Naapurina voimajohto 1
Sisällys Fingrid Oyj...2 Fingrid ja voimajohdot...2 Käyttöoikeus johtoalueisiin...2 Korvaukset johtoalueesta...2 Voimajohdon rakenne ja johtoalue...3 Voimajohdon kunnossapito...4 Kunnossapitotyöt ja tarkastukset...4 Puuston käsittely...4 Teiden käyttökorvaukset...5 F I N G R I D Fingrid Oyj vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähkönsä häiriöttä. Toimintavarmuus, tehokkuus, ympäristön huomioon ottaminen sekä hyvä yhteistyö asiakkaidemme, maanomistajien ja viranomaisten kanssa ovat meille avaintavoitteita vaativan tehtävämme hoidossa. Turvallisuusohjeita...6 Puiden kaato ja puutavaran varastointi...6 Työkoneilla työskentely...7 Aidat ja peltikatot...8 Viljely...8 Sadetus...8 Taimistojen suojaharsot...8 Avotulen teko ja räjäytystyöt...9 Tankkaus...9 Leijan lennättäminen...9 Kiipeily pylväissä...9 Vapakalastus...9 Toiminta voimajohdon läheisyydessä... 10 Rakenteet...10 Alueen moninaiskäyttö (joulukuusten kasvatus, riistanhoito, perhosniityt, metsästys, marjastus, sienestys)...10 Maanotto, läjitys ja ojittaminen...10 Tiet, ulkoilureitit, kuntoradat... 11 Moottorikelkkailu... 11 Näitä kysytään usein... 12 Eläinten laiduntaminen ja terveys...12 Lintu- ja huomiopallot...12 Sähkö- ja magneettikentät...12 Terveystutkimukset...13 Ukkonen ja salamointi...13 Koronan ja tuulen aiheuttamat äänet...13 Sydämentahdistimen toiminta...14 Radio- ja tv-häiriöt...14 Loisteputket ja sähkökenttä...14 Sahköisiä varauksia...14 FINGRID JA VOIMAJOHDOT Johtoalueen turvallisen käytön varmistamiseksi tässä esitteessä kerrotaan niistä asioista, joita pitää ottaa huomioon toimittaessa johtoalueen läheisyydessä. Fingridin oikeus ja velvollisuus antaa jäljempänä esitettyjä ohjeita perustuu sähköturvallisuuslakiin ja valtioneuvoston yhtiölle antamaan johtoalueen lunastuslupaan. Käyttöoikeus johtoalueisiin Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevia maa-alueita eikä johtoalueen puustoa. Ne kuuluvat maanomistajalle. Fingrid on lunastanut johtoalueeseen rajoitetun käyttöoikeuden. Tämän perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Korvaukset johtoalueesta Johtoalueen käyttöoikeus korvataan lunastuslain mukaisesti. Korvaus ei ole vuotuista vuokraa, vaan se maksetaan kertakorvauksena. Mikäli maanomistajalle syntyy voimajohdon kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja, niistä sovitaan haitan tai vahingon kärsijän kanssa tapauskohtaisesti erikseen. Luvan hakeminen... 15 Yhteystiedot... 16 2
VOIMAJOHDON RAKENNE JA JOHTOALUE Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut rajoitetun käyttöoikeuden. Se antaa oikeuksia johtoalueen käyttöön ja asettaa samalla maanomistajalle käyttörajoituksia. UKKOSJOHDIN UKKOSULOKE ORSI ERISTINKETJU ERISTINLAUTANEN VIRTAJOHDIN 20 m 20 m VAAKASIDE JALKA 10 m 10 m HARUS NUMEROKILPI REUNAVYÖHYKE JOHTOAUKEA JOHTOALUE RAKENNUSKIELTOALUE 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. REUNAVYÖHYKE Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. MAANALAISET RAKENTEET PERUSTUS MAADOITUSJOHDIN HARUSANKKURI Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat. 3m 3m JOHDON KESKILINJA 3m 3m JOHDON KESKILINJA Harustettu, kaksijalkainen pylväs Harustamaton, yksijalkainen pylväs Voimajohdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsrakenteista. 3m 3m 3m 3m 3 Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kv). 1 kv = 1 000 volttia (V). Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten lukumäärän perusteella: Jännitetaso kv Eristinketjun Eristinlautasten pituus lukumäärä 110 noin 1 metri 6 8 220 noin 2 metriä 10 12 400 noin 4 metriä 18 21
VOIMAJOHDON KUNNOSSAPITO Kunnossapitotyöt ja tarkastukset Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Johdon kunnossapitoa varten yhtiöllä on oikeus liikkua johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla sekä käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan toistuvilla tarkastuksilla. Voimajohdot tarkastetaan 1 3 vuoden välein. Tehtävä hoidetaan joko maastossa kävellen tai helikopterilla tehtävin tarkastuslennoin. Tarkastuksissa havainnoitavia asioita ovat mm: johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien kunto, linnunpesät ja tikankolot eristimien ja johtimien eheys ja kunto. Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoistarkastuksia. Tällöin tarkkaillaan esimerkiksi pylväiden lahovaurioita, maadoituksia, eristimiä ja liitoksia. Talviaikana myös huurrepartiointi on mahdollista. Puuston käsittely Reunavyöhykepuut käsitellään 10 20 vuoden välein. Mikäli puista vain pieni osa on ylipitkiä voidaan reunavyöhyke käsitellä helikopterisahauksella. Helikopterisahauksessa ylipitkien puiden latvoja lyhennetään 2 5 metriä. Helikopterisahalla latvottuja puita ei tarvitse korjata heti, vaan niiden korjuu voidaan yhdistää jonkun läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina. Mikäli suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, ei puiden helikopterisahaus, sen paremmin kuin niiden erilliskaatokaan, ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Useimmiten järkevin ratkaisu on reunavyöhykkeen 4
kokonaisvaltainen käsittely niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut paitsi kaaviokuvan (katso sivu 3) mukaista pituutta selvästi lyhyemmät puut. Fingrid pyrkii paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai muun yhteistyökumppanin kanssa järjestämään reunavyöhykepuille yhteismyynnin ja -korjuun niin, että maanomistajat saavat puista kohtuullisen pystyhinnan. Teiden käyttökorvaukset Johtoalueille vievien yksityisteiden käytöstä Fingrid tekee tienhaltijoiden kanssa huoltotiesopimukset kymmenvuotiskausiksi. Yhtiö on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:n kanssa laatinut yksityistien käyttöä koskevan korvaussuosituksen. Suosituksessa on muun muassa määritetty tien käyttömaksujen yksikköhinnat käyttöluokittain. 5
TURVALLISUUSOHJEITA Puiden kaato ja puutavaran varastointi Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin ja kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Fingrid antaa tarvittaessa lisätietoja ja kaatoapua. Turvallisuussyistä puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida voimajohdon alla eikä sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä lähempänä johdon lähintä virtajohdinta. Voimajohdon lähellä olevien puiden kaato on aina syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Jos puu kuitenkin alkaa kaatua voimajohtoon päin, toimi näin: Keskeytä työskentely välittömästi. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta. Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin verkkokeskukseen (puh. 030 395 4300) tai yleiseen hätänumeroon 112. Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle konkeloa. Johtimia koskettavaa puuta ei saa mennä irrottamaan ennen kuin johto on kytketty jännitteettömäksi johto on työmaadoitettu olet saanut luvan irrotukseen johdon omistajalta. 6
Työkoneilla työskentely Johtoaukeaa saa viljellä ja johdon alla voi vapaasti liikkua tavanomaisilla maatalouskoneilla. Pylväsrakenteiden läheisyydessä on maatalouskoneilla tyoskenneltäessä noudatettava varovaisuutta. Jos pylväsrakenne kuitenkin vaurioituu, on siitä ilmoitettava välittömästi Fingridiin. Jos työskentelet kaivurilla, nosturilla tai muulla työkoneella voimajohdon läheisyydessä, varo menemästä liian lähelle jännitteisiä virtajohtimia. Työkoneella ei saa liikkua pylväsalalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty työkoneen ja sen mahdollisen kuorman sallitut vähimmäisetäisyydet voimajohdon virtajohtimiin. Voimajohdon Työkoneen Työkoneen jännitetaso ja kuorman ja kuorman vähimmäisetäisyys vähimmäisetäisyys virtajohtimien alla virtajohtimien sivuilla 110 kv 3 metriä 5 metriä 220 kv 4 metriä 5 metriä 400 kv 5 metriä 5 metriä Älä koskaan aja koneella pylväsjalkojen välistä äläkä kolmea metriä lähempää pylväsrakenteita! Jos konetyössä kuormain tai taakka koskettaa johtoja, toimi näin: Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta. Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyyteen työkoneesta. Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut. Varmista onnettomuuspaikan vartiointi. 7
Aidat ja peltikatot Voimajohdon sähkökenttä ei yleensä synnytä merkittäviä jännitteitä piikkilanka-aitaan tai metalliseen verkkoaitaan. Ne ovat hyvin maadoitettuja aitapylväiden, ruohon tai muun kasvillisuuden välityksellä. Jos aita kulkee pitkän matkan samansuuntaisesti voimajohdon kanssa tai se on eristetty maasta, siihen voi kuitenkin syntyä haitallinen jännite. Tällöin aita on maadoitettava. Voimajohdon sähkökenttä saattaa myös aiheuttaa sen, että johdon alla oleviin peltikattoihin latautuu sinällään vaaraton varausjännite. Tämäkin voidaan helposti poistaa maadoittamalla katto esimerkiksi vesikouruja pitkin maahan. Tarkempia neuvoja maadoitusasioista saat Fingridistä. Viljely Johtoaukeaa voidaan käyttää kasvimaana ja sinne saa istuttaa myös esimerkiksi marjapensaita. Pensaita istutettaessa johdon keskilinjalle on jätettävä kulkuväylä, jotta voimajohdon tarkastajat ja kunnossapitäjät voivat tarvittaessa liikkua sillä kävellen tai työkoneilla. Hedelmäpuita ja joulukuusia voi kasvattaa johtoaukealla, kunhan niiden korkeus pysyy sallituissa rajoissa. Puiden kasvatuksesta on sovittava Fingridin kanssa. Sadetus Keinokastelujärjestelmiä voidaan käyttää normaalisti johdon läheisyydessä, kunhan vesisuihku ei osu johtoon. Kastelujärjestelmiä koottaessa, siirrettäessä ja purettaessa on varottava, etteivät laitteet ulotu vaarallisen lähelle johtimia. Taimistojen suojaharsot Jos istutukset peitetään harsolla, on painojen tai muiden kiinnittimien avulla varmistettava, että harsot pysyvät paikallaan myös puuskaisella ja voimakkaalla tuulella. Ilman turbulenssi-ilmiö voi myös irrottaa harsot. Jos harsoja varotoimista huolimatta lentää voimajohdon rakenteisiin, niitä ei missään tapauksessa saa irrottaa itse. Asiasta on ilmoitettava välittömästi Fingridiin. 8
Avotulen teko ja räjäytystyöt Avotulen teko voimajohdon alla tai sen välittömässä läheisyydessä on turvallisuussyistä kielletty. Jos aiot kulottaa 50:tä metriä lähempänä johtoa, ota yhteys Fingridiin. Jos suunnittelet louhinta- tai räjäytystöitä tehtäväksi sataa metriä lähempänä voimajohtoa, kysy ohjeistusta Fingridistä. Tankkaus Paloturvallisuuden vuoksi vältä ajoneuvon tai työkoneen tankkausta 20:tä metriä lähempänä voimajohtoa. Leijan lennättäminen Vaaratilanteiden välttämiseksi johtoaukealla ei saa lennättää leijaa. Kiipeily pylväissä Voimajohtopylväissä kiipeily on hengenvaarallista ja ehdottomasti kiellettyä. Pylväisiin ei myöskään saa kiinnittää mitään. Vapakalastus Kalastajan on huolehdittava, etteivät vapa ja siima pääse ulottumaan viittä metriä lähemmäksi johdon virtajohtimia. Jos voimajohdon virtajohdin on katkennut tai muuten riippuu lähellä maata, on hengenvaarallista mennä sen lähelle! Muista, että johdosta ei koskaan pala sulake, vaan se on aina vaarallinen! Säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta johtoviat ovat harvinaisia, mutta täysin niiltä ei voida välttyä. Jos havaitset vian tai poikkeavan ilmiön johdossa, pyydämme ilmoittamaan siitä mahdollisimman pian puhelimitse Fingridin verkkokeskukseen (puh. 030 395 4300). 9
TOIMINTA VOIMAJOHDON LÄHEISYYDESSÄ Rakenteet Johtoalueen rakennuskieltoalueelle ei saa tehdä rakennusta. Muiden rakenteiden, kuten autokatosten, teiden, lipputankojen, sähkö- ja puhelinjohtojen, vesijohtojen, viemäreiden, kala-altaiden ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan Fingridin lupa. Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa. Alueen moninaiskäyttö (joulukuusten kasvatus, riistanhoito, perhosniityt, metsästys, marjastus, sienestys) Johtoalueella voi laiduntaa, marjastaa ja sienestää. Metsäisessä maastossa on johtoaukeita hyödynnetty esimerkiksi joulukuusia kasvattamalla ja riistapeltoina, kasvi-, puu- ja marjalajikkeiden kasvualustana ja perhosniittyinä. Johtoalueen moninaiskäytöstä on hyvä sopia Fingridin kanssa, jotta yhtiö ei epähuomiossa aiheuta alueella vahinkoja kunnossapito- ja raivaustöiden yhteydessä. Metsästystornien pystyttämiseen ja johtoaukeiden riistanhoitoalueisiin on aina saatava maanomistajan luvan lisäksi myös ohjeistus Fingridistä. Maanotto, läjitys ja ojittaminen Pylvään läheisyydessä tapahtuvaan soran, hiekan, saven, mullan ja turpeen ottoon tarvitaan Fingridin lupa. Sama koskee myös maa-ainesten läjitystä johtoalueelle. 10
Pylväsalalle ei saa tehdä ojia. Ojien reunat eivat saa missään oloissa olla kolmea metriä lähempänä pylväsrakenteita. Mikäli kaivettavan ojan syvyys on yli puoli metriä, on otettava huomioon maanalaiset maadoitusjohtimet. Katkenneista maadoitusjohtimista on ilmoitettava Fingridille. Tiet, ulkoilureitit, kuntoradat Tien, ulkoilureitin, kuntoradan tai latupohjan perustamiseen voimajohtoalueelle on pyydettävä maanomistajan lupa sekä Fingridin lausunto. Moottorikelkkailu Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingridin luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Pylväsaloilla kelkkailu on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Kelkkailureitti on sijoitettava niin kauaksi pylväistä, että törmäysvaaraa pylväsjalkoihin tai haruksiin ei ole. 11
NÄITÄ KYSYTÄÄN USEIN Eläinten laiduntaminen ja terveys Johtoaukealla saa vapaasti laiduntaa kotieläimiä. Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että voimajohdolla olisi haittavaikutuksia laiduneläinten terveyteen tai hedelmällisyyteen. Kreosootilla käsiteltyjen puupylväiden nuolemisesta ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille. Asiasta on antanut lausunnon mm. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu/elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto (25.10.1994). Lintu- ja huomiopallot Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää lintupallojen asennuksista. Voimajohtojen huomiopalloja asennetaan myös Ilmailulaitoksen edellyttämiin kohteisiin. Sähkö- ja magneettikentät Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta astui voimaan 1.5.2002. Asetuksella toimeenpannaan Euroopan unionin neuvoston suositus (1999/519/EY). Asetuksen mukaiset suositusarvot merkittävän ajan kestävälle voimajohtojen sähkökenttä- ja magneettikenttäaltistumiselle ovat 5 kv/m ja 100 µt (mikroteslaa). 12
Terveystutkimukset Sähkö- ja magneettikenttien vaikutusta terveyteen on tutkittu kymmeniä vuosia. Fingrid on julkaissut aiheesta erillisen esitteen, jossa on käsitelty voimansiirtojärjestelmän sähkö- ja magneettikenttien tutkimustietoutta. Esite on nähtävillä Fingridin verkkosivuilla, www.fingrid.fi, tai tilattavissa Fingridin toimipaikoilta. Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötekniikka ja terveys -laboratorion esite Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät terveysvaikutuksista keskustellaan on tilattavissa TTY:stä tai Fingridistä. Lisätietoja aiheesta löytyy myös Säteilyturvakeskuksen sivuilta, www.stuk.fi, ja Maailman Terveysjärjestön sivuilta, www.who.int. Ukkonen ja salamointi Fingridille esitetään usein väittämiä voimajohtojen ukkosrintamia ohjaavasta vaikutuksesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan voimajohdot eivät lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien liikkeitä, vaan itse asiassa parantavat salamaturvallisuutta. Koska voimajohtopylväät usein ovat lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi maadoitettuja, ne houkuttelevat itseensä lähialueelle joka tapauksessa iskevät salamat. Johto on rakennettu niin, että salamanpurkaus ohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti maahan. Aivan johdon välittömässä läheisyydessä ei siis ukonilmalla ole syytä olla. Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevista pylväistä. Koronan ja tuulen aiheuttamat äänet Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevät koronapurkaukset kuuluvat sirisevänä äänenä. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kilovoltin jännitetasolla. 13
Ääntä saattaa suurjännitejohdon läheisyydessä syntyä myös tuulesta, joka ravistelee johdon eri osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onko johto jännitteinen vai ei. Sydämentahdistimen toiminta Sähkönjakelurakenteiden, varkaudenestolaitteiden ja metallinpaljastimien sähköja magneettikentät voivat vaikuttaa sydämentahdistimen toimintaan. Tahdistimen häiriintymistä voidaan vähentää säädöin ja erityisesti tahdistinvalinnoin. Radio- ja tv-häiriöt Voimajohdot eivät häiritse radion FM-lähetyksiä (ULA) eli yleisimpiä Yleisradion ja paikallisradioiden ohjelmia. Tv:n katseluakin voimajohto voi häiritä vain todella harvoissa tapauksissa. Jos ongelmia ilmenee, ota yhteys Fingridin asiantuntijoihin. Loisteputket ja sähkökenttä Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä voimajohdon alla johtimien synnyttämästä sähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti paljon heikompi kuin normaalisti. Loiste on voimakkuudeltaan heikko, eikä sitä voi verrata putken normaalikäytössä levittämään valoon. Sitä ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti sähköinen ilmiö ei aiheuta mitään haittaa terveydelle. Sähköisiä varauksia Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maasta eristetyt, sähköä johtavat esineet metallilapiot, työkalut jne. varautuvat sähköisesti. Myös sinä varaudut työskennellessäsi johdon alla. Tavallisesti et tätä edes huomaa, mutta käyttäessäsi paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita, saatat tuntea heikon kipinän koskiessasi maadoitettuun esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan. Ilmiö on samanlainen ja yhtä vaaraton kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä syntyvä kipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja johtuu sähköisestä varautumisesta. 14
LUVANVARAISET HANKKEET VOIMAJOHDON LÄHEISYYDESSÄ Lupia ja lausuntoja varten tarvitaan: Kartta, johon on merkitty aiotun hankkeen ja voimajohdon sijainti. Asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen tarkka sijainti voimajohtoon nähden. Piirroksessa tulee näkyä myös niiden pylväiden paikat ja numerot, joiden välille hanke on suunniteltu. Pylväsnumerot löytyvät pylväsjalasta noin 2 3 metrin korkeudelta. Hakijan nimi ja osoite sekä puhelinnumero, josta voimme tarvittaessa saada lisätietoja. Hakemus lähetetään osoitteeseen: Fingrid Oyj Lupahakemus PL 530 00101 Helsinki tai fax 030 395 5199 15
SUOMEN KANTAVERKKO 2006 Fingrid Oyj:n omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja yhteensä noin 14 000 kilometriä, sähköasemia 105. 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko FINGRID OYJ Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Telefax 030 395 5196 www.fingrid.fi Hämeenlinnan verkkokeskus Puhelin 030 395 4300 (päivystys 24 h) 16