ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 1/2019. Ympäristönsuojeluyksikkö

29.4.2019 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 1/2019 Ympäristönsuojeluyksikkö

Tammi-maaliskuu 2019 2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 ) JA KARKEAT HIUKKASET (PM 2.5-10 )... 7 3. PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 11 4. ULTRAPIENTEN HIUKKASTEN (PM 0.1 ) KEUHKODEPOSOITUVA PINTA-ALA (LDSA) JA LUKUMÄÄRÄ (N)... 14 5. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 17 6. OTSONI (O 3 )... 20 7. ILMANLAATUINDEKSI... 21 8. SÄÄOLOSUHTEET... 23 9. KIRJALLISUUTTA... 27 10. LIITETAULUKOT... 28

Tammi-maaliskuu 2019 3 TIIVISTELMÄ Tampereen ilmanlaatua seurattiin neljännesvuosijaksolla Pirkankadun varrella, Linja-autoasemalla, Kalevassa ja Epilässä. Mitattavia komponentteja ovat pienhiukkaset (PM2.5), hengitettävät hiukkaset (PM10), karkeat hiukkaset (PM2.5-10), typen oksidit (NOx), otsoni (O3) ja sääolosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta ja nopeus). Edellä mainittujen lisäksi on mitattu suuntaa-antavin mittauksin ultrapienten (PM0.01-0,4) hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa (LDSA) ja lukumääräpitoisuutta (N) AQ Urban sensoreilla Pirkankadun ja Epilän mittausasemilla. LDSA:lle ja hiukkasten lukumääräpitoisuudelle ei ole annettu ohje- eikä raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle annettu vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m 3 vuorokausikeskiarvona) ylittyi mittausjakson aikana Epilässä kerran. Hengitettävien hiukkasten (PM10) toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo vaihteli eri kuukausina Pirkankadun mittausasemalla välillä 16-34 µg/m 3 ja Epilässä välillä 17-38 µg/m 3. Ohjearvo ei ylittynyt. Karkeiden hiukkasten (PM2.5-10) pitoisuuden kuukausikeskiarvo oli mittausjakson aikana Epilässä 0,8-8,6 µg/m 3, suurin vuorokausikeskiarvo 5,3-64,2 µg/m 3 ja suurin tuntikeskiarvo 20,0-146,6 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuuden kuukausikeskiarvot olivat mittausjakson aikana eri mittausasemilla 3,6-5,9 µg/m 3, suurin keskiarvoista todettiin Epilässä tammikuussa. Mittausjakson suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat 10,9-18,1 µg/m 3, joista suurin todettiin Pirkankadun mittausasemalla tammikuussa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt WHO:n antamaa vuorokausiohjearvoa (25 µg/m 3 ) mittausjakson aikana. Suuntaa-antavien sensorimittausten mukaan (vertailumittauksiin perustuvia korjauskertomia ollaan laatimassa) ultrapienten hiukkasten LDSA-pitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Pirkankadulla välillä 5,4-8,4 µm 2 /cm 3, suurin vuorokausikeskiarvo välillä 11-19 µm 2 /cm 3 ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-37 µm 2 /cm 3. Ultrapienten hiukkasten LDSA-pitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Epilässä välillä 4,1-7,2 µm 2 /cm 3, suurin vuorokausikeskiarvo välillä 7-22 µm 2 /cm 3 ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-43 µm 2 /cm 3. Suuntaa-antavien sensorimittausten mukaan (vertailumittauksiin perustuvia korjauskertomia ollaan laatimassa) ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Pirkankadulla välillä 5,3-7,4 (1000 kpl/cm 3 ), suurin vuorokausikeskiarvo välillä 9-19 (1000 kpl/cm 3 ) ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-44 (1000 kpl/cm 3 ). Ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Epilässä välillä 4,1-6,5 1000 kpl/cm 3 ), suurin vuorokausikeskiarvo välillä 9-25 (1000 kpl/m 3 ) ja suurin tuntikeskiarvo välillä 27-74 (1000 kpl/cm 3 ). Typpidioksidipitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla olivat neljännesvuosijakson aikana 23-58 % ohjearvosta (70 μg/m 3 ), suurin niistä todettiin Pirkankadun varrella tammikuussa. Tuntiarvot olivat 32-66 % ohjearvosta (150 μg/m 3 ). Ohjearvot eivät siis ylittyneet. Korkeimmat asemakohtaiset typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvot olivat mittausjaksolla 78-115 μg/m 3, joten raja-arvotaso 200 μg/m 3 ei ylittynyt. Otsonipitoisuuden suurimmat kuukausikohtaiset maksimi kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot olivat mittausjakson aikana Kalevassa 54-92 µg/m 3 ja tuntikeskiarvot 58-93 µg/m 3. Tiedotusvelvoitteen aiheuttavat kynnysarvot eivät ylittyneet. Ilmanlaatu oli mittausjakson aikana Pirkankadun varrella 30 päivänä hyvä,42 päivänä tyydyttävä, 17 päivänä välttävä ja 1 päivänä huono. Ilmanlaatu ei luokittunut erittäin huonoksi kunkin vuorokauden suurin tuntiindeksiarvo huomioiden. Sadetiedot ovat Ilmatieteen laitoksen ilmastotilastoista. Tampereen Härmälässä satoi tammikuussa 47,8 mm, helmikuussa 37,3 mm ja maaliskuussa 28,0 mm.

Tammi-maaliskuu 2019 4 1. JOHDANTO Tampereen ilmanlaadun tarkkailu on järjestetty Tampereen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen (2016-2020) mukaisesti. Toteutuksesta vastaa ympäristö- ja rakennusjaoston alaisuudessa ympäristönsuojeluyksikkö. Mittaustuloksista laaditaan sähköinen raportti neljännesvuosittain ja yhteenvetoraportti kerran vuodessa. Neljännesvuosiraportin on laatinut ympäristötarkastaja Ari Elsilä ja mittausjärjestelmän ylläpitoon on hänen ohellaan osallistunut myös ympäristötarkastaja Veera Intihar. Ilmanlaatua mitattiin neljännesvuosijaksolla Amurissa Pirkankadun varrella, Linjaautoasemalla, Kalevassa ja Epilässä. Ilmanlaadun mittausmenetelmät on esitetty taulukossa 1.1. Analysaattoreita on käytössä kahdeksan ja sensoreita kaksi kappaletta. Niiden lisäksi saadaan säätietoja kahdesta säämastosta. Sademäärätiedot haetaan julkisesta tietoverkosta. Hiukkasanalysaattoreiden mittaustuloksille käytettävät korjauskertoimet ovat olleet Ilmanlaadun mittausohjeen (Komppula ym. 2017) liitteessä 5 esitetyn mukaisia vuoden 2018 alusta lukien. Raporttiin on koottu myös sensoreilla saatuja suuntaa-antavia mittaustuloksia Epilän ja Pirkankadun mittausasemilta. Joulukuussa 2018 Pirkankadulla aloitettiin hiukkasten (PM1, PM2.5, PM4, PM10, TSP ja N eli lukumäärän) mittaaminen LED-valon sirontaa hyödyntävällä Fidas 200 -analysaattorilla. Tässä raportissa Fidaksella mitatut komponentit on merkitty F-tunnuksella (esim. PM10-F). Fidaksen mittausalue on 0,18 18 μm, joten sillä mitatut lukumääräpitoisuudet eivät ole suoraan verrattavissa AQ Urbaneilla (jonka mittausalue on luokkaa 0,01-0,4 µm) saatuihin tuloksiin. Kauppa-Hämeen katolla olleet säänmittausanturit korvattiin joulukuussa WXT530 -säälähettimellä. Taulukko 1.1. PM -korjauskertoimet 1.1.2018 alkaen. Laite PM10 PM2.5 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Teom 1400A kerroin/yhtälö 0,848 1,009y -1,681 Grimm 180 kerroin 0,975 0,780y Fidas 200 (1.1.2019-) 1 1 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tammi-maaliskuu 2019 5 Taulukko 1.2. Ilmanlaadun mittausmenetelmät Tampereella. Mittauspaikka komponentti laite / menetelmä / mittauskorkeus Kaleva typen oksidit NOx Thermo 42i / kemiluminesenssi otsoni O3 API 400E / UV-absorptio pienhiukkaset PM2,5 TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Pirkankatu typen oksidit NOx Thermo 42i / kemiluminesenssi hengitettävät hiukkaset PM10 TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka PM1, PM2.5, PM4, PM10, TSP ja N-F Fidas 200 / LED-valon sironta / 4 m / 20.12.2018 alkaen (toistaiseksi vielä tehdasasetuksilla) LDSA, N Pegasor AQ Urban sensori 1,5 m maanpinnasta (15.6.2018 alkaen) Pirkankatu säätiedot WXT520 tuulen suunta ja nopeus 5 metriä maanpinnasta lämpötila 5 metriä maanpinnasta kosteus 5 metriä maanpinnasta (paine ja sademäärä 5 metriä maanpinnasta) Epilä hengitettävät hiukkaset PM10 Grimm 180 / laserdiffraktio pienhiukkaset PM2,5 karkeat hiukkaset PM10-2.5 (kaikki em. kolme komponenttia samalla laitteella) LDSA, N Pegasor AQ Urban sensori 1,5 m maanpinnasta (15.6.2018 alkaen) Linja-autoasema typen oksidit NOx Thermo 42i / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM2.5 TEOM1400a / värähtelevä mikrovaaka Keskustori, Kauppa-Hämeen kiinteistö säätiedot 20.12.2018 alkaen tuulitiedot WXT530 / 30 m lämpötila WXT530 / 30 m kosteus WXT530 / 30 m AQ Urban. Pegasor Oy:n Air Quality Urban sensori LDSA Ultrapienten hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala (engl. Lung Deposited Surface Area) µm 2 /cm 3 N ultrapienten hiukkasten lukumäärä 1000 kpl/cm 3 Kauppa-Hämeen kiinteistön pohjataso on noin 89 metriä meren pinnan yläpuolella ja sondit 119 m mpy. Pirkankadulla pohjataso noin 118 m mpy ja sondi 122 m mpy.

Tammi-maaliskuu 2019 6 Mittaustulosten arvioinnissa sovelletaan valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996), valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (79/2017) ja WHO:n ohjearvopäätöstä (WHO 2006).

Tammi-maaliskuu 2019 7 2. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 ) JA KARKEAT HIUKKASET (PM 2.5-10 ) Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 0,01 mm:n kokoisia hiukkasia. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle valtioneuvoston asetuksella (97/2017) annettu vuosiraja-arvo on 40 µg/m 3 ja pitoisuuden vuorokausiraja-arvon numeroarvo on 50 µg/m 3 (joka saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana kullakin mittausasemalla). Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden valtioneuvoston päätöksellä 480/1996 annettu vuorokausiohjearvo on 70 μg/m 3 (kunkin kuukauden toiseksi suurimmalle vrk-keskiarvolle). WHO:n antama ohjearvo hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvolle on 20 µg/m 3 ja vuorokausikeskiarvolle 50 µg/m 3. (WHO 2006, p. 9) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle annettu vuorokausiraja-arvon numeroarvo (50 µg/m 3 vuorokausikeskiarvona) ylittyi mittausjakson aikana Epilässä kerran. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylitykset koko vuoden ajalta on esitetty liitetaulukoissa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo vaihteli eri kuukausina Pirkankadun mittausasemalla välillä 16-34 µg/m 3 ja Epilässä välillä 17-38 µg/m 3. Ohjearvo ei ylittynyt.

Tammi-maaliskuu 2019 8 Kuva 2.1 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Epilässä ja Pirkankadulla. Kuva 2.3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden tuntikeskiarvot Epilässä ja Pirkankadulla.

Tammi-maaliskuu 2019 9 Karkeilla hiukkasilla tarkoitetaan hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten erotusta, eli halkaisijaltaan kokoluokkaa 0,01 0,0025 mm olevia hiukkasia. Tälle kokoluokalle ei ole annettu ohje- eikä raja-arvoa. Karkeiden hiukkasten osuutta mitataan Epilässä. Karkeiden hiukkasten (PM2.5-10) pitoisuuden kuukausikeskiarvo oli mittausjakson aikana Epilässä 0,8-8,6 µg/m 3, suurin vuorokausikeskiarvo 5,3-64,2 µg/m 3 ja suurin tuntikeskiarvo 20,0-146,6 µg/m 3. Kuva 2.1. Karkeiden hiukkasten (PMcoarse) ja pienhiukkasten (PM2.5) osuudet hengitettävien hiukkasten (PM10) massapitoisuudesta Epilässä (kuukausikeskiarvot).

Tammi-maaliskuu 2019 10 Kuva 2.2 Karkeiden hiukkasten (PM 10-2.5) pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Epilässä. Kuva 2.3 Karkeiden hiukkasten (PM10-2.5) pitoisuuden tuntikeskiarvot Epilässä.

Tammi-maaliskuu 2019 11 3. PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Pienhiukkaset ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 0,0025 mm:n kokoisia hiukkasia. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvolle annettu raja-arvo on 25 µg/m 3. WHO:n antama ohjearvo pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvolle on 10 µg/m 3 ja pitoisuuden vuorokausikeskiarvolle 25 µg/m 3. Tulokset on esitetty liitetaulukoissa. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuuden kuukausikeskiarvot olivat mittausjakson aikana eri mittausasemilla 3,6-5,9 µg/m 3, suurin keskiarvoista todettiin Epilässä tammikuussa. Mittausjakson suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat 10,9-18,1 µg/m 3, joista suurin todettiin Pirkankadun mittausasemalla tammikuussa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt WHO:n antamaa vuorokausiohjearvoa (25 µg/m 3 ) mittausjakson aikana.

Tammi-maaliskuu 2019 12 Kuva 3.1 Pienhiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Epilässä, Linja-autoasemalla ja Kalevassa eri kuukausina.

Tammi-maaliskuu 2019 13 Kuva 3.2 Pienhiukkasten pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina.

Tammi-maaliskuu 2019 14 4. ULTRAPIENTEN HIUKKASTEN (PM 0.1 ) KEUHKO- DEPOSOITUVA PINTA-ALA (LDSA) JA LUKUMÄÄRÄ (N) Hiukkasten lukumäärä- ja pinta-alapitoisuuksia seurataan, koska esimerkiksi liikenteen aiheuttamissa päästöissä hiukkasten lukumäärä on suuri, mutta niiden osuus massasta on vähäinen. Pienet hiukkaset pääsevät suuria helpommin keuhkoihin ja keuhkorakkuloihin. Tilanteessa, jossa on massallisesti sama määrä pieniä ja suuria hiukkasia, pienet hiukkaset omaavat enemmän pinta-alaa, johon haitalliset yhdisteet voivat tarttua. Hengitettäessä hiukkaspitoista ilmaa osa hiukkasista jää keuhkoihin - esimerkiksi diffuusion takia tai painovoiman myötä. Tästä johtuen on alettu seurata hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa (lung-deposited surface area, LDSA). Oletuksena on, että vaikuttaakseen terveyteen hiukkasen on päädyttävä ihmisen hengitysteihin ja vuorovaikutus hiukkasen ja kudoksen välillä tapahtuu pinnan kautta. Lisäksi hiukkaset toimivat kondensaatioalustana kaasuille, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Tampereella aloitettiin ultrapienten hiukkasten pitoisuuksien mittaaminen kesäkuussa 2018 kahdella tamperelaisen Pegasor Oy:n AQ Urban -sensorilla. Menetelmä perustuu hiukkasten sähköiseen varautumiseen. Laite mittaa hiukkasten aktiivista pinta-alaa ja viitteellisesti lukumäärä- ja massapitoisuutta. AQ Urban sensoreilla saatuja mittaustuloksia on esitetty kuvissa 4.1 4.4 sekä liitetaulukoissa. Näiden komponenttien pitoisuuksille ulkoilmassa ei ole annettu raja-arvoja eikä ohjearvoja. Referenssimenetelmää lukumääräpitoisuuksien mittaamiselle ei ole nimetty. Lukumääräpitoisuuden yksikkönä on tässä raportissa käytetty N-kirjainta, eri lähteissä hiukkasten lukumääräpitoisuudelle on laitetyypistä riippuen käytetty tunnuksena myös mm. PNC, Nc, Ntot ja Np. Suuntaa-antavien sensorimittausten mukaan (vertailumittauksiin perustuvia korjauskertomia ollaan laatimassa) ultrapienten hiukkasten LDSA-pitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Pirkankadulla välillä 5,4-8,4 µm 2 /cm 3, suurin vuorokausikeskiarvo välillä 11-19 µm 2 /cm 3 ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-37 µm 2 /cm 3. Ultrapienten hiukkasten LDSA-pitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Epilässä välillä 4,1-7,2 µm 2 /cm 3, suurin vuorokausikeskiarvo välillä 7-22 µm 2 /cm 3 ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-43 µm 2 /cm 3. Suuntaa-antavien sensorimittausten mukaan (vertailumittauksiin perustuvia korjauskertomia ollaan laatimassa) ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Pirkankadulla välillä 5,3-7,4 (1000 kpl/cm 3 ), suurin vuorokausikeskiarvo välillä 9-19 (1000 kpl/cm 3 ) ja suurin tuntikeskiarvo välillä 20-44 (1000 kpl/cm 3 ). Ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden kuukausikeskiarvo vaihteli Epilässä välillä 4,1-6,5 1000 kpl/cm 3 ), suurin vuorokausikeskiarvo välillä 9-25 (1000 kpl/m 3 ) ja suurin tuntikeskiarvo välillä 27-74 (1000 kpl/cm 3 ). Kukkosen (2016) ym. mukaan Helsingissä mitattiin Kehä 1:n vieressä vuonna 2012 hiukkaspitoisuuden lukumäärän vuosikeskiarvoksi 19,5 x 10 3 kpl/cm 3 käyttäen Grimmin CPC-laitetta (joka havaitsee kokoluokaltaan 5 nm - 3 µm hiukkaset).

Tammi-maaliskuu 2019 15 Kuva 4.1. Ultrapienten hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (LDSA) vuorokausikeskiarvoja (µm 2 /cm 3 ) Epilän ja Pirkankadun mittausasemilta. Kuva 4.2. Ultrapienten hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (LDSA) tuntikeskikeskiarvoja (µm 2 /cm 3 ) Epilän ja Pirkankadun mittausasemilta.

Tammi-maaliskuu 2019 16 Kuva 4.3. Ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden vuorokausikeskiarvoja (N) 1000 kpl/m 3 Epilän ja Pirkankadun mittausasemilta Kuva 4.4. Ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuden vuorokausikeskiarvoja (N) 1000 kpl/m 3 Epilän ja Pirkankadun mittausasemilta

Tammi-maaliskuu 2019 17 5. TYPEN OKSIDIT (NO x ) Typenoksideilla (NOx) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Suurin osa ulkoilman typenoksidien pitoisuuksista aiheutuu liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksideista on typpidioksidi (NO2), joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölyille. Valtioneuvoston asetuksella typpidioksidin tuntipitoisuudelle annettu raja-arvo 200 µg/m 3 saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa. Typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvolle annettu vuosiraja-arvo on 40 µg/m 3. Typpidioksidin kuukausikohtaisen pitoisuuden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo ja 99 % tuntiarvo ovat tunnuslukuja, joita verrataan kansallisin ohjearvoihin (valtioneuvoston päätös 480/1996). Kuukausikeskiarvolle ei ole annettu ohjearvoa. WHO:n antama ohjearvo typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvolle on 40 µg/m 3 ja pitoisuuden yhden tunnin keskiarvolle 200 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla olivat neljännesvuosijakson aikana 23-58 % ohjearvosta (70 μg/m 3 ), suurin niistä todettiin Pirkankadun varrella tammikuussa. Tuntiarvot olivat 32-66 % ohjearvosta (150 μg/m 3 ). Ohjearvot eivät siis ylittyneet. Korkeimmat asemakohtaiset typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvot olivat mittausjaksolla 78-115 μg/m 3, joten raja-arvotaso 200 μg/m 3 ei ylittynyt.. Kuva 5.1 Typpidioksidin pitoisuuden vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla.

Tammi-maaliskuu 2019 18 Kuva 5.2 Typen oksidien pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Kalevan, linja-autoaseman ja Pirkankadun mittausasemilla.

Tammi-maaliskuu 2019 19 Kuva 5.3 Typen oksidien pitoisuuden tuntikeskiarvot Kalevan, linja-autoaseman ja Pirkankadun mittausasemilla.

Tammi-maaliskuu 2019 20 6. OTSONI (O 3 ) Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi otsonin tavoitearvot on esitetty johdannossa. Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m 3 ja varoituskynnys 240 µg/m 3 tuntikeskiarvona. WHO:n antama ohjearvo otsonin päivittäisen pitoisuuden 8h maksimikeskiarvolle on 100 µg/m 3. Otsonipitoisuuden suurimmat kuukausikohtaiset maksimi kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot* olivat mittausjakson aikana Kalevassa 54-92 µg/m 3 ja tuntikeskiarvot 58-93 µg/m 3. Tiedotusvelvoitteen aiheuttavat kynnysarvot eivät ylittyneet. 17.1.2019 havaittiin, että otsoninäytelinjan letku oli valunut sondin sisälle ja kuukauden alkupuolella pitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä. Letku nostettiin paikalleen ja varmistettiin nippusiteellä. Viikkojen 1-3 tuloksia hylättäneen. Otsonipitoisuuden AOT40 arvo 1.5.-31.7.2019 välisenä aikana määritellään syksyllä. *) ARM report - component tunnusluvut max8h Roll poiminnalla määritettynä Kuva 6.1 Otsonipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Kalevan mittausasemalla. Kuva 6.2 Otsonipitoisuuden tuntikeskiarvot Kalevan mittausasemalla.

Tammi-maaliskuu 2019 21 7. ILMANLAATUINDEKSI Kansallisen käytännön mukaisesti mittaustulosten perusteella lasketaan tunneittain indeksi, jolla voidaan kuvata ilmanlaatua. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ilmanlaatuasetuksen (79/2017) mukaisiin pitoisuustasoihin. Lisätietoja ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi. i Luo Mittausaseman laitavalikoimasta riippuen rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaustuloksia (ns. ali-indeksejä) verrataan joka tunti pienin tarkennuksin asetuksen mukaisiin pitoisuustasoihin ja korkein tulos valitaan ilmanlaatuindeksiksi. Indeksin luokat ja sanallinen selostus on annettu pääosin terveysperustein, mutta siinä on myös otettu huomioon materiaali- ja luontovaikutuksia. Esim. Pirkankadun indeksiarvoja laskettaessa on otettu huomioon typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuus. Taulukko 7.1 Indeksin määrittely Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101 150 huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuus- ja yksilöillä materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuus- ja yksilöillä materiaali vaikutuksia pitkällä aikavälillä Ilmanlaatu oli mittausjakson aikana Pirkankadun varrella 30 päivänä hyvä, 42 päivänä tyydyttävä, 17 päivänä välttävä ja 1 päivänä huono. Ilmanlaatu ei luokittunut erittäin huonoksi kunkin vuorokauden suurin tunti-indeksiarvo huomioiden. Vuorokausikohtaisten maksimi-indeksien lukumäärät kuukausittain on esitetty liitetaulukoissa ja tunneittain lasketut indeksiarvot kuvassa 7.1. Taulukko 7.2. Indeksin kynnysarvot

Tammi-maaliskuu 2019 22 Kuva 7.1. Ilmanlaatu Tampereen eri asemilla koko mittausjaksolla (tammi-maaliskuu) indeksiarvoina (päivittäiset 1h maksimiarvot). Esim. Epilässä ilmanlaatu oli 44 päivänä hyvä (49% koko jakson päivistä).

Tammi-maaliskuu 2019 23 8. SÄÄOLOSUHTEET Sääolosuhteita seurataan Pirkankadun varrella ja Keskustorin lounaiskulmassa, Kauppa-Hämeen kiinteistön katolla. Sadetiedot ovat Ilmatieteen laitoksen ilmastotilastoista. Tampereen Härmälässä satoi tammikuussa 47,8 mm, helmikuussa 37,3 mm ja maaliskuussa 28 mm. Taulukossa 8.1 on esitetty päivittäiset sademäärät https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus/#!/ Taulukko 8.1. Päivittäisiä vesisademääriä (mm) Tampereen Härmälässä vuonna 2019. Vuosi Pv tammi helmi maalis 2019 1 11,8 0,4 2019 2 0,1 2,9 0,5 2019 3 2,7 7,5 2019 4 1,6 2019 5 5,6 2019 6 0,1 2,2 2019 7 1,5 1,3 2,9 2019 8 4,5 1,2 3,2 2019 9 3,7 1 2019 10 0,8 1,1 0,5 2019 11 5,8 1,2 2019 12 2019 13 5,5 0,8 2,2 2019 14 0,9 1,4 2019 15 0,1 2,5 2019 16 4,1 4 2019 17 1,4 4,5 2019 18 0,9 2019 19 2,5 0,6 0,4 2019 20 0,5 2019 21 2019 22 0,4 1,7 2019 23 0,4 1,4 2019 24 0,1 2019 25 0,9 0,1 2019 26 0,8 2019 27 2019 28 2,8 0,9 2019 29 6 0,1 2019 30 0,4 0,7 2019 31 summa 47,8 37,3 28

Tammi-maaliskuu 2019 24 Kuva 8.1 Tuuliruusut Pirkankadun sääasemalta (5 m maanpinnasta).

Tammi-maaliskuu 2019 25 Kuva 8.1 Tuuliruusut Kauppahämeen sääasemalta (30 m maanpinnasta).

Tammi-maaliskuu 2019 26 Kuva 8.2 Tuulen nopeuden 1h keskiarvot Kauppahämeen ja Pirkankadun sääasemalla. Kuva 8.3 Lämpötilan 1 h keskiarvot Kauppahämeen ja Pirkankadun sääasemalla. Kuva 8.4 Suhteellisen kosteuden 1 h keskiarvot Kauppahämeen ja Pirkankadun sääasemalla.

Tammi-maaliskuu 2019 27 9. KIRJALLISUUTTA http://www.ilmastokatsaus.fi/tag/sademaara/ Ilmatieteen laitos 2019. http://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot Julkunen, A. 2018. LDSA mittaukset pääkaupunkiseudulla. Alustus ilmanlaadun mittaajatapaamisessa 11.4.2018. Komppula, B. ym. 2017. Ilmanlaadun mittausohje 2017. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/228440/ilmanlaadun%20mittausohje_2017.pdf?sequenc e=1 Kukkonen, J. ym. 2016. Modelling the dispersion of particle numbers in five European cities. Geosci. Model Dev., 9, 451 478 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176848 Saarnio, K. ym. 2018. Ulkoilman SO2-, NO- ja O3-mittausten kansallinen vertailumittaus sekä ilmanlaatumittausten laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017. Ilmatieteen laitos Raportteja-Rapporter- Reports 2018:1. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/264581 Salo, L. 2016. Diffuusiovarautumiseen perustuvan hiukkasanturin suorituskyvyn määritys laboratoriossa ja kentällä. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö, vi + 53 sivua, 2 liitesivua. https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/24459/salo.pdf?sequence=1 SFS 5425. Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminesenssimenetelmällä. 8 s. Tamminen, T. ja Tamminen, A. 2013. Tampereen ilmanlaatuselvitys. Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 5/2013. 60 s. (A3). http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/julkaisut-jaselvitykset/ilmanlaatuselvitys2013.html Tampereen ilmanlaatu 2017. Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset. Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2017, 62 s. https://www.tampere.fi/tiedostot/t/xwpg06boz/tampere_ilmanlaatu_2017.pdf WHO 2006. Air Quality Guidelines: Global Update 2005. Particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulphur dioxide. World Health Organization. https://www.who.int/phe/health_topics/outdoorair/outdoorair_aqg/en/ YM 2019. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161467 http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto.html (Tampereen kaupungin ymp.suojelu) http://aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepolytiedote/index.html (Valtakunnallinen siitepölytiedote) http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/lainsaadanto_ja_ohjeet/ilmansuojelulainsaadanto http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu (Mittaustuloksia valtakunnallisesti) Redust - katupölyn vähentämiskeinot -esite http://ec.europa.eu/environment/life/project/projects/index.cfm?fuseaction=home.showfile&rep=file&fil=l IFE09_ENV_FI_000579_LAYMAN.pdf

Tammi-maaliskuu 2019 28 10. Liitetaulukot Tampere 2019 ilmanlaadun mittaustulosten tunnusluvut Annual report Station Yearly Fin statistics 01-xx 2019, 8h arvot comp raport 29.4.2019 ARM tunnusluvut_01.xls Normin ylitys keltaisella Liitetaulukko 1. TSP pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Fidas 200. Month 98% vrk Jan 744 100 9,7 46,2 60,8 31 21,8 22,9 Feb 672 100 16,6 183,3 253,1 28 76,3 101 Mar 743 99,9 27,0 224,1 335,3 31 97,6 122,8 AVG 100,0 17,8 Liitetaulukko 2.1. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Teom 1400A. Month arvosta % 2.vrk Jan 740 99,7 6,9 19 24,2 31 12,3 13 18 Feb 669 99,6 8,7 59,1 77,8 28 26,3 30,7 38 Mar 743 99,9 12,2 75,8 111,5 31 34 46,8 49 AVG 99,7 9,3 Liitetaulukko 2.2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Fidas 200. Month arvosta % 2.vrk Jan 744 100 7,5 36,8 43,9 31 15,9 20,5 23 Feb 672 100 9,8 73,7 104,2 28 34,1 40,7 49 Mar 743 99,9 13,6 88,3 121,7 31 41,7 50 60 AVG 100,0 10,3 Liitetaulukko 2.3. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet (µg/m3) Epilän mittausasemalla. Grimm 180. Month arvosta % 2.vrk Jan 744 100 6,6 36,9 62,7 31 17,9 19,2 26 Feb 637 94.8 7,9 71,6 203,5 26 17,3 20,7 25 Mar 743 99,9 13,7 122,8 167,2 31 37,9 74,6 54 AVG 100,0 9,4 Liitetaulukko 2.4. Karkeiden hiukkasten (PM10-2.5) pitoisuudet (µg/m3) Epilässä. Grimm 180. Month Jan 620 100 0,8 10,9 20,8 29 3,2 5,3 Feb 536 94,8 3,0 62,3 176 25 12,9 13,5 Mar 703 99,9 8,6 104,3 146,6 31 31,1 64,2 AVG 4,1 Liitetaulukko 3.1. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Fidas 200. Month ohjearvosta %WHO Jan 744 100 5,7 24,4 38 31 14,6 18,1 72 Feb 672 100 5,1 23,2 27,8 28 8,7 15,4 62 Mar 743 99,9 4,7 16 21 31 9,5 11,4 46 AVG 100,0 5,2 Liitetaulukko 3.2. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuudet (µg/m3) Kalevan mittausasemalla.teom 1400A. Month ohjearvosta %WHO Jan 711 97,4 4,3 16,3 31,9 30 9,2 10,9 44 Feb 647 97,2 3,7 13,2 22,4 28 5,4 5,6 22 Mar 722 99,1 3,6 9,9 18,8 31 5,5 8,3 33 AVG 97,9 3,9 Liitetaulukko 3.3. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuudet (µg/m3) Linja-autoasemalla. Teom 1400A. Month ohjearvosta %WHO Jan 719 98,3 5,1 18,1 23,5 31 11,4 13,2 53 Feb 634 94,9 4,3 14,4 24,6 24 6,4 7,5 30 Mar 720 98,3 4,2 13,7 21 30 6,3 8,9 36 AVG 97,2 4,5

Tammi-maaliskuu 2019 29 Liitetaulukko 3.4. Pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuudet (µg/m3) Epilässä. Grimm 180. Month ohjearvosta %WHO Jan 744 100 5,9 27,4 41,9 31 13,9 16,7 67 Feb 637 94,8 4,9 21,9 36,1 26 7,8 12,7 51 Mar 743 99,9 5,0 16,2 20,5 31 10,3 11,6 46 AVG 98,2 5,3 Liitetaulukko 3.5. PM1 hiukkasten pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadulla. Fidas 200. Month Jan 744 100 5,0 22,3 35,8 31 13,6 16,9 Feb 672 100 3,9 20,6 26,2 28 8,1 13,4 Mar 743 99,9 3,2 14 19,9 31 8,8 11 AVG 4,0 Liitetaulukko 3.6. PM1 hiukkasten pitoisuudet (µg/m3) Epilässä. Grimm 180. Month Jan 744 100 5,5 23,8 34,1 31 12,3 16,6 Feb 637 94,8 4,1 19,5 24,1 26 7,2 11,9 Mar 743 99,9 3,4 13,6 15,6 31 8,1 11,7 AVG 4,3 Liitetaulukko 3.6. N hiukkasten pitoisuudet (kpl/cm3) Pirkankadulla. Fidas 200. Month Jan 744 100 143,3 577 821 31 365 414 Feb 672 100 106,2 499 643 28 231 333 Mar 743 99,9 97,2 455 703 31 268 364 AVG 115,6 Liitetaulukko 4.1. Ultrapienten hiukkasten (PM 0.01-0.4) keuhkodeposoituva pinta-ala LDSA (µm2/cm3) Pirkankadun mittausasemalla. AQ Urban sensori. Month Jan 739 100 8,4 28 37 31 16 19 Feb 671 100 5,6 18 37 28 9 11 Mar 743 99,9 5,4 16 20 31 9 11 AVG 6 months 6,5 Liitetaulukko 4.2. Ultrapienten hiukkasten (PM 0.01)-0.4 keuhkodeposoituva pinta-ala LDSA (µm2/cm3) Epilän mittausasemalla. AQ Urban sensori. Month Jan 740 100 7,2 32 39 31 15 22 Feb 662 99,3 4,5 17 43 28 9 9 Mar 739 99,3 4,1 14 20 31 6 7 5,3 Liitetaulukko 4.3. Ultrapienten hiukkasten (PM 0.01-0.4) lkm-pitoisuus (1000 kpl /cm3) Pirkankadun mittausasemalla. AQ Urban sensori. Month Jan 743 100 7,4 28 33 31 16 19 Feb 672 100 5,3 21 44 28 9 11 Mar 743 99,9 5,6 18 20 31 9 9 6,1 Liitetaulukko 4.4. Ultrapienten hiukkasten (PM 0.01-0.4) lkm-pitoisuus (1000 kpl / cm3) Epilän mittausasemalla. AQ Urban sensori. Month Jan 725 99,9 6,5 35 74 31 13 25 Feb 661 99,3 4,1 18 47 28 7 10 Mar 739 99,3 4,2 17 27 31 7 9 5,0

Tammi-maaliskuu 2019 30 Liitetaulukko 5.1. Typpimonoksidin (NO) pitoisuudet (µg/m3) Kalevan mittausasemalla. Thermo 42i. Month Jan 743 99,9 6,0 94,7 184,2 31 33,1 44,4 Feb 672 100 2,1 15,3 155,8 28 4,8 14,5 Mar 743 99,9 1,5 11,1 28,4 31 2,8 4,2 AVG 99,9 3,2 Liitetaulukko 5.2 Typpidioksidin (NO2) pitoisuudet (µg/m3) Kalevan mittausasemalla. Thermo 42i. Month NO2 NO2 % 2.vrk % 99% arvosta arvosta Jan 743 99,9 20,8 73,4 87,6 31 39,8 51,5 57 49 Feb 672 100 12,1 57,6 91,6 28 22,8 23,7 33 38 Mar 743 99,9 10,2 48 78,7 31 15,9 17,8 23 32 AVG 99,9 14,4 Liitetaulukko 5.3. Typpimonoksidin (NO) pitoisuudet (µg/m3) Linja-autoasemalla. Thermo 42i. Month Jan 743 99,9 24,2 178,6 297,3 31 51,6 58,6 Feb 671 99,9 11,5 105 501,4 28 37,7 39,2 Mar 743 99,9 9,2 66,2 159,1 31 26,7 27,8 AVG 99,9 15,0 Liitetaulukko 5.4. Typpidioksidin (NO2) pitoisuudet (µg/m3) Linja-autoasemalla. Thermo 42i. Month NO2 NO2 % 2.vrk % 99% arvosta arvosta Jan 743 99,9 32,6 99,3 114,7 31 47,6 56,3 68 66 Feb 671 99,9 18,0 74,6 137 28 31,3 39,4 45 50 Mar 743 99,9 17,3 68,3 82,8 31 34,8 41,2 50 46 AVG 99,9 22,6 Liitetaulukko 5.5. Typpimonoksidin (NO) pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Thermo 42i. Month Jan 744 100 13,8 76,2 262,7 31 32,8 47,1 Feb 671 99,9 7,6 40,4 97,1 28 15,4 16,2 Mar 743 99,9 5,7 31 52,6 31 9,6 9,6 AVG 99,9 9,0 Liitetaulukko 5.6 Typpidioksidin (NO2) pitoisuudet (µg/m3) Pirkankadun mittausasemalla. Thermo 42i. NO2 NO2 Month % 2.vrk % 99% arvosta arvosta Jan 736 100 21,3 65,9 74,1 31 40,3 44,9 58 44 Feb 668 99,9 14,8 55,6 77,7 28 24,2 27,5 35 37 Mar 743 99,9 13,1 50,3 58,6 31 22,3 22,9 32 34 AVG 99,9 16,4 Liitetaulukko 6. Otsonin (O3) pitoisuudet (µg/m3) Kalevan mittausasemalla. API 400E. Month Max-8h Max8- h Roll Jan 739 99,3 22,0 54,9 57,5 31 42,2 48,3 Feb 672 100 56,4 87,9 90,9 28 77 82,4 Mar 743 99,9 68,6 91,7 93,4 31 82,7 83,4 AVG 49,0 AOT40 1.5-31.7. klo 10-22 >80 µg/m3 µg/m3

Tammi-maaliskuu 2019 31 Liitetaulukko 7.1. Ilmanlaatu eri mittausasemilla vuonna 2019 (päivittäiset maksimiarvot), eivät suoraan verrattavissa keskenään, koska eri komponenttivalikoimat. asema hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yht. komponentit 01.19 Epilä 15 12,0 4,0 0 0 31 PM2.5, PM10 02.19 Epilä 15 9,0 2,0 0 1 27 03.19 Epilä 14 8,0 8,0 1 0 31 Epilä 44 29,0 14 1 1 89 01.19 Kaleva 17 12,0 2,0 0 0 31 02.19 Kaleva 5 21,0 2,0 0 0 28 03.19 Kaleva 0 30,0 1,0 0 0 31 Kaleva 22 63,0 5 0 0 90 01.19 Linja-autoasema 4 14,0 13,0 0 0 31 02.19 Linja-autoasema 16 6,0 6,0 0 0 28 03.19 Linja-autoasema 13 16,0 2,0 0 0 31 Linja-autoasema 33 36,0 21 0 0 90 PM2.5, NO2,O3 PM2.5, NO2,O3 01.19 Pirkankatu 9 16,0 6,0 0 0 31 PM10, NO2 02.19 Pirkankatu 12 11,0 5,0 0 0 28 03.19 Pirkankatu 9 15,0 6 1 0 31 Pirkankatu 30 42,0 17 1 0 90 Liitetaulukko 8.1. Tuulen suuntadatan kattavuus Kauppahämeen sääasemalla. WXT 530. Month Jan 744 100 Feb 672 100 Mar 743 99,9 AVG Liitetaulukko 8.2. Tuulen nopeus (m/s) Kauppahämeen sääasemalla. WXT 530. Month Jan 743 100 2,9 11 12 31 5 10 Feb 671 100 3,5 8 10 28 5 6 Mar 743 99,9 3,2 7 8 31 5 5 AVG 3,2 Liitetaulukko 8.3. Lämpötila ( C) Kauppahämeen sääasemalla. WXT 530. Month Jan 28 100-7,1 1 2 1 0 1 Feb 308 100-1,5 6 7 12 4 5 Mar 327 99,9-1,1 9 11 12 5 7 AVG -3,2 Liitetaulukko 8.4. Suhteellinen kosteus (%) Kauppahämeen sääasemalla. WXT 530. Month Jan 744 100 81,1 92 93 31 89 91 Feb 672 100 77,3 91 93 28 88 88 Mar 743 99,9 71,6 93 93 31 88 90 AVG 76,7 Liitetaulukko 8.5. Tuulen suuntadatan kattavuus Pirkankadun sääasemalla. WXT520. Month Jan 744 100 Feb 671 100 Mar 742 99,9 Liitetaulukko 8.6. Tuulen nopeus (m/s) Pirkankadun sääasemalla. WXT520. Month Jan 744 100 1,2 8,2 9,6 31 2,9 4,3 Feb 672 100 1,0 2,9 3,4 28 1,8 1,9 Mar 743 99,9 0,9 2,3 2,5 31 1,4 1,4 AVG 1,1

Tammi-maaliskuu 2019 32 Liitetaulukko 8.7. Lämpötila ( C) Pirkankadun sääasemalla. WXT520. Month Jan 45 100-6,9 2 2 2 1 1 Feb 338 100-1,3 6 6 13 4 5 Mar 368 99,9-0,8 10 12 15 5 7 AVG -3,0 Liitetaulukko 8.8. Suhteellinen kosteus (%) Pirkankadun sääasemalla. WXT520. Month Jan 744 100 78,9 89 89 31 87 88 Feb 672 100 76,3 88 89 28 86 87 Mar 743 99,9 70,5 88 89 31 85 86 AVG 75,2 Liitetaulukko 8.9. Sademäärä Härmälässä (mm). IL 2019. Date Time Sademäärä mm Units sum Härmälä 1,19 Sademäärä mm 47,8 Härmälä 2,19 Sademäärä mm 37,3 Härmälä 3,19 Sademäärä mm Yhteensä 85,1 Liitetaulukko 9.1. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeroarvon (50 µg/m3) ylitykset 1.1. - 31.3.2019 Pirkankatu PM10 ug/m3 Ylitysten lkm yhteensä kpl 0 kpl 26.3.2019 EPILA PM10 ug/m3 75 ug/m3 Ylitysten lkm yhteensä 1 kpl Liitetaulukko 9.2. WHO:n pienhiukkasille antaman vuorokausiohjearvon (25 µg/m3) ylitykset 1.1. - 31.3.2019 Criteria: PM2,5>25 Kaleva Date 24Hour PM2,5 Kaleva PM2.5 ug/m3 Ylitysten lkm yhteensä 0 kpl Criteria: PM2,5>25 Linja-autoasema Date 24Hour PM2,5 Date Time µg/m3 Linja-autoasema PM2.5 ug/m3 Ylitysten lkm yhteensä 0 kpl Criteria: PM2.5>25 Epila Date 24Hour PM2.5 Epila PM2.5 µg/m3 Ylitysten lkm yhteensä 0 kpl Liitetaulukko 9.3. Typpidioksidin tuntiraja-arvon numeroarvon ylitykset 1.1. -31.3.2019 Ylitysten lkm yht. 0 kpl tulosta ei saatavilla = n.a. Hiukkasmittausten (3 kpl Teom + 1 kpl Grimm) validiteetti 01-03/2019 oli 99 % ja typenoksidimittausten (3 kpl Thermo 42i) validiteetti 99 %