GUMBÖLEBERGET TUU- LIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS

Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.11.2013 Viite 82139678-01 GUMBÖLEBERGET TUU- LIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS

GUMBÖLEBERGET TUULIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS Päivämäärä 8.11.2013 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Kuvaus Tuulivoimahankkeen meluselvitys Viite 82139678-01 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDE 1 3. MELUN OHJEARVOT 2 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 2 3.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 4. TUULIVOIMALAITOSTEN MELUN ERITYISPIIRTEITÄ 4 4.1 Vaikutusmekanismit 4 4.2 Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen 4 4.3 Tuulivoimalaitosten meluvaikutusten lieventämismahdollisuuksia 4 5. MELUMALLINNUS 5 5.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 5 5.2 Melulaskenta 5 5.3 Maastomalli 5 5.4 Tuulivoimalatiedot 5 6. TULOKSET JA VERTAILU OHJEARVOIHIN 6 6.1 Mallinnustulokset 6 6.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 6 6.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 6 6.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 LIITTEET Liite 1 Tuulivoimalaitosten laskennalliset meluvyöhykkeet, laitosten äänitehotaso L WA 107,5 db

MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO Ilmatar Raasepori Oy on suunnitellut tuulivoimapuiston sijoittamista Raaseporin kaupungin Gumböleberget-alueelle. Työssä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot ympäristössä. Melumallinnuksesta on aiemmin laadittu 14.9.2012 päivätty raportti. Edelliseen selvitykseen nähden tässä selvityksessä päivitettiin mm. layout ja laitosmalli. Mallinnus päivitettiin vastaamaan VTT:n raportin Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan mukaista ehdotusta tuulivoimamelun mallintamisesta. Työ on tehty Ilmatar Raasepori Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä toimi Erkka Saario. Meluselvityksen laadinnasta on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. KOHDE Hankealue sijaitsee Raaseporin kaupungin luoteisosassa. Alueen länsipuolella kulkee Perniöntie. hankealue Kuva 1. Hankealueen sijainti

MELUMALLINNUS 2 Hankealueen ympärillä sijaitsee vakituista asutusta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 900 metriä tuulivoimalaitosten eri suunnilla. Hankealueen ympäristössä sijaitsee yksittäisiä lomaasuntoja vakituisten asuintalojen läheisyydessä. Lähin loma-asunto sijaitsee T1 voimalan luoteispuolella noin 880 metrin etäisyydellä. Vakituinen asutus ja loma-asunnot on merkitty liitteenä oleviin melukuviin värikoodein. 3. MELUN OHJEARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriö-

MELUMALLINNUS 3 tä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Leq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A.Saarinen L.Kosonen 10.10.2013): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä.

MELUMALLINNUS 4 YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). 4. TUULIVOIMALAITOSTEN MELUN ERITYISPIIRTEITÄ 4.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60 4000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (sykkivää, äänen voimakkuus vaihtelee jaksollisesti), minkä on useassa tutkimuksessa havaittu muuten vähämeluisessa tilanteessa vaikuttavan melun häiritsevyyteen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmalle kuin matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. (Di Napoli 2007) Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz 20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella 500 4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä, mistä johtuu, että matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu ns. downwindlaitoksia lukuun ottamatta olevan samaa luokkaa taustalähteiden kanssa muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää L Aeq 40 45 db. 4.2 Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus (amplitudimodulaatio). Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Tällainen tilanne syntyy mm., kun tuulen nopeus on lähellä maanpintaa alhainen tai tyyni ja voimistuu merkittävästi korkeuden kasvaessa (tilanne esiintyy etenkin yöaikaan). Toisenlaisissa olosuhteissa taas voimakaskin tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuuliolosuhteet vaikuttavat taustaäänen lisäksi myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Äänitehon riippuvuus tuulennopeudesta vaihtelee jonkin verran eri voimalaitosmalleilla, mutta pääsääntöisesti voimalaitoksen melu lisääntyy tuulennopeuden kasvaessa. Meluntuotto ei kuitenkaan kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy yleensä noin 8-10 m/s tuulennopeudella. Vastaavasti hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. 4.3 Tuulivoimalaitosten meluvaikutusten lieventämismahdollisuuksia Hankkeen meluvaikutukset riippuvat lopullisesti valittavasta tuulivoimalaitosmallista. Saman kokoluokan sisälläkin eri voimalaitosmalleilla on eroa paitsi äänitehotasoissa, myös äänitehotason

MELUMALLINNUS 5 riippuvuudessa tuulennopeudesta sekä äänen taajuusjakaumassa. Hankkeen tässä vaiheessa lopullista päätöstä valittavasta tuulivoimalaitosmallista ei ole vielä tehty. Paitsi laitevalinnoilla, myös tuulivoimalaitoksen toiminnan säätelyllä voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosten melutasoihin. Erityisen häiritsevissä olosuhteissa tuulivoimalaitoksia voidaan pysäyttää esimerkiksi melu- tai välkkymisvaikutusten pienentämiseksi. Lisäksi moni laitevalmistaja tarjoaa mahdollisuutta melutasojen alentamiseen ns. hiljaisempien käyttöasetusten avulla. Tällöin voimalaitosten käyntiääntä voidaan alentaa laitosvalmistajien ilmoituksen mukaan jopa 3-6 db. Hiljaisemmat käyttöasetukset vaikuttavat melun lisäksi myös voimalaitoksen sähköntuottoon. 5. MELUMALLINNUS 5.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. 3Dmalli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. ISO 9613-2 mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100-1000 m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. 5.2 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Taulukko 4. Tuulivoimamelun laskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO 9613-2 Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio Ilman absorptio Sääolosuhteet 50 x 50 m välein 4 m korkeudella pinnasta max 4000 m melulähteestä maaperän vaikutuskerroin kokoalueella: 0 (akustisesti kova) standardin ISO 9316 mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 5.3 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 5.4 Tuulivoimalatiedot Tuulivoimalaitosmallina käytettiin hankevastaavan toimittamia Vestas V126-3.3 MW melutietoja. Valmistajan ilmoituksen mukaan laitoksen äänitehotaso on 107,5 db (noise mode 0), kun tuulen-

MELUMALLINNUS 6 nopeus on 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta. Melupäästö on mitattu mittausstandardin IEC 61400-11 ed. 3 2012 mukaan. Äänen spektrinä käytettiin valmistajan ilmoittamia ennustettuja arvoja Vestas V126 3.3MW laitokselle. Laitosvalmistaja on arvioinut 1/3 oktaavikaistatiedot Vestas V112-3.0MW laitoksen tietojen pohjalta. Taulukko 5. Äänitehotaso 1/3 -oktaavikaistoittain (A-painotettu), tuuli 8 m/s 10 m korkeudella Hz L WA, db Hz L WA, db Hz L WA, db 6,3 36,8 100 89 1600 97,5 8 41,9 125 92,5 2000 95,8 10 47,1 160 90,6 2500 94,1 12,5 52,8 200 91,3 3150 92 16 58,4 250 93,8 4000 90,5 20 66,5 315 94,3 5000 86,5 25 70,3 400 94,9 6300 81,8 31 73,2 500 96,1 8000 76,7 40 77,2 630 97,2 10000 72,7 50 80,3 800 97,4 12500 65,8 63 85,1 1000 97,8 16000 64,1 80 86,6 1250 97,6 yhteensä 107,5 Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Äänitehotason vaihtelua tuulennopeuden mukaan ei ollut saatavilla. Laitosten suunnitellut sijainnit mallinnettiin tilaajan toimittaman tiedon perusteella. Laitosten napakorkeus on 120 m maanpinnan yläpuolella. Taulukko 6. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (KKJ3) Tunnus X Y T1 3291476 6670164 T3 3292236 6669448 T4 3292389 6670363 6. TULOKSET JA VERTAILU OHJEARVOIHIN 6.1 Mallinnustulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty liitteen 1 melukuvassa. Melukuvassa on esitetty mallinnustulokset ilman mitään mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Mallinnuksen mukaiselle 40-45 db:n meluvyöhykkeelle ei jää asutusta tai yksittäisiä lomaasuntoja. Loma-asuntoalueita ei jää 35 db meluvyöhykkeelle. 6.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db ja yöajan ohjearvon 50 db asuintalojen ja vakituisen asutuksen seassa olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. 6.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin VTT:n raportin mukaan suunnitteluohjearvoihin verrattaessa ei huomioida laskennan epävarmuutta, kun käytetään ohjeistuksen mukaisia vakioituja laskentaparametreja. Laskennan koko epävarmuus on tällöin sisällytetty melupäästön taattuun tai ilmoitettuun arvoon. Tässä mallinnuksessa käytetty melupäästön arvo ei ole Vestasin mukaan taattu melupäästöarvo, vaan vastaavan voimalaitoksen melupäästön perusteella arvioitu arvo.

MELUMALLINNUS 7 Vakituisella asutuksella ja asutuksen seassa olevien loma-asuntojen kohdalla tuulivoimaloista aiheutuvat melutasot alittavat päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Tiheämmän loma-asutuksen kohdalla melutasot täyttävät loma-asumiseen käytettävien alueiden suunnitteluohjearvot päivällä (40 db) ja yöllä (35 db). 6.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-10 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso ympäristössä vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavat lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 2. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden ohella myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Gumbölebergetin alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja ympäristössä voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella ja Perniöntien varren asutuksella esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 8. päivänä marraskuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija