YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2019 Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2019 Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo 1

2 Sisältö innehåll 1 Johdanto... 4 2 Suunnitelman rakenne... 5 3 Ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueiden erilliset suunnitelmat... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet... 7 3.3 Elintarvikevalvonta... 9 3.4 Talousveden valvonta... 16 3.5 Uimavesien valvonta... 19 3.6 Asuntojen ja ilmoitusvelvollisten oleskeluhuoneistojen valvonta... 22 3.7 Muiden terveydensuojelulain 13 :n nojalla ilmoitusvelvollisten huoneistojen ja vastaavien valvonta... 27 3.8 Elinympäristön terveellisyyden valvonta... 29 3.9 Tupakkalain sekä lääkelain mukainen valvonta... 32 3.10 Säteilylain ja ympäristönsuojelulain nojalla terveydensuojeluviranomaisen tehtäväksi säädetty valvonta... 36 4 Viestintä... 38 5 Henkilöstön koulutus... 39 6 Suunnitelman toteutumisen arviointi... 40

3 Liiteluettelo Liite 1: Elintarviketiimin tarkastussuunnitelma Liite 2: Elintarvikevalvonnan kohteiden lukumäärä kohderyhmittäin Liite 3: Elintarvikevalvonnan näytteenotto- ja projektisuunnitelma Liite 4: Elintarvikelain (23/2006) mukainen viranomaisnäytteenotto eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa Liite 5: Elintarvikkeiden laboratorioanalyysit Liite 6: Näytteenotto Terveydensuojelulain 13 :n nojalla ilmoitusvelvollisista erityisiä hygieenisiä olosuhteita edellyttävistä huoneistoista Liite 7: Tupakkalain tarkastussuunnitelma Liite 8: Terveydensuojelutiimin tarkastussuunnitelma, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaiset kohteet Liite 9: Yhteenveto valvontaan käytettävästä työpanoksesta Liite 10: Viestintäsuunnitelma Liite 11: Koulutussuunnitelma 2019

4 1 Johdanto Tämä Porvoon terveydensuojelujaoston vahvistama ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2019 kattaa toimialaan kuuluvat tarkastukset ja näytteenotot sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluvan muun valvonnan samoin kuin varautumisen terveyshaittaepäilyjen selvitykseen ja todettujen terveyshaittojen poistamiseen. Suunnitelma on voimassa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon alueilla. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut koko valvontahenkilöstö. Valvontasuunnitelma ohjaa ympäristöterveydenhuollon toteuttamaa valvontaa ja kuvaa valvonnan taustalla olevat periaatteet, valvonnan toteuttamiseen ohjatut resurssit sekä priorisointiperiaatteet. Suunnitelma toimii lisäksi perusteena ympäristöterveydenhuollon toimintaa säätelevässä lainsäädännössä edellytetylle maksulliselle valvonnalle.

5 2 Suunnitelman rakenne Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon, toimintaa ohjaava lainsäädäntö, Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 sekä Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019, joka sisältää toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat sekä Porvoon kaupungin strategia 2030. Eläinlääkintähuoltoa koskeva kokonaissuunnitelma on laadittu erillisenä asiakirjana. Suunnitelman valmistelusta on tiedotettu Porvoon internet-sivuilla viikolla 49. Valvontasuunnitelma jakautuu kaikkia ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueita koskevaan yleiseen osaan sekä kutakin ympäristöterveydenhuollon tehtäväaluetta koskevaan erillisosioon. Yleisessä osassa on kuvattu toimivallan delegointi, laatujärjestelmään liittyvät asiat ja valvontakohderekisteri sekä suunnitelmallisen valvonnan yleiset priorisointiperiaatteet. Yleisessä osassa on lisäksi määritelty valvontatarkastuksen ja tarkastuksesta tehtävän pöytäkirjan sisältö. Erillisosioissa on kuvattu kunnan tehtäväksi säädetyt, kyseiseen tehtäväalueeseen kuuluvat valvontatehtävät, valtakunnallisten valvontaohjelmien tai kohdekohtaisten riskiluokitusten mukainen resurssitarve, ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat henkilöstöresurssit, resurssitilanteesta johtuva toiminnan priorisointi, valvonnan tavoitteet ja keinot, valvontatietokantaan kirjattavat suoritteet, tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit sekä valvontaan liittyvä raportointi. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu maksullisen valvonnan osuus eri valvonnan alueilla. Liitteissä on kuvattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet tarkastustiheyksille ja näytteenotoille tehtäväalueittain.

6 3 Ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueiden erilliset 3.1 Yleistä suunnitelmat Toimivallan delegointi viranhaltijalle Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstölle on delegoitu eräiden lausuntojen antamiseen sekä ilmoitusten, lupien ja hyväksymispäätösten käsittelyyn ja toiminnalle käsittelyn yhteydessä annettaviin ehtoihin liittyvää päätösvaltaa terveydensuojelulain ja -asetuksen, elintarvikelain, lääkelain sekä tupakkalain osalta. Viranhaltijoiden tehtäväjako on kuvattu tarkemmin laatukäsikirjassa. Kohderekisteri Porvoon, Askolan, Pornaisten, Sipoon sekä Loviisan ja Lapinjärven valvontakohteet on rekisteröity valvontatietokantaan (Digian Tarkastaja-ohjelma), johon tallennetaan myös tarkastusten ja näytteenottojen tulokset sekä kohdetta koskevat päätökset. Valvontakohteiden sekä valvontasuoritteiden tiedot päivittyvät automaattisesti valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään. 20.1.2019 otetaan koko Suomessa käyttöön ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontatietojärjestelmä (VATI). Eläinsuojelu- ja eläintautivalvontatietoja ei vielä vuonna 2019 kirjata VATIin, vaan aikaisempi valvontatietokanta on jatkossakin käytössä niiden osalta. Henkilöstö koulutetaan tammikuussa järjestelmän käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia ympäristöterveydenhuollon kohdearkistoon sekä laskutusohjelmaan. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuoritteet on määritelty laatukäsikirjassa, samoin kuin valvonnan dokumentointi. Tarkastusten yksityiskohtaisempi sisältö käy ilmi eri valvonnan osa-alueiden valvontaohjeista, -lomakkeista ja tarkastuslistoista. Laatukäsikirja ja käytössä olevat tarkastus-, mittaus- ja näytteenottolomakkeet sekä valvontaohjeet on liitetty ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään. Suoritetilastot ja talousarvion toteumatiedot raportoidaan yhteistyöalueen kunnille neljän kuukauden välein. Valvontakohderekisteriä koskevat tietojärjestelmäselosteet on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon verkkosivuilla ja toimistossa. Valvonnan resursointi ja valvonnasta saatavat tulot Ympäristöterveydenhuollon henkilöstöön kuuluu yhteensä 11 terveystarkastajan, kaksi terveydensuojelusuunnittelijan, kaksi näytteenottajan, kolme hygieenikko-eläinlääkärin, valvontaeläinlääkärin ja viisi praktikko-eläinlääkärin virkaa sekä kaksi toimistosihteerin ja kolme eläintenhoitajan tointa.

7 Asiakkaille maksuttomaan näytteiden tutkimiseen esimerkiksi eräät projekti- ja terveyshaittaepäilynäytteet on varattu talousarviossa 12 000. Suunnitelman mukaisten näytteiden tutkimiseen on varattu talousarviossa 60 000. Valvontamaksut perustuvat tupakkavalvontaa lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon valvontatoiminnan keskituntikustannukseen. Tupakan myyntipaikkojen vuosimaksu on veroluonteinen. Niiden valvontatehtävien, joissa lainsäädäntö tai kansainväliset sopimukset edellyttävät erityistä pätevyyttä, keskituntikustannus on määritelty erikseen. Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa ympäristöterveydenhuollon taksan vuosittain. Valvonnasta arvioidaan saatavan tuloja vuonna 2019 yhteensä 422 000. Toimintaympäristön muutokset ja kehittäminen Uuden valvontatietojärjestelmän (VATI) käyttöönottoon liittyy useita muutoksia raportoinnin, laskutuksen ja arkistoinnin osalta. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu maakuntauudistuksen valmisteluun Uudenmaan maakuntaliiton johdolla yhteistyössä muiden Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kanssa, jos eduskunta hyväksyy vuoden 2019 alussa maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön. Kaupungin strategian painopisteenä on hiilineutraaliuden ja kiertotalouden kehittäminen. Ympäristöterveydenhuolto parantaa oman toimintansa ympäristöystävällisyyttä lisäämällä jätteiden kierrätystä ja vähentämällä jätteiden tuotantoa, vähentämällä energian kulutustaan sekä suosimalla hankinnoissaan ympäristöystävällisimpiä tuotteita. Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskusta yhdistetään Ruokavirastoksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2019. 3.2 Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet Laatukäsikirja ja laatutyö Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää valvonnan suunnitelmallisuutta, laadukkuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaista kohdistamista. Valvonnan tulee myös muulla tavoin olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikeviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä. Porvoon ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän runkona toimii laatukäsikirja, johon linkitetään ympäristöterveydenhuollon toimintaan liittyvä ohjeisto sekä lakisääteiset valvonta- ja varautumissuunnitelmat. Sisäisiä auditointeja tehdään laatukäsikirjaan liitettävän auditointiohjelman mukaisesti. Vuoden aikana jatketaan näytteenoton laadunhallintaohjeiston päivitystä. Toiminnan seurantaan soveltuvan tasapainoisen tuloskortin kehittämistä (BSC) jatketaan Aikuisten palvelut tehtäväalueen määrittelemällä tavalla. Seuranta toteutetaan PowerBi-alustalla. Vuoden 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon erityisenä painopisteenä on varmistaa asiakkaan laadukas kohtaaminen. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ja yhdessä henkilöstön kanssa kehitetään yksikön toimintatapoja asiakaskohtaamiseen liittyen.

8 Valvontakohteiden riskiluokitus Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on antanut Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassaan yleisiä ohjeita kohdekohtaisen riskinarvioinnin tekemiseen. Eviran kehittämä riskinarviointimalli valmistui vuoden 2015 lopussa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on julkaissut internet-sivuillaan valvontatarpeen arviointityökalut erityyppisille valvontakohteille. Elintarvikevalvonnan suunnittelussa on käytetty pohjana Eviran riskinarviointiohjetta 10503-2. Lisäksi elintarvikevalvonnan riskinarvioinnissa on huomioitu Uudenmaan maakuntavalmistelussa sovitut yhteiset riskinarviointiohjeet myynti ja tarjoilupaikoille. Terveydensuojeluvalvonnassa talous- ja uimavesivalvonnan tarkastustiheys perustuu valvontasuunnitelmassa kohteiden riskinarviointiin Valviran ohjeiden pohjalta. Muiden terveydensuojeluvalvonnan kohteiden riskinarviointi- eli valvontatarpeen arviointimallia kehitetään osana Uudenmaan maakuntavalmistelua ja yhteistyön kehittämistä. Ennen kohderyhmäkohtaisten riskinarviointiohjeiden valmistumista riskinarviointi tehdään yksinkertaistetusti: kohteiden, joissa ei ole kolmessa perättäisessä tarkastuksessa havaittu huomautettavaa, tarkastustiheys voidaan puolittaa valtakunnallisen valvontaohjelman vähimmäistarkastustiheydestä, ei kuitenkaan alle 1 tarkastukseen / 5 vuotta. kohteiden, joissa on toistuvasti havaittu merkittäviä puutteita eikä puutteita ole korjattu annetussa määräajassa, tarkastustiheys kaksinkertaistetaan valtakunnallisen valvontaohjelman vähimmäistarkastustiheydestä Suunnitelmallista valvontaa kohdennetaan suunnitelmavuonna riskinarvioinnin lisäksi erityisesti niihin kohteisiin, joissa on todettu turvallisuuteen ja / tai hygieniaan vaikuttavia puutteita edellisellä valvontatarkastuksella taikka valvontanäytteiden tulosten perusteella joiden toiminnasta ympäristöterveydenhuolto on vastaanottanut asiakasvalituksia tai ilmoituksia asiakkaiden sairastumisista tai ilmenee muu perusteltu syy epäillä kohteessa säädösten vastaisuuksia joissa ei ole vielä tehty suunnitelman mukaista tarkastusta nykyisen toiminnanharjoittajan aikana tai jotka ovat vastikään aloittaneet toimintansa Vakavien tai suurta ihmisjoukkoa koskevien elinympäristön terveyshaittojen selvitys, merkittävien terveyshaittariskien kartoittaminen keskusvirastojen aloitteesta sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely priorisoidaan suunnitelmallisen valvonnan edelle. Eläinsuojelulain säännöllisesti valvottavien kohteiden riskien arviointi perustuu kahden viimeisen valvontatarkastuksen tuloksiin. Toiminnan tuottavuus Toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta parantavina hankkeina arvioidaan terveydensuojelussa ilmoituskäsittelyprosessin päivittämistarve sekä kehitetään talousvesiin liittyvän häiriötilanteen hoitoon liittyvää prosessia. Elintarvikevalvonnassa jatketaan suunnitelman mukaisen valvonnan tehokkuuden parantamista sekä käynnistetään ilmoituskäsittelyprosessin kehittäminen. Eläinlääkintähuollossa aloitetaan vastaanottotilojen, ajanvarauskäytäntöjen ja potilastietojen kirjaamisen yhdenmukaistaminen.

9 Valmiusvarautuminen Ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmaa sovitetaan yhteen laadittavana olevan Porvoon sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelman kanssa. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu Loviisan ydinvoimalan valmiusharjoitukseen yhdessä huoltovarmuuden kannalta merkittävien valvontakohteiden ja tilanteessa toimivien viranomaisten kanssa. 3.3 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajia harhaan. Valvonnalla pyritään suojaamaan kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Elintarvikelain (23/2006) mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) pitää rekisteriä elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista, hyväksytyistä laboratorioista ja ruokamyrkytyksistä. Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat kunnan valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen hyväksyminen (eläinperäiset elintarvikkeet ja idättämöt), elintarvikehuoneistojen käyttöönottoa koskevien ilmoitusten rekisteröinti (ilmoitettu elintarvikehuoneisto) ja alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen sekä muiden elintarvikealan toimijoiden valvonta. Tehtävät sisältävät mm. kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvontaa ja elintarvikkeiden markkinoinnin valvontaa. Kunnalla on valvontatehtäviä myös liittyen Valviran ohjaamaan alkoholimyymälöiden ja varastojen valvontaan. Kunnan valvottavana ovat tukkumyyjien ns. verolliset alkoholijuomavarastot, samoin kuin alkoholijuomien valmistuspaikan tai tilaviinimyymälän yhteydessä toimivat muut elintarvikehuoneistot. Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien elintarvikehuoneistojen lupahakemukset tulee käsitellä 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Muita elintarvikehuoneistoja koskevien ilmoitusten käsittelylle ei ole lainsäädännössä asetettu määräaikoja. Elintarvikealan toimijan on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos ilmoitettu elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Kunnan tehtäviin kuuluvat lisäksi elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintoviranomaiselle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle

10 vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. Myös ruokamyrkytysten selvittäminen ja varautuminen erityistilanteisiin ovat elintarvikelain mukaan kunnalle määrättyjä tehtäviä. Kunnan valvontaviranomaisen tulee ylläpitää Eviran pitämää rekisteriä valvomistaan elintarvikehuoneistoista. Lisäksi kunnan tulee pitää ajan tasalla Eviran alkutuotantopaikkarekisteriä. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa naudanlihan merkitsemisestä säädetään kunnan tehtäväksi huolehtia naudanlihan merkintöjen valvonnasta alueellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten mukaisesti (1203/2001). Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen valvonnasta annetussa asetuksessa (859/1990) säädetään kunnan tehtäväksi valvoa alueellaan sopimuksen noudattamista. Viranomaisen on tarvittaessa annettava toimijalle tarpeellisia ohjeita ja kehotuksia elintarvikemääräysten noudattamiseksi ja omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Valvonnan toteuttaminen Uudet valvontakohteet tulevat ympäristöterveydenhuollon tietoon toiminnanharjoittajan pyytäessä lausuntoa tilaa ja toimintaa suunniteltaessa ja viimeistään ennen huoneiston käyttöönottoa hyväksymiskäsittelyn yhteydessä tai toimijan tehdessä kirjallisen ilmoituksen elintarvikehuoneiston käyttöönotosta. Luvan hakemisen ja ilmoituksen tekemisen laiminlyövät yrittäjät pyritään saamaan valvonnan piiriin ilmoituksia ja tiedotusvälineitä seuraamalla. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa on käytetty riskinarviointiin Eviran ohjetta Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määritys 10503-2. Elintarvikevalvonnan kohteet on riskiluokiteltu kohteen toiminnan laadun ja kokoluokan mukaan riskiluokkiin, joille on määritelty tarkastustiheystavoitteet ja tarkastusajat. Lisäksi elintarvikevalvonnan riskinarvioinnissa on huomioitu Uudenmaan maakuntavalmistelussa sovitut yhteiset riskinarviointiohjeet myynti ja tarjoilupaikoille. Riskiluokitustaulukoiden mukaista suunnitelmallista tarkastustiheyttä lasketaan 50 % silloin, kun taulukoiden antama suunnitelmallinen lähtökohtainen tarkastustiheys on kaksi tarkastusta vuodessa tai enemmän ja kuusi edellistä Oiva-raportin arviointitulosta on A (oivallinen) Mikäli suunnitelmallisia tarkastuksia on alle kaksi vuodessa, ei valvontahistoria vähennä tarkastusten määrää. Kokonaisuudeltaan vähäriskiseksi toiminnaksi, joka ei välttämättä edellytä säännöllistä suunnitelmallista valvontaa, katsotaan Porvoon ympäristöterveydenhuollossa esimerkiksi vähäinen elintarvikkeiden myynti pubeissa, apteekeissa ja kuntosaleilla, ruoka-apukohteet, optikkojen ravintolisät. Tarkastuskertoja voidaan lisätä, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa tarkastuskertoja lisätään Oiva-tarkastuksella Korjattavaa (C) tai Huono (D) -arvosanan saaneissa kohteissa. Näille tehdään aina määräajan jälkeen uusintatarkastus. Tarjoilupaikoissa, joissa on tehty uusintatarkastus, voidaan

11 seuraavana vuonna nostaa tarkastustiheys vähintään yhteen kertaan vuodessa tarkastajan harkinnan mukaan. Kuumennuskeittiöt, jotka kuumentavat keskuskeittiön toimittaman kylmän ruuan luokitellaan laitoskeittiöiksi, joissa käydään joka toinen vuosi. Myös suositeltua aikaa voidaan perustelluista syistä lisätä tai vähentää. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa tarkastusaikoja on pidennetty valtakunnallisiin suositusaikoihin verrattuna laajaa toimintaa harjoittavissa elintarvikkeita valmistavissa laitoksissa ja vastaavissa kohteissa. Tarkastusajat on määritetty ko. riskiluokan kohteissa toteutuneiden keskimääräisten tarkastusaikojen perusteella. Perustellut syyt poiketa Eviran riskinarviointiohjeen tarkastustiheydestä ja ajasta merkitään kohde- ja tarkastajakohtaiseen tarkastussuunnitelmaan sekä Tarkastaja-ohjelman/VATIohjelman kohdetietoihin. Perustellut syyt on tarkemmin määritelty Porvoon ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmässä menettelyohjeessa: Elintarvikehuoneiston valvontaohje. Liite 1. Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma Säännöllisen valvonnan Oiva-tarkastuksia suunnitellaan tehtävän 541 kpl vuonna 2019. Näihin sisältyy 20 kpl kuntosalien ravintolisätarkastuksia. Säännölliseen valvontaan kuuluvien huoneistojen käyttöönottotarkastuksia arvioidaan tehtävän noin 150 kpl. Lisäksi uusintatarkastuksia arvioidaan tehtävän noin 67 kpl (säännöllisen valvonnan tarkastuksista noin 15 %). Minimiresurssitarve säännöllisen valvonnan tarkastuksiin arvioidaan olevan 3,6 henkilötyövuotta. Säännöllisen valvonnan tarkastukseen on laskettu tarkastuskäyntiin kuluva aika ja tarkastuspöytäkirjan laatimiseen kuluva aika sekä tarkastuksen tietojärjestelmään kirjaamiseen kuluva aika. Lisäksi tarkastukseen arvioidaan kuluvan keskimäärin yhden tunnin matka-aika. Lisäksi elintarvikkeisiin ja elintarvikehuoneistoihin liittyvien lupien ja ilmoitusten käsittelyyn, valitusten ja epidemiailmoitusten käsittelyyn, neuvontaan, perehtymiseen, suunnitteluun, seurantaan ja muuhun hallintoon arvioidaan tarvittavan resursseja yhteensä noin 3,6 henkilötyövuotta. Säännöllisen valvonnan tarkastajahenkilötyövuotta kohden suunnitellaan 90 säännöllisen valvonnan tarkastusta ja 14 seurantatarkastusta sekä 5 suurta yleisötapahtumaa tai liikkuvan elintarvikehuoneiston tarkastusta. Porvoon oman työsuunnitelman mukaan elintarvikevalvonnan tavoite on vuonna 2019 yhteensä 756 tarkastusta ja alkutuotannon valvontatarkastuksia 21 kpl. Säännöllisen elintarvikevalvonnan kattavuustavoite on riskinarvioinnin mukaan vuonna 2019 55 % (424 kpl) elintarvikehuoneistoista. Hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen lisäksi suunnitelman mukaisia, maksullisia elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehdään suuriin yleisötapahtumiin. Suureksi yleisötapahtumaksi katsotaan kohde, jossa arvioidaan käyvän vuorokauden aikana yli 500 kävijää, jossa on järjestetty tilapäistä elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua ja/tai joissa on muita ympäristöterveydenhuollon valvontaan kuuluvia tilapäisratkaisuja kuten käymälöitä, tupakointialueita ym. Tällaisia suuria yleisötapahtumia arvioidaan olevan noin 10 kpl vuosittain. Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön valvontarekisterissä olevien kohteiden lisäksi tehdään maksullisia tarkastuksia myös valvontayksikön alueelle tuleviin liikkuviin elintarvikehuoneistoihin. Tällaisia tarkastuksia arvioidaan olevan noin 10 kpl vuosittain. Elintarvikehuoneistoihin liittyvät hakemukset ja ilmoitukset pyritään käsittelemään 60 vuorokauden sisällä. Alkutuotantopaikoista ainoastaan maidontuotantotilat ovat säännöllisen valvonnan piirissä vuonna 2019. Alueen alkutuotantopaikkojen tietojen päivittämistä jatketaan tietojärjestelmään vuoden 2019 aikana. Näytteenotolla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä sekä omavalvonnan toimivuutta. Näytteenotto pyritään kohdentamaan tuotteisiin ja ominaisuuksiin, joihin kohteen toimija

12 voi itse vaikuttaa. Näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Mikrobikriteeriasetus (EY) N:o 2073/2005 ja Eviran ohje 10502/1: Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit. Elintarvikealan toimijoita ohjataan ottamaan ja tutkituttamaan itse omavalvontanäytteitä ja säilyvyystutkimuksia. Viranomaiset ottavat omavalvonnan toimivuuden toteamiseksi viranomaisnäytteitä ja toteuttavat valvontaprojekteja liitteen 3 mukaisesti. Ilmoitetuista elintarvikehuoneistoista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on vuonna 2019 noin40 kpl. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleville elintarviketuotantolaitoksille laaditut kohdekohtaiset näytteenottosuunnitelmat on kuvattu liitteessä 4. Laitoksista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on noin 110 kpl. Elintarvikkeiden laboratorioanalyysit on esitetty liitteessä 5. Lisäksi otetaan Eviran pyynnöstä vierasainenäytteitä elintarvikkeista vuosittain noin 10 15 kpl. Vuosina 2019 ympäristöterveydenhuolto toteuttaa seuraavat omat valvontaprojektit: 1. Suurtalouksien, tarjoilupaikkojen ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevien myymälöiden käsittelytilojen pintojen puhtaus 2. Patogeenit ulkomaista alkuperää olevassa raa assa siipikarjanlihassa tarjoilupaikoissa 3. Luonnon keräilytuotteiden säteilytutkimukset 4. Kuntosalien elintarvikemyynnin kartoitus varsinkin ravintolisien osalta 5. Kuljetustoiminnan tarkastukset Ruokaviraston ja aluehallintoviranomaisen valvontaprojekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan limittäen projekteihin liittyvät tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti muuhun valvontaan. Vuonna 2019 ympäristöterveydenhuolto osallistuu mahdollisuuksien mukaan seuraaviin Ruokaviraston projekteihin: 6. Patogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa 7. Elintarvikeparanteiden valvonta 8. Suolan ja ravintoarvon valvontaprojekti Ensisaapumistoimijoiden valvonta Porvoon ympäristöterveydenhuolto on tehnyt Eviran kanssa sopimuksen ensisaapumisvalvonnasta 1.5.2008 lähtien. Ensisaapumisvalvonnasta huolehditaan sopimuksen ja kuntakohtaisen ensisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2019 arvioidaan tehtävän kaksi ensisaapumistarkastusta. Oiva tarkastusten painopistealueet vuosina 2018 2020 Oiva tarkastuksissa Porvoon ympäristöterveydenhuollossa tarkastetaan eri aihealueiden rivit niin, että tavoitteena on tavanomaisten rivien lisäksi kaikkien Oivarivien läpikäynti kolmen vuoden jaksoissa. Painopistealueet vuonna 2019 ovat (Oiva-rivi): 01 Omavalvontasuunnitelma 03 Tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus 3.5 Haitta- ja muut eläimet 3.6 Jätehuolto 3.7 Sivutuotteiden erillään pito 3.8 Sivutuotteiden jäljitettävyys 04 Henkilökunnan toiminta ja koulutus 06 Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinta 07 Myynti ja tarjoilu 10 Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet 16 Jäljitettävyys ja takaisinvedot 17 Elintarvikkeiden tutkimukset

13 Valvonnan maksullisuus Elintarvikevalvonta on toimijalle maksullista. Elintarvikelain nojalla viranomaisen tulee periä toimijalta maksu suunnitelman mukaisista tarkastuksista, elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta, suunnitelman mukaisista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä laboratoriotutkimuksista. Lisäksi maksu tulee periä eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien elintarvikehuoneistojen ja idättämöjen sekä niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen rekisteröintitodistuksista samoin kuin Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa. Maksut perustuvat hyväksyttyyn taksaan ja ne on määritelty siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Elintarvikevalvontaa ja alkutuotannon valvontaa hoitaa 5 Oivatarkastajaa, 2 ilmoitusten ja lupien käsittelijää sekä 2 hygieenikkoeläinlääkäriä. Resursseja ohjataan elintarvikevalvontaan yhteensä 8,1 htv. Lupien ja ilmoitusten käsittelyyn ja muuhun hallintoon kuluu III kaupungineläinlääkäri-hygieenikon 1 htv ja kahden terveystarkastajan 1,7 henkilötyövuotta. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen säännöllisen valvonnan tarkastuksiin on varattu 60 % säännöllistä valvontaa hoitavien viiden terveystarkastajien työajasta eli 3 henkilötyövuotta. Tästä 15 % eli 0,45 henkilötyövuotta varataan seurantatarkastuksia varten. Lomien ja vapaiden aikana paikalla olevat elintarvikevalvonnasta vastaavat tarkastajat jakavat kiireelliset valvontatehtävät. II kaupungineläinlääkärihygieenikko vastaa eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksen laitosvalvonnasta sekä eläinperäisen alkutuotannon valvonnasta mm. maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista ja elävien eläinten vierasainevalvonnasta, noin 1 henkilötyövuosi. II ja III kaupungineläinlääkäri-hygieenikko sijaistavat tarvittaessa toisiaan. Valvontaeläinlääkäri vastaa eläintautivalvonnasta ja salmonellavalvonnasta elävissä tuotantoeläimissä. Praktikkoeläinlääkärit (5 kpl) sijaistavat tarvittaessa valvontaeläinlääkäriä. Porvoon ympäristöterveydenhuollon palveluksessa on kaksi näytteenottajaa, jotka vastaavat mm. omavalvonnan valvontanäytteiden ottopalveluista 0,2 htv sekä elintarvikkeiden säteilymittauksista. Ympäristöterveydenhuollon laboratoriotutkimukset teetetään Vita Terveyspalvelut Oy:llä. Tarpeen mukaan elintarviketutkimuspalveluja voidaan ostaa myös MetropoliLabilta Helsingistä sekä Tullilaboratoriosta ja Ruokavirastosta. Toiminta terveysvaaraepäilyissä Kunnan velvollisuutena on selvittää alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Elintarvikevalitusten ja ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä ympäristöterveydenhuolto tutkituttaa mahdolliset asiakkaiden tuomat valitusnäytteet ja hakee vastanäytteet, jos niitä on saatavilla. Kiireellisissä, terveydelle vaarallisten elintarvikkeiden takaisinvetotilanteissa, Ruokaviraston kautta tulevien RASFF -ilmoitusten yhteydessä (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed) sekä elintarvikelaboratorion tekemän terveysvaaraan viittaavaa tutkimustulosta koskevan ilmoituksen yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto varmistaa kyseisten elintarvikkeiden poistamisen

14 paikallisilta markkinoilta ottamalla yhteyttä elintarvikeyrityksiin ja suorittamalla tarvittaessa tarkastuksia. Muut Ruokaviraston tuotteiden takaisinvetoa koskevat ilmoitukset kuin RASFF -ilmoitukset ympäristöterveydenhuolto kirjaa tiedoksi ja pyrkii varmistamaan takaisinvedon onnistumisen muun valvonnan yhteydessä. Ympäristöterveydenhuollon varautumissuunnitelmassa on epidemiaepäilyn selvitystä varten kirjalliset ohjeet ja selvitystyö priorisoidaan suhteessa muuhun valvontaan, jotta epidemian leviäminen voidaan ehkäistä mahdollisimman pian. Ympäristöterveydenhuollossa on valmius epidemioiden tilastolliseen selvitykseen. Säteilyvaaratilanteessa toteutetaan elintarvikkeiden säteilytutkimuksia Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan. Elintarvikevalvonnan yhteydessä havaitut terveydelle haitalliset elintarvike-erät asetetaan myyntikieltoon siihen asti, kunnes ne on korjattu vastaamaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia tai hävitetty sopivalla tavalla. Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa Ruokavirastolle epäillystä tai todetusta terveydelle vaaraa aiheuttavasta elintarvikkeesta, jos asia ei muutoin ole Ruokaviraston tiedossa. Raportointi ja tiedottaminen Elintarvikevalvonnan kohdekohtaiset tarkastustulokset julkaistaan Eviran määräämällä tavalla Oiva raportteina valtakunnallisen järjestelmän kautta internetsivuilla www.oivahymy.fi. Tarjoilu- ja myyntipaikoissa myös toimijan tulee asettaa oivaraportti asiakkaiden sisäänkäynnin yhteyteen nähtäville. Elintarvikevalvonnan tulokset käsitellään vuosittain terveydensuojelujaostossa. Lisäksi elintarvikevalvonnan resurssit ja toteutuma raportoidaan vuosittain aluehallintoviranomaiselle. Aluehallintoviranomaisen ja Ruokaviraston koordinoimien projektien paikallisten valvontatulosten yhteenvedot tiedotetaan tarkastusten toteuttamisen jälkeen, mikäli yksittäisen toiminnanharjoittajan tiedot eivät ole tunnistettavissa yhteenvedosta. Samoin omien valvontakampanjojen sekä projektien tulokset tiedotetaan ensi tilassa yhteenvedon valmistumisen jälkeen. Valvonnassa kirjattavat suoritteet Elintarvikevalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet valvontatietokantaan tai käsikirjanpitoon (* : tarkastus näytteenotto kirjaus saapuneeksi (ilmoitukset, selvitykset, toimenpidepyynnöt liittyen valvontakohteisiin) neuvottelu sekä puhelinneuvottelu (liittyen valvontakohteisiin tai vireillä oleviin terveyshaittaselvityksiin) tiedote, luento lausunto, kirjallinen ohje valitus päätös (elintarvikehuoneiston hyväksyminen, omavalvontasuunnitelman hyväksyminen) rekisteritodistus (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) *) Valvonnassa kirjattaviin suoritteisiin tulee todennäköisesti muutoksia VATI-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä

15 Mittarit /Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tarkastusten, näytteenottojen ja muiden suoritteiden lukumäärä päätösten lukumäärä (elintarvikehuoneiston hyväksyminen) rekisteritodistusten määrä (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) annettujen kirjallisten korjauskehotusten tai vahvempien hallinnollisten toimenpiteiden määrä ja syyt terveyshaittaepäilyjen lukumäärä sekä syyt, trendi viiden viimeisen vuoden ajalta elintarvikevalvonnan kattavuus (tarkastettujen kohteiden % osuus kaikista) Kattavuustavoite vuonna 2019 säännöllisen valvonnan kohteiden osalta on 55 % (424kohdetta). elintarvikevalvonnan intensiteetti suunniteltuun nähden (suunniteltujen tarkastusten osuus tavoitteeseen ja tarkastusten kokonaismäärään nähden) Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) liitteen 4. mittareista Porvoon ympäristöterveydenhuollossa seurataan lisäksi seuraavia mittareita ja niiden trendejä. Mittareiden toteutumat raportoidaan laaturaportoinnin yhteydessä: Elintarviketurvallisuus Valtakunnallinen Porvoon huomioita Indikaattori/mittari indikaattorin / mittarin 1. Valvonnan vaikuttavuus tavoite Oiva-valvontatulosten kehitys Oiva-järjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden määrä 2014 98%, 2015 88%, 2016 100% Kahden parhaimman (oi-vallinen ja hyvä) arvosanan osuus 2014 85%, 2015 88%, 2016 90% seurataan Toiminnan parantuminen Oiva-tarkastusten myötä. Pakkausmerkintätarkastusten osuus (%), joissa ei ole tavattu merkittäviä puutteita Pakkokeinojen määrä 2. Valvonnan tehokkuus ja laatu Oiva-tarkastusten tulosten hajonta valvontayksiköiden välillä Tarkastusten kattavuus (elintarvikehuoneistot) Tarkastusmäärätoteuma suhteessa riskiperusteiseen tarkastussuunnitelmaan, % Valvontakohteiden määrä suhteessa suunniteltuun valvontaresurssiin kohteita/htv 100 % C arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 100 % D arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 85 % toimijoista noudattaa säädöksiä (on saanut pakkausmerkintäriveiltä A tai B arvosanan). 98 % toimijoista noudattaa säädöksiä. Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä. Tavoite määritellään kohdeluokittain myöhemmin. Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti Tavoite asetetaan myöhemmin. seurataan seurataan seurataan Verrataan vuosittain koko maan tuloksiin seurataan tavoite valtakunnan tavoitteen mukainen: Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti Lasketaan suhteessa koko elintarvikevalvonnan henkilöresurssiin Tarkastustehokkuus, tarkastuksia/htv 130 tarkastusta/ htv Lasketaan suhteessa koko elintarvikevalvonnan henkilöresurssiin Suoritteen hinta, /suorite Tavoite määritellään, kun kahden vuoden tiedot ovat käytettävissä. seurataan

16 3.4 Talousveden valvonta Talousveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä talousvedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella. Terveydensuojeluviranomainen: valvoo, että talousvettä toimittavien laitosten veden laatu täyttää lainsäädännön vaatimukset tiedottaa vesihuoltolaitosten jakeluverkkojen ulkopuolella asuvia kuntalaisia paikallisista kaivoveden erityisongelmista antaa tarvittaessa ohjeita tai määräyksiä talousveden käyttöön tai käsittelyyn liittyen Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee käsitellä talousvettä toimittavien laitosten hyväksymishakemukset ennen laitosten tai niissä tehtyjen muutosten käyttöönottoa (TsL 18 ). Hakemuksessa tulee kuvata laitoksen vedenottotapa, veden käsittelyn riittävyys ja veden jakeluun liittyvät asiat. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä hakemus tiedoksi niille aluehallintovirastoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, ja varattava näille tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto. Hyväksymispäätöksessä terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa määräyksiä talousveden laadun turvaamiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä talousvettä toimittavan laitoksen riskinarviointi (TsL 20 ). Riskinarviointi tehdään toiminnanharjoittajien ja viranomaisen välisenä yhteistyönä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee lisäksi käsitellä ilmoitukset, jotka liittyvät vedenottoon toiminnanharjoittajan omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa sekä vedenottoon yhteisessä käytössä olevasta vedenottamosta tai vesisäiliöstä, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteensä vähintään 50 henkilön tarpeisiin tai vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa (TsL18a ). Terveydensuojeluviranomainen antaa ilmoituksen tekijälle todistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta, käsittelee ilmoituksen ja tarkastaa kohteen. Jos ilmoitettu toiminta voi vaikuttaa elinympäristöön, terveydensuojeluviranomainen kuulee tarpeellisessa laajuudessa niitä, joihin vaikutukset voivat kohdistua. Terveydensuojeluviranomaisen oikeudesta päättää terveyshaitan poistamisesta tai sen ehkäisemisestä säädetään terveydensuojelulain 51 :ssä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi päättää soveltaa valvonnassa pientä talousvesiasetusta (STMa 401/2001), jos vettä käytetään vähemmän kuin 10 m 3 /vrk tai alle 50 henkilön tarpeisiin elintarvikehuoneistossa tai osana julkista tai kaupallista toimintaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on STM:n talousvettä koskevien asetusten (1352/2015 ja 401/2001) mukaan säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua ja tankeissa, pulloissa tai säiliössä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua sekä vesilaitosten vedenkäsittelyn riittävyyttä. Terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida, aiheutuuko mahdollisista laatupoikkeamista terveyshaittaa ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2015 2019 suositellaan tarkastamaan elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, vanhainkotien tms. omaan käyttöön tarkoitetut kaivot ja niiden rakenteet näytteenoton tai kohteen suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä.

17 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee antaa lausunto ympäristönsuojeluviranomaiselle vesihuoltolain 11 :n nojalla kiinteistön vapautushakemuksesta vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä sekä toimia muutoinkin vesihuoltolain tarkoittamana viranomaisena omalla toimialallaan. Valvontatutkimusohjelmat STM asetuksen 1352/2015 perusteella yli 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavalle laitokselle tulee laatia valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelma laaditaan yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan tukkuvesilaitoksen kanssa. Ohjelmaan tulee sisällyttää toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Valvontatutkimusohjelmat tulee tarkistaa vähintään viiden vuoden välein. STM asetuksen 401/2001 perusteella valvottavia pieniä toimijoita ovat alle 10 m 3 vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavat laitokset ja yksittäiset talousvesikaivot, joiden vettä käytetään elintarvikehuoneistoissa tai osana kaupallista taikka julkista toimintaa. Näiden säännöllisistä valvontatutkimuksista on määrätty erillisessä, kaivon valvontaa koskevassa päätöksessä. Valvontaa koskevat päätökset päivitetään tarvittaessa. Valvonnan toteuttaminen Säännöllinen valvonta kattaa talousvettä toimittavien laitosten tarkastukset, valvontatutkimusohjelmien ja hyväksyttyjen riskinarviointien päivitykset ja talousveden laadun seurannan viranomaisvalvontanäytteillä. Vuonna 2019 tehtävien tarkastusten ja otettavien talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin on esitetty liitteessä 8. Tarkastuksia tehdään vuoden aikana yhteensä 28 ja talousvesinäytteitä tutkitaan noin 377 kpl, joista valtaosa on vettä jakavien laitosten jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan näytteitä. Talousvettä toimittavat laitokset pyritään tarkastamaan terveydensuojelun riskiluokituksen ja kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään sisältyviä valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja, työohjeita sekä Valviran julkaisemia tarkastuslomakkeita. Valvontaa kohdistetaan veden käsittelyyn, vedenottamoihin, ottamoiden lähiympäristöön, ala- ja ylävesisäiliöiden kuntoon sekä valvontatutkimusohjelman ajantasaisuuteen. Talousvettä toimittavien laitosten, joilla ei ole omaa vedenottoa, tarkastukset käsittävät ainoastaan valvontatutkimusohjelmien ja verkoston tarkastuksen ja ovat pääsääntöisesti asiakirjatarkastuksia. Valvontatutkimusohjelmien tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että talousvettä toimittavat laitokset ovat varautuneet erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Ympäristöterveydenhuoltoon toimitetut lupahakemukset käsitellään ensi tilassa: uusia vesilaitoksia tai -ottamoita koskevat lupahakemukset 3 kk:n sisällä ja vesilaitoksia koskevia olennaisia muutoksia koskevat hakemukset sekä ilmoitukset julkiseen tai kaupalliseen toimintaan liittyvistä talousvesikaivoista ja kiinteistöjen yhteisessä käytössä olevista vedenottamoista ja vesisäiliöstä 30 vrk:n sisällä hakemuksen tai ilmoituksen vireille tulosta ellei niiden käyttöönottoaikataulusta muuta johdu. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä haettuun poikkeukseen annetaan lausunto ensi tilassa. Yksityiskaivojen vedenlaatuongelmien osalta annetaan neuvontaa paikallisiin kaivovesien laatuongelmiin, vesitutkimuksiin, näytteenottoon ja korjaustoimenpiteisiin liittyen. Epäiltäessä yksityisen kaivoveden saastumista muusta kuin kaivon kuntoon liittyvistä syistä, selvitetään saastumisen syy. Tarvittaessa annetaan talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

18 Vuoden 2019 painopistealueet talousvesivalvonnalle ovat Valvonnan avulla varmistetaan, että vesihuoltolaitosten suunnitelmat häiriötilanteisiin varautumisesta ovat Vesihuoltolain 119/2001 15 a mukaiset Osallistutaan vettä jakavien laitosten riskinarviointiin ja tehdään riskinarvioinneista hyväksymispäätös TsL 20 mukaisesti Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain nojalla tulee terveydensuojeluviranomaisen periä suunnitelman mukaisista tarkastuksista, ehtojen ja määräysten valvontaan liittyvistä tarkastuksista, suunnitelman mukaisista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä talousveden laboratoriotutkimuksista maksu talousveden toimittajalta. Myös talousvettä toimittavan laitoksen ja sen riskinarvioinnin hyväksynnästä tulee periä maksu. Lisäksi peritään maksu yksityiskaivon veden laatuun liittyvistä tutkimuksista. Näytteiden lähettämisestä ja tutkimisesta peritään maksu toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksut perustuvat hyväksyttyyn taksaan. Vesiepidemiaepäilyn selvittämiseen liittyvistä näytteenotoista tai tutkimuksista sekä Porvoon ympäristöterveydenhuollon toteuttamaan talousveden alueelliseen kartoitusprojektiin liittyvistä tutkimuksista ja näytteenotoista ei peritä maksua. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Talousvesivalvonnan suunnittelusta, koordinoinnista, tarkastuksista, lausunnoista, lausuntojen valmistelusta, raportoinnista sekä terveyshaittaepäilyihin liittyvästä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi terveydensuojelusuunnittelijaa muiden tehtäviensä ohella (1,5 htv). Näytteenotosta sekä kaivovesien tutkimiseen liittyvästä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi näytteenottajaa (0,7 htv). Valvontaan ohjataan henkilöstöresursseja yhteensä noin 2,2 htv. Laboratoriopalvelut ostetaan Vita Terveyspalvelut Oy:n laboratoriosta. Raportointi ja tiedottaminen Talousvesivalvonnan toteuma ja tulokset raportoidaan kerran vuodessa terveydensuojelujaostolle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen (Valvira) sekä aluehallintoviranomainen saavat tarkastuksia, näytteenottoja, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevat muut valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten tarvittavat tiedot suoraan valtakunnallisesta valvontarekisteristä. Vuoden 2019 osalta suurten vedenjakelualueiden (yli 5000 asukkaalle vettä toimittavat laitokset) tutkimustulokset raportoidaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) manuaalisesti, koska tutkimustulosten sähköinen siirto valtakunnalliseen valvontarekisteriin on viivästynyt. Talousveden laatupoikkeamista tiedotetaan yhteistyössä vesilaitosten kanssa siten, että lähtökohtaisesti tiedottamisvastuu on vesilaitoksilla. Mikäli talousvettä toimittavan laitoksen verkosto on osa laajempaa vesijohtoverkostoa, tiedotetaan talousveden laatuongelmista myös niille terveydensuojeluviranomaisille sekä kiireellisissä tilanteissa väestölle, joiden alueelle vesijohtoverkosto ulottuu. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tiedotetaan välittömästi talousveden häiriötilanteista. Häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yhteenvedon häiriötilanteen hallintaan

19 saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY) tiedotetaan välittömästi sellaisista talousveden laatupoikkeamista, joissa talousveden laatuvaatimus ei täyty ja sen epäillään johtuvan raakaveden saastumisesta (STM:n asetus 1352/2015). Valvonnassa kirjattavat suoritteet Talousvesivalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet sekä niihin käytetty työaika valvontatietokantaan (* : Hakemusten käsittely sekä käyttöönottotarkastukset (TarkL) Lupapäätös ja riskinarvioinnin hyväksyminen (Päätös), rekisteröintitodistus ja ilmoituksen käsittely (TodR) ja terveyshaitan poistamiseksi annettava määräys (Määräys) Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus (TarkS tai TarkU) Terveyshaittaepäilyn perusteella tehtävä tarkastus (TarkE) Valitus eli yhteydenotto epäillyn terveyshaitan tai lainvastaisuuden vuoksi (Valitus) Muu yhteydenotto (Yhtotto) Valvontasuunnitelmaan sisältyvä näytteenotto (NäyteS ja NäyteU) Terveyshaittaepäilyn perusteella tehtävä näytteenotto (NäyteE) Lausunnot ja selvitykset (LausuntoD) ja (Lausunto) Avustava tarkastus (TarkA), Tiedote (Tiedott), Palaveri (Palaveri) ja Muu viranomaistyö (Muu viran) *) Valvonnassa kirjattaviin suoritteisiin tulee todennäköisesti muutoksia VATI-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä Mittarit Talousvesivalvonnan suoritteiden kokonaismäärä Tarkastettujen vesilaitosten % -osuus suunnitellusta ja tarkastusten lukumäärä kohderyhmittäin Talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin Suunniteltujen näytteiden toteutuminen, % suunnitellusta Laatuvaatimukset ja tavoitteet täyttävien tulosten % -osuus kaikista näytteistä (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Tavallisemmat poikkeamat laatuvaatimuksista ja tavoitteista (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Käsiteltyjen lupien ja ilmoitusten sekä annettujen määräysten lukumäärä Valitusten lukumäärä (terveyshaittaepäilyt) 3.5 Uimavesien valvonta Uimaveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uimavedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella varmistamalla, että yleisten uimarantojen ja uimahallien vesi täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjeita tai määräyksiä uimapaikan käyttöön tai uimaveden käsittelyyn liittyen.

20 Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee käsitellä terveydensuojelulain 13 ja 15 :n nojalla tehty ilmoitus yleiseen käyttöön tarkoitetun kylpylän, uimahallin, uimalan tai uimarannan käyttöönotosta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava yleisen uimalan, uimahallin, uimarannan, kylpylän sekä yleisen virkistymis-, kuntoutus- ja hieronta-altaan veden laatua. (TsL 29 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava yleisistä uimarannoista ns. uimarantaluettelo sekä seurantakalenteri ennen kunkin uimakauden alkua. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee kunkin suuren uimarannan eli EU-rannan uimaveden laadun uimaveden valvontatutkimustulosten perusteella (EU-ranta = ranta, jossa käy huomattava määrä kävijöitä kauniina kesäpäivänä). EU-rannan omistajan tai haltijan on yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittava rannalle uimavesiprofiili. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että yleisölle annetaan mahdollisuus saada tietoja sekä tehdä uimarantaluettelon laatimista, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista koskevia ehdotuksia ja huomautuksia. Valvonnan toteuttaminen Kävijämäärältään suuret uimarannat eli EU-uimarannat tarkastetaan vuosittain. Muut uimarannat ja talviuimapaikat tarkastetaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Yhteensä uimarantojen tarkastuksia tehdään 28 kpl vuoden aikana. Tarkastustiheyttä voidaan lisätä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, johon vaikuttaa mm. edellisen vuoden uimaveden laatutulokset ja tarkastushavainnot kohteessa. Riskinarvioinnissa käytetään apuna Valviran ohjeistusta. Uimakauden uimarantaluettelo ja näytteenottoviikot vahvistetaan vuosittain huhtikuun aikana, sen jälkeen, kun alueen asukkailla on ollut mahdollisuus ehdottaa muutoksia luetteloon. Uimavesinäytteitä otetaan vuoden aikana yhteensä 121 kpl. Uimavesinäytteenoton yhteydessä arvioidaan silmämääräisesti uimarannan lähiympäristö, uimarannasta asiakkaalle annettavat tiedot sekä uimaveden laatu aistinvaraisesti. Tarvittaessa otetaan lisänäytteitä sinilevän tms. varalta. EU-uimarantojen laatuluokitukset lasketaan syksyllä neljän edellisen vuoden uimavesinäytteiden tulosten perusteella. EU-uimarantojen laatuluokitukset ja myös uimavesiprofiilit päivitetään vuosittain. Uima-allaskohteet tarkastetaan kerran vuodessa. Tarkastuksia on vuoden aikana yhteensä 11. Kävijämäärältään vähäiset uima-altaat tarkastetaan joka toinen vuosi. Tarkastustiheyttä voidaan lisätä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, johon vaikuttaa mm. edellisen vuoden uimaveden laatutulokset ja tarkastushavainnot kohteessa. Riskinarvioinnissa käytetään apuna Valviran ohjeistusta. Allasvesinäytteitä otetaan vuoden aikana yhteensä 205 kpl. Uima-allasvesiä varten laaditaan valvontatutkimusohjelmat, joissa näytteenottotiheys määräytyy muun muassa käyttäjien lukumäärän ja uimaveden omavalvonnan tason mukaan. Valvontatutkimusohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään sisältyviä valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja ja työohjeita sekä Valviran ohjeita 2/2017 ja 3/2008. Uimavesitutkimustuloksia seurataan ja niiden avulla varmistetaan, että uimavesi täyttää STM:n asetusten 315/2002, 177/2008 ja 354/2008 vaatimukset. Terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida, aiheutuuko mahdollisista laatupoikkeamista terveyshaittaa ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Terveydensuojelulain nojalla säännöllisesti valvottavat kohteet ja tavoitteelliset tarkastustiheydet sekä näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 8.