1(11) Sisäilman VOC-, mikrobi- ja haitta-ainenäytteet 25.9-10.10.2018 Luolavuoren koulurakennus Luolavuorentie 36 20720 Turku Raportti 12.12.2018
2(11) 1. LÄHTÖTIEDOT Toimeksiantaja: Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Tilapalvelut Vs. Kiinteistöpäällikkö Soile Viiri Linnankatu 90 E 20100 Turku Kohde: Koulurakennus Luolavuorentie 36 20720 Turku Tutkimuksen suorittaja: Raksystems Insinööritoimisto Oy Leaf Center Kärsämäentie 35 20360 Turku Kohteen kuvaus: Tutkimuskohteena oli kiviainesrakenteinen koulurakennus. Tehtävä: Tehtävänä oli selvittää kiinteistön käyttäjiltä tulleiden sisäilman laatuun kohdistuvien epäilysten mahdolliset aiheuttajat. Epäpuhtauksien mahdollista olemassa oloa tutkittiin VOC-näyttein (ilma- ja materiaalinäytteet), mikrobinäyttein (pintasively- ja materiaalinäytteet) ja haitta-ainenäyttein. Näytteitä otettiin niistä luokkatiloista, joissa oli käyttäjien toimesta havaittu poikkeavuutta sisäilman osalta. Lisäksi selvitettiin kesällä 2018 tehdyn kuntoarvion lisätutkimuksena ulkoseinän sementtikuitulevyjen halkeamisen syytä sekä vanhan vesikatto osan paikkaustarpeiden syytä. Aika: Tutkijat: 18.9. 21.9.2018, VOC-ilma ja materiaalinäytteet, mikrobinäytteet ja haittaaine näytteet. 24.9.2018, ulkoseinälevytysten ja vesikatteen vaurioiden syyn tutkiminen. Kari Hassinen Rakennusterveysasiantuntija RTA ja Janne Sampalahti RI Raksystems Insinööritoimisto Oy
3(11) Tutkimusten perusteita: Koulurakennuksessa on käyttäjiltä tullut sisäilman laatuun liittyviä huomioita useista luokista. Luokat 224 ja 252 on poistettu käytöstä tiloissa havaitun epämiellyttävän hajun vuoksi. Kohteessa suoritettiin katselmus yhdessä koulun rehtorin, laitosmiehen ja rakennusterveysasiantuntijan kanssa 4.9.2018. Kohdekäynnin perusteella valittiin sisäilman laatua selvittävien näytteidenotto menetelmät. Pintasivelynäytteet otettiin 19.9.2018 luokkahuoneista 224, 252 ja 277 sekä vertailunäyte 2-krs käytävältä 200. Sivelynäytteillä pyrittiin selvittämään mahdollisia mikrobiepäpuhtauksia tiloista. Materiaalinäytteitä otettiin 20.9.2018 luokkahuoneen 252 kattopinnan tojalevystä ja alakattolevyn yläpinnasta (akustolevy). Samassa yhteydessä tutkittiin tojalevyn pinnassa olleen bitumisivelyn haitta-aineet PAH ja Asbesti. Suurimman näytteidenottomäärän aiheutti luokkien sisäilmassa havaittu muovimainen haju. Hajun lähdettä tutkittiin koulun osalta luokista 252, 224, 228, 231, 233, 235, 261, 263, 264, 277, 229 sekä toimistosta 220, liikuntasalista ja IPPE eteistilasta ja luokkatilasta ottamalla ilmasta VOC-näytteet. Materiaalinäytteet VOC analyysiä varten otettiin tiloista 224, 252, 261 ja 277.
4(11) 2. PINTASIVELY- JA MATERIAALINÄYTTEET MIKROBIANALYYSÄ VARTEN Pintasivelynäytteiden otto suoritettiin tasopinnoilta 10 x 10 cm 2 alalta. Näytteiden otolla pyritään selvittämään, onko sisäilmassa mahdollisesti mikrobeja, jotka viittaisivat kosteusvaurioon. Käytetyt tutkimus- ja mittalaitteet: Pintasivelyputket ja puikot, Turun yliopisto, Aerobiologian laitos. TUTKIMUKSEN LAAJUUS Sivelynäytteiden osalta tutkimus kohdistui tiloihin, joissa oli havaittu tiloissa oleskelevien toimesta poikkeavaa hajua. Tutkittavat huonetilat olivat 277, 252, 224 ja käytävä 200. Materiaalinäytteet otettiin luokan 252 alakaton akustolevystä ja yläpohjan alapinnassa olevasta tojalevystä Tehdyt havainnot: Tilassa ei kohdekäynnin yhteydessä tehty havaintoja poikkeavasta mikrobiperäisestä hajusta tai havaittu poikkeavia muutoksia rakenteiden pinnoilla. Käytetyt elatusalustat: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit (Asumisterveysohje, 2003) mallasuuteagar (MEA); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit (Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas,1990). dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18); kserofiiliset sienet (Asumisterveysohje, 2003) Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin esiaktiivisuusvaatimus on aw = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: Kasvatuslämpötila 25 C Kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10-14 vrk. Analyysi: Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa ei käytetä asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, ohje 8/2016), STM:n Asumisterveysohjeen /2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2003) ohjeistusta
5(11) Pintasively näytteet: Näytekohta Tulkinta 1. Luokka 277 Ei epäiltävissä mikrobikasvustoa 2. Luokka 252 Ei epäiltävissä mikrobikasvustoa 3. Luokka 224 Ei epäiltävissä mikrobikasvustoa 4. Käytävä 200 Vertailunäyte Ei anneta lausuntoa Vertailunäytteen analysointi tulosta käytetään vain tutkittavien näytteiden analysoinnissa ja siitä ei anneta erillistä lausuntoa. Sivelynäytteissä ei tehty havaintoja poikkeavista mikrobimääristä tai kosteusvaurioita indikoivista mikrobeista. Analyysivastauksista selviää kohonneita bakteeripitoisuuksia tiloista, jotka ovat yleensä peräisin tilojen normaalista käytöstä, runsaat pitoisuudet kielivät riittämättömästä siivoustasosta tai ilmanvaihdon puutteista. Materiaalinäytteet: Näytekohta Tulkinta 1. Luokka 252, akustolevy Ei epäiltävissä mikrobikasvustoa 2. Luokka 252, tojalevy Ei epäiltävissä mikrobikasvustoa Materiaalinäytteissä ei tehty havaintoja poikkeavista mikrobimääristä tai kosteusvaurioita indikoivista mikrobeista.
6(11) 3. PAH JA ASBESTINÄYTTEET Luokkatilan yläpohjan tojalevyn bitumisivelystä otettiin materiaalinäytteet haittaainetutkimusta varten. Tutkimuksessa selvitettiin mahdollinen Asbestin ja PAH yhdisteiden olemassa oloa. Näytteessä ei havaittu asbestia ja PAH pitoisuus oli vähäinen. 4. SISÄILMAN VOC VOC näytteet ilmasta otettiin iltapäiväkerhon IPPE eteistilasta ja luokasta, koulun osalta luokista 252, 224, 220, 228, 231, 233, 235, 261, 263, 264, 277 ja 229 sekä liikuntasalista ja toimistosta 220. Asumisterveysasetus ( STM 2016) Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja on 400 µg/ m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/ m 3. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidiodi di-isobytyraatti (TXIB) 10 µg/ m 3 2-etyyli-1-heksanoli (2-EH) 10 µg/ m 3 Naftaleeni ei saa esiintyä hajua, 10 µg/ m 3 Styreeni 40 µg/ m 3 Kohteessa otettujen VOC näytteiden analyysitulosten valossa havaittiin, että TVOC ei ole ylittänyt asumisterveysasetuksessa määriteltyä toimenpiderajaa minkään tilan kohdalla. TVOC näytteissä pitoisuus vaihteli 16 106 µg/m 3 välillä, kun asetuksen mukainen toimenpideraja on 400 µg/m 3. Myöskään mikään yksittäinen VOC-yhdiste ei ylittänyt asumisterveysasetuksen mukaista toimenpiderajaa.
7(11) 5. RAKENNUSMATERIAALIN VOC, FLEC-MITTAUKSENA Muovimattojen VOC pitoisuutta selvitettiin ottamalla lattiapinnoitteesta noin 150 x 150 mm 2 suuruinen muovimattoa ja kiinnitysliimaa sisältävä pala FLEC tutkimusta varten. Näytteiden perusteella selvitetään pinnoitemateriaalin sisältämiä VOC pitoisuuksia. Materiaalinäytteet otettiin luokkahuoneista 224, 252, 277 ja varastosta 261. Tiloiksi valittiin aistinvaraisesti eniten muoville tuoksuvat tilat. Analyysituloksissa havaittiin korkeimpia yhdistepitoisuuksia hiilivetyjen ja 2-etyyli-1- heksanolin osalta. 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuuden tulisi olla alle 50 µg/m 3. Ikääntyessä muovimattopinnoitteissa alkaa kemiallinen hajoamisprosessi ja tämän johdosta eri yhdisteiden pitoisuudet kasvavat. 2-Etyyli-1-Heksanolin VOC, FLEC pitoisuuden ylitys tapahtui varaston 261 osalta (51 µg/m 3 ). Muiden näytteiden kyseiset pitoisuudet vaihtelivat välillä 29 45 µg/m 3. 6. MUUT HAVAINNOT Ulkoseinien ulkopuolisessa tiilimuurauksessa on runsaasti erilaisia halkeamia tai puutteita muuraussaumoissa. Tämän vuoksi suoritettiin ns. merkkiainekoe 2-krs luokan 252 ulkoseinään. Merkkiainekokeessa havaittiin, että vuotoilmaa pääsee kulkeutumaan ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan ikkunalautojen alapuolelta ja betonipilareiden/ulkoseinän liittymistä. 7. YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA Kohonneita tai poikkeavia mikrobipitoisuuksia ei havaittu sively- tai materiaalinäytteissä. Ilmanäytteiden VOC pitoisuudet eivät ylittäneet yhdessäkään näytteessä asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajoja. Luokkahuoneista otettujen materiaalinäytteiden VOC pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella. Raja-arvo ylittyi varaston kohdalla. Muovimattojen FLEC mittaustulokset viittaavat, että matoista haihtuu sisäilmaan yhdisteitä lähinnä 2-etyyli-1-heksanolia, jonka vuoksi tilojen muovimattopinnoitteet on syytä uusia. Haitta-aine näytteissä ei havaittu asbestia tai kohonnutta PAH pitoisuutta. Aistinvaraisesti arvioituna voimakasta pistävää hajua esiintyi kaikissa tutkituissa tiloissa.
8(11) Suositeltavat korjaustoimenpiteet: Vanhan koulurakennusosan ikkunoiden liittymissä ulkoseiniin havaittiin runsaasti epätiiveyttä ikkunalautojen alapuolella. Suositellaan tiivistämään kaikista vanhan kouluosan luokista ikkunoiden/seinän liittymät. Koska tiivistystyön onnistumisen varmistamiseksi joudutaan irrottamaan ikkunalinjan alapuolella olevia sähköhyllyjä, voidaan samassa yhteydessä tiivistää sähköjohdotusten läpiviennit. Kaikkiin tutkittuihin tiloihin on suositeltavaa uusia muovimattopinnoitteet. Muovimattojen uusimistyön yhteydessä tulee varmistaa, ettei vanhoja muovimattoliimoja ole imeytynyt betoniin. Mikäli muovimattoliimaa on imeytynyt betoniin, voidaan korjaustöissä käyttää seuraavia menetelmiä: Betonilaatan jyrsintä noin 20 mm syvyyteen + tasoite tai vaihtoehtoisesti betonipinnan timanttilaikkahionta + vedeneriste + ulkoseinä ja lattiarakenteen nurkkasauman tiivistys nurkkavahvikekankaalla vedeneristeen toimittajan ohjeiden mukaisesti. IPPE tilojen lattioiden muovimaton uusimistyön yhteydessä käytetään vedeneristysmenetelmää maasta nousevan kosteuden vuoksi. Lisätutkimustarpeet: Ammoniakki- ja formaldehydi- pitoisuusmittaukset IPPE tilan luokkahuoneesta, huonetiloista 220, 224, 252, 231, 261 ja 277. Ammoniakkia esiintyy yleensä ulkoseinien läpi tulevan vuotoilmavuotojen yhteydessä. Formaldehydiä esiintyy yleisesti lastulevyjen liimoissa, toimistokalusteissa, tietokoneiden näytöissä jne. 8. KUNTOARVION RS 15 LISÄSELVITYSTYÖT Kesällä 2018 suoritetussa Kuntoarvio RS 15 on lisätutkimustarpeiksi määritelty vanhan kouluosan vesikatteen vaurioitumisen syyn selvitys sekä laajennusosan julkisivuverhouksien sementtikuitulevyjen halkeamisen syyn selvitys. Koulun vesikatteena on rivipeltikate. Katetta on jouduttu paikkaamaan ja paikkamaalaamaan runsaasti. Metallinen vesikate lämpö laajenee voimakkaasti lämpötilavaihtelujen vuoksi. Tarkastuksessa havaittiin, että aluslaudoituksissa on kiinnitysnaulojen lisäksi vanhoja poistamattomia nauloja. Naulat ovat koholla aluslaudoituksesta, jonka vuoksi vesikatteeseen kohdistuu pistemäistä rasitusta naulojen kohdalla, kun vesikaton päällä on lunta. Peltikate lämpö laajenee ulkoilman lämpötilan mukaan, jolloin peltikatteen lämpöliikkeen vuoksi kohollaan olevat naulankannat vaurioittavat katteen alapintaa. Aluslaudoituksen naulaukset ovat kohonneet rakennuksen elinaikana myös lämpöliikkeiden johdosta. Vesikatteen uusimistyö on ajankohtainen. Julkisivuverhouksena on osittain käytetty sementtikuitulevyä. Suurissa levyissä on levyn keskellä pystysuuntainen halkeama. Sementtikuitulevyt lämpölaajenevat lämpötilo-
9(11) jen mukaan, jolloin levyjen koko muuttuu. Levyt on kiinnitetty ruuveilla levyjen reunoista ja keskeltä. Asennustyön yhteydessä levyihin on pitänyt porata reiät ruuvia varten. Reikien koko on kuitenkin ollut riittämätön lämpöliikkeiden suuruuteen verrattuna. Ulkolämpötilojen ääripäissä on reikien sallima elämisvara loppunut, jolloin levyt ovat halkeilleet keskeltä levyä. Halkeamisen syntymistä on myös edes auttanut levyjen keskellä olevat kiinnitysreiät. Ulkoverhouslevyjen uusimistyön yhteydessä voidaan lisätä ruuvikiinnitysrivien määrää sekä tehdä isommat kiinnitysreiät. Kuva 1. Pysty suuntaisia halkeamia sementtikuitulevyissä. Kuva 2. Kiinnitysruuveja
10(11) Kuvat 3 ja 4. Epätiiveyksiä ikkunalautojen alapuolella ja pilariliittymissä. Kuvat 5 ja 6. Vedenvalumajälkiä luokan 252 ulkoseinällä. Kosteus on tiivistynyt betonipalkin pintaan. Yläpohjan alapinnassa on käytetty lämmöneristeenä tojalevyä joka on käsitelty bitumiliuoksella. Kuva 7. Yläpohjan bitumisivelystä on valunut pisaroita akustointilevyn yläpintaan
11(11) Turku 12.12.2018 Raksystems Insinööritoimisto Oy Kari Hassinen Rakennusterveysasiantuntija RTA Raksystems Insinööritoimisto Oy Kärsämäentie 35, 20360 Turku P. 030 670 5559 kari.hassinen@raksystems.fi Liitteet: Analyysivastaus materiaalinäyte 9.9.2018, Turun yliopisto aerobiologian yksikkö Analyysivastaus pintanäyte 9.9.2018, Turun yliopisto aerobiologian yksikkö Analyysivastaus Sisäilma VOC 4.10.2018, MetropoliLab Testausseloste Rakennusmateriaali FLEC 4.10.2018, MetropoliLab PAH analyysi, Labroc Oy Asbesti analyysi, Labroc Oy Pohjapiirustukset joihin merkitty näytteiden otto paikat.