KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari julisti ylösnoussutta Herraa, ja paljon kansaa kääntyi kristityiksi.
Kastetut kristityt kokoontuivat koteihin ehtoollisen viettoa varten. Paavali ja monet muut levittivät Jumalan sanaa Rooman valtakunnassa. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta. Rooman keisarit alkoivat vainota kristittyjä.
KRISTINUSKO ROOMAN VALTIONUSKONNOKSI - 300-LUKU Keisari Konstantinus Suuri näki näyn. Hän voitti taistelun ja kiitokseksi Jumalalle alkoi suosia kristinuskoa v. 313. Lopulta kristinuskosta tuli koko Rooman valtionuskonto v. 380
LÄHETYSTYÖ KESKIAJAN ALUSSA EUROOPPA KÄÄNTYY Munkit tekivät lähetystyötä germaanien ja muiden kansojen parissa. Lopulta koko Eurooppa kääntyi kristinuskoon. Kansa kastettiin suurissa joukkokasteissa. Ihmisten käsitys kristinuskosta jäi melko pinnalliseksi. Keskiajalla kirkoissa messu oli latinan kielellä. Kirkkojen seinät olivat lukutaidottoman kansan köyhien Raamattu.
LUOSTARIEN SYNTY JA LUOSTARILAITOS Monet kreikkalaiset olivat sitä mieltä, että henki on tärkein, ei ruumis. Egyptissä kristityt erakot pakenivat autiomaahan. Entinen upseeri Pakomios kokosi kristityt erakot ensimmäiseen luostariin. Luostarisäännöt: - köyhyys - naimattomuus - kuuliaisuus
Benedictus Nursialainen kehitti lännen luostarisäännön: Rukoile ja tee tee työtä. Luostarit levittivät uusia taitoja, opettivat lukemaan ja auttoivat köyhiä ja sairaita. LUOSTARIEN MONET TOIMINNOT KESKIAJALLA Sivistys kirjojen kopiointi lukutaito teologinen tutkimus Hartaus hetkipalvelukset katkeamaton rukous Maatalous luostarin oma ravinto yrtit viljelytapojen kehittäminen oluen, viinien ja liköörien kehittäminen Auttaminen sairaanhoito köyhien auttaminen
KAUPUNKIEN VELJESKUNNAT Keskiajalla syntyi paljon kaupunkeja ja niiden väkimäärä lisääntyi. Luostarit olivat kuitenkin maaseudulla (esim. benediktiinien luostarit). Kaupunkien ihmisiä tavoittamaan syntyi kaksi sääntökuntaa: 1. Fransiskaanit 2. Dominikaanit Näiden munkit saavat ruokansa ihmisiltä, eivätkä he itse viljelle maata. Siksi heitä sanotaan usein kerjäläisveljestöiksi (vaikka he EIVÄT kerjää kaduilla). FRANSISKAANIT perustajana italialainen Fransiskus Assisilainen, Jumalan pieni köyhä pyrkimys täyteen köyhyyteen esim. vaihtoi vaatteita kerjäläisen kanssa rakkaus luontoon ja eläinrakkaus fransiskaaneilla on harmaa kaapu: harmaat veljet köyhien ja sairaiden auttaminen DOMINIKAANIT perustajana espanjalainen Dominicus pappisveljeskunta, eli pitävät jumalanpalveluksia, saarnaavat ja ottavat vastaan ripittäytymisiä kaapu on musta: mustat veljet heitä sanotaan huumorilla Herran koiriksi (latinaksi Domini canes)
KESKIAIKA Varhaiskeskiaika oli levotonta aikaa. Pelottavat viikingit tekivät ryöstö- ja tuhoamisretkiä Lopulta viikinkikuninkaat kääntyivät kristinuskoon ja kukistivat pakanallisina pysyneet. Vanhat epäjumalien kuvat poltettiin ja entisten uhripaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja.
Kirkko jakautui kahtia vuonna 1054 läntiseen katoliseen kirkkoon itäiseen ortodoksiseen kirkkoon Ristiretkiä tehtiin katolisen kirkon alueelta 1. Jerusalemin valloittamiseksi takaisin muslimeilta. 2. Muslimimerirosvoja vastaan. 3. Euroopan viimeisten pakanakansojen käännyttämiseksi (mm. suomalaiset). 4. Ortodokseja vastaan.
KIRKKORAKENNUSTYYLIT BASILIKATYYLI hallimaisuus roomalaisen kauppahallin rakenne antiikki ja alkukeskiaika BASILIKATYYLI Tässä Konstantinuksen basilika, Rooma, Italia ROMAANINEN TYYLI Pyörökaari pyörökaaret: paksut kiviseinät linnamaisuus seinillä maalauksia pyhimyksistä ja Raamatun kertomuksista keskiaika ROMAANINEN TYYLI Tässä Speyerin katedraali, Saksa
GOOTTILAINEN TYYLI Suippokaari suippokaaret: keveät ja korkeat rakenteet, joilla paino jaettiin kirkot korkeita ikkunoissa upeita lasimaalauksia myöhäiskeskiaika GOOTTILAINEN TYYLI Tässä Reimsin katedraali, Ranska RENESSANSSITYYLI antiikin uudelleen syntyminen, vaikutteita antiikin temppeleistä pylväät, päätykolmio ja kupolit: Antiikin temppeleistä vaikutteet uuden ajan alku (1400-1500-luvut) RENESSANSSITYYLI Tässä Pietarinkirkko, Rooma, Italia
KATOLINEN KIRKKO Suurin kirkkokunta, noin 1,3 miljardia ihmistä. Johdossa paavi eli Rooman piispa nykyinen paavi on argentiinalainen Fransiskus Vatikaanivaltio Roomassa (maailman pienin valtio) paavin vaakunassa on avaimet ristissä Pietarinkirkko Vatikaanivaltio, Rooma, Italia Jeesus antoi opetuslapselleen Pietarille ns. avainten vallan eli antaa anteeksi syntejä tai olla antamatta anteeksi. Katolisen näkemyksen mukaan paavi on Pietarin seuraaja. Seitsemän sakramenttia eli pyhää toimitusta: kaste konfirmaatio eli vahvistus ehtoollinen avioliitto rippi eli syntien tunnustaminen papille ja papin antama synninpäästö papiksi vihkiminen sairaan voitelu Sääntökunnat eli munkki- ja nunnajärjestöt ovat tärkeitä katolisen kirkon elämässä: 1. Hiljaisuuteen ja rukoukseen keskittyvät sääntökunnat. Nunnat ja munkit elävät luostareissa. 2. Ulospäinsuuntautuvaan toimintaan keskittyvät sääntökunnat. Nunnat ovat usein opettajia, avustustyöntekijöitä, lastenhoitajia tai sairaanhoitajia. Munkit ovat usein pappeja, opettajia tai avustustyöntekijöitä. Pyhiinvaellukset Roomaan paavin luo Israeliin ja Jerusalemiin Neitsyt Marian ilmestymispaikoille
Pyhäinjäännökset eli pyhimysten luiden ja vaatteiden palat Neitsyt Marian (=Jeesuksen äidin) ja muiden pyhimysten kunnioitus ja rukoilu. Pyhimykseksi pääsyn ehtoja: marttyyrikuolema eli kuolema uskon puolesta ihmeiden teko esikuvallinen elämä (=oikein hyvä kristityn elämä) ORTODOKSINEN KIRKKO Ortodoksinen kirkko on itäinen kristinuskon haara. Venäläinen risti Jumalanäidin (=Marian) ja muiden pyhien kunnioitus Ikonit ( ikkuna taivaaseen) Ikoniseinä erottaa alttarin Tuohuskynttilä (mehiläisvahasta) Kirkossa seistään. Ei urkuja vain ihmisen laulu, kuoro tärkeä. Kirkkojen torneissa liekin muoto (muoto ei tule sipulista) Seitsemän sakramenttia Papit ja piispat miehiä. Pappi saa olla naimisissa, piispa ei. Pääsiäisen keskeisyys: Jumalanäiti Maria ja Jeesus-lapsi -ikoni Tuohuskynttilä Liekkikupoli ennen pääsiäistä 1½ kuukauden paasto (ei lihaa, ei makeaa) pääsiäisyönä pitkä jumalanpalvelus sitten syödään herkkuruokia (lihaa ja makeaa, esim. pasha) Liekkikupolit Tuohuskynttilöitä Tuohuskynttilän liekki kuvaa ylös nousevaa rukousta Ristisaatot ja vedenpyhitykset Suomessa kaksi luostaria: Uuden Valamon munkkiluostari Heinävedellä Savossa ottaa vastaan turisteja ja kurssilaisia Lintulan nunnaluostarissa keskitytään luostarielämään