laakson ympäristöolosuhteitten erityispiirteitä ovat runsas aurinko kaikkina vuodenaikoina, suuret päivittäiset lämpötilanvaihtelut sekä alhainen suhteellinen kosteus. Näihin olosuhteisiin soveltuvan maatalouden tutkimusta on siellä harjoitettu 1970-luvulta lähtien. Yairtutkimusasema on yksi laakson nykyisistä koeasemista, jossa tutkitaan mm. yrttien ja mausteitten viljelyä, tehotuotannolle vaihtoehtoisia hedelmätarhoja, luomumaataloutta sekä myös koristekalojen kasvatusta. Israelilaisten tanssien alkeiskurssi ja lauantaiharkada Opettajana israelilainen koreografi Yuval Tabashi Aika: 2. 3.4.2011 Paikka: Jokirannan koulu Vantaan Tikkurilassa, Viertolankuja 1, 01300 Vantaa Järjestäjä: Vantaan Suomi Israel-yhdistys Lisätietoja: Kristiina Rämö (040-526 0646, kristiina.ramo@fimnet.fi), Tapani Rämö (040-526 0630, tapani.ramo@helsinki.fi) JEDIDUT 1 2011 11
OSCAR-PALKITTU DOKUMENTTIFILMI Ben Hartman Tel Avivin eteläosassa sijaitsevan Bialik-Rogazinkoulun opettajat ja oppilaat olivat innoissaan, kun koulussa kuvattu dokumentti nimitettiin tammikuun lopussa Oscarehdokkaaksi sarjassa lyhyet dokumenttifilmit. Voittajat valitaan helmikuun lopussa. Dokumentti Strangers no more (Eivät enää muukalaisia) on Karen Goodmanin ja Kirk Simonin tuottama ja ohjaama. Molemmat ovat olleet kolme kertaa aiemmin Oscar-ehdokkaina. Elokuva käsittelee pääasiassa rehtori Keren Talin, Koulun lapsia on autettava toipumaan menneisyyden traumoista. Kuva: Karen Goodman. opettaja Smadar Moeresin sekä kolmen pienen oppilaan elämää: Johannes on tullut Etiopiasta, Esther on kotoisin Etelä-Afrikasta ja Muhammad Darfurista. Noin 40 minuutin mittainen dokumentti on kuvattu yhden vuoden aikana, ja se kertoo lasten koettelemuksista ennen muuttoa Israeliin sekä opettajien työstä, kun he yrittävät auttaa lapsia sopeutumaan uuteen maahan ja toipumaan menneisyyden traumoista. Kirk Simon toteaa, että saatu tunnustus auttaa kiinnittämään huomiota koulun poikkeukselliseen yhteisöön ja arvokkaaseen työhön. Apua tarvitaan, jotta maahanmuuttajien lapset voisivat jatkaa elämää uudessa maassaan. Hänen mielestään koulun toiminta ansaitsee maailmanlaajuista huomiota. On tärkeää, että nämä lapset voisivat jäädä Israeliin ja saada koulutuksen. Lisäksi se näyttää Israelista syvästi inhimillisen puolen, jota ei usein käsitellä maailman tiedotusvälineissä. Filmiä eri puolilla maailmaa esitettäessä ihmiset ovat todenneet, että he eivät olleet tietoisia filmin kuvaamasta todellisuudesta Israelissa. Simon sanoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että ihmisten silmät ovat avautuneet näkemään tämän puolen Israelista. Bialik-Rogazin-koulu on tullut tunnetuksi, kun otsikoissa on ollut säännöllisesti esillä muualta tulleiden työntekijäiden ja turvapaikan hakijoiden lasten karkotusuhka. Koulun lapset iloitsevat Oscar-ehdokkuudesta. Kuva: Karen Goodman. Juutalaista monikulttuurisuutta. Kuva: Yavin Dror/Dani Vardi. Osa filmin sanomaa on osoitus siitä, että lapset voivat selviytyä riippumatta siitä, mitä he ovat aikaisemmin joutuneet kokemaan. Tal sanoi, että ehdokkuus liikutti häntä. Koulu on onnistunut työssään, koska sillä on hänen mielestään maailman parhaat ja asialle omistautuneet opettajavoimat. Ilman näitä ei olisi saatu tuloksia 48 maasta tulleiden lasten auttamisessa. Tel Avivin kaupunki ja opetusministeriö ovat myös tehneet oman osuutensa. Koulun välittämä toivon viesti ja muistutus juutalaisuuteen kuuluvista moraalisista arvoista kulkevat filmin mukana kaikkialle maailmaan, Tal totesi. Jerusalem Post online 28. tammikuuta 2011 Ennen lehden painoon menoa Oscar-palkinnot jaettiin, ja Strangers no more sai parhaan lyhytdokumentin Oscarin! 12 JEDIDUT 1 2011
KAHDELLE ISRAELILAISELLE MYÖNNETTIIN SUNDANCE- ELOKUVAPALKINNOT Yoni Cohen Talya Lavie Kohtaus elokuvasta Restoration. Oscarien ja Golden Globe -palkintojen tavoin juutalaisten ja Israelin panos elokuva-alalla sai tunnustusta myös riippumattomalla Sundance-filmifestivaalilla. Draamakäsikirjoittajan palkinnon sai Erez Kav-El elokuvastaan Restoration (Entistäminen). Filmi kuvaa nyky-israelin yhteiskunnan monimuotoista rakennetta kertomalla Yakov Fidelmanin tarinan. Tämän täytyy solmia uudelleen suhteet vieraantuneeseen poikaansa, kun hänen antiikkihuonekalujen entisöintiliikkeensä joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Talya Lavie sai Sundance-instituutin Mahindra-palkinnon, jolla kannustetaan ja tuetaan aloittelevia itsenäisiä elokuvantekijoitä eri puolilta maailmaa. Lavien filmi Zero Motivation (Motivaatio nollassa) on hauska ja monin paikoin myös dramaattinen kuvaus kolmen naisen valtatataistelusta israelilaisen autiomaassa sijaitsevan syrjäisen armeijatukikohdan hallintovirastossa. Talya Lavie asuu Tel Avivissa ja työskentelee televisionäytelmien kirjoittajana ja ohjaajana. Hän on opiskellut animointia Bezalel-taideakatemiassa ja on suorittanut loppututkinnon Sam Spiegel -elokuvakoulussa Jerusalemissa. Hänen lyhtfilmeistään Sliding Flora (Flora liukumäessä) on esitetty New Yorkin modernin taiteen museossa ja yli 40 elokuvajuhlilla, ja Substitute (Sijainen) on voittanut palkintoja ja kunniamainintoja useilla elokuvajuhlilla. Mahindra on intialainen suuryhtiö, jonka Sundance-erikoispalkinnot jaettiin nyt ensi kerran. Talya Lavien lisäksi sen sai kolme muuta nuorta elokuvantekijää eri puolilta maailmaa. Palkintoon sisältyy $10 000 palkintosumman lisäksi mm. mentorointia ja muuta luovan toiminnan tukea. Jerusalem Post online 31.1. 2011 Kenen kamera? Casio-merkkinen kamera musta-harmaassa suojalaukussa löytyi Haminan seurakuntatalo Kulmakivestä Haminan seudun Suomi Israel-yhdistyksen 30-vuotisjuhlien jälkeen 31.10.2010. Periä saa Juhani Korjulalta, p. 0400-552 772, juhani.korjula@netti.fi. JEDIDUT 1 2011 13
SELLISTI JA SÄVELTÄJÄ DORON TOLSTER Maxim Reider Doron Tolster Sellisti Doron Tolster muuttuu säveltäjäksi, kun Jerusalemin sinfoniaorkesteri esittää hänen alttoviulukonserttonsa. Tammikuun 19. päivänä Jerusalemin sinfoniaorkesteri soitti maailman kantaesityksenä Doron Tolsterin alttoviulukonserton. Solistina oli kansainvälisesti tunnettu altisti Amir Shiff. Sävelsin teoksen Amirille, Tolster kertoo. Nuorena soitimme yhdessä armeijan kvartetissa. Kun kolme vuotta sitten tapasimme, Shiff kysyi, miksi en säveltäisi hänelle konserttoa. Shiff toimii nykyään enimmäkseen kapellimestarina. Tolster puolestaan ei ole viime aikoihin asti pitänyt itseään oikeana säveltäjänä. Se johtuu siitä, että hän soittaa pääasiassa Rishon Lezionin sinfonikkojen ykkössellistinä ja säveltää musiikkia aina välillä millä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hänen sävellystensä hienon laadun kanssa. Tolster alkoi soittaa pianoa viisivuotiaana, vaihtoi selloon vuotta myöhemmin, opiskeli Uzi Wieselin johdolla Israelissa ja jatkoi Bloomingtonin yliopistossa sellon soittoa loistavan opettajan Janos Starkerin johdolla. Soolosellistinä hän on esiintynyt useimpien israelilaisten orkesterien kanssa. Vähän kerrassaan hän alkoi myös säveltää. Aloitin klassisten teosten ja laulujen sovituksilla. Sitten tulivat orkestroinnit. Koska näistä pidettiin, sain lopulta oman tilaustyön. Amir Shiff Orkesterimuusikkona Tolsterille jokainen harjoitus on sävellyksen oppitunti. Kun olin alkanut säveltää, aloin kuunnella muita instrumentteja eri tavalla. Soitan oman sello-osuuteni ja samalla seuraan, soittavatko toiset soitinryhmät kauniisti. Jos eivät, pohdin, mikä on vikana. Huonommastakin kappaleesta opin paljon. Hänen sellolle ja orkesterille säveltämänsä Rukous sai ensiesityksensä muutama vuosi sitten. Tolsterin vanhemmat eivät olleet uskonnollisia, he rakastivat musiikkia, ja koska taide oli heidän uskontonsa, he eivät noudattaneet uskonnollisia tapoja. Tolsterista itsestään kehittyi kuitenkin vähitellen uskonnollinen juutalainen. Nyt hän julkaisee levyn, jossa on hasidisävelmien klassisia sovituksia. Ne kuulostavat hiukan erilaisilta kuin mihin olemme tottuneet. Uusi teokseni? Se on konsertto, jossa on monta sävyltään erilaista jaksoa, ei mitenkään raskasta musiikkia. Hiukan vaikutteita jazzista ja rockista, mutta ilman kitaroita tai muuta hälyä, josta en pidä. Paljon harmoniaa. Nämä ovat juutalaisia melodioita. Haluan potentiaalisen yleisön tietävän, että sävellykseni ovat miellyttävää melodista musiikkia, eivät nykymusiikkia, josta en useinkaan itse nauti sitä esittäessäni. Sellainen on minun makuni. Jeusalem Post online 14.1.2011 14 JEDIDUT 1 2011
TANSSI SILLANRAKENTAJANA Ori J. Lenkinski Kuva Gadi Dagon Kun taksissa istuessani radiosta kuului Kairon levottomuuksien päivityksiä, kuskini totesi hiljaisella äänellä: Joka puolella taistellaan. Loppujen lopuksi me kaikki haluamme samoja asioita: mennä kotiin perheen luo, syödä päivällistä ja mennä nukkumaan kaikessa rauhassa. Kaikki haluavat hiljaisuutta. Tämän kuullessani ajattelin heti koreografi Arkadi Zaidesta, jonka teos Quiet (Hiljaisuus) esitetään Tel Avivin Tmuna-teatterissa. Quiet on neljän tanssijan kokoillan esitys, jossa yhdistyy teatteri ja tanssi. Mukana ovat israelilaiset Arkadi Zaides ja Ofir Yudilevich sekä palestiinalaiset Muhammed Mugrabi ja Rabey Khoury. Kun tapasin ryhmän neljä miestä, käytössä oli monta kieltä. Hepreaa ja arabiaa puhuttiin, liikkeiden kielessä oli omat terminsä. Esityksen alussa valo osuu loistavaan lavastukseen. Maalatut linnut ja aaltojen kohina viittaavat auringonlaskuun rannalla. Kukin esiintyjä seuraa omia polkujaan, välillä vuorovaikutuksessa, välillä omissa ajatuksissaan ja kamppailuissaan. Zaides on läpi esityksen omassa soolossaan kuin eksynyt, joka haluaa epätoivoisesti löytää jonkun tai jotain, mihin tarttua. Ryhmässä ja esityksessä on aina vahva jännite. Ei ole selvää, syntyykö se ryhmän välisistä suhteista vai ulkopuolelta vaikuttavista voimista. Zaides kirjoittaa: Quiet syntyi todellisesta hätätilanteesta eri yhteisöjen välisen kasvavan väkivallan vuoksi. Tunsin tärkeäksi löytää foorumin avoimeen ja rehelliseen kommunikointiin, joka pyrkii rakentamaan luottamusta. Jäsenten erilaiset yhteiskunnalliset todellisuudet ja taiteelliset taustat ruokkivat luovaa prosessia. Riippumatta katsojien poliittisesta kannasta Zaides on aina saanut aikaan keskustelua. Tällä teoksellaan Zaides liittyy pitkään listaan koreografeja, jotka ovat ilmaisseet poliittisen kantansa tanssin avulla. Tunnetuin näistä on Kurt Jooss, jonka sodanvastainen teos The Green Table (Vihreä pöytä) esitettiin Hitlerin noustua valtaan. Viime vuonna Zaides otti vastaan Kurt Jooss -palkinnon teoksestaan Solo Colores. Uuden teokseni neljä hahmoa paljastavat maiseman, jossa on agressiota, myötätuntoa, hämmennystä ja kaipausta, Zaides kertoo. Kaiken tämän kiihkeyden keskellä etsitään alituisesti paikkaa, jossa kaikesta huolimatta on tyyntä. Jerusalem Post online 4. helmikuuta 2011 Kurt Jooss (1901 1979) oli saksalainen koreografi, joka vuonna 1933 kieltäytyi erottamasta juutalaisia tanssijoita ryhmästään ja joutui tämän vuoksi pakenemaan pois Saksasta. Vuonna 1932 hän oli tullut tunnetuksi teoksestaan Vihreä pöytä, joka voitti Pariisissa pidetyn kansainvälisen koreografiakilpailun ensi palkinnon. Nimensä tämä teos on saanut vihreällä veralla päällystetystä pöydästä, jonka ympärillä diplomaatit keskustelevat alku- ja loppukohtauksessa. Avauskohtaus päättyy sodanjulistukseen, ja teoksen keskeiset jaksot kuvaavat sodan ihmisille aiheuttamaa kurjuutta. Tämän 1930-luvun tuloksettomia rauhanneuvotteluja kuvanneen teoksen inspiraationa oli keskiaikainen kuolemantanssi-aihe, jonka tavoin riemuitseva Kuolema liikkuu Vihreässä verassakin uhriensa keskellä. JEDIDUT 1 2011 15
JERUSALEM-PALKINTO MYÖNNETTIIN IAN MCEWANILLE Jerusalem Postin toimituskunta Brittikirjailija Ian McEwanille on myönnetty Jerusalemkirjallisuuspalkinto hänen teoksistaan Amsterdam ja Atonement (Sovitus). Palkinto myönnetään kerran kahdessa vuodessa kirjailijalle, joka puolustaa yksilön vapautta yhteiskunnassa. Palkintoseremonia järjestetään Jerusalemin kansainvälisillä kirjamessuilla 20. helmikuuta. Juryn valintaperusteissa sanotaan tänä vuonna mm., että kirjailija kuvaa ihmisten kamppailua oikeudestaan ilmaista ajatuksiaan persoonallisella tavalla ja elää niiden mukaisesti poliittisesti ja sosiaalisesti levottomissa oloissa. Valitsijat totesivat lisäksi, että McEwan rakastaa kuvaamiaan ihmisiä ja on huolissaan heidän oikeuksistaan toteuttaa ajatuksiaan. Palkinto on myös tunnustus hänen taiteellisista saavutuksistaan. Kirjailija on aiemmin saanut runsaasti kansainvälisiä palkintoja. Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai japanilainen Haruki Murakami, joka tuli Jerusalemiin vastaanottamaan palkinnon poliittisista boikottikehotuksista huolimatta. Palkintoa on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 1963 lähtien, ja aiemmin sen ovat saaneet mm. Bertrand Russel (1963), Simone de Beauvoir (1975), Milan Kundera (1985), Mario Vargus Llosa (1995), Susan Sontag (2001) ja Arthur Miller (2003). Jerusalem Post online 18. tammikuuta 2011 Molemmat palkinnon perusteluissa mainitut teokset ovat ilmestyneet suomeksi Juhani Lindholmin käännöksinä (Otava). Sovituksesta on tehty myös elokuva. Myös McEwan sai etukäteen boikottikehotuksia mm. eräiden brittiläisten kirjailijoiden The Guardian -lehdessä julkaisemassa avoimessa kirjeessä. Palkinnon luovutustilaisuudessa pitämässään kiitospuheessaan, joka on kokonaisuudessaan luettavissa verkko-osoitteessa http://www.ianmcewan.com/bib/articles/jerusalemprize.html, McEwan kiitti Israelin yhteiskunnan avoimuutta, mutta arvosteli voimakkaasti mm. Israelin siirtokuntapolitiikkaa. Palkintosumman $ 10 000 hän lahjoitti entisten israelilaisten ja palestiinalaisten taistelijoiden perustamalle Combatants for peace -järjestölle. 16 JEDIDUT 1 2011
TALLINNAN JUUTALAISYHTEISÖ VAHVISTUU Nadav Shemer Nyt kun Tallinna on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, huomio kiinnittyy Viron merkittävään nousuun uuden itsenäistymisensä jälkeen. Tallinnan pienelle juutalaisyhteisölle merkkivuosi on myös mahdollisuus esitellä omaa ilahduttavaa kehitystään. Ennen Viron itsenäistymistä yhteisö oli kaoottisessa tilassa. Virossa on noin 3000 juutalaista, joista useimmat puhuvat venäjää ja etsivät vielä juuriaan. Tilanne on nyt kuitenkin aivan toinen kuin perestroikan aikaan, jolloin ainoa synagoga oli paikallisen kirkon lahjoittama pieni puutalo. Uusi synagoga avattiin v. 2007 keskelle Tallinnaa juutalaisen koulun ja muiden yhteisön tilojen viereen. Aiemmin Viro oli ainoa Euroopan maa, jossa ei toisen maailmansodan jälkeen ollut toimivaa synagogaa. Huippumodernin uuden synagogan, joka on rakennettu päasiassa lasista, on suunnitellut tunnettu arkkitehti Andrus Kõresaar. Tallinnan päärabbi, Jerusalemissa syntynyt Shmuel Kot toteaa, että koko maailman juutalaisten tulisi pitää yhteisön elpymistä merkkitapahtumana, mutta se on rikastuttanut myös isäntämaataan Viroa. Koululaisryhmät ovat voineet käydä tutustumassa synagogaan ja ovat saaneet tietoa juutalaisuudesta. Jopa Helsingin juutalaiset ovat käyttäneet Tallinnan mikveä (rituaalikylpyä), kun heidän omansa on ollut korjattavana. Nyt apu toimii siis tähänkin suuntaan, ennen Tallinnan juutalaiset tarvitsivat Helsingin juutalaisyhteisön apua. Yhteisö laajentaa toimintaansa monilla aloilla. Juutalaisessa koulussa on nyt 270 oppilasta 12 eri luokalla. Samoissa tiloissa järjestetään aikuiskoulutusta ja muita luentoja. Myös Makkabi-urheiluseura on aktiivinen. Ariel, aikoinaan järjestetty vuotuinen festivaali, joka esittelee juutalaista kulttuuria musiikin, elokuvan ja kirjallisuuden avulla, tulee uudelleen ohjelmaan tänä vuonna, nyt osana Euroopan kulttuuripääkaupungin juhlintaa. Jerusalem Post online 14. helmikuuta 2011 Tallinnan uusi synagoga. Yair Dalal soittamassa udia. Tallinnan vanha, vuonna 1883 rakennettu synagoga tuhoutui maaliskuun 1944 pommituksissa. Uusi, lahjoitusvaroilla rakennettu synagoga on nimetty Beit Bella -synagogaksi projektin päärahoittajan, Maailman juutalaiskongressin varapresidentti Alexander Bronsteinin äidin mukaan. Uuden synagogan yhteydessä toimii myös košer-ravintola. Synagogan vihkiäisiin osallistui arvovaltainen vierasjoukko, mm. Israelin nykyinen presidentti Shimon Peres, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, Viron pääministeri Andrus Ansip, Viron ulkoministeri Urmas Paet sekä Tallinnan pormestari Edgar Savisaar. Tallinnan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan 2011 kuuluva Ariel-festivaali pidetään marraskuussa 2011. Sen pääesiintyjä on Yair Dalal, joka edustaa Irakin juutalaisten rikasta ja omaperäistä musiikkiperinnettä ja on udin eli arabialaisen luutun virtuoosi. Festivaalilla esiintyy myös Dani Cohen, joka toimii muinaisen Jemenin juutalaisen musiikkikulttuurin säilyttämisen parissa. Katso tarkemmin http://www.tallinn2011.ee/806/juutalaisen-kulttuurinfestivaali-ariel?event=943. JEDIDUT 1 2011 17
JUUTALAINEN HEART FOR AFRICA -JÄRJESTÖ AUTTAA UGANDAA Ehud Zion Waldoks Yli 65 000 lasta on saanut poliorokotuksen kolmen kuukauden aikana. Se on ollut mahdollista Jewish Heart for Africa -järjestön (JHA) lahjoittamien aurinkovoimalla toimivien jääkaappien avulla, JHA-järjestön toiminnanjohtaja Rachel Ishofsky kertoi puhelimitse Ugandasta. Elokuussa 2009 Uganda todettiin vapaaksi poliosta, mutta viime vuoden syyskuussa WHO totesi pari uutta tapausta. Sen vuoksi Ugandan viranomaiset päätivät rokottaa 2 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Tarvittiin kuitenkin keino säilyttää rokotteet riittävän kylmässä pääkaupungin ja maaseudulla ovelta ovelle kulkeneiden rokotusreittien välissä. Koska JHA:n toimittamista aurinkovoimalla toimivista jääkaapeista oli jo hyviä kokemuksia Ugandan maaseutuklinikoissa, asiassa käännyttiin järjestön paikalliseen henkilöstöön kuuluvan tohtori Samson Wamanin puoleen. Rokotukset suoritettiin kolmen kuukauden aikana. Rokottajat hakivat jääkaapeissa säilytetyt rokotteet ja kulkivat sitten polkupyörällä ovelta ovelle rokottamassa lapset. He eivät menneet vain koteihin, vaan myös leikkikentille ja mm. yhteisiin pesutiloihin löytääkseen kaikki lapset. Kampanjan loppuarvioinnissa todettiinkin, että lapsista oli rokotettu 104 % toisin sanoen kaikkia lapsia ei ollut edes merkitty rekisteriin! Jewish Heart for Africa tarjoaa aurinkovoimateknologiaa valaistukseen, jäähdytykseen ja vesipumppuihin sekä kouluissa että klinikoissa Ugandassa, Etiopiassa ja Tansaniassa. Koska kodeissa poltettu paloöljy aiheuttaa lapsille Aurinkovoimalla toimiva jääkaappi Veden pumppausta ja varastointia aurinkovoimalla keuhko-ongelmia, JHA toivoo myös voivansa varustaa kodit aurinkovoimaa käyttävillä lyhdyillä. Jerusalem Post online 21. tammikuuta 2011 Jewish Heart for Africa (http://www.jhasol.org/) on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on kestävän tekniikan vienti Afrikan maaseudulle. Se toimii yhteistyössä israelilaisten yhtiöitten kanssa, jotka tuottavat kustannustehokasta ja innovatiivista tekniikkaa Itä-Afrikan välittömässä läheisyydessä. Saamansa lahjoitukset järjestö käyttää sataprosenttisesti projekteihinsa Afrikassa. Toiminnalla halutaan myös parantaa Israelin imagoa maailmalla. Kibbutsiliike täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi Israelin suurlähetystö kerää yhteen suomalaisia kibbutsinkävijöitä ja toivoo heidän yhteydenottoaan (Israelin Suurlähetystö, Yrjönkatu 36 A, 00100 Helsinki, puh. 09-6812020, info@helsinki.mfa.gov.il). Yhteydenpitoa varten on perustettu myös facebook-ryhmä Kibbutsivolunteerit. 18 JEDIDUT 1 2011
HALUATKO OSALLISTUA ARKEOLOGISIIN KAIVAUKSIIN ISRAELISSA? M oniin Israelissa tehtäviin arkeologisiin kaivauksiin otetaan mukaan vapaaehtoisia. Työ on kaivamista, lapiointia, saviastianpalasten puhdistusta ym. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kaivausten yhteydessä on yleensä myös paikan historiaa esitteleviä luentoja sekä retkiä muille arkeologisille paikoille ja läheisiin museoihin. Majoitus on läheisissä kibbutseissa tai majataloissa. Seuraavassa on tietoa kesän 2011 kohteista. Näiden lisäksi myös Jerusalemin Siionin vuoren kaivauksille otetaan vapaaehtoisia. Tarkemmat tiedot, ilmoittautumisohjeet sekä linkit kaivausten omille verkkosivuille löytyvät sivulta http://www. mfa.gov.il/mfa/history/early+history+-+archaeology/archaeological_excavations_israel_2011.htm. Khirbet el-maqatir Paikka sijaitsee 15 km Jerusalemista pohjoiseen. Kaivauksissa selvitetään, onko kysymyksessä Joosuan kirjassa mainittu Ain kaupunki, jonka olemassaolo liittyy kysymykseen Raamatun historiankirjoituksen luotettavuudesta. Askelon Askelon on Israelin vanhin tunnettu satamakaupunki, josta on löytynyt mm. rauta- ja pronssikautista sekä persialaista keramiikkaa. Aika: 5.6. 15.7., ilmoittautuminen 5.4. mennessä. Aika: 21.5. 4.6., ilmoittautuminen 29.4. mennessä. Betsaida Hellenistisen ja roomalaisen ajan Betsaidan alta on löytynyt rautakautinen kaupunki, jonka uskotaan olevan muinaisen Gesurin pääkaupunki Absalomin äiti Maaka oli Gesurin kuninkaan tytär. Aika: 22.5. 4.6. ja 12.6. 25.6., ilmoittautuminen jälkimmäiselle jaksolle 26.3. mennessä. Zeitah (Tel Zayit) Paikka sijaitsee Beth Guvrinin laaksossa, Jerusalemista lounaaseen. Kaivauksissa on mm. löydetty kivipiirroksena vanhin tarkasti ajoitettu (900-luku ekr) foinikialaisten akkostosta kehittynyt aakkosto. Tarkoituksena on edetä kaivauksissa assyrialaisten hävitykseen liittyvälle tasolle. Aika: 12.6. 16.7., ilmoittautuminen 2.5. mennessä. JEDIDUT 1 2011 19
Tel Burna Rauta-ajalla paikka oli Juudan ja Filistean rajalla. Sitä on arveltu Joosuan kirjassa Juudan heimolle annetuksi Libnan kaupungiksi, ja kaivausten tarkoituksena on tutkia Filistean läheisyyden vaikutusta esineistöön. Aika: 12.6. 30.6., ilmoittautuminen 1.5.mennessä. Tel Hazor Paikka sijaitsee Galileassa, 5 km Rosh Pinasta pohjoiseen. Toisella vuosituhannella ekr se oli alueen suurin ja tärkein kaupunki, jonka sijainti Egyptin ja Babylonian välisen tien varrella oli strategisesti tärkeä. Salomon jälleenrakentamana se kukoisti assyrialaisten hävitykseen asti. Aika: 19.7. 29.7. Wadi Hamam Khirbet Wadi Hamam on roomalaisajan kylä Galileassa, pari kilometriä Genesaretinjärvestä länteen. Tavoitteena on mm. saada selvyyttä galilealaistyyppisten synagogien ajoitusongelmaan. Aika: 13.6. 15.7., lmoittautuminen 1.6. mennessä. Tel Dor Paikka on kanaanilaisajoista lähtien ollut huomattava satama Tel Avivin ja Haifan välillä. Kaivauksissa jatketaan hellenistisen ja persialaisajan rakennusten tutkimista. Aika: 28.6. 5.8. Khirbet Qeiyafa Paikka on Daavidin aikainen linnoitettu kaupunki Filisteasta Jerusalemin suuntaan kulkeneen päätien varrella todennäköisesti Raamatussa mainittu Saaraim. Löydöt osoittavat, että paikka on ollut asuttu 900-luvulla ekr. Jedidutissa 1/2010 oli kirjoitus sieltä löytyneestä savitaulunpalasta, jossa on vanhin tunnettu hepreankielinen kirjoitus. Tell es-safi Paikka sijaitsee Jerusalemin ja Askelonin puolessavälissä, ja se on tunnistettu Gatiksi, Goljatin kotikaupungiksi. Paikalta on löytynyt mm. vanhimmat tunnetut piirityslaitteet sekä varhaisia filistealaisia piirtokirjoituksia. Kaivauksissa jatketaan pronssi- ja rautakautisten kerrosten tutkimista. Aika: 3.7. 29.7., lmoittautuminen 1.5. mennessä Aika: 12.6. 22.7. 20 JEDIDUT 1 2011