Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 8/2011/1 Dnro ISAVI/250/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.1.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Juankoski HAKIJA Toivanen Mikko, Toivanen Riitta ja Toivanen Sakari Hankamäentie 1217 73710 Viitaniemi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 37 lypsylehmää, 16 hiehoa, 40 lihanautaa ja 18 nuorkarjaa <6 kk. Laajennuksen jälkeen tilalla on 45 lypsylehmää, 20 hiehoa, 270 lihanautaa ja 60 nuorkarjaa <6 kk (706 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän tai 80 lihanaudan eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 200 lihanaudan eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 14.10.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 21.10.2010. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Pellon vuokrasopimuksia on tehty 4 (32 ha) ja lannan levityssopimuksia 4 (70,7 ha) sekä vuokrasopimus 850 m 3 :n lietesäiliön käytöstä.
Maatila sijaitsee Ala-Siikajärvi-Vuotjärvi rantaosayleiskaava-alueella. Kaavassa talouskeskus on maatilojen talouskeskusten aluevarauksena (AM) ja sen ympäristö MT varauksella (maatalousvaltainen alue). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Juankosken kaupungin Viitaniemen kylässä, Toivala -tilalla (kiinteistötunnus 174-416-17-3). Tilakeskus sijaitsee noin 200 metrin päässä Hankamäentiestä ja noin 14 km päässä kuntakeskuksesta. Uudesta eläinsuojasta mitattuna lähin naapuri on noin 240 metriä kaakkoon sijaitseva maatila. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2010 2015. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Tilalla tuotetaan lihaa 99 000 kg/a ja maitoa 500 000 kg/a. Laajennettu toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2011. Tilakeskukseen rakennetaan uusi nautakasvattamo, uusi lietesäiliö, laakasiilon laajennus ja komponenttivarasto. Tilalle rakennetaan lihakarjalle uusi 272 -paikkainen kasvattamo. Tällöin vanhaan tuotantorakennukseen jää paikat lypsylehmille, hiehoille, vasikoille ja 28 paikkaa lihanaudoille. Talouskeskuksessa on ennestään kolme lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 850 m³, 680 m³ ja 364 m 3. Lisäksi rakennetaan yksi 2 472 m³:n säiliö. Kaikki säilöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään altapäin. Lietekuilujen tilavuudet ovat yhteensä 1 388 m 3. Nykyisen eläinsuojan WC-vedet johdetaan lietesäiliöön ja uuden joko umpisäiliöön tai rakennetaan kompostikäymälä. Eläinsuojien pesuvedet ja maitohuoneen jätevedet johdetaan lietesäilöön. Säilörehua tehdään 1 150 t/a esikuivattuna laakasiiloon. Tilan laakasiiloja laajennetaan 642 m 2. Puristeneste johdetaan siiloista lietesäiliöön. Vesi otetaan Viitaniemen vesiyhtymän verkosta. Lannanlevitykseen on käytettävissä 160,8 ha peltoa, josta 57,91 ha on omaa ja 32,06 vuokrapeltoa ja 70,83 ha sopimuspeltoa. Kaikki liete levitetään kasvukaudella multaimella varustetulla lietevaunulla. Tilalle on hankittu valuma-altaalla varustettu 6 200 litran 2-vaippapolttoainesäiliö vuonna 2010. Säiliö on lukittu ja varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot Honkajoelle. Eläimiä kuljettava kuorma-auto käy tilalla 4 kertaa / 2 kuukauden välein, rehurekka käy 1 2 kertaa kuukaudessa ja maitoauto joka toinen päivä. Lanta (n. 400 kuormaa/a) ja säilörehu ajetaan traktorilla. Suurin osa traktoriliikenteestä tapahtuu tilakeskuksesta suoraan ympäröiville pelloille. 2
3 Jätteet ja niiden käsittely: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 5 200 m 3 lietesäiliö, pelloille lannoitteeksi 02 01 03 pilaantunut rehu 26 m 3 pellolle lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 9 kpl nautojen keräily, Honkajoki 20 03 01 yhdyskuntajäte 20 01 01 paperi ja pahvi 20 01 21* loisteputket 13 02 06* jäteöljyt 300 kg kunnan ongelmajätekeräys 16 06 01* akut 02 01 04 muovi 200 kg kaatopaikka/muovikeräys 02 01 10 metalliromu 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnasta ei aiheudu mainittavaa haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin pinta kuorettuessaan estää hajut. Lietteen sekoituksen ja ajon yhteydessä syntyy hajuja, jotka eivät poikkea normaaleista lannanlevitysajan hajuista. Kasvattamon ilmanvaihto vie sisätiloista tulevat hajut riittävän ylös. Normaalista poikkeavaa melua ei aiheudu. Kaikki jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan levityksessä noudatetaan huolellisuutta ja ympäristötukisopimuksen määräyksiä. Päästöjä vesistöön ei synny. Lannan ajon yhteydessä syntyy pieniä määriä typpipäästöjä. Lannan levityskaluston kunnosta huolehditaan. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tilalla toimitaan ennalta ehkäisevästi, vierailuja rajoitetaan ja vierailijoilta vaaditaan suojavaatetus. Hygieniasta huolehditaan. Mahdollisen tautiepäilyn kohdalla otetaan yhteyttä eläinlääkäriin. Rakennustyömaalla ja valmiissa rakennuksessa pidetään asianmukaista sammutuskalustoa Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Tuotannossa käytetään parasta järkevää käyttökelpoista tekniikkaa.
4 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 15.11. 15.12.2010 Juankosken kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.11.2010 Koillis-Savo nimisessä lehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juankosken kaupungilta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa lausunnossaan, että lannan ja jätevesien varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Haittaeläimiä, kuten rottia ja lintuja, tulee torjua rehuhygienian johdosta ja rakenteiden likaantumisen sekä vahingoittumisen estämiseksi. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvilla alueilla, tulisi karjan kulkua rajoittaa siten, että eläimet eivät pääse veteen aiheuttamaan hygieniahaittaa. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet tulisi varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Tilalla kuolleet eläimet tulisi toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi luvan omaavaan eläinjätteen käsittelylaitokseen. Raadot tulisi säilyttää ennen poiskuljetusta tiiviillä alustalla huolellisesti peitettynä. Kaavin kunnan ympäristölautakunta Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena puoltaa haetun ympäristöluvan myöntämistä seuraavin kommentein: - Tilalla ei ole entistä ympäristölupaa, eikä tila ole tehnyt ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukista ilmoitusta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä. - Lietesäiliön ympärille laitettavaan salaojaputkistoon on laitettava tarkastuskaivo, josta tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa roudan sulamisen jälkeen rakenteiden tiiviys. - Nykyisen eläinsuojan WC-vesien käsittely tulee muuttaa niin, että vedet käsitellään jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti, mikäli se on teknisesti kohtuullisin kustannuksin mahdollista. - Merkittävä osa tilan lannan levitykseen käytettävistä pelloista on vuokra- tai sopimuspeltoja. Tilan omat pellot eivät riitä lannanlevitysalaksi. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tilan käytössä on aina riittävästi lannan levitykseen peltopinta-alaa. Tällöin lanta voidaan hyödyntää kokonaan lannoitteena eikä tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan tehdystä lannanlevityksestä ravinteiden huuhtoutumisriskiä. - Polttoaineen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että mahdolliset vuodot ja roiskeet voidaan kerätä talteen.
5 Juankosken kaupunginhallitus yhtyy Kaavin ympäristölautakunnan lausuntoon. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa nautakasvattamon ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Vesienhoitosuunnitelmien mukaisessa tilan luokittelussa Vuotjärvi kuuluu hyvään luokkaan. Toivasten eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Vuotjärven, minne eläinsuojasta on matkaa noin 200 metriä. Tämä edellyttää kuitenkin, eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Toivasten eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.621 kuormitusta, kun tilan toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Naapureiden läheisyyden huomioon ottaen tulee eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn kiinnittää erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti, jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumista. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Polttoaineille on rakennettava tiivis esim. betoninen tankkausalusta. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Mikko Toivaselle, Riitta Toivaselle ja Sakari Toivaselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Toivala-tilalla (174-416-17-3) Juankosken kaupungin Viitaniemen kylässä. Nautakasvattamon ja lypsykarjatuotannon eläinyksikkömäärä on 923. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestäviä. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin,
että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Uusi lietesäiliö on tehtävä hakemuksen "pääpiirustus nro 5" (28.9.2010, MK 1:100 ja 1:20) mukaisesti. Lietesäiliön on oltava alta täytettävä. Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkureittien sekä jaloittelutarhan on oltava kovapohjaisia niin, että niihin mahdollisesti kertynyt lanta voidaan poistaa. Karjan pääsy rantaalueille, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja niiden seurauksena vesistön pilaantumista, on estettävä esimerkiksi aitaamalla. 6 Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 2. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että tilalla on käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lietteen ja lannan levityssuunnitelmassa on oltava muun muassa selvitys levitysalueiden sijainnista, pohjavesien ja talousvesikaivojen suojaamiseksi tarpeellisista suojavyöhykkeistä, liete-
lannan levitysmenetelmistä, levitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Suunnitelma on esitettävä tarvittaessa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Eläinsuojan WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Vesien käsittely tulee toteuttaa jätevesiasetuksen vaatimusten mukaan 1.1.2014 mennessä. Eläinsuojan WC-vedet voi levittää peltoon vain, mikäli ne on kalkkistabiloitu sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen ph yli 12:sta kahden tunnin ajaksi. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.
Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Muutoksista ilmoittaminen 8. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Rantaosayleiskaavassa alue on varattu maatalouskäyttöön. Uudesta eläinsuojasta on lähimpään naapuriin matkaa noin 240 metriä. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 2,7 lihanautaa, 3,5 vasikkaa (ikä 6 12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 160,8 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 145,8 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan
varastotilaa käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien 6 688 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 5 670 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään betoni alustalla ja tiiviisti peitettynä. Tilan polttoainesäiliö on kaksivaippainen, varustettu suoja-altaalla, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Tankkauspaikalle on määrätty tehtäväksi tiiviit pohjat. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Lietelannan levityksessä parasta tekniikkaa edustavat letku- ja sijoituslaitteistot. Eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupamääräysten perustelut 9 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläimiä laidunnettaessa on syytä huolehtia siitä, ettei ravinteita pääse tarpeettomasti valumaan vesistöön. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lietelantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 146 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän vuoksi lietteen levityssuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös sellaisia lietelannan levittämistä koskevia ympäristönsuojeluvelvoitteita, joita luvan saajan on lannanlevitystä koskevassa sopimustoiminnassaan noudatettava. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Suunnitelma palvelee myös yleisemmin luvan ja levitystoimintojen valvontaa. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellai-
nen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa.
11 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.1.2021 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtionhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 250 lypsylehmälle tai alle 400 lihanaudalle, asetuksen mukainen maksu on 1 740 euroa.
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen Tiedustelut: asian esittelijä Helka Markkanen, puh. 040 586 8502
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.2.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.