2015 Sampo-Rosenlew investoi omaan tuotantoon SAMPO-ROSENLEWILLA ON VAHVA METSÄKONETIIMI HR46X EXTRA POWER TUO LISÄÄ VOIMAA HARVENNUKSEEN AHTI SORMUNEN KOTIMAAN MYYNTIIN
PÄÄKIRJOITUS YLIVOIMAA FR28 KUORMATRAKTORI Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone.10 tonnin hyötykuormallaan se sopii hyvin Sampo Rosenlew -harvesterin työpariksi. Keveys, suuri kääntökulma ja monet muut ominaisuudet tekevät siitä teknisesti ja taloudellisesti ylivoimaisen kuormatraktorin harvennuksiin. Kiertueelle helmikuussa!* Kattava työnäytöskiertue käynnistyy helmikuussa. Näytöksissä mukana harvennuksen tehokaksikko; ajokone FR28 ja uudistunut harvesteri HR46x. HARVENNUKSEEN Nyt tuotannossa Kysy tarjous! * Kiertueaikataulun ja paikkakunnat löydät nettisivuiltamme alkuvuodesta 2016. SISÄLTÖ 3 4 8 10 13 16 18 Pääkirjoitus 10 16 Vahva metsäkoneketju valttina Usko tulevaisuuteen saa investoimaan Ministeri Viinanen: Yhteishenki tärkeintä Uusi HR46x EXtra Power Metsätieteilijä Kärkkäinen luottaa Suomen metsiin Ahti Sormunen kotimaan myyntiin Harvennuspuulla hyvät näkymät ARVOISA ASIAKAS, luet nyt tuoreinta Sampo-Rosenlew Oy:n metsäkoneryhmän METSÄ-asiakaslehteä. Tässä numerossa kerromme, mitä löytyy Sampo Rosenlew harvesterien takaa, keitä me olemme. Esittelemme muun muassa uudistamaamme ja vahvistamaamme kotimaan myyntiorganisaatiota. Paljastamme myös, mitä ominaisuuksia löytyy uudesta Sampo Rosenlew HR46x:sta ehdottomasti maailman parhaasta suomalaisesta harvennusharvesterista. Elämme huonojen uutisten aikakautta. Joka puolella kiristetään vyötä, urakoitsijoilla on tiukat ajat. Näiden varjolla tuntuu, että ei hyvin mene. Kuitenkin samaan aikaan Metsä Group tekee Suomen metsäteollisuushistorian suurinta investointia. 1,3 miljoonan sellutonnin biotuotetehdas käynnistyy 2017. Kännykkähuumassa unohdetun metsäteollisuuden vientiosuus on jo taas lähes 25 prosenttia. Lähitulevaisuudessa varsinkin harvennuspuulle tulee olemaan entistä enemmän vetoa. Me sampolaiset tarjoamme tähän oikeat työvälineet. Meidän kalustollamme puu saadaan tien varteen edullisesti ja siististi. Toisinaan kuulee lentävää lausahdusta mikä teitä porilaisia oikein vaivaa. Omasta puolestani voin vastata, että ei mikään. Uskomme itseemme ja porilaiseen osaamiseemme. Me Sampo-Rosenlewilla olemme vakuuttuneita, että yhtä varmasti kuin aurinko nousee tai Ässät voittaa taas ennemmin tai myöhemmin jääkiekon suomenmestaruuden, Sampo Rosenlew metsäkoneet tulevat jauhamaan tuottoa yhä kasvavalle omistajakunnalle. Jali Prihti toimitusjohtaja SOITA EDUSTAJALLEMME, numerot löydät tästä lehdestä. Konekaupoissa ota yhteys Mikkoon tai Ahtiin! Mikko Pihala Metsäkonemyynti 4-tien länsipuoli puh. 050 500 1092 Ahti Sormunen Metsäkonemyynti 4-tien itäpuoli puh. 0400 346 650 Sampo-Rosenlew Oy Konepajanranta 2A P.O.Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 SAMPO-ROSENLEW OY:N METSÄUUTISIA JULKAISIJA Sampo-Rosenlew Oy PÄÄTOIMITTAJA Harri Uusi-Rauva TOIMITUS Countrymedia Oy KANNEN KUVA Sampo-Rosenlew Oy AVUSTAJAT Hannu Nummelin Jari Karen Visa Vilkuna Ahti Sormunen Mikko Pihala ULKOASU JA TAITTO PieniSuuri Idea PAINOPAIKKA Plusprint, Ulvila OSOITTEENMUUTOS JA PALAUTTEET Sampo-Rosenlew Oy Tuulikki Rosendahl PL 50 28101 Pori mikko.pihala@sampo-rosenlew.fi ahti.sormunen@sampo-rosenlew.fi
Koeajossa ja testauksessa Teijo Kuusisto varmistaa, että asiakkaalle lähtevä kone on täydessä toimintakunnossa. Vahva metsäkonetiimi on Sampo-Rosenlewin valtti Tänään kone rakennetaan tämän päivän vaatimusten mukaan, harvennuksen ehdoilla. Sampo-Rosenlewin vuonna 1997 aloitettu metsäkoneiden valmistus lähti liikkeelle Suomen metsien tarpeesta. Ripeästi kasvavat metsämme tarvitsivat hyvän koneen nimenomaan harvennushakkuisiin. Metsäkonevalmistuksen alkuvaiheessa Sampolla ajateltiin, että metsäkoneissa ja puimureissa pystyttäisiin käyttämään samoja osia ja näin saavuttamaan valmistuksellista synergiaetua. Alkuun tämä oli helppoa ja toimi hyvin. Ajat ja vaatimukset ovat kuitenkin muuttuneet ja kehityksessä on menty eteenpäin. Tänään kone rakennetaan tämän päivän vaatimusten mukaan, harvennuksen ehdoilla. On valittava parhaiten paikoilleen loksahtavat palaset, kompromisseja ei voida tehdä. Sampo-Rosenlewin metsäkoneiden ja puimureiden valmistuksessa on edelleen paljon yhteisiä toimintoja. Mutta nykyään yksinään metsäkonepuolen toimintoihin keskittyy parinkymmenen ammattilaisen joukko. LUOTETTAVIEN KUMPPANEIDEN KANSSA Luonnollisesti tavarantoimittajien kanssa saavutetaan hyödyllistä synergiaa, kun metsäkoneiden komponenttien valmistajat tekevät osia myös puimureihin. Pitkäaikaisten ja luotettavien kumppaneiden kanssa toimiminen luo turvallisuutta. Osto-osissa Sampo-Rosenlew käyttää huippulaatuiseksi havaittuja ostokomponentteja, joita monet muutkin johtavat metsäkonevalmistajat suosivat. AGCO Powerin moottorit, Rexrothin pumput sekä NA- Fin akselistot ja telirakenteet ovat maailmanmitassa ehdotonta ykkösluokkaa. 4 5
Tunnettuja merkkejä käyttämällä voidaan olla varmoja, että hankitut osat ovat käyttöönsä sopivia ja kestäviä. Oma osto-osasto vastaa komponenttihankinnoista. Yrityksellä on myös paljon omaa osatuotantoa. Esimerkiksi metsäkoneiden ohjaamot tehdään suunnittelua myöten omassa talossa. OMA OSAAMINEN ARVOSSA Sampo-Rosenlew Oy:llä on metsäkonetuotantoa neljässä eri paikassa. Osavalmistusta on Nakkilassa Sampo Componentsilla, joka tekee muun muassa ohjaamojen rungot. Ohjaamojen lopullinen varustelu ja asiakasräätälöinti tehdään omalla tuotantolinjallaan Porissa. Sekä harvestereille että ajokoneille on tehtaalla oma tuotantolinjansa. Selkeällä työnjaolla valmistuksen tehokkuus ja virheettömyys on saatu hiotuksi huippuunsa. Työpistekohtaisella koulutuksella sekä eritasoisilla perehdytyksillä ja koulutuksilla työntekijöiden osaaminen pidetään erinomaisena. Talon sisäisillä siirroilla osaajia voidaan sujuvasti vaihtaa kohteesta toiseen. Pitkään talossa olleet ammattilaiset opastavat nuorempia. Näin ammattiosaaminen saadaan siirtymään sujuvasti eteenpäin, muistuttaa metsäkoneiden myyntijohtaja Harri Uusi-Rauva. Sampon metsäkoneiden kehittäminen vaatii ehdottomasti omaa, harvennuksen ehdoilla tehtävää suunnittelua. Metsäkoneiden suunnitteluosaston pääsuunnittelija Jari Karenilla on tiimissään mekaniikkasuunnittelussa Jarkko Koskela ja Tuomas Tommila. Sähkösuunnittelijat Johannes Kaarlela ja Miika Hietanen tekevät myös puimuripuolen sähkösuunnittelua. TESTATTUNA ASIAKKAALLE Valmiille koneelle tehdään tehtaalla asianmukainen säätäminen ja perusteellinen koeajo. Testaamisesta ja käyttökoulutuksesta vastaavan Teijo Kuusiston mukaan tämä työ vie yhden työpäivän. Mutta tällä toimin- Vuoden alussa Sampon metsäkoneet siirtyvät yhden moottorin politiikkaan. nalla kone on taatusti sellaisessa säädössä, että asiakas voi lähteä sillä suoraan töihin. Kuusisto on tarkasti perillä koneille asetettavista vaatimuksista, sillä miehellä on takanaan työkokemusta myös metsäkoneen kuljettajana. Melko tyypillisesti Suomeen menevään uuteen koneeseen hankitaan kaksipäiväinen koulutus. Ensimmäisenä päivänä asiakas tutustuu omaan koneeseensa tehtaalla. Toinen päivä on varattu oikeaan hakkuutyöhön metsässä. Huoltoneuvoja Tomi Lavoselta saa tarvittaessa myös puhelinneuvontaa. Suomen myyntijoukkueessa ovat Harri Uusi-Rauvan lisäksi mukana Mikko Pihala ja Ahti Sormunen. Ruotsissakin Sampon myynti on omissa käsissä. Muissa vientimaissa myynti ja jälkimarkkinointi on diileriverkon vastuulla. JÄRKEVÄNKOKOINEN ON TALOUDELLINEN Vuoden alussa Sampon metsäkoneet siirtyvät yhden moottorin politiikkaan. Sekä ajokoneessa että harvesterissa käyttöön otettava AGCO Powerin 49 AWF -ureamoottori antaa reilusti yli sadan kilowatin tehon. Voiman lisäyksen myötä harvesterin työpumpun tuottoakin on kasvatettu 140 litraan. Myös öljy- ja polttoainesäiliön kokoa on suurennettu. Kun pumppu ja moottorin teho kasvavat, niin aiempaa pienemmillä kierroksilla saadaan tarvittava teho ulos. Todennäköisesti nykyisellään äärimmäisen pieni, alle 7 litran polttoaineenkulutus tunnissa saadaan entistäkin pienemmäksi, Harri Uusi-Rauva visioi. Metsäkoneiden myyntitiimi suunnittelemassa ensi syksyn Metko-näyttelyn osastoa. Metsäkoneiden myynnistä läntiseen Suomeen vastaava Mikko Pihala kertoo, että monet asiakkaat alkuun hieman epäilevät pientä konetta. Monesti kysytään, että mitäs sitten, kun se suuri puu tulee vastaan. Pihalan mukaan kannattaa huolellisesti miettiä, mitä koneella pääsääntöisesti tehdään. Ei ole syytä keskittyä liiaksi erikoistilanteisiin. Silloin tällöin eteen tulevan ison puun saa kaadetuksi moottorisahalla. Viime aikoina asiakkaat ovatkin alkaneet entistä paremmin ymmärtää, että hakkuukone kannattaa valita hakattavan puun koon mukaan. Kaluston koon järkeistäminen pääasiallisesti tehtävän työn mukaan, on taloudellisen tuloksen tekemisessä avainasemassa, Mikko Pihala tiivistää. Käytettyjen, pienemmän kokoluokan metsäkoneiden markkina on vuodesta toiseen kohtalaisen vilkasta. Kynnys edullisemman koneen hankintaan on matalampi. Pihala on havainnut, että Sampot pitävät erittäin hyvin arvonsa. Uuden vaihdossa tulee kaiken aikaa käytettyjä Sampoja, jotka tehdaskunnostuksen jälkeen löytävät uuden kodin varsin nopeasti. HUOLTOVERKKOA KEHITETÄÄN KASVUN MUKANA Huoltotiimin kattavuutta on parannettu kaiken aikaa konekannan kasvun myötä. Tällä hetkellä kymmenkunta huoltopistettä ympäri maan on koulutettu tekemään metsäkoneissa tarvittavat huolto- ja ylläpitotoimet. Sampon tavoitteena on talven aikana luoda koko Metsäkoneiden hytit ovat Sampo-Rosenlewin suunnittelemia ja valmistamia. Hyttipaikalla hytit varustellaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Joonas Kuusela kokoaa hytin työvalosarjaa. maan kattava huoltoverkko. Varaosavarasto on Porissa, mutta toki huoltoyrittäjilläkin on tiettyjä huolto-osia omissa varastoissaan. Kaiken kaikkiaan Sampo-Rosenlewin varaosapuolelle tulee reilu 10 000 tilausta vuodessa. Tehtaan arkisin auki olevassa varaosavarastossa on töissä kuusi ammattinsa hallitsevaa asiakaspalvelijaa. Varaosatoimituksia lähtee lähes kaikkiin maanosiin, Eurooppaan tavara pystytään toimittamaan jo tilausta seuraavana päivänä. Vahva osaaminen puimurimarkkinoilla antaa Sampolle mahdollisuuden toimia ammattimaisen luotettavasti myös metsäkonepuolella. Sekä teknisten että taloudellisten resurssien puolesta vastuiden hoitaminen onnistuu kaikissa tilanteissa. Yli 100 miljoonan liikevaihtoa noin 550 ihmisen voimin pyörittävä yritys on turvallinen kumppani. Sampo Rosenlewin metsäkoneet ovatkin järkevä ja taloudellinen vaihtoehto kannattavan harvennushakkuun tekemiseen. Melko tarkkaan puolet vuosien saatossa tehdyistä Sampon harvestereista on viety ulkomaiden leimikoille Ruotsiin, Puolaan, Valko-Venäjälle ja Keski-Euroopan maihin. Vuosimyynti on käynyt 50 metsäkoneessa, viime vuosina on myyty 30 40 konetta vuodessa. Koneiden ja niiden myynnin kehittämiseen on panostettu viime vuosina paljon. Pitkän tähtäimen tavoitteena yrityksellä onkin päästä sadan koneen vuosivauhtiin. Tämän saavuttamiseen Sampolla uskotaan vahvasti. 6 7
Toiminnan uudelleenjärjestelyn ansiosta samalla puimurilinjalla voidaan tehdä kaikkia eri puimurimalleja. Yläkuva: Peltiosien taivuttamiseen hankittua uutta kanttikonetta ollaan asentamassa paikoilleen. Alakuva: Tehtaan uusin kuitulaser on jopa neljä kertaa aiempia koneita nopeampi leikkaamaan levyosia. Sampo-Rosenlew uskoo tulevaisuuteen ja Kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee koko ajan, ja kustannustehokkuutta on parannettava jatkuvasti. investoi omaan tuotantoon Sampo-Rosenlew on selviytynyt maatalous- ja metsäkonekonemarkkinoilla, vaikka markkinat ovat heiluneet ja valmistajia on poistunut pelistä. Usko omaan tekemiseen ja sen kehittämiseen ovat olleet avaintekijät markkinoilla säilymiseen. Jatkuva kehittyminen on edellytys nyt ja tulevaisuudessa. Etenkin maatalouspuolella vuosikymmenien saatossa kymmeniä traktorivalmistajia on lopettanut tai sulautunut keskenään, ja puimuripuolella tekijät ovat supistuneet seitsemään. Sampo-Rosenlew on pysynyt muuttuvien markkinoiden kyydissä, mutta jatkuva kehittäminen ja kustannusrakenteen virtaviivaistaminen ovat edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Sampo-Rosenlew on investoinut tuotantoon ja sen kehittämiseen parin viime vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa. Uskoa omaan tekemiseen on. Kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee koko ajan, ja kustannustehokkuutta on parannettava jatkuvasti. Vanha ja sokkeloinen tehdasrakennus asettaa tekemiselle omat haasteensa. Iso, silminnähtävä muutos tehtaalla on tuotannon uudelleenjärjestely. Vuosien saatossa syntyneet useat tuotantolinjat on purettu ja osastojen järjestys on muutettu koneiden rakentamisen kannalta loogisimpaan järjestyk- seen. Materiaalivirrat ja esikokoonpanot on suunniteltu siten, että kuljetusmatkat on saatu minimoitua. Ohutlevyosaaminen on yksi osa Sampo-Rosenlewin ydinosaamista. Ohutlevyosastolla on tehty merkittäviä satsauksia niin koneisiin kuin tavaravirran tehokkaaseen ohjaamiseen. Osastolle on hankittu muun muassa uusia kanttauskoneita, joilla levyt taivutetaan haluttuun muotoon. Uusien koneiden säätöjen muuttaminen on nopeaa, jolloin lyhyempien sarjojen tekeminen on mahdollista. Pelkästään tästä johtuva varastojen pieneneminen saa aikaan huomattavia säästöjä sekä raaka-aine- että osatuotevarastoissa. Myös levyjen leikkausta on parannettu uusilla laserleikkureilla. Ohutlevyosastolle hankittu kuitulaser on viimeisintä tekniikkaa, ja sen nopeus on 2-4-kertainen vanhoihin kaasulasereihin verrattuna. Uusien laserleikkureiden tehoa parantaa niihin hankitut automaattiset levyn lastaus- ja purkulaitteet, jotka mahdollistavat koneen käytön entistä enemmän miehittämättömänä. Kaikille työntekijöille näkyvä ja ehkä merkittävin investointi on koko tehtaan tuotannonohjausjärjestelmä IFS. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön vuosi sitten syksyllä tilikauden vaihtuessa. Järjestelmä ohjaa kaikkia tehtaan toimintoja aina komponenttiostoista valmiin koneen laskutukseen. Kuten kaikki suuret muutokset, ei tämäkään ongelmitta ole sujunut. Mutta jokainen päivä on vienyt asioita eteenpäin ja järjestelmää osataan hyödyntää aina paremmin ja paremmin. Koska järjestelmän avulla voidaan ostaa juuri oikea määrä tavaraa oikeaan aikaan, suurimmat säästöt vanhaan toimintamalliin verrattuna saadaan raaka-aineiden ja komponenttien ostoista. Näin saadaan pienennettyä varastoja ja niihin sidotun rahan määrää. Toinen merkittävä säästö syntyy, kun kokoonpanolinjalla on oikea-aikaisesti tarvittavat osat, ja kone saadaan valmistumaan suunnitellun tuotanto-ohjelman mukaisesti. Tämä näkyy asiakkaalle parempana laatuna ja toimitusaikojen täsmällisyytenä. 8 9
Tässä Sampo-Rosenlewin metsäkonetiimi yhteiskuvassa juuri valmistuneen HR46-harvesterin ympärillä, joka on kuvanottohetkellä saatu valmiiksi aikataulun mukaisesti. Ministeri Viinanen: Hyvä yhteishenki tuottaa kaikkien kannalta parhaan tuloksen Jo tuhansia vuosia sitten tiedettiin, että hyviä aikoja seuraavat huonot. Lihavista ja laihoista lehmistä kerrotaan jo Raamatussa ja Koraanissa. Haastattelimme ministeri Iiro Viinasta talousasioista ja suhdannevaihteluista ja kysyimme, miten yrityksen tulisi nyt toimia. Iiro Viinanen lienee hyvin tuttu nimi ainakin kaikille 1980-luvulla tai aiemmin syntyneille. 90-luvun lama-ajan tinkimättömästä valtion kassakirstun vartijasta kasvoi nopeasti kaikkien arvostama, suoraselkäisyydestään kuuluisa talousasioiden auktoriteetti. Vuosien 1991-1996 Ahon hallituksen rahaministeri, hyvinvointivaltion romuttaja, Suomen pelastaja muitakin nimiä Iiro Viinasesta on käytetty. Kaikki eivät ole kovin mairitteleviakaan. Tosiasia on kuitenkin, että Suomen valtiontalous oli 1990-luvun alussa kuilun reunalla. Kansainvälisissä luottolaitoksissa mietittiin jo samoja ratkaisuja, joihin myöhemmin mentiin Kreikan valtion kohdalla. Iiro Viinanen oli yhtenä vastuunkantajista kun maan taloutta ohjattiin uusille urille. Tämä yrittäjäperheen vesa oli kotona tottunut siihen, että raha oli ensin ansaittava. Vasta sitten sitä voi ruveta käyttämään. LAIHOJA VUOSIA ON EDESSÄ Kansantalous on painumassa syvälle talousahdinkoon. Ministeri Viinanen on vakuuttunut, että meillä suomalaisilla on laihemmat ajat edessä vielä moneksi vuodeksi. info FAARAON TALOUSLAMAA ennustavasta unesta kertovat Raamatussa 1. Mooseksen kirja 41:19 sekä Koraanissa 12. suura jae 43. Liian kauan olemme eläneet yli varojemme ainakin valtion velkaantumisesta päätetellen, eikä velanotolle näy loppua. Jokainen joutuu taantuman maksumieheksi tavalla tai toisella. Se on vain otettava tosiasiana ja toivottava, että maan hallitus pystyisi sellaisiin päätöksiin, että vienti alkaisi taas vetää, ja yrittäjät sekä yritykset investoisivat entiseen malliin. Viinanen korostaa, että tuotteen laatu, täsmälliset toimitukset ja kannattava toiminta koituvat aina lopulta niin asiakkaan, omistajan kuin työntekijänkin eduksi. Näitä kannattaa vaalia tilanteessa kuin tilanteessa. MALTTIA OMISTAJAT, MALTTIA TYÖNTEKIJÄT Mikä on sitten omistajan vastuu yrityksestä ja sen työntekijöistä? Viinanen kysyy ja kehottaa tekemään jaon kahteen erilaiseen yritystyyppiin, perheyrityksiin ja pörssiin listattuihin yrityksiin. Oman kokemukseni mukaan perheyrityksessä omistajan ja työntekijöiden välinen suhde on varsin läheinen ja avoin. Omistaja kantaa vastuuta asiakkaistaan ja henkilöstöstään aivan toisella tavoin kuin pörssiyhtiössä. Ja hyvin harvoin omistaja putsaa koko voiton osinkoina itselleen. Kaukokatseinen, vastuullinen yrittäjä toki ymmärtää, että järkevämpää on varautua investointeihin, ja sitä kautta turvata työpaikat, Viinanen pohtii. 10 11
HR46x:n ulkonäköä on virtaviivaistettu. Modernin ilmeen avulla on lisätty ilmankiertoa, ja tällä tavoin parannettu harvesterin toimintakykyä kesähelteillä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun työntekijät pääsevät osallistumaan päätöksentekoon. info VUONNA 2000 Iiro Viinanen sai tietää sairastavansa Parkinsonin tautia. Se on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka kohdatessaan moni lannistuu. Iiro ei lannistu. Pörssiyhtiön johtamisen hän sanoo olevan etäisempää. Usein vaikuttaa siltä, että suurin intressi on huolehtia johdon omasta palkitsemisesta. Se teettää ajoittain päätöksiä, jotka palvelevat vain johdon omaa etua. Viinanen sanoo, että taantuman aikana on jälleen nähty, kuinka löysässä on irtisanomissuoja isoissa yhtiöissä. Samalla kuitenkin jaetaan mittavia osinkoja omistajille. Silloin myös unohdetaan, että ei huonosti kohdeltu työntekijä jatkossakaan anna parasta työpanosta työssään saati antaisi aivonsa yrityksen käyttöön. Yritysjohdon tulisi huomioida työntekijät ja arvostaa heidän osaamistaan. Näin paranee myös yrityksen kannattavuus. Yritysjohdon tulee muistaa, että työntekijöilläkin on aivot. Ottamalla ne mukaan päivittäisen työn suunnitteluun ja sallimalla jokaisen esittää mielestään parhaita tapoja toteuttaa oma työnsä, lisätään takuuvarmasti yrityksen kannattavuutta. Lisäksi kannattaa informoida koko henkilöstöä taloudellisesta tuloksesta kansankielellä. Mikä onkaan motivoivampaa kuin havaita oman työnsä vaikutus menestykseen, Viinanen muistuttaa. YHTEISHENKI ON ELINTÄRKEÄÄ Pahimpana skenaariona, johon yritys voi talousahdingossaan ajautua, Viinanen pitää sitä, että toiminta siirretään pois Suomesta. Kaikkein ikävin vaihtoehto on omistajien päätös siirtää toiminta halpamaahan. Vaikka palkka on jollakin tuotannon alalla merkittävä kustannuserä, tulisi sekin suhteuttaa kokonaisuuteen. Mutta jos liitoissa on kilpailukykyä romuttavia ratkaisuita tehty riittävän kauan, lopputulos voi olla maasta lähtö. Maltti siis on valttia. Myös julkisella vallalla on oma roolinsa. Tietenkin on syytä edellyttää myös valtiovallan huolehtivan esimerkiksi verotuksen pitämisestä kilpailukykyisellä tasolla. Tosin veroahan maksetaan vasta sen jälkeen kun tulosta on syntynyt. Se tuntuu joskus unohtuvan yrityksiltä vaatimuksia esittäessään. Hyvä yhteishenki sittenkin tuottaa kaikkien kannalta parhaan tuloksen. HR46x Extra Power tarjoaa lisää voimaa Sampo-Rosenlew ryhtyy käyttämään myös harvestereissa TIER 4 Final / STAGE IV-vaiheen moottoreita. AGCO Powerin rakentamat dieselmoottorit Nokian Linnavuoresta tarjoavat tehokkaan keinon vähentää päästöjä, itse koneen tehokkuudesta tinkimättä. AGCO POWERIN nelostason moottori alittaa päästönormit SCR-tekniikan avulla, jossa pakokaasun joukkoon ruiskutetaan AdBlue-lisäainetta. Lisäaineen käyttö vähentää moottorin tuottamia typen oksidien päästöjä. Ensi vuoden alusta harvesteri HR46x saa voimanlähteekseen AGCO Power 49 AWF-moottorin. Sama moottori on myös tehtaan ajokoneen FR28 konepeiton alla. Moottorin teho nousee yli 100 kilowatin eli voimaa on tullut yli 20 prosenttia lisää. Huima tehon nousu näkyy uudistuneen harvesterin mallimerkinnässä, HR46x extra power eli lisää voimaa. Kasvanut voima yhdistettynä suurempaan, 140 ccm Rexrothin työpumppuun antaa mahdollisuuden käyttää entistä pienempiä moottorin kierroksia ilman, että työtehokkuus laskee. HR46x-harvesterin kulutuksen ennakoidaan liikkuvan lähellä kuutta litraa tunnissa. Ulkomitoiltaan pieni harvesteri HR46x, jossa on suuri nivelen kääntökulma, liikkuu ketterästi harvennusmetsikössä. Pieni omapaino, vain noin yhdeksän tonnia, yhdistettynä pehmeään hydrauliseen vetoon mahdollistaa liikkumisen leimikolla lähes jälkiä jättämättä. HR46x-harvesterissä on yksinkertainen selkeä rakenne. HR46x on helppo käyttää ja ylläpitää. Sen hankinta- ja käyttökustannukset ovat markkinoiden alhaisimmat. Sampo-Rosenlew HR46x on ammattilaisen valinta, kun harvennushakkuu halutaan tehdä tehokkaasti, mutta myös kannattavasti. 12 13
HR46x Extra Power Sampo Rosenlew HR46x -harvesterin virtaviivaiset muodot ja moderni ulkonäkö on saanut jo tutuksi tulleiden erinomaisten harvennusominaisuuksien jatkoksi vähäpäästöisen, mutta tehokkaan moottorin. Uusi tehokkaampi moottori yhdistettynä kasvaneeseen työpumppuun takaavat yrittäjälle kilpailukykyisen ratkaisun harvennushakkuun tekemiseen kannattavasti. SUUREMPI MOOTTORI SUUREMPI TYÖPUMPPU HR46x-harvesterin työpumppu kasvaa 140 ccm (HR46-mallissa 135 ccm). Tämä mahdollistaa työkierroksien alentamisen (suositus 1300 rpm) Puu liikkuu hakkuupäässä kuten ennenkin ja polttoaineen kulutus alenee. HR46x-harvesteri on saanut konepeiton alle todella tehokkaan Acgo Power 49 AWF-moottorin. Tämä moottori täyttää TIER 4 Final-päästömääräykset. Moottorin teho kasvaa yli sadan kilowatin. HR46-mallin 84kW saa yli 20% tehonnousun. HAKKUUPÄÄ SUUREMPI POLTTOAINESÄILIÖ Takarungon sisällä sijaitseva polttoainesäiliö on kasvanut 200 litraan. Alle 7 l/h kuluttava HR46x-harvesteri voi siten huolettomasti työskennellä kaksi pitkää työvuoroa ilman tankkausta. Sampo Rosenlew HR46x -harvesteri voidaan varustaa asiakkaan toiveiden mukaisesti joko rulla- tai telavetoisella hakkuupäällä. Perusvalikoimassa on Keto 51/55 tai Kesla 18RH-kouramallit. TÄYSHYDROSTAATTINEN TEHOKKAAT JARRUT HR46x on varustettu napamoottoreihin sijoitetuilla öljykylpyisillä monilevyjarruilla. Napamoottorin sisällä sijaitseviin jarruihin ei lika tai muu ulkopuolinen aines pääse heikentämään jarrutehoa. Koska jarru vaikuttaa suoraan renkaisiin, eivät välykset pääse heiluttamaan konetta edestakaisin, vaan se pysyy täsmällisesti paikallaan ja on miellyttävä käyttää. Ajovoimasiirto on täyshydrostaattinen. Järjestelmässä ei ole vaurioille arkoja akselistoja tai pyörästöjä. Liikkuminen on sujuvaa ja miellyttävää. Vaihteenvaihto tapahtuu sähköisesti ja kuljettajan niin halutessa, myös automaattisesti. 14 15
Harvennuksen erikoiskoneen harkinta on järkevää, kun harvennuskohteita on vuoden mittaan riittävästi. Kärkkäinen luottaa Suomen metsätalouden kilpailukykyyn Haastattelimme professori ja metsänhoitaja Matti Kärkkäistä, joka on tehnyt mittavan ja ansiokkaan elämäntyön puun käytön edistämiseksi. Metsätieteilijä on kehittänyt metsänhoitoa erityisesti omissa metsissään. Tämä on juttusarjan ensimmäinen osa. /// KYSYMYS: Professori Kärkkäinen, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla suomalainen puuntuottaja voi menestyä tulevaisuuden kilpailussa? /// VASTAUS: Suomessa puu kasvaa hitaasti, mutta sen haittoja maailmanlaajuisessa kilpailussa on liioiteltu. Vuotuiset kassamenot ilman pääomakustannuksia ovat nykyisin noin 15 prosenttia kassaan tulevista myyntituloista. Tämä merkitsee, että puun hidas kasvu ja korkeat työvoimakustannukset eivät ole kansainvälisessä kilpailussa suuri haitta toki haitta, mutta ei kohtuuton. Hitaan kasvun voi kompensoida pitkällä kiertoajalla, jolloin päätehakkuussa päästään hehtaarilta korjaamaan yhtä paljon tai enem- män puuta kuin esimerkiksi Brasiliassa. Korkeat palkat voi kompensoida sillä, ettei metsässä tehdä tarpeetonta työtä ja työn tehokkuuden nostamisesta huolehditaan ponnekkaasti. Ulkomainen halpatyövoima Espanjan tomaatinpoiminnan tavoin ei voi olla ratkaisu. Vastaavasti tuhoisaa puuntuottajan menestymiselle olisi lisätä kiinteitä kustannuksia. Niitä ovat muun muassa metsien kiinteistövero, koska sitä jouduttaisiin maksamaan sitä enemmän, mitä pidempi kiertoaika on. Samoin on torjuttava ajatus, että maaseudun teiden ylläpitoa siirrettäisiin aiempaa enemmän yksityisille maanomistajille. /// K: Entä metsäteollisuuden keinovalikoima? /// V: Suomi on kaukana kulutuskeskuksista. Siksi metsäteollisuuden tuotteet on valittava niin, että niitä voidaan valmistaa suuria määriä eri markkinoille. Tästä bulkkituotannosta puhutaan aivan liian paljon pahaa, kun asiaa ei ymmärretä. Toki suurtuotannossakin pitää keskittyä tuotteisiin, joihin Suomen puulajit sopivat. vukustannukset, sitä tärkeämpää on työn säästö hyvinkin monimutkaisella tekniikalla ja automaatiolla. Kallista työvoimaa ei kannata myöskään käyttää alituiseen pikkukorjaamiseen: koneen on oltava luotettava ilman pikkuvikoja ja virhetoimintoja. Skandinaviassa työkustannukset ovat korkeat. Siksi koneiden on oltava kehittynyttä teknologiaa. Halvan työvoiman maissa yksinkertaisempi teknologia voi olla paikallaan. Eri asia sitten on, että kansallinen ylpeys voi jopa estää kustannuksiltaan edullisimman teknologian käytön. Operaattorit haluavat käyttää usein turhankin monimutkaista teknologiaa. Jos koneen vuosityöaika jää pieneksi, yksinkertainen teknologia antaa paremman taloudellisen tuloksen kuin mahdollisimman edistynyt teknologia. /// K: Jos ensiharvennuksia tehdään päätehakkuukalustolla, onko se puuntuottajan kannalta järkevää? Entä koneyrittäjän kannalta? /// V: Sekä puuntuottajan että koneyrittäjän on analysoitava vuotuisia kustannuksia. Jos jollakin alueella on niin paljon ensiharvennuksia, että pienelle koneelle on riittävästi töitä ja koneen kuljetuskustannukset työmaalta toiselle pysyvät kurissa, ei ole huono ajatus panostaa ensiharvennusten erikoiskoneeseen. Jos taas ensiharvennukset ovat pienialaisia ja harvassa, ne kannattaa korjata päätehakkuukalustolla silloin, kun se sattuu olemaan lähellä. Virheellisiin päätelmiin tullaan, jos tarkastellaan vain yksittäistä leimikkoa. Vuoden työmaat on sopivan kokoinen tarkastelujoukko. Matti Kärkkäinen. /// K: Puunkorjuun koneita voidaan periaatteessa kehittää joko tehokkaammiksi, kalliimmiksi ja monimutkaisemmiksi tai edullisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Mihin suuntaan tulisi mielestänne skandinaavisen konekehityksen tällä akselilla mennä? /// V: Mitä korkeampi on konetta käyttävän henkilön palkka ja siinfo PROFESSORI, METSÄNHOI- TAJA Matti Kärkkäinen (s. 1945) on viime vuosikymmenien aikana noussut eräänlaiseksi oikean ja tehokkaan metsänhoidon auktoriteetiksi ja äänitorveksi. Syynä tähän ei niinkään näytä olleen hänen varsinainen akateeminen uransa metsätieteilijänä. Enemmänkin siihen näyttävät johtaneen Kärkkäisen omissa metsissään harjoittaman metsänhoidon puhuttelevat tulokset sekä hänen muu kuin tieteellinen julkaisutoimintansa. Professori Kärkkäistä ja hänen tuotantoaan on luonnehdittu esimerkiksi seuraavasti: Oli ilo lukea sellaisen puuntuottajan tekstiä, joka ei MTK-laiseen tapaan valita huonoa kannattavuutta. - Erikoistutkija Heikki Smolander, Metsäntutkimuslaitos Professori Kärkkäisellä on varsin kummalliset käsitykset nykymetsänomistajista. - Puheenjohtaja Sakari Hankonen, Ekometsätalouden liitto r.y. 16 17
Ahti Sormunen on nyt Sampo-Rosenlewin miehiä Sampo-Rosenlew Oy:n metsäkonemyynti vahvistuu merkittävästi, sillä Ahti Sormunen on vastikään aloittanut yhtiön metsäkoneryhmässä. Sormusella on laaja tuntemus suuremmistakin koneyrityksistä, joiden kalusto on vasta nyt laajemmalti saamassa porilaista väriä. Ahti Sormunen syntyi yrittäjäperheeseen Joensuun kaupungissa juhannuksen jälkeisenä maanantaina 1957. Tämä vedenhaltijan mukaan nimetty krapu on jättänyt komean jäljen maamme metsäkonehistoriaan. Jo vuonna 1982 Sormunen oli alan pioneerina kouluttamassa harvesterikäyttäjiä ja kehittämässä Lakoja AFM -hakkuupäitä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myynyt yhteensä reilu 15 vuotta sekä Caterpillarin että Komatsun koneita. Ehtipä hän olla mukana vaikuttamassa Caterpillarin koneiden kehitystyössäkin. Sormunen on aina aktiivisesti osallistunut oman myyntialueensa huoltoverkon kehittämiseen. Konekauppaa hierottiin makkaranuotion äärellä Kiteellä lokakuussa. 1990-luvulla hänelle tuli tutuksi puunkorjuu Virossa ja Latviassa. Bioenergiakoneiden, hakkureiden ja murskainten kaupassakin on ehtiväinen mies ollut mukana. Mentyään naimisiin Sormunen muutti pois Itä-Suomesta. Tämän jälkeen hän on tehnyt muun muassa yhteistyötä SRH:n kanssa. Nyt istumme Ahti Sormusen kanssa Säterin kartanon salissa Porin Kellahdella. Sampo-Rosenlew Oy:n perustajan, teollisuusneuvos Timo Prihtin pieteetillä kunnostaman päärakennuksen ikkunoista aukeaa näkymä viljavainioille. Pelloilla lainehti vielä meri, kun majuri Otto von Grothusen tuli kartanoa 1700-luvulla perustamaan. Kysymme Ahti Sormuselta, onko vielä jotakin jäänyt uralla tekemättä. Syyssateiden paisuttama Kel- Kun tehtaan oma väki hoitaa myynnin, lisää tämä ilman muuta valmistajan uskottavuutta. lahdenjoki pauhaa kuuluvasti vuosisatoja nähneen rakennuksen alapuolella. Kokenut konekaupan ammattilainen kääntää puheen liiketoimintaan, sen uskottavuuteen ja edelleen kannattavuuteen. Kun Sormunen kertoo tuntevansa laajasti maan koneyrittäjiä, on se helppo uskoa. Sampo-Rosenlew on vähitellen noussut merkittäväksi tekijäksi Suomen metsissä. Sen asiakaskuntaa edustaa kuitenkin vielä varsin kapea otos alan yrittäjistä. Ahti Sormunen tuntee hyvin varsinkin nämä muut asiakassegmentit. Tein jokin aika sitten haastattelukierroksen, jossa soitin noin sadalle Sampo-yrittäjälle. Heidän arvionsa huolto- ja varaosapalveluiden toimivuudesta oli suorastaan hämmästyttävän hyvä, toteaa Sormunen. Hän lisää, että kun tehtaan oma väki hoitaa myynnin, lisää tämä ilman muuta valmistajan uskottavuutta. Asiakas voi luottaa siihen että hänen esittämänsä palaute menee perille. Tietenkin uskottavuudelle on hyväksi sekin, että Sampo-Rosenlew on verraten suuri ja vakavarainen yhtiö. Konemyyjä on tietysti, kuten valmistajakin erittäin kiinnostunut asiakkaidensa toiminnan kannattavuudesta. Koneyrittäjien tekemän selvityksen mukaan metsäkoneyrityksen liiketulos vuodesta riippuen on 2 3 prosenttia, mutta parhaimmillaan jopa 10 15 prosenttia. Ahti Sormunen kysyykin, miksi harvennuskoneeseen pitäisi investoida puoli miljoonaa euroa, kun neljännesmiljoonan koneella tekee aivan yhtä tehokkaasti samat puut. Miksi yrittäjän pitäisi tyytyä parin prosentin tulokseen, kun valitsemalla oikeat koneet töiden ja kohteiden mukaan on mahdollista saavuttaa huomattavasti enemmän? Selän takana marraskuun kelmeä aurinko laskee jo, kun ajamme Ahti Sormusen kanssa pois Kellahdelta. Kokenut konemyyjä muistelee Espanjassa viettämäänsä vuotta. Jokaisella yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus ottaa joskus hieman etäisyyttä yritystoimintaansa; jos ei fyysisesti niin ainakin henkisesti. On vain niin, että kauempaa asiat näkee selvemmin, Sormunen tuumaa. 18 19
Hanki nyt talvivetimet itselle tai lahjaksi Sampo-Rosenlew reppu 32,00 Lasten toppahaalari 49,00 Sampo-Rosenlew Talvihousut 69,00 Sampo-Rosenlew kevyt neulepipo 9,90 Sampo-Rosenlew Talvitakki 79,00 Sampo-Rosenlew huppari 49,90 Tuotteet voit ostaa Sampo-Rosenlewin verkkokaupasta: www.sampo-rosenlew.fi kohdasta verkkokauppa