S P U / V a u h t i l a j i e n j a o s t o T o i m i n t a s u u n n i t e l m a 2 0 1 2
Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tiivistelmä...3 Vauhtilajienjaoston toiminnan tavoitteet...3 Maajoukkuetoiminta...4 Kansallinen kilpailutoiminta...8 Viestintästrategia...12 Nuorisotoiminta...14 Alamäkijaoston budjetti...16
Tiivistelmä Vauhtilajienjaoston toiminnan tavoitteet Visio Alamäkiajon maajoukkuekuljettajat ajavat tasolla jolla pystytään taistelemaan arvokilpailuissa mitaleista. Kansalliset kilpailut keräävät enemmän osallistujia ja ne uutisoidaan kansallisissa medioissa. Lupaaville kuljettajille on systemaattinen ohjelma tukemassa matkaa maailmanhuipulle. Jaoston käytännön tehtävät hoitaa palkattu henkilö, jonka rahoitus saadaan yhteistyökumppaneilta. Aktiiviset seurat palvelevat harrastajien tarpeita. Kilpa BMX on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa pyöräilykentässä. Missio Tukea suomalaista BMX- ja alamäkipyöräilyä ja erityisesti huippuurheilua. Kuinka visio saavutetaan? Tärkein asia on alamäkiajon kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen ja sen kehittäminen. Tämä mahdollistaa tarpeelliset resurssit lajin kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää, että lajin kehittämisen eteen työskentelevät henkilöt tuntevat lajin ja ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään. Vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa määritellään tarkasti toimenpiteet tulevalle vuodelle, joilla tähdätään vision toteutumiseen. Jaoston jäsenten vastuualueet vision toteuttamisessa. Pekka Haajanen pj. Yhteiskuntasuhteet ja vision toteutuksen valvonta Vesa Virta Maajoukkuetoiminnan tukipalvelut
Aku Hjelm Juho Sipilä Ormo Kari Juhana Koivisto Maajoukkuetoiminta, nuorisotoimnita ja nkc-kilpailut Tiedotus Maajoukkueen kuntovalmennus Suomi-Cup kilpailut BMX-valiokunta Jouni Jalkanen Kilpailukalenteri, palkintosponsorit Kari Wallenius Tapahtumat, tiedotus Alamäkiajon kehityskaari Yhden(1) vuoden päästä Vauhtilajienjaostolla on käytössään puolipäiväinen työntekijä. Juniorikuljettajat ovat tasolla jolla pystyy kilpailemaan kansainvälisistä arvokilpailumitaleista(pm/em/mm). Kansalliset Cup-kilpailut ja kuljettajat saavat näkyvyyttä kansallisissa medioissa. Toimintaan sitoutuneet seurat toteuttavat järjestelmällistä nuorisotyötä. Neljän(4) vuoden päästä Vauhtilajienjaostolla on käytössään yksi työntekijä. Maajoukkuekuljettajat niin miehissä kuin junioreissa pystyvät kilpailemaan kansainvälisistä arvokilpailumitaleista(pm/em/mm). Maajoukkueen valmennus ja huolto pystytään toteuttamaan käyttäen palkallisia työntekijöitä. Kansalliset Cup-kilpailut televisioidaan valtakunnallisesti. Maajoukkuetoiminta Maajoukkue toiminta jaetaan kahteen ryhmään. Maajoukkue jatkaa toimintaansa vanhojen periaatteiden mukaan. Kuitenkin niin, että ryhmän koko supistuu maksimissaan 3 kuljettajaan. Rinnalle tuodaan
maajoukkueen harjoitusryhmä, joka pyrkii tarjoamaan nouseville nuorille kosketuksen kansainvälisiin kilpailuihin ja tätä kautta selkeän urapolun matkalla maajoukkuekuljettajaksi. Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on tarjota maajoukkuekuljettajille puitteet, joilla voidaan realistisesti kilpailla huippusijoituksista kanainvälisissä kilpailuissa. Harjoitusryhmän tavoitteena on tarjota ohjelmaan osallistuville kuskeille kosketus kansainvälisiin kilpailuihin ja selkä urapolku, joka valmistaa huipputasolla kilpailemisen ja maajoukkue toimintaan osallistumiseen. Urheilulliset tavoitteet Jokaiselle kuljettajalle asetetaan henkilökohtaiset tulos- ja kehitystavoitteet. Maajoukkueen tavoitteena on saavuttaa tasaisia finalisijoituksia maailmancup-kilpailuissa. Arvokisoissa tavoitteena ovat Junioreissa EM top 5 ja MM top 10 sijat. Miehissä tavoitteena on EM top 10 ja MM top 30 sijoitukset. Maajoukkueen harjoitusryhmän tavoitteet ovat ensisijaisesti tasaiseen kehittymiseen ja valmiuksien parantamiseen liittyviä. Formaatti Maajoukkueen toiminnan pääpanos on kilpailu- ja harjoitusmatkojen organisoinnissa ja tukemisessa. Keskeinen osa huipulle tähtäävää työtä on myös kuljettajien ohjaaminen ja tukeminen fyysisessä harjoittelussa sekä ohjaaminen tavoitteelliseen huippu-urheiluun. Jälkimmäisenä mainittua työtä on esimerkiksi kontaktien järjestäminen jo huipulla oleviin urheilijoihin ja valmentajiin, jotka osaavat neuvoa vasta nousemassa olevaa urheilijaa. Maajoukkue toiminnan tavoitteena on myös maajoukkueen markkinointi arvon kehittäminen ja tätä kautta yksittäisten urheilijoiden arvon nostaminen. Tätä toteutetaan rakentamalla maajoukkueelle systemaattisesti imagoa menestyvänä teaminä, joka vastaa yhteistyökumppanien näkyvyydestä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jaostolla on resursseja kohdistaa maajoukkueeseen rahallista tukea. Kuitenkin huomattava osa joukkueeseen kuulumisen lisäarvosta tulee toiminnan tehokkaasta organisoinnista ja markkinointiarvon hyödyntämisestä. Kaudella 2012 jatketaan mallia, jossa maajoukkueella on käytössä kilpailu- ja harjoitusmatkoilla täysipäiväinen huoltaja. Tämä toteutetaan niin, että jaoston budjetissa on varattu rahaa ostopalveluina tuotettaville joukkueenjohtopalveluille. Harjoitusryhmästä vastaa oma myöhemmin nimetävä vastuuhenkilö harjoitus- ja kilpailumatkojen osalta. Valmennus Kari Ormo on maajoukkuen fysiikka valmentaja tarjoten tietonsa ja taitonsa maajoukkuekuljettajien käyttöön. Kuljettajien fysiikka harjoittelua tuetaan lisäksi systemaattisella testaamisella (kevät ja syksy) ja yhteisillä harjoituksilla harjoitus- ja kilpailukauden aikana. Leiritys Kalenteri maajoukkueelle: Harjoitusryhmän kalenteri rakennetaan yhdessä toimintaan osallistuvien kuljettajien kanssa. 27-29.4 IXS-monte tamaro 24-27.5 IXS-leogang 1-3.6 WC Val Di Sole 8-10.6 WC Fort William 15-17.6 IXS-Innerleithnen 26-29.7 WC Val d'isere 2-5.8 IXS-Pila 10-12.8 IXS-Spicak
7-9.9 IXS-Chatel 15-16.9 WC Hafjell 20-23.9 IXS-Todtnau Budjetti Poistettu julkisesta versiosta. Arvokilpailut Kaudella 2012 arvokisojen budjetti on laskettu jaoston budjettiin poiketen kaudesta 2011. Varaudumme tukemaan alla olevan budjetin mukaisesti arvokilpailuedustajia ja käytännöstä, jossa arvokisapaikka automaattisesti oikeuttaa kaikkien kulujen kattamiseen luovutaan. Tukea jaetaan myöhemmin julkaistavien ja kaikille yhteisten kriteerien pohjalta. EM-kilpailut (aika/paikka ilmoittamatta) 31.8-2.9 DH MM-kilpailut Leogang itävalta Budjetti Poistettu julkisesta versiosta. Kansallinen kilpailutoiminta Kaudella 2012 jatketaan kahden kilpailusarjan järjestelmää. Kesällä 2010 startanneelle Nappulakumi-Cup sarjalle oli selkeästi tilausta ja siihen oltiin tyytyväisiä niin harrastatajien kuin kisajärjestäjienkin puolesta. Suomi-Cup ja Nappulakumi-Cup sarjojen tavoitteet pysyvät ennallaan vaikka tavoitteita onkin terävöitetty kaudelle 2012. Kilpailusarjat on tarkoitus profiloida selkeämmin omiksi sarjoikseen, joiden kohderyhmät eivät välttämättä ole yhteneväiset. Suomi-Cup
Tavoite Tavoitteet Suomi-Cup sarjan järjestämisessä ovat seuraavat: 1. Tarjota aktiivisille kuljettajille mielekkäitä tapahtumia 2. Lajin urheilullisen kehityksen tukeminen 3. Lajin kansallisen ja ennenkaikkea alueellisen näkyvyyden kehittäminen Formaatti Tapahtuma on suunnattu aktiivisille harrastajille, joilla on kilpailullisia tavoitteita. Tätä toteutetaan tarjoamalla vaativia ja haastavia ratoja sekä toimivilla järjestelyillä, jotka mahdollistavan kilpailijoiden keskittymisen suoritukseen. Tapahtumissa panostetaan myös yleisöystävällisyyteen. Tämä näkyy radoissa, tapahtumista tiedottamisessa ja katsojien huomioimisessa kilpailualueella. Vauhtijaosto järjestää tapahtumat yhdessä seurojen kanssa, kuitenkin niin, että seuralla on tapahtumista päävastuu. Työnjako kilpailuissa katsotaan tapahtumakohtaisesti, mutta lähtökohtana on, että jaosto vastaan ajanotosta, musiikista ja juontajasta sekä tulospalvelusta. Jaosto varautuu budjetissaan teettämään osan Suomi-Cup kilpailuiden velvoitteistaan ostopalveluna. Tällä pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus, mielekkyys ja kehityskohteiden toteutuminen täysipainoisesti. Kehittyskohteet kaudelle 2012 Kilpailun perusjärjestelyt pidetään kausien 2010 ja 2011 tasolla. Tarkoittaen, että jokaisesta kilpailusta tiedotetaan lähialueen medioita, tapahtumissa on toimiva ajanotto ja tulospalvelu, juontaja ja musiikkia ja kilpailualueella on huomioita yleisö opasteilla ja team-alueella. Toki näitä osa-alueita pyritään myös kehittämään harkitusti ja etenkin toiminnan suunnitelmallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota, jotta tarpeelliset elementit saataisiin tuotettua mahdollisimman vähillä resursseilla. Mahdollistaen näin kehityksen muissa kohteissa. Keskeisin kehityskohde kaudelle 2012 koskien tapahtumien käytännön järjestelyitä on ajanottojärjestelmän uusiminen, jonka mahdollisuutta selvitetään. Sirupohjainen tai langaton järjestelmä vapauttaisia jaoston ja
kilpailujärjestäjän resursseja huomattavastin ennen kilpailua ja sirupohjaisen ajanoton tapauksessa myös kilpailun aikana. Jokaisesta Suomi-Cup osakilpailusta tuotetaan 3-4 minuuttinen vauhdikas kilpailu video, jossa nostetaan esiin nopeimpia kuljettajia. Tavoitteena on saada kilpailuille näkyvyyttä laajemmin ja olla osaltaan parantamassa kuljettajien elämystä tapahtumasta. Hyvin tehtyyn videoon tapahtumasta, jossa on itse ollut osallisena on mukava palata myöhemminkin tai esitellä tapahtumaa ystäville. Selvitämme mahdollisuutta ajaa osa SC-kilpailuista suomen rajojen ulkopuolella, jotta kalenteriin saataisiin kansainväliset mitat täyttäviä ratoja. Kilpailukalenteri Kansallisen sarjan kilpailupaikoiksi valikoidaan seuroja/keskuksia joilla on resurssit järjestää näyttävä ja/tai lajin urheilullista kehitystä tukeva kilpailu. Kilpailupaikkojen valinnassa käytetään kahta kriteeriä; resurssit ja halu sitoutua näyttävän tapahtuman järjestämiseen ja mahdollisimman lähellä kansainvälistä tasoa oleva rata. Ideaalissa tilanteessa molemmat kriteerit täyttyvät, mutta toisenkin kriteerin täyttyminen huomioidaan. Keskukset, joissa kilpailut järjestetään pyritään kaudella 2012 sitouttamaan vahvemmin kilpailuiden järjestämiseen, joko rahallisesti tai muilla keinoin. Suomi-Cup osakilpailuiden palvellessa kilpailuja isännöiviä keskuksia niin taloudellisesti, kuin markkinoinnillisestikin on luonnollista ottaa nämä tahot vahvemmin mukaan tapahtuman tekemiseen. Etenkin kun onnistunut tapahtuma palvelee kaikkia tahoja, niin seuraa, vauhtijaostoa kuin keskuksiakin. Kilpailukalenteri vahvistetaan viimeistään helmikuun aikana. Seuroilta tiedustellaan halukkuutta Suomi-Cup kilpailuiden järjestämiseen, mutta itse kilpailut jaetaan jaoston kokonaisarvioinnin pohjalta. Kilpailunjärjestäjien ja keskuksien kanssa tehdään tapauskohtaiset sopimukset, joissa määritellään vauhtijaoston ja seuran työnjako, sekä kilpailun tuottojen jakaantuminen osapuolten kesken. Kaudella 2012 pyritään järjestämään 4-6 Suomi-Cup osakilpailua. Lopullinen määrää riippuu sopivien järjestäjien ja ajankohtien löytymisestä.
Nappulakumi-Cup Tavoite Tavoitteet Nappulakumi-Cup sarjan järjestämisessä ovat seuraavat: 1. Saada lajin pariin uusia harrastajia 2. Tarjota aktiivikuskeille enemmän tapahtumia Formaatti Vauhtijaosto organisoi kilpailusarjan, mutta seurat vastaavat kilpailuiden järjestämisestä. Luonnollisesti vauhtijaosto tukee seuroja esimerkiksi tilaamalla palkinnot keskitetysti ja vuokraamalla ajanottovälineitä. Kilpailuiden järjestämisessä tärkeimpänä kohderyhmänä ovat itse kilpailijat, joille tulisi tarjota sujuva kilpailutapahtuma. Vauhtijaosto ei aseta järjestäville seuroille mitään velvoitteita koskien tapahtumien markkinointia tai katsojien huomioonottamista. Ratojen tulee olla aloittelevallekkin kuskille helppoja ajaa alas onnistuneesti, jotta uusien harrastajien on mahdollista päästä kokeilemaan kilpailemista. Kehityskohteet kaudelle 2012 Alla olevan suunnitelma jalkauttamisesta kilpailuihin päätetään myöhemmin keväällä, kun on ensin kuultu kilpailunjärjestäjien näkemyksiä asiasta. Luokkajakoa muutetaan vastaamaan kilpailusarjan tarpeita ja uutena elementtinä tuodaan tuloksiin merkintä pyörämallista. Pyörämalli ei vaikuta tuloksiin, mutta tekee tuloksien vertailusta helpompaa kuljettajiiin, jotka ovat kaluston puolesta ns. samalla viivalla. Muutoksella pyritään vastaamaan pääasiassa kolmeen tarpeeseen: 1. Aloitteleville juniorikuljettajille, joilla ei ole nimenomaisesti alamäkiajoon tarkoitettuja pyöriä halutaan tarjota kannustavampi kokemus lajista. 2. BikePark:n harrastajakunta on laajentunut suomessakin käsittämään ns. enduropyöräilyn, joiden harrastajat eivät omista
täysiverisiä alamäkipyöriä, mutta ovat kiinnostuneet kilpailutapahtumista. 3. Luokkien vähentyminen helpottaa kilpailunjärjestäjän työtä Ajettavat luokat ovat: Miehet M-17 M-15 M-13 Naiset Pyöräluokat, jotka merkitään tuloksiin ovat: DH (vapaa kalusto) Enduro (yksikruunuinen joustokeula) Beginner (Ei takajoustoa) Pyörien luokittelu perustuu siis kahteen seikkaan. Onko pyörässä takajoustoa ja onko joustokeula yksi vai kaksikruunuinen. Nämä kriteerit ovat hyvin selkeät ja helpot valvoa, eivätkä täten lisää tuomarin tai kilpailunjärjestäjän työtä. Näistä tasoluokista ei myöskään erikseen jaeta palkintoja, joten valvonta ei ole sääntöjen puitteissa keskeistä. Kilpailukalenteri Nappulakumi-Cup kilpailut jaetaan seuroille avoimen haun perusteella. Kilpailukalenteri pyritään vahvistamaan viimeistään helmikuun aikana. Budjetti Poistettu julkisesta versiosta. Viestintästrategia Viestintä jaoston toiminnasta Jaoston toiminnasta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää. Jaosto julkaisee kokouspöytäkirjansa, toimintasuunnitelmansa, valintojen perusteet ja muut toiminnasta kiinnostuneen kannalta olennaiset tiedot internet-sivuillaan. Jaoston sivut ovat ensisijainen viestintäkanava
toimintaa koskevaan uutisointini. Jaosto kuitenkin pidättää oikeuden olla julkaisematta kaikkia tietoja koskien yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Viestintä harrastajille Harrastajille suunnattu viestintä keskittyy internettiin. Jaoston sivut uudistetaan niin, että vauhtijaoston nykyiset sivut keskittyvät entistä vahvemmin viralliseen tiedottamiseen. Rinnalle tulevat omat sivustonsa maajoukkueelle ja suomi-cup:lle. Tarkoituksena on tarjota monipuolisempaa uutisointia näistä aiheista heikentämättä jaoston sivujen uskottavuutta virallisena tiedotuskanavana. Polku-lehden roolia tiedotuksessa kasvatetaan tuomalla painetun lehden rinnalle oma internet-sivustonsa, joka uutisoi laajemmin tapahtumia suomalaisessa pyöräilyssä keskittyen maasto- ja vauhtilajeihin. Tavoittena jaoston kannalta on tavoittaa uusia harrastajia ja tukea edellämainittujen lajien kehitystä suomessa. Polku-lehden brändiä pyritään siis hyödyntämään aktiivisesti viestinnässä sen sijaan, että keskityttäisiin viemään pelkästään omia uutisia eteenpäin. Viestintä medialle Vauhtijaosto pyrkii löytämään keskeisille toiminnoilleen aktiiviset yhteistyökumppanit medioista. Tarkoittaen käytännössä esim. yhteistyötä jonkun ison median verkkopalvelun kanssa koskien maajoukkuetta tai suomi-cup kilpailuita. Polku-lehti Jaosto jatkaa polku-lehden julkaisemista kaudella 2012 positiivisen palautteen kannustamana. Lehden tehtävänä on tiedottaa lajin tapahtumista, houkutella uusia harrastajia ja lisätä yleistä tietoisuutta vauhtijaoston lajeista. Fyysisellä lehdellä päästään käsiksi uusiin kohderyhmiin jakamalla lehteä esimerkiksi pyöräilyn erikoiskaupoissa. Jotta uusien harrastajien ja lajista kiinnostuneiden tavoittaminen toteutuisi tehokkaasti lehden sisältöä laajennetaan kattamaan vahvemmin myös muut pyöräilyn maasto- ja vauhtilajit.
Painosmäärä kaudella 2011 oli 1000kpl numeroa kohti. Painosmäärä katsotaan vastaisuudessakin jokaisen numeron kohdalla erikseen mainostajien ja tilaajien tarpeen mukaan. Vuoden aikana julkaistaan 3 numeroa. Kaudella 2012 pyritään tarjoamaan lehteä myös suoratilauksena lukijoille vaihtoehtona liikkeestä noudettavalle ilmaiselle lehdelle. Polku-lehti saavutti viimeisessä julkaisussaan tilanteen, jossa se ei muodostanut enää kuluja jaostolle vaan mainostulot kattoivat kulut. On ennakoitavaa, että kaudella 2012 tulos on painamiskulujen jälkeen positiivinen. Nämä varat käytetään täysimääräisesti lehden kehittämiseen ja tekijöille korvauksen maksamiseen toiminnan kestävyyden takaamiseksi. Jaoston merkittävin vastine lehdestä on, että meillä on käytössä viestintäkanava, jonka sisältöä hallitsemme. Polku-lehden brändiä pyritään myös vahvistamaan aktiivisella markkinoinnilla, mutta tämä toteutetaan vain lehden tulorahoituksen niin salliessa. Samoin osana brändin rakentamista harkitaan oheistuotteiden (esim.t-paidat) myymistä tai tälläisten oikeuksien myymistä kolmannelle taholle. Budjetti Poistettu julkisesta versiosta. Nuorisotoiminta Tavoite Tavoitteena on saada lajin pariin lisää nuoria ja sitouttaa tiiviimmin jo mukana olevat nuoret lajiin. Toteutus Lisää nuoria lajin pariin haetaan tukemalla seurojen tekemää nuorisotyötä lanseeraamalla ns. junnukoulu -formaatti seurojen käyttöön. Lajissa mukana oleville nuorille tarjotaan lisäarvoa harrastukseen kahdella vuosittaisella Kultainen Kampi leirillä, jossa kokeneet harrastajat ohjaavat ja jakavat kokemustaan. Junnukoulu-formaatti
Tavoite Madaltaa lajista kiinnostuneiden nuorten aloituskynnystä ja ohjata nuoret lajin turvalliseen harrastamiseen. Toteutus Alamäkijaosto lanseeraa seurojen käyttöön ns. Junnukoulu-formaatin, jota menestyksekkäästi kokeiltiin mm. DHT:n toimesta kesällä 2009 ja 2010. Junnukoulussa opetetaan ajotekniikkaa sekä kuntoilun perusteita. Formaatin perustana on viiden viikon mittainen ajanjakso, jonka aikana nuorille on ohjattua harjoittelua viitenä kertana. Jaosto toimittaa kiinnostuneille seuroille järjestäjän oppaan, jossa kerrotaan perusteet junioreiden alamäkivalmennuksesta. Vauhtijaosto järjestää tarpeen mukaan koulutusta seurojen ohjaajille kevään aikana. Tiedottamisesta vastaavat seurat. Kultainen Kampi Tavoite Tavoitteena on tarjota lajissa mukana oleville nuorille ikimuistoinen kokemus ja tilaisuus saada uusia ystäviä lajin parista sekä oppia lajista uusia asioita. Leiri palvelee lisäksi osana maajoukkueen nuorten kykyjen ohjelmaa, jossa lupaavat nuoret pyritään tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjaamaan heidän uraansa nousujohteiseen suuntaan. Toteutus Alamäkijaosto organisoi vuosittain yhden alamäkiajoon suuntautuvan Kultainen Kampi leirin. Järjestäjäksi haetaan useampi alamäkiajoon suuntautunut seura, jotta leiristä tulisi osallistujille mahdollisimman antoisa. Leirin kesto on 2-3 päivää. Leirillä opetetaan ajotekniikkaa sekä kuntoharjoittelua. Tiedotuksen ja leirin mainostamisen hoitaa jaosto tiiviissä yhteistyössä järjestävien seurojen kanssa.
Budjetti Poistettu julkisesta versiosta. BMX Bmx:n toimintasuunnitelma ja budjetti omana liitteenään. Summat huomioitu kokonaisbudjetissa. Alamäkijaoston budjetti Tulot Yksityiskohtia poistettu julkisesta versiosta. SPU Toimintamääräraha 20 000 Omavarainhankinta Yhteistyökumppaneilta Polku-ilmoitusmyynti KK-osallistujamaksut Kilpailunjärjestäjiltä MJ-kuljettajien omavastuut Omavarainhankinta yhteensä 36 700 Tulot yhteensä 56 700 Menot Maajoukkue 25 000 Arvokilpailut 3 000 Kansallinen kilpailutoiminta 8 100 Viestintä 13 000 Nuorisotoiminta 5 500 BMX 2 100 Yhteensä 56 700