Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Sanna Lähteinen Koulutuspäällikkö 0408493033 sanna.lahteinen@ulapland.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 16.01.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Sosnetin johtoryhmä 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki
säännöksessä luetellut tehtävät? - Sosnet ottaa kantaa ainoastaan sosiaalihuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - 16 Ervan yhtenä tehtävänä (kohta 4) on tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen. Tehtävä on tarpeen koordinoida alueellisena yhteistyönä. Terveydenhuollon puolella yliopistolliset keskussairaalat ovat toteuttaneet tätä yliopistollisen lääketieteen koulutuksen osalta ervatasoisesti jo aikaisemmin ja ervassa on toiminut yliopistollisen tutkimuksen tutkimustoimikunta, mutta sosiaalihuollon puolelta vastaavat rakenteet ja perinteet puuttuvat. On tärkeä luoda sosiaalihuollon yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen osalta niiden edistämistä tukevat rakenteet ervatasolle. Käytännössä se merkitsee, että jatkossa ervan toiminnassa kehitetään myös rakenteet, joiden tuella ja yhteistyönä koulutusta ja tutkimusta edistetään alueellisesti. Tähän kiinnittyy keskeisesti myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta erva-tasoisesti siten, että ne sijoittuvat ervaan, mutta niillä on samanaikaisesti sote-alueilla tai vastaavilla alueilla toimintayksiköitä lähellä käytäntöjen kehittämistyötä. Erva-tasoisuus mahdollistaa riittävät voimavarat ja myös valtakunnallisen ja alueellisen kehittämisen yhteensovittamisen ja estää kehittämisen pirstaloitumisen moniin liian pieniin yksiköihin. Olennaista on koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen näkeminen kokonaisuutena ja niiden yhteistoiminnan rakenteiden muodostaminen ervaan. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - 34 Ervan hallituksen kokoonpano: Hallituksen käsitellessä sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutusja kehittämistoiminnan suunnittelua ja yhteensovittamista koskevia asioista sekä, siihen kuuluu lisäksi alueen korkeakoulujen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä edustajia. Lauseke jää yleiseksi, on huomioitava sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä myös osaamiskeskusten riittävä edustus, jotta turvataan toiminta-alojen yhdenvertainen osallisuus päätöksentekoon.
Hallitus on ylätason päätöksentekoelin, sen lisäksi ervassa tarvitaan myös muita hallinnollisia yhteistyöelimiä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet esittää seuraavat huomiot lukuun 4 (Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentyessä on tärkeää, että alojen osaamista ja tietoa tuottavat rakenteet ja mahdollisuudet ovat keskenään yhdenvertaiset. Se merkitsee, että koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevat periaatteet ja säädökset yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Erityisvaltionosuus on välttämätöntä aikaansaada myös sosiaalihuollon koulutukseen ja tutkimukseen. Yliopistot tukevat alan kehittämistä tutkimus- ja koulutustoiminnallaan sekä tohtorinkoulutuksen, viidellä erikoisalalla tarjottavan sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen ja maisterin- ja kandidaatintutkinnon opinnäyttein. Koulutuksen osalta tähän sisältyy niin sosiaalityön peruskoulutuksen käytännön opetus kuin perustutkinnon jälkeen suoritettava erikoistumiskoulutus. Tutkimuksen osalta laadukas tiedontuotanto mahdollistaa asiakkaiden oikeudet parhaaseen tietoon perustuviin palveluihin ja työkäytäntöihin. Sosnet tarjoaa yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan (43 ) että kansallisen kehittämisohjelman (44 ) johtoryhmän suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategisten linjausten ja niiden toimeenpanon tueksi. Kehittämistoiminnasta sosiaali- ja terveysalueilla säädetään 46 :ssä ja se asetetaan vastuukunnan vastuulle, ervan linjaukset huomioiden. Sen sijaan tiedontuotannon ja tutkimuksen velvoitteita ja vastuita ei määritellä, jolloin vaarana on tietoon perustuvien palveluiden ja johtamisen oheneminen. Lain yksi keskeinen puute on tutkimustiedon tuottamisen vastuiden puuttuminen. Vastuukunnat vastaavat esityksen mukaan vastuualueensa kehittämisyhteistyöstä. Sen ohella laaja-alaisempi kehittäminen eli sosiaalialan osaamiskeskusten asema on syytä selkeyttää uudistuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. On tärkeää, että osaamiskeskukset omaavat riittävän vahvan osaamisen ja resurssit, mikä mahdollistuu vain riittävän laajalla alueellisella pohjalla ja ervatasoisella toimintarakenteella alueellisine toimintayksikköineen. Osaamiskeskukset ovat yliopistojen koulutus- ja tutkimustoiminnan kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET esittää seuraavat huomiot lukuun 5 (Rahoitus): Lukuun 5 on siirretty terveydenhuoltolaissa vastikään uusitut säännökset valtion koulutuskorvauksia (52-54 ) ja tutkimuskorvauksia (55-56 ) sekä korvausmenettelyä (58-61 koskevat pykälät. Sosiaalihuollosta vastaavat säännökset puuttuvat. Esityksen perusteluissa sivulla 99 (52 ) todetaan, että jatkossa on tarkoitus selvittää koulutuskorvausten käyttöönottoa myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön yliopistokoulutuksesta sekä erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Ilmaisu on kannatettava mutta väljä, ja se puuttuu
tutkimuksen osalta. Tässä vaiheessa lainsäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäisen yhdenvertaisuuden valmistelun tulisi olla pitemmällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoiminnan säädösten ja rahoituspohjan erilaisuus on tarpeen oikaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain jatkovalmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rahoitustuki tarvitaan sekä yliopistolliseen käytännön opetukseen että erikoistumiskoulutukseen. Sosnet edellyttää, että valtio korvaa sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen (5 erikoisalaa) järjestämisen vastaavasti kuin erikoislääkäreiden koulutuksessa ja että myös sosiaalialan tutkimuksen rahoituskysymykset ratkaistaan. Sosnet viittaa yksityiskohtien osalta sosiaali- ja terveysministeriöön toimitettuun sosiaalityön perus- ja erikoistumiskoulutuksen nykytilannetta kartoittavaan muistioon (31.1.2014). Lisäksi käytäntöjen toimivuuden kannalta sosiaalihuoltoon tarvitaan vastaavat säädökset terveydenhuollon kanssa toimintayksiköiden tilojen käyttöä koskien ja erityisesti ammattihenkilöiden velvollisuudesta osallistua koulutus- ja tutkimustoimintaan (60 ). 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä olisi tärkeä luoda kokeilevia yhteistyörakenteita yliopistojen ja sote-alueiden/vastuukuntien yhteistyönä, joissa voitaisiin käyttää erillistä kokeilurahoitusta. Näissä voitaisiin tehdä aidosti yhteistyötä yliopistojen kanssa. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Yliopistolliset sairaalat jäävät lakiesityksessä maininnan tasolle. Tähän saakka ne ovat toimineet tehokkaina lääketieteen ja terveydenhuollon kehittämisen ja tutkimuksen keskuksina. Näitä tehtäviä ei varmisteta lakiehdotuksessa, jolloin nousee kysymys alan tutkimuksellisen kehittämisen jatkuvuudesta. Sosiaalihuollon osalta vastaavia tutkimuksellisen kehittämisen rakenteita ei nosteta esiin lainkaan.