RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO



Samankaltaiset tiedostot
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar , versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) , versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit , versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada , Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Nucala Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada , Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

NuvaRing. N.V. Organon , versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Pramipexol Stada , Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PAKKAUSSELOSTE. XEPLION 75 mg injektioneste, depotsuspensio. paliperidoni

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LEVOMEPROMAZINE ORION 5 MG, 25 MG, 50 MG JA 100 MG TABLETTI (LEVOMEPROMATSIINIMALEAATTI) ORION OYJ

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Bimatoprosti , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa)

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

AMGEVITA (adalimumabi)

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

CYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Julkisen yhteenvedon osiot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ INVEGA ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN

Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ARIPIPRAZOLE ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 30 MG TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO KETIPINOR, KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT (KETIAPIINI) TIEDONKERUUN KATKAISUPÄIVÄ 7.7.

AMGEVITA (adalimumabi)

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos , Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nexplanon , versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Diabetes (sokeritauti)

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

LUOTTAMUKSELLINEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA (RMP) ARIPIPRAZOLE ORION, TABLETIT TIEDONKERUUN KATKAISUPÄIVÄ PÄIVÄMÄÄRÄ: , VERSIO 1.

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit , Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio)

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PAKKAUSSELOSTE. ABILIFY 7,5 mg/ml injektioneste, liuos aripipratsoli

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Aripiprazole ratiopharm. Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Laatimispäivämäärä 03/2016

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Mitään eroja ei havaittu tehossa miesten ja naisten välillä eikä etnisten ryhmien tai rotujen välillä.

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain)

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lemilvo (aripipratsoli)

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Transkriptio:

RISPERDAL CONSTA Päivämäärä 17.06.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot RISPERDAL CONSTA kuuluu atyyppisten psykoosilääkkeiden ryhmään. RISPERDAL CONSTAa käytetään aikuisille skitsofrenian ylläpitohoitoon. Skitsofrenia on sairaus, jota sairastava saattaa nähdä, kuulla tai tuntea epätodellisia asioita, uskoa asioita, jotka eivät ole totta, tai olla epätavallisen epäluuloinen tai sekava. RISPERDAL CONSTA on tarkoitettu potilaille, jotka käyttävät parhaillaan psykoosilääkkeitä suun kautta otettavassa muodossa (esim. tabletteina, kapseleina). Terveydenhuollon ammattilainen antaa RISPERDAL CONSTAn kahden viikon välein pistoksena joko olkavarren tai pakaran lihakseen. VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Skitsofrenia on sairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi äänien kuuleminen, näkö- tai tuntoharhat, harhaluulot, epätavallinen epäluuloisuus, vetäytyvyys, epäjohdonmukainen puhe ja käyttäytyminen sekä tunteiden latteus. Skitsofreniaa sairastavat saattavat olla myös masentuneita, ahdistuneita, syyllisyydentuntoisia tai jännittyneitä. Maailman terveysjärjestö arvioi, että 24 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa skitsofreniaa, mikä on noin 1 % keskivertoväestöstä. Skitsofrenia puhkeaa miehille tavallisesti 20 24 vuoden iässä ja naisille 29 32 vuoden iässä. Skitsofrenia on miehillä yleisempi kuin naisilla. Skitsofrenia on pitkäaikaissairaus ja yksi yleisimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista maailmassa. Skitsofreniaa sairastavilla potilailla on tavanomaista suurempi muiden terveysongelmien, kuten päihteiden käytön, alkoholin väärinkäytön ja tupakoinnin, riski. VI.2.2 Yhteenveto hoidon hyödyistä Skitsofreniaa hoidetaan pääasiassa psykoosilääkkeillä. Uudempia, atyyppisiä psykoosilääkkeitä käytetään tavallisesti mieluummin kuin vanhempia, tyypillisiä psykoosilääkkeitä, koska niihin liittyy vähemmän hermoston haittavaikutuksia. Lääkehoidon lisäksi skitsofrenian pitkäaikaishoidossa tärkeitä ovat psykososiaaliset hoitomuodot, kuten terapia, työhön harjaantuminen ja arkielämän taidot. Useita atyyppisiä psykoosilääkkeitä on saatavana myös pitkävaikutteisina pistoksina, joista voi olla hyötyä niille potilaille, jotka eivät halua tai pysty huolehtimaan hoidostaan suun kautta otettavien lääkkeiden avulla. RISPERDAL CONSTA sai EU:ssa hyväksynnän kolmen skitsofreniapotilailla tehdyn keskeisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Yhdessä keskeisessä lyhytkestoisessa skitsofreniaa sairastavilla aikuisilla tehdyssä tutkimuksessa RISPERDAL CONSTAa verrattiin lumelääkkeeseen (tehoton lääke). RISPERDAL CONSTAsta oli 12 viikon hoidon jälkeen hyötyä skitsofrenian/skitsoaffektiivisen häiriön hoidossa. Toisessa lyhytkestoisessa tutkimuksessa RISPERDAL CONSTAa verrattiin RISPERDALiin (suun kautta otettava tabletti) hoitotasapainossa olevilla skitsofreniapotilailla. RISPERDAL CONSTA oli 12 viikon hoidon jälkeen yhtä tehokas kuin RISPERDAL. Eräässä skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla hoitotasapainossa olevilla potilailla tehdyssä keskeisessä pitkäaikaistutkimuksessa RISPERDAL CONSTAn teho säilyi 50 viikon ajan.

Hoidon hyötyä osoittava keskeinen mittari oli oireiden muutoksen suurus skitsofreniaa kuvaavalla vakioasteikolla. VI.2.3 Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta RISPERDAL CONSTAn käytöstä potilaille, joilla on munuaisten toimintahäiriöitä (dialyysihoitoa [dialyysi on hoitomenetelmä potilaille, joiden munuaiset eivät enää toimi] tarvitsevat potilaat mukaan lukien) tai maksan toimintahäiriöitä, raskaana oleville naisille ja imettäville naisille ei ole tietoja tai tietoja on vain vähän. VI.2.4 Yhteenveto turvallisuustiedoista Tärkeät tunnistetut riskit Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys Prolaktiiniksi kutsutun hormonin suuri pitoisuus, joka todetaan verikokeen avulla (Hyperprolaktinemia ja mahdolliset prolaktiiniin liittyvät tapahtumat) RISPERDAL CONSTA voi muiden aivojen dopamiinipitoisuuksiin vaikuttavien psykoosilääkkeiden tavoin suurentaa prolaktiiniksi kutsutun hormonin pitoisuuksia, mikä todetaan verikokeen avulla. Suurista veren prolaktiinipitoisuuksista saattaa aiheutua oireita. Jos miehillä on suurten prolaktiinipitoisuuksien oireita, niitä saattavat olla rintojen turpoaminen, vaikeudet saada tai säilyttää erektio, muut sukupuolitoimintoihin liittyvät vaikeudet tai muutokset kyvyssä saada lapsia. Naisilla oireita voivat olla epämukava tunne rinnoissa, maidonvuoto rinnoista, kuukautisten jääminen pois, muut kuukautiskierron häiriöt tai muutokset kyvyssä saada lapsia. varovainen, jos potilaan veren prolaktiinihormonipitoisuudet ovat poikkeavan suuret jo ennen hoitoa tai jos hänellä saattaa olla prolaktiiniriippuvainen kasvain (esimerkiksi aivoissa sijaitsevan aivolisäkkeen kasvain). Lääkäri saattaa määrätä prolaktiinimäärityksen verikokeesta, jos potilaalla on suuriin prolaktiinipitoisuuksiin mahdollisesti liittyviä oireita. Lääkäri saattaa, kuten minkä tahansa lääkkeen käytön yhteydessä, päättää lopettaa RISPERDAL-hoidon, jos riskien katsotaan olevan kyseiselle potilaalle suuremmat kuin hoidosta saatava hyöty. Potilas ei saa lopettaa RISPERDAL-hoitoa keskustelematta siitä lääkkeen määränneen lääkärin kanssa. Sydämen aktiivisuutta kuvaavassa sähkökäyrässä (EKG:ssä) todettava sydämen kammioiden supistumis- ja lepojakson (relaksaation) ajallinen piteneminen (QT-ajan piteneminen) QT-ajan pitenemistä raportoitiin melko harvoin, 0,1 1 %:lla saavista potilaista. On olemassa hyvin pieni mahdollisuus, että tämä johtaa vakavampiin sydämen toimintahäiriöihin, kuten sydämen rytmihäiriöihin (arytmioihin), etenkin jos potilaalla on perussairautena sydäntauti, joka voi lisätä tällaiseen sairauteen liittyvää tiettyjä sydämen toimintahäiriöitä tai muita sairauksia, jotka saattavat lisätä QT-ajan pitenemisen riskiä, kuten suvussa esiintyvä QT-ajan piteneminen. varovainen, jos sen kanssa samanaikaisesti käytettävät

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys kuoleman riskiä. lääkkeet Matala verenpaine seisoessa (Ortostaattinen hypotensio) Ortostaattinen hypotensio on joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden, kuten RISPERDAL CONSTAn, haittavaikutus. Joillakin RISPERDAL CONSTAa käyttävillä potilailla voi olla heikotusta, huimausta tai he saattavat pyörtyä noustessaan nopeasti istumaan tai seisomaan. Ortostaattisen hypotension riski on iäkkäillä potilailla muita ikäryhmiä suurempi. saattavat muuttaa sydämen sähköistä toimintaa, kuten malarialääkkeet, sydämen rytmihäiriölääkkeet, allergialääkkeet (antihistamiinit), jotkut masennuslääkkeet tai muut mielenterveyshäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet hidastavat sydämen syketaajuutta pienentävät veren kaliumpitoisuutta (kuten tietyt nesteenpoistolääkkeet eli diureetit). tiettyjä sydämen toimintahäiriöitä. Esimerkkejä tällaisista ovat epäsäännöllinen sydämen rytmi, potilaan alttius matalaan verenpaineeseen tai kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävät lääkkeet. RISPERDAL CONSTA saattaa alentaa verenpainetta. Annosta saattaa olla tarpeen muuttaa. Hitaat tai heikentyneet liikkeet tai hallitsemattomat lihasten liikkeet (Ekstrapyramidaalioireet / tardiivi dyskinesia) Ekstrapyramidaalioireet / tardiivi dyskinesia ovat atyyppisten psykoosilääkkeiden, myös RISPERDAL CONSTAn, haittavaikutuksia. Ekstrapyramidaalioireita voivat olla tunne lihasten jäykkyydestä tai kireydestä; hidas, laahustava kävely; kasvojen ilmeettömyys; levottomuus; silmien, suun, kielen tai leukojen poikkeavat liikkeet sekä toistuvat, spastiset tai vääntelehtivät liikkeet. Joitakin ekstrapyramidaalioireita on raportoitu 1 10 %:lla saavista potilaista, mutta joitakin ekstrapyramidaalioireita on raportoitu yleisemmin kuin 10 %:lla RISPERDAL pitää olla varovainen, jos potilaalla on aiemmin ollut liikehäiriöitä, mukaan lukien Parkinsonin tauti tai Lewyn kappale -dementia. joskus ollut kielen, suun ja kasvojen pakkoliikkeitä. Potilaan on kerrottava lääkärille heti, jos hänellä on kielen, suun ja kasvojen tahdosta riippumattomia rytmisiä liikkeitä. RISPERDAL CONSTA -hoito saattaa olla tarpeen lopettaa. Jos potilas tarvitsee pitkäaikaishoitoa, tavoitteena on saada oireet hallintaan

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys Tila, jonka oireita ovat kuume, lihasjäykkyys, hikoilu tai tajunnan heikentyminen (Maligni neuroleptioireyhtymä) Sokeritauti (diabetes) tai korkeista verensokeripitoisuuksista aiheutuvat ongelmat (Diabetes ja hyperglykemiaan liittyvät haittavaikutukset) Painon nousu potilaista. On olemassa myös pieni (0,1 1 %:lla RISPERDAL potilaista) vakavampien, tardiiviksi dyskinesiaksi kutsuttujen, liikehäiriöiden riski. Tardiivin dyskinesian oireita ovat hallitsemattomat kasvojen, kielen tai muiden kehonosien nykivät tai nytkähtelevät liikkeet. Maligni neuroleptioireyhtymä on harvinainen, mutta vakava haittavaikutus, joka voi johtaa kuolemaan. Sitä on raportoitu RISPERDAL CONSTAn ja sen kaltaisten lääkkeiden käytössä. Maligni neuroleptioireyhtymä on harvinainen (0,01 0,1 %:lla saavista potilaista). saavilla potilailla on todettu diabetesta tai aiemmin puhjenneen diabeteksen pahenemista. Korkeita verensokeripitoisuuksia havaittiin RISPERDAL CONSTAn käytön yhteydessä 1 10 %:lla potilaista, ja diabetes havaittiin 0,1 1 %:lla potilaista. Diabeteksen riskitekijöitä ovat ylipaino ja suvussa esiintyvä diabetes. Huomattava painon nousu saattaa vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Skitsofreniapotilailla saattaa olla pienimmällä mahdollisella annoksella ja lyhyimmällä mahdollisella hoidolla. joskus ollut maligni neuroleptioireyhtymä. Potilaan pitää kertoa lääkärille heti, jos hänelle ilmaantuu kuumetta, lihasjäykkyyttä, vapinaa, tavanomaista voimakkaampaa hikoilua, sydämen sykkeen tihentymistä tai verenpaineen kohoamista tai lihaskipua tai -heikkoutta, sekavuutta tai tajunta heikkenee. Välitön lääkärinhoito saattaa olla tarpeen. Jos potilaalle kehittyy malignin neuroleptioireyhtymän oireita tai löydöksiä, kaikkien psykoosilääkkeiden käyttö pitää lopettaa. Lääkärin on tutkittava saavilta potilailta korkeiden verensokeripitoisuuksien oireet. Erityinen varovaisuus on tarpeen, jos potilaalla on diabetes, ja näiden potilaiden verensokeripitoisuuksia on seurattava säännöllisesti. Jos potilaalla on suurentunut sydän- ja verisuonitautiriski, verensokeripitoisuuksia pitää seurata säännöllisesti. Paino pitää mitata ennen RISPERDAL CONSTA -hoidon aloittamista, ja sitä pitää seurata säännöllisesti hoidon aikana.

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys Kouristuskohtaukset Uneliaisuuden tai heikentyneen vireystilan tunne (Uneliaisuus) Pitkittynyt tai kivulias erektio (Priapismi) tavanomaista suurempi painon nousun riski huonojen ravitsemuksellisten valintojen ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden vuoksi. Painon nousua raportoitiin 1 10 %:lla saavista potilaista. saavilla potilailla raportoitiin kouristuskohtauksia melko harvoin, 0,1 1 %:lla potilaista. Uneliaisuuden tai heikentyneen vireystilan tunnetta raportoitiin 1 10 %:lla RISPERDAL potilaista. Tämä saattaa vaikuttaa ajokykyyn, kykyyn käyttää koneita tai muihin hyvää vireystilaa vaativiin toimintoihin. Tällaisia ongelmia esiintyy todennäköisemmin, jos RISPERDAL CONSTAa käytetään yhdistelmänä muiden aivoihin vaikuttavien lääkkeiden (tai alkoholin) kanssa. Priapismia raportoitiin harvoin, 0,01 0,1 %:lla RISPERDAL potilaista. Painoa pitää seurata etenkin, jos potilaalla on tavanomaista suurempi sydän- ja verisuonitautien tai diabeteksen riski. Jos potilaan paino nousee huomattavasti, elintapoihin liittyviä toimenpiteitä (kuten ruokavalion muutoksia ja liikunnan lisäämistä) pitää harkita varhaisessa vaiheessa. epilepsia, potilaalla on joskus ollut kouristuksia tai potilaalla on tavanomaista suurempi kouristusten riski. varovainen, jos sitä käytetään sellaisten aivoihin vaikuttavien lääkkeiden kanssa, jotka rauhoittavat potilasta (esim. bentsodiatsepiinit), tai joidenkin kipulääkkeiden (opiaatit), allergialääkkeiden (jotkut antihistamiinit) kanssa, sillä RISPERDAL CONSTA saattaa voimistaa näiden kaikkien rauhoittavaa (sedatiivista) vaikutusta. Erityinen varovaisuus on tarpeen RISPERDAL CONSTAn käytössä alkoholin kanssa, sillä RISPERDAL CONSTA saattaa voimistaa alkoholin rauhoittavaa (sedatiivista) vaikutusta. Koska RISPERDAL CONSTA -hoidon aikana saattaa esiintyä väsymystä, potilas ei saa ajaa autoa eikä käyttää työkaluja tai koneita keskustelematta asiasta ensin lääkärin kanssa. varovainen, jos miehellä on joskus ollut pitkittynyt tai kivulias erektio. saavien miesten on kerrottava

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys heti lääkärille, jos heille tulee pitkittynyt tai kivulias erektio. Välitön lääkärinhoito saattaa olla tarpeen. Aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö (Aivoverenkiertohäiriöt) Veritulpat, tyypillisesti jaloissa (syvä laskimotukos). Tällaiset tukokset saattavat joissakin tapauksissa (eli laskimotromboembolia) kulkeutua keuhkoihin (Laskimotromboosi) Vähentynyt veren valkosolumäärä (Leukopenia) Ei tiedetä, miten yleisiä aivohalvaukset ovat skitsofreniapotilailla, jotka eivät saa hoitoa. Aivoverenkierron äkillistä pysähtymistä (aivohalvauksia tai aivoverenkiertohäiriöitä) raportoitiin melko harvoin, 0,1 1 %:lla RISPERDAL potilaista. Aivoverisuoniston häiriöitä raportoitiin harvoin, 0,01 0,1 %:lla RISPERDAL potilaista. Veritulppia ja keuhkoveritulppia on raportoitu RISPERDAL CONSTA -hoidon yhteydessä harvoin, 0,01 0,1 %:lla potilaista. RISPERDAL CONSTA -hoidon yhteydessä on raportoitu tietyntyyppisten elimistössä infektioiden torjumiseen tarvittavien veren valkosolujen vähyyttä. aivohalvausta edistäviä tekijöitä, kuten korkea verenpaine, sydänja verisuonitauti tai aivoverisuoniston häiriöitä. Iäkkäät dementiaa sairastavat potilaat eivät saa käyttää RISPERDAL CONSTAa. Potilaan pitää hakeutua heti lääkärinhoitoon, jos potilas itse tai hänen hoitajansa huomaa potilaalla äkillisen mielentilan muutoksen tai äkillistä kasvojen, käsivarsien tai jalkojen heikkoutta tai tunnottomuutta, etenkin jos se on toispuoleista, puheen puuroutumista tai puhetai näkövaikeuksia, vaikka tällaiset oireet kestäisivätkin vain lyhyen aikaa. Ne saattavat olla aivohalvauksen oireita. varovainen, jos potilaalla tai potilaan jollakin sukulaisella on joskus ollut veritulppa. Potilaan pitää hakeutua heti lääkärinhoitoon, jos hänelle kehittyy veritulppa, etenkin jalkaan (oireita ovat jalan turpoaminen, kipu ja punoitus), joka saattaa kulkeutua verisuonia pitkin keuhkoihin, mistä aiheutuu rintakipua ja hengitysvaikeuksia. aiemmin ollut veren valkosolujen vähyyttä (mikä on saattanut johtua muiden lääkkeiden käytöstä). Veren valkosolumäärää pitää seurata. Hoitava lääkäri saattaa päättää lopettaa RISPERDAL

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys CONSTA -hoidon, jos potilaan veren valkosolumäärä on vakavasti vähentynyt eikä siihen tiedetä syytä. Infektioiden torjuntaan tarvittavien tietyntyyppisten veren valkosolujen vaarallisen vähäinen määrä (Agranulosytoosi) Veren tyrehtymiseen osallistuvien verihiutaleiksi kutsuttujen verisolujen väheneminen (Trombosytopenia) Lihassäikeiden hajoaminen ja lihaskipu (Rabdomyolyysi) Iäkkäiden dementiapotilaiden suurentunut kuoleman riski (Iäkkäiden dementiapotilaiden Agranulosytoosia on raportoitu RISPERDAL CONSTA -hoidon yhteydessä harvoin, 0,01 0,1 %:lla potilaista. Verihiutaleiden vähenemistä on raportoitu 0,1 1 %:lla saavista potilaista. Pienentyneestä verihiutalemäärästä ei usein aiheudu mitään haittaa, mutta mustelmien, nenäverenvuodon ja/tai ienverenvuodon riski voi lisääntyä. Jos potilaalla on verihiutaleiden vähyyttä, hän voi olla myös tavanomaista väsyneempi ja tuntea heikotusta. Tällaisia lihasvaikutuksia raportoitiin harvoin (0,01 0,1 %:lla RISPERDAL potilaista). Iäkkäiden dementiapotilaiden lisääntynyt kuolleisuus on joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden aiemmin ollut veren valkosolujen vähyyttä (mikä on saattanut johtua muiden lääkkeiden käytöstä). Veren valkosolumäärää pitää seurata. Potilasta pitää tarkkailla kuumeen ja muiden infektion oireiden havaitsemiseksi ja hoidettava viipymättä. Hoitavan lääkärin pitää vakavissa tapauksissa lopettaa RISPERDAL CONSTA -hoito ja seurata veren valkosolumäärää, kunnes potilas toipuu. Verihiutalemäärää ja siihen liittyviä oireita voidaan seurata RISPERDAL CONSTA -hoidon aikana. Tällainen tila aiheutuu useimmiten jostakin lääkkeestä, ja potilas toipuu lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Jos potilaalle ilmaantuu rabdomyolyysi, hoitavan lääkärin pitää lopettaa hoito psykoosilääkkeillä, myös RISPERDAL CONSTAlla. Varhaisvaiheen oireita pitää seurata. Jos potilaalle kehittyy maligniin neuroleptioireyhtymään viittaavia oireita tai löydöksiä, rabdomyolyysi mukaan lukien, kaikkien psykoosilääkkeiden käyttö pitää lopettaa. RISPERDAL CONSTA ei ole tarkoitettu iäkkäiden dementiapotilaiden hoitoon.

Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys lisääntynyt kokonaiskuolleisuus) Iäkkäiden dementiapotilaiden aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö (Iäkkäiden dementiapotilaiden aivoverisuonistoon kohdistuvat haittavaikutukset) turvallisuuteen liittyvä huolenaihe. Iäkkäiden dementiapotilaiden aivohalvaukset tai aivoverenkiertohäiriöt ovat joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden, turvallisuuteen liittyvä huolenaihe. RISPERDAL CONSTA ei ole tarkoitettu iäkkäiden dementiapotilaiden hoitoon. Tärkeät mahdolliset riskit Riski Aivolisäkkeen syöpä, haima- tai rintasyöpä (Karsinogeenisuus [aivolisäkkeen adenooma, endokriiniset haimakasvaimet, rintasyöpä]) Elimistön lämmönsäätelyhäiriöt Itsemurhat, itsemurhayritykset tai itsemurha-ajatukset (Itsetuhoisuus) Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden masentuneisuus (Affektiivisia häiriöitä sairastavien potilaiden masennus) Parkinsonin tautia tai tietyntyyppistä dementiaa sairastavien potilaiden lisääntynyt Mitä tiedetään (mukaan lukien mahdolliseksi riskiksi katsomisen syy) RISPERDAL CONSTAsta ja sen kaltaisista lääkkeistä kerätyt tiedot eivät ole osoittaneet, että näitä käyttävillä potilailla olisi lisääntynyt syöpäriski verrattuna tällaisia lääkkeitä käyttämättömiin. Risperidonia (RISPERDAL CONSTAn vaikuttava aine) saaneilla eläimillä todettiin tietyntyyppisten syöpien (mukaan lukien aivoissa sijaitsevan aivolisäkkeen kasvainten, haiman kasvainten tai rintasyövän) lisääntymistä. Vaikka tällaista eläimillä todettua suurentunutta riskiä ei ole havaittu saavilla ihmisillä, riskiä ei voida täysin sulkea pois. Psykoosilääkkeet saattavat häiritä elimistön sisäisen lämpötilan säätelykykyä. varovainen, jos potilaalla on elimistön lämmönsäätelyhäiriöitä tai elimistö lämpenee liikaa. Tästä saattaa aiheutua haittaa, jos potilas harrastaa raskasta liikuntaa, altistuu korkeille lämpötiloille, käyttää tiettyjä lääkkeitä tai jos potilaan elimistö saattaa kuivua. Potilaalla saattaa olla tällöin vaikeuksia viilentää elimistöä tai elimistön kuivuminen saattaa olla todennäköisempää. Ei ole varmaa, vaikuttavatko RISPERDAL CONSTAn kaltaiset psykoosilääkkeet elimistön lämpötilaan. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että elimistön lämmönsäätelyhäiriöt saattavat liittyä pikemminkin skitsofreniaan kuin lääkkeiden käyttöön. Itsemurhat tai itsemurha-ajatukset ovat skitsofreniapotilailla yleisiä. Jos potilaalla on suuri tällainen riski (esim. aiempi itsemurhayritys tai aiempaa päihteiden käyttöä), potilasta pitää seurata tarkoin. RISPERDAL-hoitoa kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisten jaksojen hoitoon käyttävillä potilailla saattaa olla suurempi riski, että manian oireet (voimakas innokkuus, riemakkuus, kiihtyneisyys, innostuneisuus tai ylitoimeliaisuus) muuttuvat masennukseksi. RISPERDAL CONSTAa ei ole hyväksytty kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavien potilaiden lisääntynyt herkkyys psykoosilääkkeille on atyyppisten psykoosilääkkeiden, myös RISPERDAL CONSTAn, haittavaikutus.

Riski herkkyys psykoosilääkkeille (Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavien potilaiden lisääntynyt herkkyys psykoosilääkkeille) Mitä tiedetään (mukaan lukien mahdolliseksi riskiksi katsomisen syy) RISPERDAL CONSTAa ei ole tarkoitettu iäkkäiden dementiapotilaiden hoitoon. varovainen, jos potilas sairastaa Parkinsonin tautia. RISPERDAL CONSTA -hoito saattaa pahentaa Parkinsonin tautia. Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavat potilaat saattavat olla alttiimpia saamaan RISPERDAL CONSTAn kaltaisten psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia, kuten sekavuutta, liikehäiriöitä ja tasapainohäiriöitä seisoessa, mistä voi aiheutua kaatumisia. Näihin ryhmiin kuuluvilla potilailla saattaa olla myös suurempi malignin neuroleptioireyhtymän riski (ks. lisätietoja edellä). varovainen, jos potilas käyttää myös Parkinsonin taudin hoitoon käytettäviä lääkkeitä (kuten levodopaa). RISPERDAL CONSTAa ei ole tutkittu Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavilla potilailla. Luuston heikkeneminen/haurastuminen (Luuntiheyden väheneminen/osteoporoosi) Haittavaikutukset vaihdettaessa lasten RISPERDAL-hoito metyylifenidaattiin (Lasten risperidonihoidon metyylifenidaattiin vaihtamisesta aiheutuvat haitat) Vaikutukset nuorten luuston kasvuun (Vaikutukset luuston kasvuun) Osteoporoosi saattaa olla joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden, kuten RISPERDAL CONSTAn, haittavaikutus. Joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden, kuten RISPERDAL CONSTAn, haittavaikutuksena esiintyvien suurten veren prolaktiinipitoisuuksien oletetaan mahdollisesti johtavan ajan mittaan luuston heikkenemiseen. Tätä on syytä tutkia tarkemmin ennen päätelmien tekemistä. RISPERDAL-hoitoa saaneilla lapsilla on muutamissa tapauksissa raportoitu hermoston haittavaikutuksia, kun heidän hoitoonsa on vaihdettu metyylifenidaatti. RISPERDAL CONSTAa ei ole tarkoitettu lasten ja nuorten hoitoon. Risperidonilla tehdyissä eläinkokeissa havaittiin vaikutuksia luuston kasvuun, mukaan lukien kasvun viivästymistä. Pituuskasvu oli sitä vastoin ihmisille suun kautta annetulla RISPERDALilla tehdyissä avoimissa pitkäkestoisissa jatkotutkimuksissa odotettujen arvojen mukaista. Risperidonihoidon pitkäaikaisvaikutusta pituuskasvuun ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Yhdessä suppeassa havainnointitutkimuksessa valmisteen markkinoille tulon jälkeen todettiin, että suun kautta annetulle risperidonille altistuneet lapset ja nuoret olivat keskimäärin noin 3,0 4,8 cm pidempiä kuin muita atyyppisiä psykoosilääkkeitä saaneet, mutta tämä tutkimus ei ollut riittävä sen selvittämiseen, vaikuttaako altistuminen suun kautta otettavalle risperidonille lopulliseen aikuisiän pituuteen tai liittyikö tulos suun kautta otettavan risperidonin suoraan vaikutukseen luuston kasvuun tai itse perussairauden vaikutukseen luuston kasvuun tai perussairauden parempaan hoitotasapainoon, jolloin kasvu lisääntyy lineaarisesti. Koska eläinkokeista, ihmisillä tehdyistä tutkimuksista ja valmisteen markkinoille tulon jälkeen tehdyistä tutkimuksista saatu näyttö on ristiriitaista, siitä ei voida tehdä päätelmiä, ja tämän riskin katsotaan olevan mahdollinen ja ei tunnistettu. RISPERDAL CONSTAa ei ole tarkoitettu lasten ja nuorten hoitoon.

Riski Vaikutukset nuorten sukupuoliseen kehitykseen (Vaikutukset puberteettiin) Mitä tiedetään (mukaan lukien mahdolliseksi riskiksi katsomisen syy) Eräässä risperidonilla tehdyssä eläinkokeessa havaittiin vaikutuksia sukupuoliseen kehitykseen, joten tämän katsotaan olevan mahdollinen riski. RISPERDAL CONSTAa ei ole tarkoitettu lasten ja nuorten hoitoon. Puuttuvat tiedot Puuttuvat tiedot Käyttö potilaille, joilla on munuaisten toimintahäiriöitä, mukaan lukien dialyysihoitoa (hoitomenetelmä potilaille, joiden munuaiset eivät enää toimi) tarvitsevat potilaat (Käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille, hemodialyysihoitoa tarvitsevat potilaat mukaan lukien) Käyttö potilaille, joilla on maksan toimintahäiriöitä (Käyttö maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille) Mitä tiedetään RISPERDAL CONSTAa ei ole tutkittu järjestelmällisesti potilailla, joilla on munuaisten toimintahäiriöitä, dialyysihoitoa tarvitsevat potilaat mukaan lukien. Jos potilaalla on munuaisten toimintahäiriöitä, hänen pitää kertoa siitä lääkärille ennen RISPERDAL CONSTAn käyttöä. Jos potilaalla on munuaisten toimintahäiriöitä, lääkäri saattaa määrätä tavanomaista pienemmän suun kautta otettavan RISPERDAL-annoksen selvittääkseen, voidaanko RISPERDAL- CONSTA -hoidon aloittamisen olettaa sopivan potilaalle. RISPERDAL CONSTAa ei ole tutkittu järjestelmällisesti potilailla, joilla on maksan toimintahäiriöitä. Jos potilaalla on maksan toimintahäiriöitä, hänen pitää kertoa siitä lääkärille ennen RISPERDAL CONSTAn käyttöä. Jos potilaalla on maksan toimintahäiriöitä, lääkäri saattaa määrätä tavanomaista pienemmän suun kautta otettavan RISPERDAL-annoksen selvittääkseen, voidaanko RISPERDAL- CONSTA -hoidon aloittamisen olettaa sopivan potilaalle. Käyttö raskaana oleville naisille (Käyttö raskauden aikana) RISPERDAL CONSTAa ei ole tutkittu raskaana olevilla naisilla. Jos nainen on raskaana tai yrittää tulla raskaaksi, hänen pitää kertoa siitä lääkärille ennen RISPERDAL CONSTAn käyttöä. Lääkäri päättää, voidaanko RISPERDAL CONSTAa tällöin käyttää. Jos äiti on käyttänyt RISPERDAL CONSTAa viimeisen raskauskolmanneksen (raskauden kolmen viimeisen kuukauden) aikana, vastasyntynyttä pitää seurata tarkoin haittavaikutusten tai vieroitusoireiden havaitsemiseksi. Käyttö imettäville naisille (Käyttö imettäville äideille) RISPERDAL CONSTAa ei ole tutkittu imettävillä naisilla. RISPERDAL CONSTA voi erittyä rintamaitoon. Jos nainen imettää, hänen pitää kertoa siitä lääkärille ennen RISPERDAL CONSTAn käyttöä. Lääkäri päättää, voidaanko RISPERDAL CONSTAa tällöin käyttää.

VI.2.5 Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Kaikista lääkevalmisteista laaditaan valmisteyhteenveto, joka sisältää lääkäreille, apteekkihenkilökunnalle ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua yksityiskohtaista tietoa lääkkeen käytöstä, turvallisuutta koskevista riskeistä ja suosituksista riskien minimoimiseksi. Pakkausselosteessa kerrotaan valmisteyhteenvedon tiedot lyhyesti maallikkokielellä. Valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa mainitut toimet ovat tavanomaisia riskienminimointitoimia. Lääkkeen valmisteyhteenveto ja pakkausseloste ovat saatavissa Fimean verkkosivujen kautta www.fimea.fi. Yhtiö katsoo, että tähän lääkkeeseen liittyvät turvallisuusriskit ovat hallittavissa valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen sisältyvien tietojen avulla eikä tämän lääkkeen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön ole siksi ehdotettu erityisiä ehtoja tai rajoituksia (riskien minimoinnin lisätoimia). VI.2.6 Kehityssuunnitelma myyntiluvan myöntämisen jälkeen Luettelo kehityssuunnitelmaan sisältyvistä tutkimuksista Tutkimus (tutkimuksen numero) Tavoitteet Käsiteltävät turvallisuuteen tai tehoon liittyvät seikat Tila (suunnitteilla, aloitettu) Väli- ja loppuraporttien aikataulu Rintasyöpätutkimus Arvioida psykoosilääkkeiden, myös risperidonin, vaikutuksia rintasyövän esiintyvyyteen Rintasyövän ja psykoosilääkkeille altistumisen välinen yhteys Aloitettu Arvio: joulukuu 2015 Myyntiluvan ehdoissa mainitut tutkimukset Edellä mainittu tutkimus ei ole myyntiluvan ehto. VI.2.7 Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman päivityksistä Version numero Päivämäärä Turvallisuustiedot Kommentti 1.0 05.12.2013 EU:ta koskevan RMP:n alkuperäinen versio. Ei ole. 2.0 17.06.2014 Puuttuvat tiedot -kohdan "Käyttö hemodialyysihoitoa saaville potilaille" turvallisuutta koskevat huolenaiheet laajennettu muotoon "käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille, hemodialyysihoitoa saavat potilaat mukaan lukien". Lisätty "Käyttö maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille" Puuttuvat tiedot -kohtaan turvallisuutta koskevaksi huolenaiheeksi. Liite 2 (valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet) ja Liite 12.2 (viitteet) on päivitetty; kaikki muut Liitteet ovat samat kuin aiemmassa versiossa. Yhdenmukaistettu Tärkeät mahdolliset riskit -kohdassa mainittu "vaikutukset luuston kasvuun" ja Tärkeät tunnistetut riskit -kohdassa mainittu "hyperprolaktinemia ja mahdolliset

Version numero Päivämäärä Turvallisuustiedot Kommentti prolaktiiniin liittyvät tapahtumat" viimeisimmän valmisteyhteenvedon kanssa.