Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokous 11.12.2018 Pykälä 91 Liite luonnos RAKENNUSJÄRJESTYS (Luonnos)
Sisällys I LUKU MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN... 4 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 4 2 Soveltamisala... 4 II LUKU RAKENNUKSEN JA RAKENNELMAN RAKENTAMINEN... 4 3 Rakennuksen soveltuminen ympäristöön... 4 4 Rakennuksen korkeusasema... 4 5 Rakennuksen etäisyys naapurista ja tiestä... 4 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle... 5 7 Rakennusalan rajan ylittäminen... 5 8 Osoitemerkintä... 5 9 Rakennelmat ja mastot... 5 10 Eläinsuojat... 6 11 Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi... 6 III LUKU PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN... 6 12 Piha-alueen rakentaminen... 6 13 Piha-alueen korkeusasema... 6 14 Piha-alueen luiskaaminen, pengertäminen tai tukimuurin rakentaminen... 6 15 Hulevesien johtaminen ja lumen varastointi... 7 16 Liikennejärjestelyt... 7 17 Aitaaminen... 7 18 Istutukset ja valaistus... 8 IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 8 19 Suunnittelutarvealueet... 8 20 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset... 8 21 Rakentamisen määrä... 9 22 Rakennuspaikan ja tontin rinnastaminen... 9 V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA... 9 23 Rakennuspaikan pinta-ala ja rakentamisen määrä ranta-alueella... 9 24 Rakennuksen sijoittaminen ja etäisyys rantaviivasta... 11 VI LUKU RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA... 11 25 Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja... 11 26 Rakentaminen pohjavesialueella... 11 27 Maaperän luonnollisten haitallisten yhdisteiden huomioon ottaminen... 12 28 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen... 12 29 Lentomelualueet... 12
30 Kiinteät muinaisjäännökset... 12 VII LUKU RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO... 12 31 Veden hankinta ja jätevesien johtaminen... 12 32 Jätehuolto... 12 33 Energiajärjestelmät... 13 VIII LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ, KORJAAMINEN JA PURKAMINEN... 13 34 Rakennuksen käyttö ja korjaaminen... 13 35 Rakennuksen tai sen osan purkaminen... 13 IX LUKU YLEISET ALUEET... 13 36 Yleisten alueiden rakentaminen... 13 37 Teknisten rakennelmien ja laitteiden sekä johtojen sijoittaminen... 14 38 Tapahtumien järjestäminen... 14 X LUKU MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET... 14 39 Tontille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet... 14 40 Yleisille alueille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet... 14 XI LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN YLLÄPITO JA VALVONTA... 15 41 Ulkovarastointi... 15 42 Rakennetun ympäristön ylläpito... 15 43 Rakennetun ympäristön valvonta... 15 XII LUKU TYÖMAAJÄRJESTELYT... 15 44 Työmaataulu... 15 45 Työmaan perustaminen, jätehuolto, ylläpito ja purkaminen... 15 46 Yleisen alueen käyttäminen osana työmaata... 16 47 Kunnan katu- ja muilla yleisillä alueilla suoritettavat kaivutyöt... 16 XIII LUKU VÄHÄISTEN RAKENNUSHANKKEIDEN LUVANVARAISUUS... 17 48 Toimenpiteiden luvanvaraisuus... 17 49 Talousrakennuksen luvanvaraisuus... 17 XIV MÄÄRÄYSTEN VALVONTA JA VOIMAANTULO SEKÄ MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 18 50 Määräysten valvonta... 18 51 Rakennusvalvontaviranomainen... 18 52 Poikkeuksen myöntäminen... 18 53 Liitekartat... 18 54 Voimaantulo... 18 LIITTEET... 19 Liite 4. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvan-... 19 ja ilmoituksenvaraisuus Vesilahden kunnan alueella... 19
I LUKU MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia maankäyttöä ja rakentamista koskevia määräyksiä. Niillä pyritään edistämään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä, suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista sekä terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja erityisryhmien tarpeet huomioivan elinympäristön toteuttamista. 2 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttöä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Vesilahden kunnassa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. II LUKU RAKENNUKSEN JA RAKENNELMAN RAKENTAMINEN 3 Rakennuksen soveltuminen ympäristöön Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä luonnon- ja maisema-arvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 4 Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Rakennettaessa järvien tai jokien ranta-alueille tai tulvauhan alaisille alueille, tulee alimman lattiatason olla vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää hankkeeseen ryhtyvältä, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille. 5 Rakennuksen etäisyys naapurista ja tiestä Rakennuksen etäisyyden naapurin omistamasta tai hallitsemasta maasta on oltava asemakaava-alueella ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä, ellei asemakaava toisin määrää. Etäisyyden asemakaavaalueen ulkopuolella tulee olla ainakin yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. 4
Rakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 20 metriä yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta, vähintään 12 metriä paikallistien keskiviivasta. 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus tai sen osat tai rakennukseen kiinnitettävät laitteet saavat erityisestä syystä ulottua tontin rajan yli katu- tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1. Perustusrakenteet ja muut vastaavat maanpinnan alapuoliset rakennuksen osat 0,3-1,5 metrin syvyydellä 0,2 metriä ja yli 1,5 metrin syvyydellä yhden metrin 2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat sekä markiisit, terassin aurinko- ja sadesuojat ja muut vastaavat laitteet 1 metriä siten, että rakennusosan tai laitteen alapinnan ja kadun pinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,8 metriä ajoradan osalla. 3. Tekniset laitteet, lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat ja sisäänkäyntikatokset rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle, ylläpidolle tai johtoverkostolle. 7 Rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli seuraavasti: 1. rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, 2. erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä ja 3. ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, luiskat ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapureille tai haittaa pelastustoiminnalle. 8 Osoitemerkintä Rakennuksen omistajan tai haltijan tulee asettaa kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan rakennuksen osoitenumero. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muuhun liikenneväylään tai sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumerointi on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. 9 Rakennelmat ja mastot Rakennelmat ja laitteet, kuten pienet varastot ja vajat, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset sekä -aitaukset ja muut vastaavat on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurille tai rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen 5
korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Etäisyyden naapurin rajasta tulee kuitenkin olla asemakaava-alueella vähintään 4 metriä ja asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään 5 metriä. Rakennelman tai laitteen sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. Edellä mainitut etäisyysvaatimukset eivät koske mastomaisia rakennelmia, joiden etäisyys harkitaan tapauskohtaisesti. Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava siten, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemakuvaa tai aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille. Antennit ja muut vastaavat laitteet on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille. 10 Eläinsuojat Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään noin 2 ha, mikäli sille sijoitetaan hevostalli tai muu vastaava eläinsuojarakennus. Tämä kuitenkin edellyttää, että rakennuspaikan olosuhteet sallivat toimintojen sijoittamisen ilman pintaja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai naapureille aiheutuvaa ilmeistä haittaa. Rakennuspaikalla tulee voida osoittaa riittävät alueet ulkotarhoille ja/tai laitumille. Elinkeinon harjoittamiseen käytettävä hevostalli tai maneesi voidaan sijoittaa vain sellaiselle rakennuspaikalle, jolla on käytössään tarkoitukseen soveltuvaa tilaa vähintään 5 ha. 11 Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi Rakennuksen ja rakennuspaikan on täytettävä pysyvälle asumiselle asetetut vaatimukset, ja niiden sijainnin tulee olla yhdyskuntarakenteelle tarkoituksenmukainen. Vesi-, jätevesi-, ja jätehuollon tulee täyttää pysyvälle asumiselle asetetut vaatimukset. Liikenneyhteyksien tulee olla kunnossa vuoden ympäri ja pelastusviranomaisten pääsy tontille turvattu. Loma-asunnon muuttamisessa vakituiseen asumiseen sovelletaan rakennuslupa menettelyä. Jos alue on kaavoittamaton, tai kaavasta poiketaan, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamispäätös. Käyttöön on hyväksytty perusteet- ja periaatteet vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituisiksi ympärivuotisiksi asunnoiksi Vesilahden kunnassa (hyv. Kvalt. 26.6.2006) III LUKU PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN 12 Piha-alueen rakentaminen Piha-aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. 13 Piha-alueen korkeusasema Piha-alueen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin siten, että piha-alue liittyy luontevasti naapurin, kadun ja muiden ympäröivien alueiden korkeusasemiin. Piha-alueen korkeussuhteita ei saa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. 14 Piha-alueen luiskaaminen, pengertäminen tai tukimuurin rakentaminen 6
Mikäli piha-aluetta on tarpeen tasata, on se toteutettava ensisijaisesti luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja hulevedet valu naapurin puolelle tai katu-, puisto- tai muulle yleiselle alueelle. Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3. Tukimuurin sijoittaminen tontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan kirjallista suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan, tai osin yleisen alueen puolelle. Tukimuurin ylläpitovelvoite kuuluu tontin omistajalle tai haltijalle. 15 Hulevesien johtaminen ja lumen varastointi Hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä sekä piha-alue on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät tontin hulevedet tai perustusten kuivatusvedet johdu naapurin puolelle tai katu- tai muulle yleiselle alueelle. Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se vesiolosuhteiden takia on välttämätön. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Lumen varastointi on suoritettava tontilla siten, ettei varastoinnista tai sulamisvesistä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, ympäristölle tai kadun käyttäjille. 16 Liikennejärjestelyt Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa asukkaille tai ympäristölle. Tontille on varattava riittävästi tilaa: - ajoneuvojen pysäköintiin - sähköajoneuvojen latauspisteisiin - polkupyörien pysäköintiin ja asianmukaiseen säilyttämiseen Tontille saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin käytön kannalta on perusteltua. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 8 metriä. Ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä, esteetön näkemäalue. Liittymä ei saa tukkia kadun sivuojien veden virtausta. Ajoneuvoliittymän rakentaminen ja ylläpito kuuluvat tontin omistajalle tai haltijalle. Hälytysajoneuvoilla tulee olla pääsy riittävän lähelle rakennusta. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava näkyvään paikkaan kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina kaikkina aikoina. 17 Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa liikenteelle tai kadun ylläpidolle. Katu- tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin puolelle. 7
Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Tontille rakennettava aita tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Aidan, joka ei ole naapuritontin rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin haltija. Tonttien välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. 18 Istutukset ja valaistus Tontti tulee tarvittaessa liittää ympäröivään maisemaan sopivin istutuksin. Istutuksista ei saa aiheutua haittaa liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Piha-alueen valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa alueen asukkaille, alueella liikkuville tai naapureille. IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUO- LELLA 19 Suunnittelutarvealueet Suunnittelutarvealuetta on sen lisäksi, mitä syntyy suoraan lain nojalla, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa 1 osoitetut alueet, asemakaava-alueita ja rantaosayleiskaava-alueita lukuun ottamatta. Suunnittelutarpeen selvittäminen vaaditaan Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavilla rakennusjärjestyksessä osoitetuilla suunnittelutarvealueilla, joilla on sijaintinsa takia odotettavissa merkittävää yhdyskuntakehitystä tai alueella on sellaisia ympäristöarvoja tai -haittoja, joiden vuoksi on tarpeen suunnitella yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Suunnittelutarvealuetta ovat Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamina Vesilahdessa liitekartassa osoitetut alueet: - Keskustaajamien (Kirkonkylä, Narva, Koskenkylä) asemakaava-alueiden lievealueet - Vesilahdentien tienvarsi n.200 m - Osayleiskaavoissa määritellyt alueet, joilla on muodostunut tarkemman maankäytön suunnittelun tarve kunnallistekniikan järjestämiseksi tai yleiskaavassa selvitetyistä muista erityisistä syistä. - Maisemallisesti herkät alueet ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Liitekartan lisäksi suunnittelutarvealuetta ovat: - Pääväyliin liittyvät alueet molemmin puolin tietä, joilla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tiealueeseen liittyen tai tarve liikenteen aiheuttamien melu- ja muiden haittavaikutuksien vähentämiseksi suunnittelulla - Pohjavesialueet - Tiiviisti rakennetut kyläalueet käsitellään tapauskohtaisesti 20 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa osoitetuilla suunnittelutarvealueilla rakennuspaikan on oltava vähintään pinta-alaltaan noin 5000 m2. 8
Mikäli rakennus em. alueilla liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon, voi rakennuspaikka olla kooltaan pienempikin, kuitenkin vähintään 2000 m2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 21 Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Suunnittelutarvealueella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. 22 Rakennuspaikan ja tontin rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. Rakennuspaikan omistajan ja haltijan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta tai haltijasta. V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA 23 Rakennuspaikan pinta-ala ja rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-asemakaavoitettujen (Rantakaavoitettujen) alueiden ulkopuolella olevalla ranta-alueella sijaitsevan uuden rakennuspaikan tulee olla suuruudeltaan vähintään 2000 m2. Ranta-alueella sijaitsevan rakennuspaikan rannan suuntaisen rajan tulee olla pituudeltaan vähintään 40 metriä. Rantaosayleiskaava-alueiden ja Taajamaosayleiskaava-alueiden ulkopuolisella ranta-alueella: Rantaosayleiskaava-alueiden sekä Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava-alueiden ulkopuolisella ranta-alueella saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään 120 m² suuruisen lomarakennuksen sekä yhden enintään 25 m² suuruisen yksikerroksisen erillisen saunarakennuksen, jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50% rakennusalasta sekä yhden enintään 20 m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m2 suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on alle 2 000 m², on rakennusoikeus enintään 3/40 - osaa (7,5 %) rakennuspaikan pinta-alasta. Soveltamisohje: Vastaavasti tulee rakennuksien enimmäispinta-aloja pienentää suhteessa 25 : 120 : 20 (Saunarakennus : Lomarakennus : Talousrakennus) Rantayleiskaava-alueet: 9
Erillispientalojen (AO) alueelle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m² suuruinen. Rakentamiseen saa käyttää enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Maatilojen talouskeskusten (AM) alueelle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai kaksi enintään yksiasuntoista asuinrakennusta, joiden tulee sijaita samassa pihapiirissä ja samalla maarekisterin mukaisella tilalla. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen voidaan sallia rakennettavaksi siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Maatilojen talouskeskusten (AM/s) alueelle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai kaksi enintään yksiasuntoista asuinrakennusta, joiden tulee sijaita samassa pihapiirissä ja samalla maarekisterin mukaisella tilalla. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Pinta-alaltaan yli 2 000 m² suuruiselle rakennuspaikalle (RA), saa rakentaa yhden 120 m² suuruisen lomarakennuksen, yhden enintään 25 m² suuruisen yksikerroksisen erillisen saunarakennuksen, jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta ja yhden enintään 20 m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m2 suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on alle 2 000 m², on rakennusoikeus enintään 3/40 - osaa (7,5 %) rakennuspaikan pinta-alasta. Soveltamisohje: Vastaavasti tulee rakennuksien enimmäispinta-aloja pienentää suhteessa 25 : 120 : 20 (Saunarakennus : Lomarakennus : Talousrakennus) Matkailupalvelujen (RM) alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Rakentamiseen saa käyttää enintään 9 % alueen pinta-alasta. Julkisten palvelujen ja hallinnon (PY) alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia tai rakennelmia. Rakentamiseen saa käyttää enintään 20 % rakennuspaikan pinta-alasta. Ahtialan koulun edustalla olevalle lähivirkistysalueelle (VL) saa rakentaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennelmia sekä yhden kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruisen saunarakennuksen. Rakentamiseen saa käyttää enintään 5 % alueen pinta-alasta. Venesatama/ venevalkama (LV) alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia tai laitteita. Rakentamiseen saa käyttää enintään 5 % alueen pinta-alasta. Taajama osayleiskaavojen ranta-alueet: Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaavojen alueella saa pinta-alaltaan yli 2 000 m² suuruiselle rakennuspaikalle (RA), rakentaa yhden enintään 120 m² suuruisen lomarakennuksen, yhden enintään 25 m² suuruisen yksikerroksisen erillisen saunarakennuksen, jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50% rakennusalasta ja yhden enintään 20 m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m2 suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on alle 2 000 m², on rakennusoikeus enintään 3/40 - osaa (7,5 %) rakennuspaikan pinta-alasta. 10
Soveltamisohje: Vastaavasti tulee rakennuksien enimmäispinta-aloja pienentää suhteessa 25 : 120 : 20 (Saunarakennus : Lomarakennus : Talousrakennus) 24 Rakennuksen sijoittaminen ja etäisyys rantaviivasta Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusta sijoitettaessa on huomioitava, että rakennuspaikan puusto pääosin säilytetään erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä niin, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Enintään 30 m2 suuruinen venevaja voidaan määräyksestä poiketen rakennusluvan myöntävän viranomaisen harkinnan mukaan sijoittaa rantaviivan läheisyyteen, milloin sen voidaan katsoa sopeutuvan ympäristöön ja rantamaisemaan. Yksikerroksisen saunarakennuksen saa sijoittaa 3 momentin estämättä 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien käsittelyn osalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Ranta-alueella rakennettaessa on noudatettava viranomaisten antamia ohjeita ylimmän vedenkorkeuden ja sortumariskin asettamista vaatimuksista. Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. VI LUKU RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA 25 Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja Valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi sekä maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ja -maisemiksi luokitelluilla alueilla on uudis-, lisä- tai uudestaan rakentamisen yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei alueisiin liittyviä arvoja vaaranneta. 26 Rakentaminen pohjavesialueella Tehtäessä maanrakennustöitä liitekartassa 2 esitetyllä pohjavesialueella, pohjaveden pilaantumisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja kaivupinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava puhtaita, laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hankkeeseen ryhtyvältä selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaan puhtaudesta. Haettaessa lupaa rakentamiseen liitteen 2 mukaisella pohjavesialueella, lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. 11
Liitteessä 2 esitetyllä pohjavesialueella jätevedet on johdettava yleiseen jätevesiviemärijärjestelmään, kerättävä umpisäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätevesiviemärin tiiviydestä on tarvittaessa varmistuttava koestamalla viemäri ennen käyttöönottoa. 27 Maaperän luonnollisten haitallisten yhdisteiden huomioon ottaminen Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän mahdolliset luontaiset haitta-ainepitoisuudet. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava siitä, ettei asuin- ja työtilojen huoneilman radonpitoisuus ylitä valtakunnallisia ohjearvoja. 28 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä tontin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Mikäli tontin maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on puhdistettava ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Pilaantuneiden maiden kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja jätelakia sekä niiden nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 29 Lentomelualueet Liitekartassa 3 on osoitettu lentomelualue. Asuntojen tai muiden herkkien toimintojen sijoittamista lentomelualueelle ei suositella. 30 Kiinteät muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset ja niiden suoja-alueet on muinaismuistolailla rauhoitettu. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu kajoaminen on kielletty. Pirkanmaan maakuntamuseolta tulee pyytää lausunto toimenpiteistä, jotka kohdistuvat muinaisjäännösalueeseen tai sen lähiympäristöön. VII LUKU RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 31 Veden hankinta ja jätevesien johtaminen Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva tontti on liitettävä laitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava talousveden riittävä laatu ja saatavuus, ja rakennuspaikan jätevedet tulee käsitellä viranomaisen hyväksymällä tavalla. 32 Jätehuolto 12
Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Keräysvälineet ja kompostit on tarvittaessa aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. Alueellisen jätteenkeräyspisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 33 Energiajärjestelmät Maalämmön käyttäminen (lämpökaivo, maapiiri, vesistö) lämmitysjärjestelmänä vaatii rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän luvan. VIII LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ, KORJAAMINEN JA PURKA- MINEN 34 Rakennuksen käyttö ja korjaaminen Rakennus tulee pitää kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot on poistettava julkisivuista välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet ja mahdollinen kulttuurihistoriallinen arvo, eikä korjaaminen saa perusteetta johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Suojeltua rakennusta ei saa käyttää tai muuttaa niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. 35 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hankkeeseen ryhtyvä toimittaa asiantuntijan laatiman selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennuksen kunnosta. Vastaavan selvityksen toimittamista voidaan edellyttää myös purkamiseen johtavan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Purkamisen aikana on huolehdittava paloturvallisuudesta ja kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista purkamisesta laaditaan purkamissuunnitelma. Jos uuden rakennuksen rakentamista ei aloiteta, tontti on siistittävä ja purkutöiden yhteydessä likaantunut tai vahingoittunut katu- tai muu yleinen alue ennallistettava välittömästi. IX LUKU YLEISET ALUEET 36 Yleisten alueiden rakentaminen Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden rakenteet ja päällystemateriaalit, sekä puistoihin ja muille yleisille alueille sijoitettavat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet on suunniteltava ja toteutettava kunkin alueen ympäristökuvaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin sopiviksi. 13
37 Teknisten rakennelmien ja laitteiden sekä johtojen sijoittaminen Katu- tai muulle yleiselle alueelle sijoitettavien teknisten rakennelmien ja laitteiden sijainti, koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja toteuttava siten, etteivät ne haittaa kadun ylläpitoa ja sopivat kunkin alueen ympäristökuvaan. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai katualueen reunaan siten, että haitta kadun ylläpidolle ja ympäristökuvalle on mahdollisimman vähäinen. Kunnan hallitsemille katu- ja muille yleisille alueille sijoitettaville rakennelmille, laitteille ja johdoille on haettava lupa. 38 Tapahtumien järjestäminen Yleisötapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat viranomaisluvat. Erilaisten yleisötapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne ovat paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Yleisötapahtuman jälkeen yleisöteltat ja muut vastaavat rakennukset ja rakennelmat sekä opasteet on poistettava viipymättä, ja tapahtuma-alue on siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. X LUKU MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET 39 Tontille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1. Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katu- tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalta ja 4,6 metriä ajoradan osalta. 2. Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä, vaarantaa liikenneturvallisuutta tai olla huomattavan häiritsevää. 3. Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön. 4. Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkoutuneet laitteet on korjattava tai poistettava välittömästi. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet. Muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta taikka ympäristöä. 40 Yleisille alueille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Katu-, tori- tai muulle yleiselle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita niin, että ne vaarantavat turvallisuutta, haittaavat alueen käyttämistä tai ylläpitoa, pelastustoimia tai pysäköintiä. Siirrettävät mainostelineet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Mainosvalolaitteen tuottaman valon määrän ja laitteen pintakirkkauden tulee soveltua muihin alueen mainoksiin ja lähiympäristöön. Kirkkaat ja huomiota herättävät valomainokset on kielletty katu- ja tiealueilla. 14
Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan. Katu- tai muulle yleiselle alueelle tai kunnan omistamalle maalle sijoitettavat kiinteät mainoslaitteet ovat luvanvaraisia. Luvan myöntää toimivaltainen viranomainen. Kunta voi tehdä aluekohtaisia mainontaa rajoittavia päätöksiä. XI LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN YLLÄPITO JA VALVONTA 41 Ulkovarastointi Tonttia tulee käyttää asemakaavan ja rakennusluvan määräämään käyttötarkoitukseen. Asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan, ympäristöä rumentavaan tai paloturvallisuutta vaarantavaan ajoneuvojen, koneiden, laitteiden, polttopuiden tai muiden vastaavien aineiden ja esineiden säilytykseen tai varastointiin. Ulkovarastojen ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. 42 Rakennetun ympäristön ylläpito Rakennettu ympäristö on pidettävä jatkuvasti käyttötarkoituksen mukaisessa ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä siistissä kunnossa. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä ympäristökuvaan vaikuttavat rakennelmat ja tekniset laitteet on pidettävä kunnossa siten, etteivät ne rumenna ympäristöä tai aiheuta vaaraa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot on poistettava tai korjattava välittömästi. Liikenneväylät ja sillat sekä kadut, torit, aukiot, puistot ja muut oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän ympäristökuvan, viihtyisyyden, toimivuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. 43 Rakennetun ympäristön valvonta Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Rakennusten, rakennelmien, piha-alueiden ja yleisten alueiden kuntoon liittyvien ympäristökuvaan vaikuttavien puutteiden johdosta voidaan antaa kehotuksia ja ryhtyä muihin maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. XII LUKU TYÖMAAJÄRJESTELYT 44 Työmaataulu Rakennustyömaalle, joka vaikuttaa olennaisesti ympäristöön, on pystytettävä ennen työn aloittamista työmaataulutai kyltti, josta ilmenevät ainakin työn kohde ja osoite, rakennushankkeeseen ryhtyvä ja työstä vastaavat tahot yhteystietoineen sekä kohteen arvioitu aloittamis- ja valmistumisajankohta. 45 Työmaan perustaminen, jätehuolto, ylläpito ja purkaminen 15
Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työmaa on tarvittaessa aidattava ja suojattava siten, ettei työmaasta aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, häiriötä liikenteelle tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaan aitaamisessa tulee huomioida ympäristökuvalliset näkökohdat. Työmaa ympäristöineen on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteet sekä muut vastaavat aineet on varastoitava siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään. Rakennusmateriaalit on säilytettävä työmaalla suojattuina. Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja siinä on huomioitava jätemäärän vähentäminen sekä jätteen hyötykäyttö. Työmaalta ei saa kulkeutua roskia, maa- ja kiviaineksia eikä muita materiaaleja katu- tai muulle yleiselle alueelle tai muualle ympäristöön. Tontilla säilytettäväksi tarkoitettu puusto ja muu kasvillisuus on suojattava asianmukaisesti rakennustyön ajaksi. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin osat tulee suojata työmaa-aikana erityisen huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn tai rakennustyön valvonnan yhteydessä, että hankkeeseen ryhtyvä laatii erillisen suojaussuunnitelman. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit, työmaa-aidat ja muut vastaavat työmaarakenteet on poistettava ja työmaa-alue siistittävä viipymättä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu yleinen alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi sekä kasvillisuus ennallistettava. Rakennustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa syntyviä ympäristölle tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia vesiä ei saa johtaa vesistöön tai hulevesiviemäriin ilman esikäsittelyä, jolla haitta saadaan poistettua tai riittävästi vähennettyä. Maahan imeyttämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Merkittäviä määriä haitallisia aineita, ph-arvoltaan neutraalista poikkeavia tai kiintoainetta sisältävien työmaavesien syntymisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 46 Yleisen alueen käyttäminen osana työmaata Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kunnan katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat mm. työmaan aitaamisesta, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, jätehuollon järjestämisestä, ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen turvallisesta järjestämisestä, tilapäisen valaistuksen järjestämisestä sekä alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 47 Kunnan katu- ja muilla yleisillä alueilla suoritettavat kaivutyöt Kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen on haettava lupa. Lupaan on liitettävä ehdot työn suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 16
XIII LUKU VÄHÄISTEN RAKENNUSHANKKEIDEN LUVANVARAI- SUUS 48 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus Vesilahden kunnan alueella esitetään tämän rakennusjärjestyksen liitteenä olevassa taulukossa 4. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen (3) vuoden kuluessa. 49 Talousrakennuksen luvanvaraisuus Sen lisäksi mitä luvanvaraisuudesta on erikseen säädetty, rakennuslupa on haettava talousrakennuksen rakentamiseen. Edellä mainitusta poiketen: Asemakaava-alueen ulkopuolella jo olevaan asuntoon kuuluvan, pienehkön, enintään 30 m2 suuruisen lämmittämättömän varastorakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Maatiloilla jo olevaan asuntoon kuuluvan pienehkön enintään 50 m2 suuruisen lämmittämättömän varastorakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaava-alueella jo olevaan asuntoon kuuluvan yhden pienehkön, enintään 15 m2 suuruisen talousrakennuksen, muun kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä, kun talousrakennus sijoittuu asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Ranta-alueella talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä, mikäli talousrakennus sijaitsee vähintään 15 metrin etäisyydellä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Sellaisen talousrakennuksen rakentamisesta, joka ei tarvitse rakennuslupaa, on ilmoitettava kirjallisesti rakennustarkastajalle ja annettava vaadittaessa rakennushankkeesta tarkempi selvitys. Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, tulee valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön kiinnittää erityistä huomiota ja huomioida tämän rakennusjärjestyksen määräykset. Lisäksi toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toimenpide ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia, ei sopeudu ympäristöön tai rumentaa ympäristöään, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. 17
XIV MÄÄRÄYSTEN VALVONTA JA VOIMAANTULO SEKÄ MÄÄ- RÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 50 Määräysten valvonta Tämän rakennusjärjestyksen määräysten valvonta kuuluu sille viranomaiselle, jolla on asiassa toimivalta. Kunnan viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla on tarvittaessa oikeus täydentää ja tarkistaa rakennusjärjestyksen liitteenä olevia kartta- tai muita asiakirjoja. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla on oikeus tehdä rakennusjärjestykseen lain ja sen nojalla annettujen määräysten muutoksista johtuvia vähäisiä tarkistuksia. 51 Rakennusvalvontaviranomainen Vesilahden kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Rakennus- ja ympäristölautakunta on delegoinut viranomaistehtävän suorittamiseen liittyvää valmistelu - ja päätöstoimivaltaa alaisuudessaan toimivalle rakennustarkastajalle. Toimivallan siirrosta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa koskevia ohjeita. 52 Poikkeuksen myöntäminen Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä siinä järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa asiasta on säädetty. 53 Liitekartat 1. Suunnittelutarvealueet, sisältäen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen 2. Pohjavesialue 3. Lentomelualue 4. Toimenpiteiden luvanvaraisuus 54 Voimaantulo Tämä rakennusjärjestys astuu voimaan X.X.XXXX ja sillä kumotaan aiempi, 27.09.2004 voimaan astunut Vesilahden kunnan rakennusjärjestys. 18
LIITTEET Liite 4. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanja ilmoituksenvaraisuus Vesilahden kunnan alueella Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitettujen toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus Vesilahden kunnan alueella esitetään alla olevassa taulukossa. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ EI TOIMENPIDELUPAA TAI ILMOITUSTA X O TOIMENPIDE 1) Rakennelma ASEMAKAAVA-JA RAN- TAKAAVA-ALUEELLA ASEMAKAAVA- ALUEEN ULKOPUOLELLA RANTA-ALUEILLA katos, vaja, grillikatos/kota, huvimaja, kesäkeittiö tai vastaava rakennelma *) -, jos alle 8 m2 O, jos 8-15 m2 X, jos yli 15 m2 -, jos alle 15 m2 O, jos 15-30 m2 X, jos yli 30 m2 -, jos alle 8 m2 O, jos 8-15 m2 X, jos yli 15 m2 esiintymislava X X X kioski X X X pressukatos X X X ulkokäymälä O - - kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen X X X 2) Yleisörakennelma urheilupaikka X O X kokoontumispaikka X O X asuntovaunualue tai vastaava X X X katsomo X O X yleisöteltta tai vastaava X O O 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn X X X 4) Erillislaite masto (yli 10 m) X X X piippu X X X varastointisäiliö (yli 15 m 3 ), lietesäiliö vaatii lupamenettelyn O - O hiihtohissi X X X muistomerkki O O O suurehko antenni (yli 10 m) O O O tuulivoimala (yli 10 m rakennuslupa) X X X suurehko valaisinpylväs tai vastaava (yli 15 m) X O X 5) Vesirajalaite 19
suurehko laituri (yli 20 m tai 40 m 2 ) X O O silta X X X muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma X X X kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X X 6) Säilytys- tai varastointialue muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai sellaiseen verrattava alue X O X 7) Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen X - - katteen tai julkisivun värityksen muuttaminen O - - Katetun terassin rakentaminen tai terassin kattaminen X X X kattomuodon tai ulkoverhouksen rakennusaineen muuttaminen X X X katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - - ikkunajaon olennainen muuttaminen O - - 8) Mainostoimenpide muun kuin maantielaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa tai ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen O - O rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri - korkeus enintään 1,6 m - korkeus yli 1,6 m 10) Taajamakuvajärjestely - X - X - X muut taajamakuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset X O O 11) Huoneistojärjestely Asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen X X X 12) Maalämpö Lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen X X X 13) Aurinkopaneelit /- keräimet Rakennuksessa yli 40 m2 Maassa yli 10 m2 X X O O O O *) Ilman ilmoitusmenettelyä voidaan rakennuspaikalle tehdä korkeintaan kaksi tämän kohdan mukaista rakennelmaa. Tällaisten rakennelmien tulee sijaita asemakaavan mukaisella rakennusalalla, kuitenkin vähintään rakennuksen korkeuden mukaisella etäisyydellä tontin rajasta. Rakennelman tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä muista rakennuksista. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennelmien tulee sijaita vähintään 5 metrin etäisyydellä kiinteistön rajasta. 20