ASHTABULAN SUOMALAISEN LUTERILAISEN KIRKON SYNTYHISTORIA

Samankaltaiset tiedostot
Jacob Wilson,

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Viisas kuningas Salomo

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 / YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, Kuopio

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

苏 州 (Suzhou)

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki.

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

Seurakuntaneuvosto Maanantai klo Teljän kirkon Koivula-sali

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara

PÖYTÄKIRJA 5 /

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous klo Sivu 1 VASA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET Sammantr. kl Sida. Vasaesplanaden 3 E V vån

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Luterilaiset Afrikassa OPETTAEN AFRIKAN KRISTITTYJÄ USKON OPETTAJIKSI

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:o 7/2012 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA Sivu 71

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

KUOPION MÄNNISTÖN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 1(5) Kellolahdentie 8, KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p SEURAKUNTANEUVOSTO 21.4.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

Aamuvarhaisella vielä. - Aamurukousherätyksestä liikkeeksi ja osaksi seurakuntien pienryhmätoimintaa

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

Pakilan seurakuntaneuvosto

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

Komitean esittely kirkolliskokouksen täysistunnon kyselytunnilla

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto :30 1/2016

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(5) Kirkkovaltuusto 1/15 Aika Maanantai kello

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS CRAMO OYJ

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Anja Mäkinen kirpputorin vapaaehtoinen Marja-Riitta Vaitti kirpputorin vapaaehtoinen

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

Hyväksytty vuosikokouksessa Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 15/2014 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA torstaina 27. päivänä marraskuuta 2014

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo

Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, Helsinki. Grönlund Henrietta jäsen. Honkala Sanna-Mari jäsen

Retki Panssariprikaatiin

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g

Majakka-ilta

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

PÖYTÄKIRJA 4/

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

K O K O U S K U T S U

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

Suomen Kettuterrierit ry (5)

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa , päivitetty

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)

JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ KIINNI PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Transkriptio:

1 ASHTABULAN SUOMALAISEN LUTERILAISEN KIRKON SYNTYHISTORIA Julius Lukkarilan alkutekstistä kääntänyt Margit Väisänen-Vänskä SUOMALAISET SIIRTOLAISET ASHTABULASSA Ashtabula Harbor, Ohio sijaitsee Erie järven etelärannalla noin 60 mailia itään Clevelandista. Sen ensimmäinen tunnettu valkoinen asuttaja oli Thomas Hamilton, joka rakensi mökin Ashtabula -joen suulle vuonna 1801. Nimi Ashtabula on intiaa ja merkitsee kalojen jokea. Ashtabulan kaupunkikunta perustettiin vuonna 1808 ja käsitti nykyisten Ashtabulan, Plymouthin, Kingsvillen ja Sheffield n kaupunkien alueet. Laivanrakennus oli tärkeä teollisuudenala ja sataman potentiaali huomattiin liittohallituksessa jo vuonna 1826, jolloin sataman parantamistyölle myönnettiin rahoitus ja siellä alkoi ensimmäiset ruoppausoperaatiot. Näin suuremmille laivoille saatiin mahdollisuus rantautua ja kaupankäynti muiden satamien kanssa alkoi.

2 Mutta vasta sitten, kun rautamalmikentät löydettiin Michiganissa ja Minnesotassa, Ashtabula Harbor todella kasvoi. Telakka ja rautatiet rakennettiin ja kauan Ashtabula Harbor oli johtava rautamalmisatama maailmassa. Ashtabula Harbor n historia on mitä värikkäin monessa suhteessa kasvavana järvisatamakaupunkina. Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Ashtabulaan vuonna 1872 Pennsylvanian Rautatietyhtiön ratatyömaalle. Ryhmää johti mies nimeltä Andrew Bloom. Hän toi mukanaan myös 12 vuotiaan poikansa, John Bloomin. Muita mainittuja olivat Joseph Porkola ja Matt Kortesmaki. Ryhmän kokkina toimi Liisa Kaukonen, jonka puoliso Jacob tuli myöhemmin. Tämä Gang eli Jengi kuten heitä kutsuttiin jäivät työhön Hanna telakalle. Siitä lähtien suomalainen väestö kasvoi nopeasti. Ensimmäinen syntynyt suomalainen lapsi oli John Hakala vuonna 1876. Hänen vanhempansa olivat Kusti ja Sanna Hakala. Vuoteen 1884 mennessä suomalaisia oli kaupungissa monta sataa. Asuntotilanne oli erittäin huono ja täysin riittämätön. Perheet tungeksivat pienissä tiloissa ja melkein jokainen perhe piti täysihoitolaisia. Naisten osa oli kova. Heidän aikansa kului lasten kasvattamisessa, täysihoitolaisten ruokkimisessa ja pyykinpesussa; miesten pääajanviete oli juominen. Jengipomot maksoivat miesten palkat saluunoissa ja ei siis mikään ihme, että suurin osa rahoista kului ennen kotiinmenoa. On vaikeaa kuvitella elämää niissä olosuhteissa. Vanhan maan uskonnollinen kasvatus oli muistissa, mutta osallistuminen kielitaidottomina amerikkalaisen kirkon toimintoihin oli heikkoa. Käänteentekeväksi muodostui suomalaisen pastorin Alfred E. Backmanin vierailu vuonna 1881 Ashtabulassa. Hän viipyi Ashtabula ssa vain neljä päivää, mutta herätti ihmisille toiveen saada hengellistä ohjausta ja koulutusta samalla tavalla kuin heillä oli ollut vanhassa maassa. Ensimmäinen suomalainen pastori Ashtabulaan Käänteentekeväksi muodostui suomalaisen pastorin Alfred E. Backmanin vierailu vuonna 1881 Ashtabulassa. Hän viipyi Ashtabula ssa vain neljä päivää, mutta herätti ihmisille toiveen saada hengellistä ohjausta ja koulutusta samalla tavalla kuin heillä oli ollut vanhassa maassa. Jumalanpalvelukset pidettiin Nettleton Bldg n yläkerrassa, mikä myöhemmin tunnettiin nimellä Cheney Store. Heidän ei tarvinnut odottaa kauan, koska juuri tuohon aikaan ruotsalaiset olivat perustamassa Capernaum in seurakuntaa (1882) ja olivat pyytäneet Augustana Synodia lähettämään heille myös suomea puhuvan pastorin. Augustana seminaarissa oli ruotsia sujuvasti puhuva opiskelija Suomesta nimeltä J. J. Hoikka, joka lupautui tulemaan Ashtabulaan kesälomansa ajaksi. Jumalanpalvelukset

3 pidettiin aikaisemmin mainitussa Cheney store rakennuksessa. Palkkakulut ($50/kk) jaettiin tasan ruotsalaisen seurakunnan ja suomalaisen ryhmän kanssa. Suomalaiset eivät olleet vielä organisoituneet seurakunnaksi. Capernaum kirkkoon siihen asti kuulunut C. J. Stenroos otti johdon suomalaisista. Toinen henkilö suomalaisten hyvinvointiin suuresti vaikuttanut oli telakan ruotsalainen esimies Nils Johan Carlson. Hän oli oppinut puhumaan suomea telakan suomalaisilta työläisiltä ja oli tunnettu heidän keskuudessaan suomalaisena Carlsonina (Finn Carlson ). Carlson ja Stenroos työskentelivät monta vuotta yhdessä väkensä keskuudessa kohottaen maanmiehiään henkisesti. Hoikka viipyi vain muutamia kuukausia ensimmäisellä vierailullaan, mutta hän palasi joululoman ajaksi 1882. Hoikka kuitenkin lähti mieluummin Astoriaan Oregoniin. Hänen Ashtabulaan jäämisellään olisi saattanut olla ratkaiseva merkitys suomalaisten ja ruotsalaisten hengelliseen elämään, sillä suunnitelmissa oli ollut yhteisen seurakunnan muodostaminen. Pastori Hoikan kieltäytyessä tulemasta Ashtabulaan, Augustana Synodi lähetti Capernaum kirkon pyynnöstä pastori Alex Malmstromin palvelemaan ruotsalaisten seurakuntaa ja tekemään lähetystyötä suomalaisten parissa. Pastori Malmstrom oli syntyisin Suomesta, vihitty papiksi Hannoverissa Saksassa ja oli palvellut lähetystyössä Afrikassa. Hän saapui pääsiäisen aikaan vuonna 1883 ja saarnasi ruotsalaisille, mutta suomea taitamattomana hän ei voinut tehdä palvelustyötään Ashtabulassa. Ja näin Capernaum kirkko jäi ilman pastoria ja suomalaiset ilman hengellistä johtajaa. Bethlehem seurakunnan synty Kesällä 1884 Ruotsista tullut John Wilhelm Lähde tuli palvelemaan ruotsalaisia ja suomalaisia Ashtabula Harbor iin. Hän oli suorittanut opintonsa Suomessa ja Saksassa sekä opettanut latinaa ja saksaa Örebrossa Ruotsissa. Samana päivänä saapuessaan hän ilmoitti, että jumalanpalvelus pidetään suomeksi Asser Anson rakennuksessa Bridge (nykyään West Fifth) ja Franklin katujen kulmassa. Vastaanotto oli hyvä, sillä kolehti oli suuruudeltaan $18.00, mikä tuohon aikaan oli huomattava summa. Tässä kokoontumisessa Lahde ehdotti suomalaisen seurakunnan perustamista ja Stenroos laati luettelon jäsenistä. Näin sai alkunsa ensimmäinen suomalainen seurakunta nimeltään Bethlehem vuonna 1884. Seurakunta yhdistettiin Augustana Synodin kanssa. Tästä ei ole jäljellä mitään kirkonkirjoja lukuunottamatta sitä, että siellä säilytettiin Augustana

4 Synodin tilikirjat vuonna 1889. Kirkonkirjat annettiin pastori Williamsonin huostaan myöhempinä vuosina, mutta ne tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1910. Vuonna 1885 Augustana Synodi vihki Lahden papiksi, joka toimi samanaikaisesti Capernaum in ja Bethlehemin seurakuntien pastorina. Hän teki retkiä myös Burtoniin Ohioon, missä hän organisoi suomalaista seurakuntaa. Se liitettiin Augustana Synodiin ja tilastoissa on maininta tästä seurakunnasta vuosilta 1884 ja 1885. Alusta alkaen saapumisensa jälkeen pastori Lahde johti eräänlaista lastenkoulua, missä hän opetti uskontoa ja Suomen kieltä. Hän ylläpiti myös pyhäkoulua jonkin aikaa. Lahde asui N. J. Carlsonin omistamassa talossa Walnut kadulla ja myöhemmin Franklin kadulla nykyisen West Third n ja West Fifth n välissä. Pastori Lahtea pidettiin lahjakkaana puhujana, mutta hän tuli alkoholiriippuvaiseksi oleskelunsa loppupuolella Ashtabulassa. Syksyllä vuonna 1885 pastori Lahde muutti New York iin. Hän vaihtoi sanomalehtialalle ja julkaisi lehteä Uusi Kotimaa New York Mills ssä Minnesotassa. Yksi papin tukipilareista oli Suomessa vuonna 1838 syntynyt Carl J. Stenroos, joka tuli Amerikkaan vuonna 1873 Erie - järvialueelle ja vuonna 1875 Ashtabula Harbor iin. Hänen panoksensa oli arvokas suomalaisten hyvinvoinnin edistäjänä uskonnollisessa ja raittiustyössä. Pastori Lahden jälkeen uskonnollista työtä jatkoi August Edwards, suomalaisen sanomalehden United States News toimittaja. Ruotsalaisen seurakunnan ollessa ilman pastoria, August Edwards saarnasi myös heille äidinkieleltään ruotsalaisena. Stenroosin avulla Edwards järjesti pyhäkoulun lapsille ja jatkoi tätä työtä aina vuoteen 1890 asti. Oppitunnit pidettiin Asser Hall ssa Bridge kadulla, samassa paikassa missä myös kirkon palvelukset toimitettiin. Kesällä 1887 saarnaaja Frans Erik Ohde tarjoutui tulemaan suomalaisten papiksi. Hänet hyväksyttiin, mutta omalaatuisuuksiensa ja juomisensa vuoksi pysyi vain lyhyen aikaa. Vuonna 1888 vieraili pastori Emil Panelius Suomen Merimieslähetyksestä ja saarnasi. Hän yritti saada aikaiseksi vakinaisen papin paikan siinä kuitenkaan onnistumatta. Pastori Hoikka vieraili Ashtabula Harbor ssa kolmannen kerran vuonna 1889 ja vietti siellä muutaman viikon. Hän oli melkoisen huolestunut olosuhteista ja tavatessaan suomalaisen Norjan Synodin papiksi vihkimän William Williamson in, hän rohkaisi tätä tulemaan Ashtabula Harbor iin. Muut olivat myös olleet huolestuneet, erityisesti pastori Davidson. Hän oli järjestänyt kaksi seminaarin osallistujaa, J. Lundell n ja Andrew Groop n viettämään kesän Ashtabulassa. Suomen kielen puute haittasi heidän työtään huomattavasti. Pastori Davidsonin onnistui lopulta hankkimaan papin Suomesta. 11.

5 syyskuuta 1889 saarnaaja Frans Karl Lehtinen saapui Suomesta. Saavuttuaan Ashtabula Harbor iin pastori Davidson vei Frans Lehtisen C. J. Stenroosin luokse ja näin alkoi pitkäaikainen ystävyys ja yhteistyö. Yleisö oli etupäässä luterilaisia, joten Lehtinen koki vapaakirkon edustajana vastarintaa, mutta seurakuntalaiset eivät voineet löytää ristiriitaa hänen saarnoissaan omaan luterilaiseen uskoonsa nähden. Siitäkin huolimatta he vaativat luterilaista pappia ja pastori Williamsonin ilmaannuttua maisemiin häntä pyydettiin jäämään Ashtabulaan. Suomalaisen seurakunnan perustaminen Pastori Lehtinen oli löytänyt C. J. Stenroosista vankkumattoman kannattajan ja hänen ja muiden seuraajien kanssa, pastori Lehtinen perusti suomalaisen seurakunnan 7. tammikuuta 1891. Tällä välin Williamson oli kieltäytynyt jäämästä, sillä hän halusi olla Duluth issa Minnesotassa. Niinpä, säilyttääkseen luterilaisen seurakunnan Ashtabula ssa, pastori Hoikka oli lähettänyt viestin Jacob Karhulle seurakunnan perustamiseksi. Tapaamisen päivämäärä oli 6. tammikuuta 1890 ja siitä tuli suomalaisen luterilaisen seurakunnan (Harbor Finnish Lutheran Congregation) perustamispäivä. Kokouksessa päätettiin, että jokaisen telakalla työskentelevän suomalaisen palkasta vähennetään 10 senttiä 1. päivästä huhtikuuta 1. päivään joulukuuta, naimisissa olevilta 25 senttiä kuukaudessa, jos heidän vaimonsa asuivat siellä. On mielenkiintoista todeta, että komiteaan, joka laati seurakunnan kokoonpanon ja säännöt kuului monia nimiä niistä, jotka noin vuoden kuluttua perustivat Betania kirkon. Ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat: Chas. Rosenberg, puheenjohtaja; Jacob Karhu, varapuheenjohtaja; säätiö: Matt Kamppinen, J. Johnson, Matt Hyypp a, Matt Myllykoski, Matt Hakundi, John Klemola, Matt Tuuri, J. Keto, J. Back ja I. Havunen. Matt Mononen hoiti hautausmaan ja toimi suntiona, rahastonhoitajana toimi Gust Ollila. Peruskirja julkistettiin Columbuksessa Ohiossa 10. helmikuuta 1890. Pastori Williamson muutti mielensä ja saapui Ashtabulaan 6. huhtikuuta 1890 ja otti vastaan vastaperustetun seurakunnan kutsun. Alussa hän oli hyvin pidetty ja veti paljon yleisöä. Toivo kirkon rakentamisesta kasvoi ja toimenpiteisiin ryhdyttiin sen toteuttamiseksi. Kirkko valmistui vuonna 1891 Jacob Karhun johdolla. Bethlehemin seurakunnan koko omaisuus siirrettiin uuteen kirkkoon. Williamson oli peloton, suorapuheinen pappi ja suuntasi mitä ankarinta kritiikkiä yhteisön saluunaelämälle. Erityisen katkera hän oli saluunoissa pidettävistä hääjuhlista, jolloin

6 huomattavia summia rahaa nostettiin vastavihittyjen tukemiseksi. Hän myös vaati, että ennen ehtoollista jokainen ehtoollisvieras tarkistettiin. Hän kielsi ehtoollisen monilta, joiden ei katsonut sopivan joukkoon. Williamsonin tiukat toimet saivat ihmiset tutkimaan elämäänsä lähemmin ja sitä, mitä heiltä vaadittiin ollakseen hyviä kristittyjä. Toiset olivat loukkaantuneita ja protestoivat Williamsonin kovaotteisia toimia ja hänen erittäin tinkimätöntä kantaansa, sillä hän oli hyvin arvosteleva ketä tahansa kohtaan, joka ei ollut samaa mieltä hänen kanssaan. Eniten pastori Williamsonia kohtaan koetusta tyytymättömyydestä johtui siitä, että hän ei ollut saanut paljon koulutusta. Suomalaisen sanomalehden toimittajan Raphael Reiniuksen aloitteesta pastori Williamsonia vastaan nostettiin syytteitä ja useita kokouksia kutsuttiin koolle hänen kuulemiseensa. Syytteet saatiin aikaan, mutta kirjoitusten valossa pastori Williamsonista ei löydetty mitään vikaa. Lopulta mitä myrskyisimmän kokouksen päätteeksi seurakunta jakautui kahtia. Ne, jotka olivat tyytymättömiä pastori Williamsoniin, vetäytyivät ja välittömästi alkoivat suunnitella uuden seurakunnan perustamista. Kokous kutsuttiin koolle Asser Hall ssa 21. kesäkuuta 1891. Kokousta johti Chas. Rosenberg. Seurakunta sai nimen Ashtabula Harbor New Independent Finnish Lutheran Evangelic Congregation. Vuonna 1922 nimi muutettiin virallisesti Betanian Evankelis-luterilaiseksi Kirkoksi (Bethany Evangelic Lutheran Church). Hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtaja, Chas. Rosenberg; varapuheenjohtaja, Raphael Reinius; rahastonhoitaja, Andrew Kangas and jäsenet: Elias Kantola, A. Anson, Matt Myllykoski, Fred Eklund, Henry Makinen, ja Matt Wiita. Toimenpiteisiin ryhdyttiin pastorin saamiseksi Suomesta. Vuonna 1891 Abel Kivioja otti vastaan kutsun palvella vasta muodostettua seurakuntaa ja saapui vaimoineen saman vuoden marraskuussa. Hänen saavuttuaan valittiin uusi hallitus: puheenjohtaja, Pastor Kivioja; varapuheenjohtaja Raphael Reinius; rahastonhoitaja, Andrew Kangas; jäsenet: H. Makinen, J. Porkola, J. Almi, I. Hietikko, M. Kananen, J. Siipola, Chas. Hukari, F. Lilja, M. Myllykoski, and M. Peura. Jumalanpalvelukset pidettiin jonkin aikaa Asser Hall ssa, ja myöhemmin Capernaum Kirkossa. Syyskuussa 1892 rakennuskomitea valittiin kirkkorakennuksen suunnittelemiseksi. Komiteaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Pastori Kivioja, Gust Hakala, Jos. Siipola, Andrew Kangas, Frans Lilja, Matt Johnson, J. Ronberg, M. Kananen, M. Kamppinen, M. Ladvala, Chas Hukari, J. Wirtanen, Jacob Nyppeli, Matt Suonpera, Enoch Hamalainen, R. Reinius, Isaac Hietikko, ja John Marsyla. Suunnitelmat laati Matt Kananen, joka oli myös

7 rakentaja. Hänelle maksettiin palkkaa 20 senttiä tunnilta ja muuta tukea maksettiin $1.25 päivältä. Rappauksen suoritti Jonas Edixon 8 sentillä neliöjalalta. Kirkon vihkimispäivä oli 23. heinäkuuta 1893. Vierailevana puhujana oli pastori W. K. Durchman New Yorkin Merimieslähetyksestä. Kirkonpenkit valmisti Henry Pankari hintaan $2.00 per penkki. Kirkon kokonaiskustannukset olivat $3257.00 ja ne maksettiin viidessä vuodessa. Kirkonkello hankittiin vuonna 1895 ja se maksoi $135.00. August Herttua oli ensimmäinen kellonsoittaja. Vesirajat asennettiin vuonna 1898. Sähköt hankittiin vuonna 1900. Siihen asti valaistuksena olivat kerosiinilamput. Seurakunnan toiminnan kasvaessa lisätilaa saatiin rakentamalla pohjakerros ja se valmistui vuonna 1901 tullen maksamaan $2500.00. Alttaritaulu teetettiin vuonna 1903 paikallisella maalaajalla nimeltään Toivonen. Hänen maalauksensa ei ollut tyydyttävä eikä sitä hyväksytty ja niinpä Toivonen möi sen vastapäätä katua Suomen Kansalliselle Kirkolle (Finnish National Church). Kirkko sai itse asiassa vasta vuonna 1908 siellä edelleen olevan uuden taulun. Se maksoi $116.00 ja sen maalasi ruotsalainen taiteilija August Klagstadt. Pastori Kivioja asui koko oleskelunsa ajan vuokrahuoneistossa Bridge Street llä. Hänen seuraajansa pastori Huotari asui Pine Street llä (West 4th) ja hänen aikanaan hankittiin ensimmäinen pappila, jonka osoite oli 28 Market Street (West 6th) hintaan $1740. Se myytiin vuonna 1921 ja nykyisen pappilan rakennuskustannukset olivat $8,000.00. Pilliurut vanhaan kirkkoon hankittiin Miesten Käsityöklubin (Men s Handicraft Club) kautta vuonna 1918. Tämä organisaatio oli muodostettu vuonna 1910 ja on luultavasti ensimmäinen miesten ryhmä synodissamme. Urkujen kustannukset olivat $1800.00 ja ne ovat palvelleet aina tähän päivään asti. Tosin niihin on kehittynyt sitkeitä juovia, joissa se kieltäytyy toimimasta. Kirkon organisaatioista Pyhäkoulu on vanhin. Se aloitti toimintansa seurakunnan perustamisen ensimmäisenä vuonna. Frans Holmström aloitti opettamisen Pyhäkoulussa vuonna 1895 ja jatkoi melkein puoli vuosisataa. Pyhäkoulussa oli jopa noin 400 lasta. Vuoden 1918 pöytäkirjat paljastavat, että jäsenkunnassa oli 194 naimisissa olevaa miestä, 196 naimisissa olevaa naista, 8 miesleskeä, 24 naisleskeä, 38 poikamiestä, 43 naimatonta naista, 301 poikalasta, ja 308 tyttölasta, yhteensä 1112, joista oli äänioikeutettuja 381. Kesäkoulua alettiin pitää vuonna 1900 opettajana Solomon Ilmonen. Toiseksi vanhin organisaatio oli Naisten apu rouva Kivojan organisoimana vuonna 1892. Nuorisoseura perustettiin vuonna 1903. Aikaisemmin mainitun vuonna 1910 organisoidun Miesten käsityöklubin toimi noin 15 vuotta.

8 20-luvun alkupuolella kielikysymys alkoi olla yhä akuutimpi ja vuonna 1923 muodostettiin Betanian Sisarten ryhmä englanti virallisena kielenä. Miehet järjestivät veljeskunnan vuonna 1928 käyttäen myös englantia kokouksissaan. Viime päiviin asti Äiti-Opettaja Kilta on toiminut pääintressinä pyhäkoulu ja kesäkoulu. Betania- kirkko on ollut ensimmäisenä monessa toiminnassa; sisarkunta, veljeskunta, äiti-opettja kilta, kirjekuori järjestelmän käyttöönotto, lippuäänestyksen käyttöönotto ja sittemmin edelläkävijä uudenlaisen näkemyksen tuojana kirkonrakentamisessa. On myös huomattava, että Ashtabulan seurakunta on ollut kaikkien Ohion ja Pennsylvanian Suomi Synodin seurakuntien äiti: Fairport, Conneaut, Erie, Monessen, Burton, New Castle, and Warren saivat ensimmäiset hengelliset palvelunsa Ashtabula Harbor n papeilta. Pastori Huotarilla oli 1900 - luvun tienoilla noin 30 saarna-asemaa.