KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 2 2.1 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA... 2 2.2 KÄYLÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA JA KUUSAMON KALANVILJELYLAITOS... 2 2.3 POSION AHOLAN VESIOSAKEYHTIÖ... 3 3 TARKKAILUALUE JA VESISTÖN LUONNE... 4 4 VUODEN 26 HYDROLOGISIA OMINAISPIIRTEITÄ... 5 5 VESISTÖKUORMITUS... 9 5.1 KÄYLÄN VESISOSUUSKUNTA... 9 5.2 KUUSAMON ENERGIA JA VESIOSUUSKUNTA... 15 5.3 POSION AHOLAN VESIOSAKEYHTIÖ... 2 5.4 KUUSAMON KALANVILJELYLAITOS... 26 5.5 KUORMITUSTARKKAILUN YHTEENVETO... 28 6 VESISTÖN VEDEN LAATU... 3 6.1 VEDEN KESKIMÄÄRÄINEN LAATU KITKAJÄRVILLÄ JA KITKAJOELLA... 3 6.1.1 Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen... 3 6.1.2 Veden yleinen laatu... 3 6.1.3 Ravinteet ja rehevyys... 34 6.1.4 Minimiravinnetarkastelu... 35 6.2 KUORMITTAJIEN LÄHIALUE TARKKAILU... 36 6.2.1 Käylän jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos... 36 6.2.2 Rukan jäteveden puhdistamo... 39 6.2.3 Posion Aholan jätevedenpuhdistamo... 45 6.3 VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO... 49 7 VIITTEET... 51 sivu LIITTEET: Liite 1. Tarkkailualueen kartta, kuormittajat ja vesistön näytepisteet Liite 2. Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 3. Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 4. Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 5. Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 6. Posion Aholan vesiosakeyhtiön jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 7. Posion Aholan vesiosakeyhtiön jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 8. Kuusamon kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset sekä Käylän jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset Liite 9. Kilkilösalmen ja Ala-Juuman vesistötarkkailutulokset Liite 1. Ympäristöhallinnon näytteiden tulokset Liite 11. Rukan jäteveden puhdistamon vesistötarkkailun tulokset Liite 12. Levähaittarekisteritiedot Kitkajärven vesistöalueelta Liite 13. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset

1 JOHDANTO Vuodesta 23 alkaen Kitkajoen alueen kuormittajien tarkkailut yhdistettiin Kitkajoen yhteistarkkailuksi. Tarkkailun piiriin kuuluvat Rukan jätevedenpuhdistamo, Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo sekä Kuusamon kalanviljelylaitos. Tarkkailuja suoritetaan edellisvuosien tapaan erillisten ohjelmien mukaan. Kuusamon kalanviljelylaitoksen ja Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuna jo pitkään. Yhteistarkkailuun on kuormittajien lähialuetarkkailun lisäksi otettu myös näytepisteet Yli- Kitkajärven Turjanselällä ja Vasikkaselällä, Ala-Kitkajärven Kilkilösalmella, Kitkajoen Käylänkoskella sekä Ala-Juumajärven Niskakoskella. Raportissa on esitetty lisäksi ympäristöhallinnon vedenlaatu- ja leväseurannan tuloksia Kitkajärviltä. Tässä raportissa on esitetty Kitkajoen alueen kuormittajien käyttö- ja kuormitustarkkailun sekä vesistötarkkailun tulokset vuodelta 26. Soveltuvin osin on esitetty myös aikaisempien vuosien tuloksia.

2 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 2 TARKKAILUVELVOLLISET 2.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Kuusamon kunnassa sijaitsevan Rukan matkailualueen jätevedet käsitellään alueelle rakennetussa puhdistamossa ja johdetaan puhdistuksen jälkeen Kesäjokeen, joka laskee noin 1 km myöhemmin Yli- Kitkajärveen. Jonkin verran jätevesiä tulee puhdistamolle myös Salmilammin kylästä sekä hajaasutusalueelta. Pohjois-Suomen vesioikeus on viimeisimmällä päätöksellään nro 22//1 (14.3.2) uusinut Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnalle luvan jätevesien johtamiseksi Kesäjokeen. Luvassa edellytetään, että luvan saaja edelleen tarkkailee puhdistamon tehoa sekä puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön lähtevän jäteveden laatua ja määrää sekä vaikutuksia vesistössä. Tarkkailua suoritetaan Oulun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän (3.1.1995) tarkkailuohjelman (Kippola & Rantala 1995) mukaisena. 2.2 Käylän seudun vesiosuuskunta ja Kuusamon kalanviljelylaitos Kuusamon kunnassa Kitkajoen rannassa sijaitsevan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Käylän kylän jätevesien lisäksi läheisen Kuusamon kalanviljelylaitoksen kalanviljelyliete ja saniteettivedet. Kalankasvatuslaitos ottaa kasvatukseen käytettävän veden Kitkajoesta ja laitoksessa käytetty vesi johdetaan takaisin Kitkajokeen. Käylän jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Kitkajokeen noin 1 km kalanviljelylaitoksen alapuolelle. Kalanviljelylaitoksen ja jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua suoritetaan yhteistarkkailuna. Uusimmassa 29.5.1996 myöntämässään luvassa (päätös nro 32/96/1) Pohjois-Suomen vesioikeus uudisti Käylän seudun vesiosuuskunnan luvan jätevedenpuhdistamon ja kalanviljelylaitoksen jäte- ja lietteenkäsittelyvesien johtamiseksi Kitkajokeen tietyillä lupaehdoilla. Luvan saajan on puhdistamon tehon ja vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen selvittämiseksi tarkkailtava puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön lähtevän jäteveden laatua ja määrää sekä purkuvesistön vedenlaatua jätevesien vaikutusten toteamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käylän seudun vesiosuuskunta on jättänyt joulukuussa 26 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen ympäristölupahakemuksen lupaehtojen tarkistamiseksi. Uudessa luvassa (päätös nro 32/96/1) Pohjois-Suomen vesioikeus piti kalanviljelylaitoksen rehunkäytön enimmäismäärän ennallaan (18 kg vuodessa) ja määräsi lisäksi että rehunkäyttö saa olla korkeintaan 1,2 kertaa lisäkasvun suuruinen. Vuotuiseksi fosforikuormitukseksi lupaehdot sallivat enintään 95 kg vuodessa ja,55 kg vuorokaudessa. Kalanviljelylaitoksen uusi ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on parhaillaan vireillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma on hyväksytty Oulun vesipiirin vesitoimistossa (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) 14.1.1986. Kuusamon kalanviljelylaitokselle hyväksyttiin 18.6.22 uusi kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (RKTL 22). Tarkkailuohjelmaa on muutettu virtausmittauksen osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 1.2.25, (päätös nro 1196Y4-133).

3 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 2.3 Posion Aholan vesiosakeyhtiö Posion Aholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon. Aholan puhdistetut jätevedet johdetaan Soukkalampeen (,25 km 2 ), josta vedet laskevat Soukkapuron, Myllylammen ja Myllyojan kautta noin 1 km:n päässä Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Pohjois-Suomen vesioikeus antoi 16.1.1997 päätöksen nro 68/97/I Posion Aholan Vesi Oy:n hakemuksesta 1.7.1996 ja myönsi jätevesien johtamisluvan saneeratulla puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupaehdoin. Vesiylioikeus vahvisti päätöksellään nro 149/1998, 8.12.1998 vesioikeuden myöntämän luvan eräin lupaehtomuutoksin. Lupaehtomuutoksissa määrätään mm. että vuoden 21 alusta vesistöön johdettavan jäteveden biokemiallinen hapenkulutus BOD 7ATU saa olla enintään 15, mgo 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään,8 mg/l. BOD 7ATU :n ja kokonaisfosforin puhdistustehon tulee olla vähintään 9 %. Lapin ympäristökeskus on 26.3.1999 kirjeellään 1396Y58-123 hyväksynyt puhdistamon uuden velvoitetarkkailuohjelman (Salo 1999) eräin muutoksin. Lapin Ympäristökeskus antoi 17.8.26 ympäristölupapäätöksen 18/26, jossa se myönsi ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Posion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen toistaiseksi sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupamääräyksin. Uusi tarkkailuohjelma (Kaikkonen 26) tehtiin edellisen (Salo 1999) tarkkailuohjelman pohjalta huomioiden esitetyt täsmennykset. Ohjelma otettiin käyttöön 19.9.26 (Kaikkonen, Tervaniemi & Savolainen 27).

4 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 3 TARKKAILUALUE JA VESISTÖN LUONNE Tarkkailtavat laitokset sijaitsevat Koutajoen vesistöalueen (73.) Kitkajärven osavesistöalueella (73.2), joka on laajuudeltaan 1435,5 km 2 ja järvisyydeltään 23,78 % (Ekholm 1993). Vesistön veden laatua säätelevät Kitkajärvet. Yhteensä Yli- ja Ala-Kitka muodostavat Posion ja Kuusamon kuntien alueelle laajan järvialueen, jonka yhteenlaskettu pinta-ala on noin 29 km 2. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi avoimiksi vesialueiksi. Yli-Kitkajärven (73.25) pinta-ala on 24 km 2 ja rantaviivan pituus noin 35 km. Suurin syvyys Yli- Kitkajärvellä löytyy Vasikkaselältä, jossa on noin 4 metrin syvänne. Yli-Kitkajärven Soukkalahden kautta virtaavat Posiojärven (73.3) ja Naatikkalahden kautta Naatikkajoen valuma-alueen vedet. Yli-Kitkajärvestä vedet virtaavat Ala-Kitkajärveen (73.24), jonka pinta-ala on noin 5 km 2 ja rantaviivan pituus 224 km. Ala- Kitkajärvestä vedet valuvat Kiveskosken kautta Kitkajokeen ja tällä kohden Kitkajärvien valuma-alueen pinta-ala on noin 1642 km 2. Kitkajoki yhtyy hieman ennen Suomen ja Venäjän välistä rajavyöhykettä Oulankajokeen, jolloin koko Kitkajoen valuma-alue on noin 184 km 2 ja järvisyys noin 21 %. Oulankajoki laskee Venäjällä sijaitsevaan Paanajärveen ja edelleen Jäämereen. Kitkajärvi on veden laadultaan karu ja alhaisesta humuspitoisuudesta johtuen vesi on väriltään kirkasta. Järvisyydestä johtuen maa- ja metsätalouden kuormitus ei vaikuta Kitkajoen pitoisuuksiin ylivalumakausina siinä laajuudessa kuin vähäjärvisessä vesistössä. Suurin asutustaajama, Posio, on Kitkajärveen laskevan Posionjärven rannalla. Haja-asutus on alueella runsasta. Kitkajoki on rakentamaton ja luonnontilainen. Paikoitellen Ala-Juumajärven jälkeen Kitkajoki virtaa syvällä kalliorotkoissa ja tämä osa joesta kuuluu Oulangan kansallispuiston alueeseen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa sekä Kitkajärvien että Kitkajoen vedenlaatu on arvioitu kokonaisuudessaan erinomaiseksi. Vesistön virkistyskäyttöarvo on suuri ja siellä on mm. järvitaimenen luontainen kalakanta.

5 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 4 VUODEN 26 HYDROLOGISIA OMINAISPIIRTEITÄ Tarkkailujakson hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vuoden 26 hydrologisiin kuukausitiedotteisiin sekä Kitkajoen (Käylä, 7322) virtaama- ja Ala-Kitkajärven (7312) vedenkorkeushavaintoihin (kuvat 1 ja 2). Lisäksi on esitetty sadanta- ja lämpötilatietoja Ilmatieteenlaitoksen Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalta (Ilmatieteenlaitoksen sääpalvelu, kuva 3). Suuresta järvisyydestä johtuen Kitkajoen virtaamat ovat vakaita. Keskivaluma oli vuosijaksolla 1991-2 11,5 l/s km 2 (taulukko 1). Taulukko 1. Kitkajoen virtaaman keski- ja ääriarvoja Käylän mittauspisteessä. 1991-2 Virtaama m 3 /s l/s km -2 ylivirtaama HQ 36, 21,1 keskiylivirtaama MHQ 31,3 18,3 keskivirtaama MQ 19,7 11,5 keskialivirtaama MNQ 11,4 6,7 alivirtaama NQ 7,6 4,5 toukokuun keskivirtaama 21,9 12,8 heinäkuun keskivirtaama 26,5 15,5 syyskuun keskivirtaama 22,7 13,3 Tammikuussa 26 sää oli tavallista leudompaa ja lunta satoi pitkäaikaisen keskiarvon mukaisesti. Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalla kuukauden keskilämpötila oli -11,3 C ja sadanta 29 mm. Kitkajoen virtaama ja Ala-Kitkan vedenkorkeus olivat ajankohdan keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeampia. Helmikuun keskilämpötila oli keskimääräistä alhaisempi ja lunta satoi vain noin puolet tavanomaisesta määrästä. Lumen vesiarvo oli Koillismaalla helmikuussa pääosin välillä 81-13 kg/m 2. Kitkajoen virtaama oli Käylässä 18 %, ja Ala-Kitkan vedenkorkeus 11 % pitkän jakson keskiarvoa korkeampia. Jäät olivat tavallista ohuempia Lapissa. Maaliskuu oli huomattavasti tavallista kylmempi ja kuivempi. Huhtikuun keskilämpötila oli keskiarvoa hieman korkeampi ja sadanta oli lähellä pitkän ajan vertailuarvoja. Kuusamon Kiutakönkäällä sadanta oli maaliskuussa 13 mm ja huhtikuussa 32 mm. Lumen vesiarvo pysyi samana maaliskuussa, kuin helmikuussa. Huhtikuussa lumet alkoivat jo sulaa ja Lapissa kevät oli etuajassa. Maaliskuun virtaamat ja vedenkorkeudet olivat tavanomaista korkeammat, mutta huhtikuussa arvot olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen. Toukokuun sadanta Kuusamon Kiutakönkäällä oli 45 % pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Toukokuun sateet eivät kuitenkaan nostaneet vedenkorkeuksia ja virtaamia yli keskiarvojen. Lapin tulvahuiput saavutettiin toukokuun alussa eli paljon tavanomaista aikaisemmin. Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi. Sadanta oli Kuusamon Kiutakönkäällä kesäkuussa 79 % alhaisempi ajankohdan keskimääräisestä tasosta. Virtaamat ja vedenkorkeudet olivat Kitkan alueella kesäkuussa pitkäaikaisia keskiarvoja alhaisemmat. Pintavedet Lapissa olivat kesäkuun lopulla pääosin keskiarvoa lämpimämmät. Heinäkuussa lämpötila oli Kuusamon Kiutakönkäällä tavanomainen. Vettä satoi 6 % vähemmän kuin yleensä. Vähäsateisuus näkyi Kitkan alueella vedenkorkeutta ja virtaamia alentavasti. Virtaamat jäivät 21 % ajankohdan keskimääräistä tasoa niukemmiksi. Pintaveden lämpötila oli Kitkan alueella heinäkuussa +18 C. Elokuun keskilämpötila Kiutakönkäällä oli keskimääräistä korkeampi, mutta sadanta oli huomattavasti normaalia pienempi eli 6 % keskiarvoja alhaisempi. Elokuun keskivirtaama olikin Kitkajoen Käylässä 43 %

6 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 ja Alakitkan veden korkeus 21 % alhaisempi kuin ajankohdan keskiarvot. Pintavesien lämpötilat olivat keskimääräistä ylempänä ja Kitkan vesistössä lämpötila oli elokuussa vielä noin +17 C. Syyskuu oli tavallista lämpimämpi ja hieman normaalia sateisempi. Kuusamon Kiutakönkäällä satoi syyskuussa yhteensä 61 mm, mikä on noin 8 % enemmän kuin pitkällä aikavälillä 1971 2 keskimäärin. Veden korkeus Kitkan alueella oli 21 % normaalia alhaisempi ja virtaama oli 47 % pienempi. Järvivesien pintalämpötilat olivat Lapissa syyskuun loppuessa yleisesti keskiarvon tuntumassa tai sitä alempia. Lokakuu 26 oli runsassateisempi kuin edellisenä vuonna, mutta määrät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Keskilämpötilat olivat Kiutakönkäällä lokakuussa tavanomaista alhaisempia ja lunta satoi loppukuusta. Kitkajoen virtaama samoin kuin Ala-Kitkan veden korkeus pysyivät ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Marraskuun keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Sadanta oli tavanomaista niukempaa, joten Kitkan alueen alhaisiin virtaamiin ja veden korkeuteen ei tullut parannusta, vaan arvot pysyivät normaalia alhaisempina. Marraskuun alussa lunta oli lähes koko maassa, mutta kuun puolenvälin jälkeen lumi alkoi sulaa. Marraskuun loppupuolella vesiarvo Koillismaalla oli enää 1-4 kg/m 2. Joulukuu 26 oli huomattavasti tavanomaista lauhempi kuukauden keskilämpötilan ollessa Kiutakönkäällä - 4,7 C. Keskilämpötila oli 62 % korkeampi kuin keskimäärin vuosina 1971 2. Sademäärä oli ajankohtaan nähden korkea (69 mm) jopa 66 % sateisempi kuin yleensä. Joulukuun runsas sadanta ei korjannut alhaisia virtaama- ja vedenkorkeusarvoja, vaan virtaama jäi 27% ja vedenkorkeus 11% alhaisemmaksi. Pohjoisessa vesistöt jäätyivät keskimääräistä myöhemmin ja jäät olivat Lapissa poikkeuksellisen ohuita.

7 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 a) 35 3 25 2 15 1 5 Virtaama (m 3 /s) 24 25 26 1971-2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu b) 35 Virtaama, Kitkajoki, Käylä m³/s Virtaama 1971-2 3 25 2 µg/l 15 1 5 1.1.4 1.3.4 1.5.4 1.7.4 1.9.4 1.11.4 1.1.5 1.3.5 1.5.5 1.7.5 1.9.5 1.11.5 1.1.6 1.3.6 1.5.6 1.7.6 1.9.6 1.11.6 Kuva 1. Kitkajoen a) kuukausittaiset ja b) vuorokautiset keskivirtaamat (m3/s) vuosina 24 26 sekä pitkän ajan keskiarvo 1971-2.

8 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Vedenkorkeus (mm/kk) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 24 25 26 1985-2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Ala-Kitkajärven kuukausittaiset vedenkorkeuden keskiarvot vuosina 24 26 sekä pitkän ajan keskiarvo 1971 2. 12 1 8 6 sadanta (mm) 24 25 26 1971-2 2 15 1 5 lämpötila ( C) 24 25 26 1971-2 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu -5-1 -15-2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3. Kuusamon Kiutakönkään havaintoaseman a) sadanta (mm) ja b) ilman lämpötila ( C) kuukausikeskiarvoina vuosina 24 26 sekä pitkän ajan keskiarvo 1971 2.

9 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5 VESISTÖKUORMITUS 5.1 Käylän vesisosuuskunta Kitkajokeen johdetaan puhdistettuja jätevesiä Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolta (liite 1). Vesihuollon piiriin kuuluu noin 45 taloutta ja noin 19 asukasta, sekä Kuusamon kalanviljelylaitos. Viemäröidyt jätevedet johdetaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimivaan jätevedenpuhdistamoon, joka sijaitsee Käylän taajaman itäpuolella ja Kitkajoen eteläpuolella. Käylän jätevedenpuhdistamo on bioroottorilaitos, jossa fosforin saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Tuleva jätevesi johdetaan laitokselle rumpusiivilän kautta, joka erottaa veden mukana tulevat kiinteät aineet. Siivilästä vesi johdetaan bioroottoriin, joka poistaa jätevedestä orgaanista kuormitusta. Kalkki syötetään jälkisaostuksena. Lietteen sakeutuksesta ylimääräinen tai vapautunut kalkki palaa kirkasteveden mukana tulopumppaamon kautta prosessiin. Puhdistamon bioroottori on uusittu (Klargester, Tatu Mämmelä Oy) vuoden 1992 alkupuolella. Puhdistamo on mitoitettu seuraaville jätevesimäärille. Q kesk = 12 m 3 /d Q max = 48 m 3 /d q kesk = 5 m 3 /h Puhdistamolle on lupaehdoissa asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta: BOD 7 ATU 17,5 mg/l ja puhdistusteho 9 % puolivuosikeskiarvoina Kok.P 1, mg/l ja puhdistusteho 9 % puoli-vuosikeskiarvoina Hakijan on jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus ympäristölupavirastolle vuoden 26 loppuun mennessä. Käylän seudun vesiosuuskunta on jättänyt joulukuussa 26 ympäristölupahakemuksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen lupaehtojen tarkistamista varten. Kuvassa 4 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 26 olivat 1,74 (nv) ja 2,18 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 36 %.

1 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = ------------------------------------------------- = 1,74 n max = --------------------------------------------------- = 2,18 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 21 % keskivirtaamalla 36 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 45 % 84 Qmit = 12 m3/d 12 7 1 56 8 m3/vko 42 vesilaitoksen vedenkulutus47 m3/d 6 m3/d 28 4 14 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Kuva 4. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 26 aikana yhteensä 15 992 m 3 eli keskimäärin 44 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama 62 m 3 /d mitattiin maaliskuussa ja pienin 39 m 3 /d marras- ja joulukuussa. Vesilaitoksen vedenkulutus oli 16 997 m 3 (47 m 3 /d). Fosforin saostamiseen käytettiin kalkkia 8 48 kg (53 g/m 3 ). Sähköä kului 22 987 kwh eli 1,44 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Lietettä puhdistamolta poistettiin 68 m 3. Liete kuivatettiin lietelavoilla, jonka jälkeen se kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistamolle ei otettu vastaan sakokaivolietettä ollenkaan. Myös välpe kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle. Lietteen laatua ei tutkittu vuonna 26. (taulukko 2) Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 2 ja kuormituslaskelmat liitteessä 3.

11 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 2. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuosina 1998 26. Kuu- Käsitelty vesimäärä Ohitus veden kemikaalit Poiskulj. liete Sähkön Sakokaivo kausi m 3 /d m 3 /kk 1. 2. kulutus kalkki hyötykäytt. kaatop. kulutus liete min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk m 3 /kk tammi 43 46 51 1 426 1 55 84 589 6 helmi 42 46 53 1 288 1 372 76 59 5 maalis 45 5 59 1 55 1 674 88 568 5 huhti 52 54 62 1 62 1 68 84 519 7 touko 48 54 61 1 674 1 736 76 454 5 kesä 43 48 56 1 44 1 5 6 417 7 heinä 39 44 51 1 364 1 457 64 469 5 elo 37 41 48 1 271 1 364 64 54 6 syys 37 4 46 1 2 1 29 68 567 6 loka 32 36 44 1 116 1 29 64 573 5 marras 31 34 39 1 2 1 8 6 588 5 joulu 29 33 39 1 23 1 85 6 587 6 Yhteensä koko vuonna 15 992 16 997 8 48 53 68 22 987 Keskim. vuorokaudessa 44 47 23 Vuonna 25 16 14 17 2 8 36 517 64 23 7 Vuonna 24 16 28 17 651 8 48 521 68 22 987 Vuonna 23 2 46 22 629 1 28 54 71 23 9 Vuonna 22 16 654 18 493 8 64 519 77 22 95 Vuonna 21 19 935 23 982 1 8 56 91 24 23 Vuonna 2 17 559 19 87 8 92 58 85 21 995 Vuonna 1999 16 755 17 393 9 4 54 81 21 249 Ohitustyypit: 1. Koko jätevesimäärä puhdistamon ohi 2. Vain osa jätevedestä puhdistamon ohi Puhdistamolla käsitelty vesimäärä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Tulokuormitus kuitenkin kasvoi biologisen hapenkulutuksen (+14 %), kokonaistypen (+3 %), kokonaisfosforin (+1 %) ja ammoniumtypen (+26 %). Kiintoaineen osalta tulokuormitus pieneni hieman (-1 %) viime vuodesta (taulukko 3 ja kuva 5). Puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut hienoisessa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikkien kuormitteiden osalta. Kuormitus on ollut kuitenkin vuosittain melko tasaista, lukuun ottamatta vuoden 24 suurempaa tulokuormitusta. Myös eri kuormitteiden osalta kuormitus on pysynyt vuosittain melko tasaisena, lukuun ottamatta kiintoainekuormitusta, joka vaihtelee vuosittain huomattavasti. (taulukko 3 ja kuva 5)

12 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 3. Käylän jätevedenpuhdistamolle vuosina 1995 26 tullut kuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l). Tulokuormitus Vuosi Q BOD 7 * Kok.P Kok.N kiintoaine NH 4 -N COD(Cr) m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1995 42 7 156,4 9,5 1,2 3 7 167 1,2 3 1996 44 8 179,65 14,9 2,7 62 19 432 2,7 62 1997 44 9 22,51 11,6 3,1 7 15 34 2,2 5 1998 43 8 177,38 8,8 2, 48 1 234 1,7 39 1999 46 7 154,38 8,2 2,2 47 11 241 1,6 34 2 48 1 197,55 11,4 3,2 67 16 322 2, 42 21 55 9 164,59 1,8 3,1 58 2 361 1,9 35 22 46 7,3 16,54 11,9 2,3 5 11 231 2,3 51 23 56 9,7 173,6 1,8 3,1 56 12,3 22 2,4 44 24 44 16,2 363,52 11,7 3,9 88 26,2 59 1,2 28 25 44 11, 248,52 11,8 3, 69 19,2 433 1,9 44 26 589 26 44 12,5 285,57 13, 3,1 7 19, 422 2,4 55 31 713 2 BOD7 (tuleva) 4,8 Kokonaisfosfori (tuleva) 16 15 3,6 12 kg/d 1 2 mg/l kg/d,4 8 mg/l 5 1,2 4 96 98 2 4 6, 96 98 2 4 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 5, Kokonaistyppi (tuleva) 1 35 Kiintoaine (tuleva) 7 4, 8 3 25 6 5 kg/d 3, 2, 6 4 mg/l kg/d 2 15 4 3 mg/l 1, 2 1 5 2 1, 96 98 2 4 6 96 98 2 4 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 5. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina 1996 26.

13 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni BOD 7 :n osalta selvästi (-66 %) edellisvuoteen verrattuna. Muiden kuormitteiden osalta kuormitus sen sijaan kasvoi seuraavasti: Kokonaistyppi +13 %, kokonaisfosfori +5 %, kiintoaine +5 % ja ammoniumtyppi +4 %. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) pienenemiseen edellisvuodesta vaikutti olennaisesti erittäin hyvä puhdistusteho (99 %). Muiden kuormitteiden osalta puhdistustehot laskivat 3 15 % edellisvuodesta (taulukko 4 ja kuva 6) Vesistöön johdettu kuormitus on ollut kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta selvässä kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kokonaistyppikuormitus kasvoi tasaisesti vuosina 1996 2, mutta on pienentynyt viime vuosina selvästi. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta vesistöön johdettu kuormitus vaihtelee vuosittain huomattavasti, minkä vuoksi selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. (kuva 6) Taulukko 4. Käylän jätevedenpuhdistamolle vuosina 1995 26 vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistusteho (%). Vesistöön johdettu kuormitus Vuosi BOD 7 Kok.P Kok.N kiintoaine NH 4 -N COD(Cr) kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1995,5 13 92,3,6 93 1,7 4, - 1,5 34,7 79,6 14,7 5 1996,3 6 96,3,6 96 1,8 41,6 33 1, 23, 95,6 12,8 79 1997,6 14 93,3,7 94 1,9 43,6 38 3,1 7,2 79,7 16,4 67 1998,7 17 9,2,4 95 2, 47,5-1,3 3,7 87,9 22, 43 1999,2 4 97,4,9 89 2,5 53,6-2,8 6,1 75,8 18,4 46 2,7 14 93,3,7 94 2,8 58, 13 3,9 81, 75,9 18,8 55 21,3 6 96,3,5 96 2,5 45, 22 4,1 75,8 79,8 15,2 56 22,3 7 96,4,9 92 1,7 38, 24 3,9 85,5 63 1, 2,9 59 23,5 9 95,4,7 93 2,5 44,6 21 4,3 77,3 65 1,1 2,4 53 24,9 19 95,4,8 93 2,6 59, 33 2,1 46,3 92,9 2,4 27 25,5 12 95,4,9 93 1,6 35,8 48 3,6 81,6 81 1, 22,8 48 3,5 8 86 26,17 4 99,6 1,3 9 1,8 41, 41 5,4 122 71 1,4 32, 42 5,4 123 83

14 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 1, BOD7 (lähtevä) 25,7 Kokonaisfosfori (lähtevä) 1,4,8 2,6,5 1,2 1 kg/d,6,4 15 1 mg/l kg/d,4,3,8,6 mg/l,2 5,2,1,4,2, 96 98 2 4 6, 96 98 2 4 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4, Kokonaistyppi (lähtevä) 8 7, Kiintoaine (lähtevä) 14 6, 12 3, 6 5, 1 kg/d 2, 4 mg/l kg/d 4, 3, 8 6 mg/l 1, 2 2, 1, 4 2, 96 98 2 4 6, 96 98 2 4 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 6. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina 1986 26. Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 12 hengen, kiintoaineen osalta 51 hengen, kokonaisfosforin osalta 14 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 2 hengen puhdistamattomia jätevesiä Vuoden 26 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisfosforin jäännöspitoisuus ylitti ja fosforipoistuma alitti raja-arvon. Muilta osin lupaehtoihin yllettiin vuonna 26. Yksittäisistä tarkkailukerroista lupaehtoihin yllettiin vuonna 26 BOD 7 :n osalta kaikilla kerroilla ja kokonaisfosforin osalta kolmella kerralla neljästä. Kesäkuussa kemikaalin syötössä oli häiriöitä mikä pilasi puhdistustuloksen tuolloin.

15 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5.2 Kuusamon Energia ja Vesiosuuskunta Rukan alueen viemäriverkosto kattaa Rukatunturin rinteiden sekä Kesäjärven välisen pitkänomaisen alueen. Verkostoon johdetaan jätevedet noin 23 asukkaan Salmilammen kylästä, haja-asutusalueen noin 53 hengen, sekä alueella olevista vapaa-ajan asunnoista, joissa on runsaat 17 vuodepaikkaa. Puhdistamon sijainti on esitetty liitteessä 1. Jäteveden määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan. Matkailun sesonkiaikana keväällä puhdistamon virtaamat ovat moninkertaiset keskimääräiseen verrattuna. Muina ajankohtina jätevesiä tulee pääasiassa pysyväisasutuksesta. Rukan jäteveden puhdistamo on rakennettu vuonna 1965 imeytysojastolla varustetuksi lammikkopuhdistamoksi, jota myöhemmin on laajennettu kolme kertaa: vuonna 1975 laajennus rinnakkaissaostuslaitokseksi, vuonna 1987 laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi sekä vuonna 1991 laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi, jossa biologinen osa perustuu rinnakkaissaostukseen. Toiminnaltaan prosessi on jälkisaostukseen perustuva rinnakkaissaostuslaitos, mutta laitosta on mahdollista käyttää normaalina jälkisaostuslaitoksena. Biologista osaa voidaan ajaa yksivaiheisena aktiivilieteprosessina tai kaksivaiheisena niin sanottuna AB prosessina, jossa on kaksi biologista osaa peräkkäin: korkeakuormitteinen ja matalakuormitteinen. Myös ferrosulfaatin 2-pistesyöttö on mahdollista. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuviemäriä pitkin Kesäjokeen. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Virtaama Q d 225 m 3 /d Q max 447 m 3 /d q mit 15 m 3 /h Kuormitus ja vedenlaatu kg/d BOD 7 612 Kiintoaine 897 Typpi 98 Fosfori 24 Puhdistamolle on lupaehdoissa asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta: BOD 7 ATU 15 mg/l ja puhdistusteho 95 % neljännes vuosikeskiarvoina Kok.P,5 mg/l ja puhdistusteho 95 % neljännes vuosikeskiarvoina Kuvassa 7 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 26 olivat 2,17 (nv) ja 3,74 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 21 %.

16 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = ------------------------------------------------- = 2,17 n max = --------------------------------------------------- = 3,74 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 1 % keskivirtaamalla 21 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 37 % Kuva 7. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Taulukkoon 4 on koottu vuoden 26 käyttötarkkailutietoja puhdistamolta. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä 175 931 m 3 eli keskimäärin 482 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama (1437 m 3 /d) mitattiin toukokuussa, joka oli noin 32 % maksimimitoitusvirtaamasta (Q max 447 m 3 /d). Pienin vuorokausivirtaama (39 m 3 /d) mitattiin elokuussa. Ohituksia ei puhdistamolla eikä verkostossa jouduttu suorittamaan. Fosforin saostukseen käytettiin ferrosulfaattia (FeSO4) vuoden aikana 32 73 kg, ja Ekoflock -kemikaalia 28 17 kg. Sakokaivolietettä vastaanotettiin 2898 m 3. Lietettä poistettiin vuoden aikana 746 m 3. Liete ja välpe kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle. (taulukko 4) Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 4 ja kuormituslaskelmat liitteessä 5.

17 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 4. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuonna 26. Kuu- Käsitelty Ohitukset Veden Saostuskemikaalit Sähkön Liete sakok. kausi m 3 /d m 3 /kk 1. 2. kulutus Ecoflock FeSO4 kulutus kaatop. liete min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk tammi 266 51 1 33 15 837 3 184 21 3 256 25 85 296 helmi 362 417 1 22 16 917 3 66 181 3 81 182 7 177 maalis 566 787 1 1 24 414 4 41 18 5 486 224 131 35 huhti 618 858 1 437 25 727 5 98 197 5 692 22 11 373 touko 33 518 878 16 85 1 939 12 2 23 138 41 151 kesä 24 323 49 9 695 1 65 19 1 39 17 35 186 heinä 327 313 431 9 75 1 216 125 1 383 142 37 218 elo 168 228 39 7 92 913 128 1 123 152 33 178 syys 199 352 57 1 571 1 324 125 1 734 164 38 317 loka 23 322 517 1 4 1 331 133 1 64 163 38 238 marras 217 355 72 1 676 1 632 152 1 959 183 61 175 joulu 311 619 1 433 19 28 3 1 156 3 45 179 67 239 Yhteensä koko vuonna 175 931 28 17 16 32 73 182 334 92 746 2898 Keskim. vuorokaudessa 482 Yhteensä vuonna 25 168 734 25 895 153 32 94 19 316 572 782 2264 Yhteensä vuonna 24 15 565 24 425 162 26 95 179 288 144 668 1785,5 Yhteensä vuonna 23 134 742 21 351 158 15 193 113 655 1753 Yhteensä vuonna 22 Yhteensä vuonna 21 Yhteensä vuonna 2 Yhteensä vuonna 1999 Yhteensä vuonna 1998 Ohitustyypit: 1. Koko jätevesimäärä puhdistamon ohi 2. Vain osa jätevedestä puhdistamon ohi Puhdistamolla käsitelty vesimäärä kasvoi 4 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus pieneni kaikkien kuormitteiden (BOD 7-29 %, kokonaisfosfori -7 %, kokonaistyppi -8 % ja kiintoaine -22 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. (taulukko 5 ja kuva 8). Pitkällä aikavälillä puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut kaikkien kuormitteiden osalta selvässä kasvussa vuoteen 24 saakka, jonka jälkeen tulokuormitus on kääntynyt laskuun. Myös puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on ollut tasaisesti kasvussa. Suurin tekijä puhdistamolle tulevan kuormituksen kasvussa on Rukan kasvava matkailukeskus, ja sieltä tuleva jätevesien määrä. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi kokonaistypen (+4 %) ja BOD 7 :n osalta (+19 %), mutta pieneni kiintoaineen (-23 %) ja kokonaisfosforin (-1 %) osalta edellisvuoteen verrattuna (taulukko 5 ja kuva 9 ) Pidemmällä aikavälillä vesistöön johdettu kuormitus on ollut selvässä kasvussa BOD 7 :n, kokonaistypen ja kiintoaineen osalta. BOD 7 - ja kokonaistyppikuormituksen kasvu on ollut melko tasaista vuodesta 1994 lähtien, lukuunottamatta BOD 7 -kuormituksia vuosina 1998 ja 24. Kiintoainekuormitus sen sijaan vaihtelee vuosittain huomattavasti, mutta aivan viime vuosina kuormitus on ollut selvästi aiempaa suurempi. Kokonaisfosforikuormituksella on ollut laskeva suuntaus viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin parin viime vuoden aikana fosforikuormitus on noussut hieman edellisvuosien tasosta.

18 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 5. Rukan jätevedenpuhdistamolle vuosina 1992 26 tullut kuormitus ja tulevan veden laatu sekä vesistöön johdettu kuormitus (kg/d) ja puhdistusteho (%). Tuleva Lähtevä Q BOD fosfori typpi kiintoaine BOD fosfori typpi kiintoaine Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d % kg/d % kg/d % kg/d % 92 315 52,8 2,46 2,3 74,2 1,68 97,3 99 13,4 34 7,51 9 93 273 48,4 2,58 19,9 57 1,71 96,8 97 11,2 45 3,7 94 94 266 45,8 2,15 16,7 5,5 1,2 97,8 96 14,4 14 5,9 9 95 271 45,7 2,18 15,6 64,4 1,4 97,13 94 12,9 17 3,76 94 96 279 63,4 2,43 19,8 62,8 1,33 98,9 96 14,8 25 4,4 93 97 286 52,4 2,28 18,2 53,5 1,85 96,8 96 17,9 2 5,2 91 98 347 84,7 3,2 23,9 113 4,77 94,12 96 19,3 19 8,62 92 99 293 79,3 3,4 22,8 113 1,88 98,6 98 14,1 38 3,52 97 314 64,8 2,96 24,2 65 2,43 96,9 97 14,2 41 7,96 88 1 328 82,3 4,9 29 113 2,1 98,8 98 18,3 37 3,34 97 2 346 75,3 3,18 22,4 87,5 1,97 97,9 97 19,9 11 3,76 96 3 369 76,4 3,37 23,3 86,5 2,25 97,6 98 25,2-8 5,4 94 4 411 155 5,5 39 187 4,9 97,1 98 29,2 25 7, 96 5 462 13 4,1 34,3 134 3,2 97,1 98 3,6 11 7,8 94 6 482 73,4 3,8 31,5 15 3,8 95,9 98 31,8-1 6, 94 2 BOD7 (tuleva) 5 6, fosfori (tuleva) 18 16 4 5, 15 kg/d 12 8 3 2 mg/l kg/d 4, 3, 2, 12 9 6 mg/l 4 1 1, 3 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6, 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4 typpi (tuleva) 1 2 kiintoaine (tuleva) 5 3 75 16 4 12 3 kg/d 2 5 mg/l kg/d 8 2 mg/l 1 25 4 1 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 8. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina 1994 26.

19 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5, BOD7 (lähtevä) 25,15 fosfori (lähtevä) 1 4, raja-arvo 2 mg/l 2,12 raja-arvo,7 mg/l,8 kg/d 3, 2, 15 1 mg/l kg/d,9,6,6,4 mg/l 1, 5,3,2, 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6, 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4 typpi (lähtevä) 1 1 kiintoaine (lähtevä) 25 3 75 8 2 kg/d 2 5 mg/l kg/d 6 4 15 1 mg/l 1 25 2 5 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 9. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina 1994 26. Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 265 hengen, kiintoaineen osalta 54 hengen, kokonaisfosforin osalta 3 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 54 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamon toiminta täytti asetetut puhdistusvaatimukset sekä BOD 7 :n että fosforin osalta. Ammoniumtypen poiston tavoitearvoa (8 %) sekä jäännöspitoisuutta 6 mg/l ei saavutettu yhdelläkään tarkkailukerralla. Yksittäisiä tarkkailujaksoja tarkasteltaessa havaitaan, että orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin pitoisuuden ja poistuman osalta edellä esitetyt raja-arvot pystyttiin täyttämään kaikilla tarkkailukerroilla, lukuun ottamatta ensimmäistä vuosineljännestä, jolloin orgaanisen aineksen puhdistusvaatimus alittui niukasti.

2 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5.3 Posion Aholan vesiosakeyhtiö Posion Aholassa viemäröinnin piirissä on noin 1 75 asukasta. Jätevesiviemäriä on noin 16 km ja osassa kiinteistöistä on käytössä sakokaivot. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella (kuva 5). Puhdistamoa saneerattiin vuosien 1996 97 aikana siten, että jätevesien esikäsittelyosa rakennettiin syystalvella 1996 ja otettiin käyttöön tammikuun 24. päivänä 1997. Saneerauksen yhteydessä jälkilammikko tyhjennettiin ja ruopattiin kesällä 1997 ja kemikaalinsyöttö siirrettiin varsinaiselle puhdistamoalueelle. Vuoden 2 lopulla puhdistamoa saneerattiin jälleen mm. lisäämällä puhdistusprosessiin porrasvälppä ja bioroottori ennen kemiallista käsittelyä. Puhdistamon nykyinen puhdistusprosessi koostuu seuraavista vaiheista: Esikäsittely (porrasvälppä) Etuselkeytys Biologinen vaihe (bioroottori) Väliselkeytys Kemiallinen käsittely (kemikaalin syöttölaitteisto ja varastosiilo, flokkauspumppaamo ja putkisto) Jälkiselkeytys Ilmastettu jälkilammikko (,5 ha) Lietteenkäsittelyä on tehostettu muuttamalla vanha lieteallas lietelavaksi, joka on varustettu salaojituksella, suodatussoralla ja turvekerroksella. Lietteestä erottuva rejektivesi johdetaan salaojien kautta takaisin puhdistamon kemialliseen käsittelyyn. Lietelavalla kuivunut liete sekoitetaan turpeen kanssa ja siirretään kompostointialueelle varastoon. Kompostointialue on salaojitettu ja myös sieltä muodostuvat suodosvedet johdetaan puhdistamolle. Sakokaivolietteiden käsittely suoritetaan kaatopaikalla, josta rejektivesien viemäröinti puhdistamolle. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Virtaama Q d 6 m 3 /d Q max 9 m 3 /d Q max /Q d 1.5 q mit 4 m 3 /h q max 6 m 3 /h Kuormitus ja vedenlaatu kg/d mg/l BOD 7 6 1 Kiintoaine 1 167 Typpi 25 42 Fosfori 4 6,7 Puhdistamolle on lupaehdoissa (PSVEO 68/97/1) asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta:

21 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 BOD 7 ATU 15 mg/l ja puhdistusteho 9 % puolivuosikeskiarvoina Kok.P,8 mg/l ja puhdistusteho 9 % puoli-vuosikeskiarvoina Hakijan on jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus ympäristölupavirastolle vuoden 25 loppuun mennessä. Posion Aholan Vesi Oy jätti 27.12.25 ympäristölupahakemuksen. Lapin ympäristökeskus antoi 17.8.26 ympäristölupapäätöksen 18/26, jossa se myönsi ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Posion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen toistaiseksi sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupamääräyksin. Velvoitetarkkailuun vaikuttavia lupamääräyksiä ovat mm. seuraavat: Lupamääräys 1. Jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistamolta ja viemäriverkostosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien Soukkalampeen johdettava jätevesi täyttää puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD 7/ATU arvo) on enintään 12 mgo 2 /l ja sen poistoteho vähintään 9 %. kokonaisfosforipitoisuus enintään,5 mg/l ja sen poistoteho vähintään 9 %. Edelleen jätevedet on käsiteltävä siten, että valtioneuvoston päätöksien 365/1994 ja 757/1998 mukaisesti vesistöön johdettava jätevesi täyttää kunakin vuonna otettavien näytesarjojen yksittäisissä näytteissä poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta seuraavat vaatimukset: biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD 7/ATU arvo) enintään 3 mgo 2 /l ja sen poistoteho vähintään 7 %, kokonaisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l ja sen poistoteho vähintään 8 %, kemiallinen hapenkulutus dikromaattihapetuksella (COD Cr ) enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %, kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 9 %. Kuvassa 1 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 25 olivat 1,23 (nv) ja 2,8 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 66 %.

22 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = ------------------------------------------------- = 1,23 n max = --------------------------------------------------- = 2,8 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 53 % keskivirtaamalla 66 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 11 % 84 12 7 1 56 8 m3/viikko 42 28 mitoitus Q(kesk) = 6 m3/d käsitelty jätevesi 6 4 m3/d 14 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Kuva 1. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Taulukkoon 6 on koottu vuoden 26 käyttötarkkailutietoja puhdistamolta. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 26 yhteensä 155 19 m 3 eli keskimäärin 425 m 3 /d (mitoitus 6 m 3 /d). Huhtikuussa mitattu suurin vuorokausivirtaama (87 m 3 /d) pysyi mitoituksen rajoissa (Q max 9 m 3 /d). Pienin vuorokausivirtaama (271 m 3 /d) mitattiin elokuussa. Ohituksia ei puhdistamolla eikä verkostossa jouduttu suorittamaan. Saostuskemikaalia (AVR) syötettiin vuoden aikana 27 887 kg (18 g/m 3 ). Lietettä kompostoitiin turpeineen vuoden aikana 25 m 3 (taulukko 6). Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 6 ja kuormituslaskelmat liitteessä 7.

23 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 6. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuonna 26. Käsitelty jätevesi Ohitus Veden Saostuskemikaali Sähkön kompost. sakok. m 3 /d m 3 /kk 1. 2. kulutus AVR kulutus liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk tammi 346 46 466 12 571 13 69 2 262 18 helmi 339 391 421 1 957 12 956 1 972 18 maalis 35 393 44 12 18 14 454 2 192 18 huhti 38 552 87 16 552 13 76 2 979 18 touko 59 668 867 2 699 13 938 3 725 18 kesä 36 487 842 14 68 14 534 2 629 18 heinä 281 35 598 1 852 14 185 1 913 176 elo 271 334 479 1 364 13 333 1 866 18 syys 279 356 498 1 682 12 27 1 922 18 loka 384 11 9 14 2 142 18 marras 321 352 622 1 567 12 812 1 92 18 joulu 339 428 736 13 258 11 925 2 383 18 Yhteensä koko vuonna 155 19 161 533 27 887 18 32 25 Keskim. vuorokaudessa 425 443 Yhteensä vuonna 25 183 174 534 32 933 18 2 Yhteensä vuonna 24 173 712 164 219 31 264 18 15 Yhteensä vuonna 23 162 73 172 716 29 321 18 2 Yhteensä vuonna 22 153 636 172 716 27 649 18 3 Yhteensä vuonna 21 164 627 29 567 18 3 Yhteensä vuonna 2 199 858 175 648 35 969 218 2 Yhteensä vuonna 1999 179 95 32 229 18 Yhteensä vuonna 1998 2 44 171 727 35 751 Puhdistamolla käsitelty vesimäärä väheni 15 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta (BOD 7 +18 %, kokonaisfosfori +1 %, kiintoaine +85 % osalta ja kokonaistyppi +2 %) osalta edellisvuoteen verrattuna (taulukko 7 ja kuva 11). Puhdistamolle tuleva kuormitus on kääntynyt hienoiseen laskuun vuodesta 2 lähtien kaikkien kuormitteiden osalta. Kokonaisfosforikuormitus on tosin pysynyt melko tasaisena, mutta aivan viime vuosina kuormitus on ollut hieman aikaisempia vuosia pienempää. (kuva 11). Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi BOD 7 :n (+16 %), kokonaisfosforin (+6 %) ja kiintoaineen (+4 %) osalta, mutta pieneni kokonaistypen (-13 %) osalta vuoteen 25 verrattuna (taulukko 8 ja kuva 12). Vesistöön johdettu kuormitus on vähentynyt orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta huomattavasti vuodesta 21 lähtien. Myös kokonaistyppikuormituksessa on ollut selvä laskeva suuntaus vuoden 2 jälkeen. Kiintoainekuormitus on pysynyt vuosittain melko tasaisena, lukuun ottamatta vuoden 21 kuormitushuippua. Kokonaisfosforikuormitus vaihtelee vuosittain huomattavasti, eikä pidempää aikaväliä tarkasteltaessa kuormituksen kehitykselle ole havaittavissa selvää suuntausta. (kuva 12).

24 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 7. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolle vuosina 1996 26 tullut kuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l). 1) vuosi Q BOD 7 1) fosfori typpi kiintoaine m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 96 445 55 124 3,6 8,1 25 57 42 94 97 2) 475 61 129 4, 8,3 26 55 46 96 98 549 53 97 3,7 6,8 24 44 63 115 99 491 61 124 3,5 7,2 32 66 95 194 2) 546 71 13 3,9 7,2 39 72 93 17 1 451 53 117 3,6 8,1 34 76 54 12 2 421 46 19 4,5 1,7 28 68 68 161 3 446 39 88 3,3 7,5 2 46 56 126 4 475 56 117 4, 8,4 23 49 75 157 5 5 38 76 3,1 6,1 2 39 39 78 6 425 45 16 3,4 8, 24 57 72 17 vuodesta 1988 lähtien BOD 7 atu-lisäyksellä. 2) puhdistamoa saneerattu. 1 BOD7 (tuleva) 2 12 Kokonaisfosfori (tuleva) 12 8 16 1 1 kg/d 6 4 12 8 mg/l kg/d 8 6 4 8 6 4 mg/l 2 4 2 2 98 99 1 2 3 4 5 6 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 5 Kokonaistyppi (tuleva) 1 1 Kiintoaine (tuleva) 2 4 8 8 16 kg/d 3 2 6 4 mg/l kg/d 6 4 12 8 mg/l 1 2 2 4 98 99 1 2 3 4 5 6 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 11. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina 1998 26.

25 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 8. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolta vuosina 1996 26 vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistusteho (%). vuosi 1) BOD 7 Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 96 9 2 84,4,8 9 19 43 25 9 19 79 97 6 13 89,11,24 97 24 51 12 5 1 9 98 8 15 84,13,24 96 19 35 22 6 11 91 99 7 14 89,9,19 97 2 41 38 6 11 94 11 2 85,14,25 97 21 39 46 8 15 91 1 5 1 91,1,21 97 2 44 42 4 1 92 2 4 8 92,9,21 98 19 46 32 5 11 93 3 2,3 5 94,4,1 99 16 36 21 3,3 7,4 94 4 4, 8,5 93,11,2 97 17 35 28 7 15 91 5 2,9 5,7 92,1,2 97 16 31 21 5 1 87 6 3,3 7,8 93,16,4 95 14 32 45 7 15 91 12 BOD7 (lähtevä) 6,2 kokonaisfosfori (lähtevä),4 1 8 5 4,15,3 kg/d 6 3 mg/l kg/d,1,2 mg/l 4 2 2 1,5,1 98 99 1 2 3 4 5 6, 98 99 1 2 3 4 5 6, kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 25 kokonaistyppi (lähtevä) 5 25 kiintoaine (lähtevä) 5 2 4 2 4 15 3 15 3 kg/d 1 2 mg/l kg/d 1 2 mg/l 5 1 5 1 98 99 1 2 3 4 5 6 98 99 1 2 3 4 5 6 kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 12. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina 1998 26. Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 897 hengen, kiintoaineen osalta 62 hengen, kokonaisfosforin osalta 41 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 47 hengen puhdistamattomia jätevesiä Puhdistamon toiminta täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosijaksoilla sekä BOD 7 :n että fosforin osalta.

26 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Yksittäisiä näytteenottokertoja tarkasteltaessa (liitteet 1 ja 2) havaitaan, että edellä esitetyt raja-arvot pystyttiin täyttämään pitoisuuksien osalta lähes kaikilla tarkkailukerroilla sekä BOD 7 :n, että fosforin osalta. Syyskuun tarkkailukerralla BOD 7 :n raja-arvo pitoisuuden osalta ylittyi hieman. Puhdistustehotkin täyttivät lupaehdot lukuunottamatta kesäkuun ja syyskuun BOD 7 -reduktiota. 5.4 Kuusamon kalanviljelylaitos Kuusamon kalanviljelylaitoksen tuotanto vuonna 26 oli 6 235 kg lisäkasvuna ilmoittaen. Tuotantomäärä oli selvästi pienempi kuin edellisvuosina, vaikka käytetty rehumäärä säilyi samalla tasolla (kuva 13). Rehukerroin nousikin 1,93:een, eli selvästi luparajaa (1,2) korkeammaksi. Kohonnut rehukerroin selittyy pääasiassa tehdyllä varastokorjauksella. Laitokselta on hävitetty suurehko siikaparvi, jonka koko on ollut väärin arvioitu. Virheen kokoluokka on ollut noin 2 kg. Rehukerroin ei kuitenkaan selity täysin tehdyllä varastokorjauksella, vaan osasyynä on myös laitoksen tuotannon muuttaminen emokalasuuntaan. Laitoksella on uusi ympäristö- ja vesitalouslupahakemus vireillä, ja uusi lupajakso voidaan näin aloittaa paikkaansa pitävien lukujen pohjalta. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella saatu kuormitus suhteutettiin vastaavan kalenterikuukauden rehunkäyttöön, jolloin saatiin ominaiskuormitus. Ominaiskuormitusten ja kuukausittaisten rehunkulutusten perusteella arvioitiin kalanviljelylaitoksen vesistökuormitus. Niinä kuukausina, jolloin kuormitusnäytettä ei otettu, käytettiin lähintä mitattua ominaiskuormitusta. Näin laskien laitoksen fosforikuormitukseksi vuonna 26 saatiin noin 45,5 kg. Fosforikuormitus on ollut kasvussa vuodesta 23 lähtien, mutta on edelleen jonkin verran vuosien 1997 22 keskiarvoa pienempi (kuva 14). Vedenkäyttö oli jonkin verran edellisen vuoden määriä vähäisempää (n. 93 %), mutta silti pitkäaikaista (199-26) keskiarvoa runsaampaa (n. 15 %). Virtaama (keskiarvo) oli vuonna 26 korkeimmillaan 18 l/s kesäkuussa ja alimmillaan 14 l/s marraskuussa. Laitoksen kuormitus sekä myös vedenkäyttö täyttivät näin ollen asetetut lupaehdot (95 kg P/a, 2 l/s). Koko vuoden rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvuun sitoutuvan fosforimäärän perusteella fosforin vuosikuormitukseksi saatiin noin 16 kg. Tässä on oletettu, että kalan fosforipitoisuus on,4 % ja lietteeseen sitoutuva fosfori jätetään huomioimatta. Syy ainetaseen perusteella arvioituun korkeaan fosforikuormitukseen on korkeassa rehukertoimessa, mikä taas johtuu aiemmin mainituista tekijöistä. Näin laskien laitoksen kuormitus ylitti lupaehdoissa asetetun fosforikuormitusrajan reilulla kymmenellä kilolla. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella laskettua arviota voidaan kuitenkin pitää luotettavampana aiemmin mainituista tekijöistä johtuen. Vuonna 26 lietevettä poistettiin yhteensä 374 m 3. Lietteestä pääosa (345 m 3 ) johdetaan Käylän jätevedenpuhdistamolle. Lietebunkkerista toukokuussa poistettu 29 m 3 lietemäärä toimitettiin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan puhdistamolle. Kalanviljelylaitoksella käytettiin keskeisimmällä kasvatuskaudella (kesällä) pieniä määriä tavanomaisia tautien ja vesihomeen torjunnassa käytettäviä kemikaaleja: formaliinia 7 litraa ja ruokasuolaa 856 kg. Sekä formaliinin että suolan käyttö oli vähäisempää kuin vuonna 25.

27 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 16 Lisäkasvu ja rehukerroin Kuusamon vesiviljelyssä vuosina 199-26 1,93 1,6 14 1,4 12 1,2 Lisäkasvu kg 1 8 6 4 2 1,,8,6,4,2, 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Rehukerroin 25 26 Lisäk. kg Rehuk. Kuva 13. Kuusamon kalanviljelylaitoksen lisäkasvu ja rehukerroin vuosina 199-26. 7 Fosforikuormituksen kehitys vuosina 1997-26 kg/a 6 5 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Kuva 14. Kuusamon kalanviljelylaitoksen fosforikuormituksen kehitys vuosina 1997-26.