Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu Pikkuparlamentti, 24.1.2008 Peter Lund 2007
EU:n energia- ja ilmastotavoitteet EU ( AN ENERGY POLICY FOR EUROPE, 2007) pyrkii seuraaviin sitoviin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna, 30% jos kv. sopimus saadaan aikaan Suomi trendi +20% > -15%? 20% pienennys energiakulutuksessa Suomi trendi +12% -15 %? 20% primäärienergiasta uusiutuvia energialähteitä Suomessa 25% primäärienergiasta mahdollisuus >40%? Suomessä 30% sähköstä mahdollisuus >50%? 10% (min) liikenteen polttoaineista biopohjaisia YK:n ilmastosopimuksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60-80% vuoteen 2050 mennessä Peter Lund 2007
EU:n jäsenmaille asettamat tavoitteet 23.1.2008 Reduction target in sectors not covered by the EU ETS compared to 2005 Share Renewables in the final energy demand by 2020 AT -16.0% 34% BE -15.0% 13% BG 20.0% 16% CY -5.0% 13% CZ 9.0% 13% DK -20.0% 30% EE 11.0% 25% FI -16.0% 38% FR -14.0% 23% DE -14.0% 18% EL -4.0% 18% HU 10.0% 13% IE -20.0% 16% IT -13.0% 17% LV 17.0% 42% LT 15.0% 23% LU -20.0% 11% MT 5.0% 10% NL -16.0% 14% PL 14.0% 15% PT 1.0% 31% RO 19.0% 24% SK 13.0% 14% SI 4.0% 25% ES -10.0% 20% SE -17.0% 49% UK -16.0% 15% Tasapuolinen ehdotus Mitä jo tehty uusiutuvissa Lisämahdollisuudet Taloudelliset resurssit Painoa ehdotuksen strategiseen tulkintaan Esim. miten tulkita numerot, teknologiamahdollisuudet,yms Suomen kohdalla laajennettava uusituvien käsitettä ja mietittävä tehokkaampia ohjauskeinoja
Perinteinen näkemys uusiutuviin energialähteisiin Suomessa Sotien jälkeen pääosa Suomen energiasta puuta ja vettä 1960: lämmitys perustui puuhun (85%) ja sähkö vesivoimaan (50%) 70-luku: ydinvoima (17%) ja turve (7%) energiahuoltoon nopeasti (10 v) Kotimainen energiapolitiikka ja keskustelu (uusiutuvista) muistuttaa 1960- ja 1970-lukujen tilannetta
Moderni näkemys uusiutuviin energialähteisiin Suomessa Laajempi pohja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiselle Erilaiset biomassan muodot (puunjalostuksen jätteet, metsätähteet, harvennustähteer, biokaasu, energiaviljelmät, kierrätyspolttoaineet, maatalouden jätteet) Uudet uusiutuvat (rannikko- ja merituulivoima, aurinkolämpö- ja sähkö, maa/ilmalämpö, pienvesivoima, vesivoimaloiden saneeraukset)
Luonnonenergiavarat eli uusiutuvien energialähteiden bruttovarat Suomessa Vrt. Primäärienergia 1489 PJ Suomen uusiutuvat bruttovarat ~ 2x energian käyttö Käytännön potentiaali paljon pienempi (luontoarvot, ympäristötekijät, raaka-aineen muu hyötykäyttö, teknistaloudelliset tekijät, yms.) Energiamuoto auringon sät. metsä pellot jätteet (turve kosket merituulet PJ 1200000 800 135-360 30-90 46000 60-90 1000 Oletus/selitys vuodessa 1 MWh/m 2 vuosikasvu, kannot harvennus, tähteet al=nykylajit yl=energiakasvit al=hyötykäyttö max yl=hyötykäyttö min al=vesilaki yl=kaikki rakenn. 10.000 km 2 10MW/km 2 Käyttö - 40% ~1% ~10% ~1%) 92% 0,4% Nyt vähän uusia uusiutuvia, paljon vanhoja uusiutuvia aurinkoener. maalämpö 50 100 rakennettu ymp. piha-alueet ~0% ~6%
Uusiutuvan energian lisääminen Tehostaminen Uusituvat (lisä) Painopiste uudet biomassat ja tuulivoima Biokaasu, metsähake, peltoenergia ja kierrätyspolttoaine yhteistuotannossa (CHP) Tuulivoima, erityisesti off-shore Pientaloissa öljykattiloiden korvaaminen biolämmityksellä, tai täydentäminen aurinkolämpökeräimillä Pelletit lämmöntuotannossa Liikenteen biopolttonesteet Vesivoimaloiden tehostaminen ja alle 10 MW:n pienvesivoiman lisääminen
Mistä lisämahdollisuudet syntyvät 2020? Final energy form/sector Means ENERGY EFFICIENCY Electricity/Buildings Heat pumps in electricity heating Heat/Buildings Oil boiler renovation &RES Heat/Buildings Low energy buildings/renovation Electricity/Industry Frequency controllers and motors Heat/Industry/Service Heat saving measures (VA) Electricity/Service/Buildings Appliances & lighting & pumps RENEWABLE ENERGY SOURCES Electricity/Power Wind energy Electricity/Power Small-scale hydro & renovation Heat/Buildings Solar heating as complement Heat/Buildings Biopellets Electricity/heat Biogas Electricity/heat/ REC Electricity/heat Wood chips Fuel/Transport Biofuels Electricity/heat Agrobiomass Electricity (TWh) 15 18 bioenergy CHP 5 0 0 7 0 3 6 2 0 10 Primary energy (PJ) 187 145 45 23 11 63 18 27 22 7 2 18 8 14 42 16 16 Average cost of final energy ( /MWh) 18 (electricity) 23 (heat) 35 (electricity) 27 (heat) bioenergy 25 24 25 15 20 15 42 40 100 30 CHP electricity 50 condensing elec. 7-10 biomass fuel /P.D. Lund:: The link between political decision-making and energy options: Assessing future role of renewable energy and energy efficiency in Finland. Energy Journal, 32, 2271.-2281, 2007; WWF-Virtaa Tulevaisuuteen/ TOTAL EFFICIENCY AND RENEWABLES 33 332 27 (electricity) 26 (heat)
Lisämahdollisuudet sähkösektorilla Sähköenergian kohde Suomessa Teollisuuden taajuusmuuttujat ja moottorit, prosessiparannuksia Sähkö TWh/v 7 Hinta /MWh 10-15 Koko tehostamisen & uusiutuvien energiasalkku= 30% CO 2 pienennys kustannustehokkaasti; ½ tehostamisesta,½ uusiutuvista Tehostaminen: pumput kotitaloudet,valaistus Lämpöpumput (sähköläm.) 3 5 15 28 Sähkö=33 TWh/v;13 TWh/v 6-10 vuodessa; keskim. hinta salkulle 28 /MWh BioCHP Pienvesivoima & san. Tuulivoima 10 0,5-2? 8 25-35 40 42-44 Mahdollista vuoteen 2020 mennessä, mutta edellyttää markkinapohjaisia ohjauskeinoja
Yhteenveto Suomen lisämahdollisuuksista tehostamisessa ja uusiutuvissa Reunaehtoja lisämahdollisuuksille Kustannustehokkuus, ympäristövaikutukset, uusiutuvien varojen muu käyttö (metsäteollisuus, virkistys, yms.) Energian käytön tehostamisen ja uusiutuvien lisämahdollisuudet v2020 Uusiutuvat 10%-yks primäärienergiasta, energia: tehostaminen >10%, Sähkö: uusiutuvat >15%-yks (18 TWh); tehostaminen >15% (15 TWh), vastaa 2,6 OL3 voimalaa Khk-päästöt: -30% (v.90 tasosta) Uusiutuvien osuus ja mahdollisuudet energiahuollossa Primäärienergia Sähköenergia 2005 2020 25% 35-40 % 30% 44-54 % Ylemmessä arviossa vahvat tehostamistoimet huomioitu Huom:laskettu primäärienergian suhteen,ei loppuenergia /P.D. Lund:: The link between political decision-making and energy options: Assessing future role of renewable energy and energy efficiency in Finland. Energy Journal, 32, 2271.-2281, 2007; WWF-Virtaa Tulevaisuuteen/ Peter Lund 2007
Millä päästään tavoitteisiin: edistyksellisiä ohjauskeinoja Hyvien ohjauskeinojen tunnusmerkkejä Tehokas CO 2 vähennys suhteessa kustannuksiin Edistää puhtaiden teknologioiden pääsyä markkinoille Kasvattaa kotimarkkinoita, työllisyyttä, ymp.teknologian vientiä Ei merkittäviä lisäkustannuksia valtion budjettiin Investointiepävarmuus poistuu Tuet määräaikaisia Soveltuu moneen teknologiaan yhtäaikaisesti Edesauttaa puhtaan teknologian tai toimintatavan käyttöönottoa Kohdistuu koko innovaatioketjuun Markkinaehtoisia ohjauskeinoja: Kannustavat ja palkitsevat toimet (palkitseminen, kunnianosoitukset, energiamerkintä, informaatio ja koulutus, julkisen sektorin oma esimerkki, yms.) Markkinavoimat ja mekanismit (hintatakuu, kilpailu, ostovoima, energiamerkinnät, julkiset hankinnat, yhteishankinnat, teknologiakilpailut, energiapalveluyritykset, välilliset hyödyt, katselmukset, sopimukset, WWF Green-office kampanja, Kyoto mekanismit)
Yhteenveto 3. EU:n Suomelle asettama 9,5%-yksikön lisätavoite on järkevästi saavutettavissa 4. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia ja päästövähennystavoitteet voidaan reilusti ja kilpailukykyisellä tavalla tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla ( metsäenergia, uudet bioenergiamuodot,tuulivoima ) 5. Tarvitaan kustannustehokkaita ohjauskeinoja, jotka ovat markkinavetoisia, kannustavia ja innovatiivisia 6. Myönteiset kerrannaisvaikutukset työllisyyteen, vientiin ja innovaatioihin ovat huomattavia.