Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx
Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman työssäkäyntitilaston (31.12.2016) mukaan pääkaupunkiseudulla kävi vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa töissä 116 644 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa Muutos 2015-2016 oli 1,4% (kasvua sukkuloijien määrässä +1 631) Samana aikana työpaikkojen määrä pk-seudulla kasvoi 1,7 % (n. 10 000 työpaikkaa) Yli puolet seuraavissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa asuvista työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula Myös pääkaupunkiseudun sisällä kuljetaan töihin kaupungista toiseen: Helsinkiin sukkuloi Espoosta 47 800 ja Vantaalta 40 000 henkilöä, Helsingistä Espooseen 24 000 ja Vantaalle 25 700 2
3
4
5
6
Vastasukkulointi Vastasukkuloinnilla tarkoitetaan pääkaupunkiseudulla asuvien työssäkäyntiä seudun ulkopuolella Tuoreimman työssäkäyntitilaston (31.12.2016) mukaan 33 566 pääkaupunkiseudun asukasta kävi vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa töissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella Vastasukkuloijien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,8 % (kasvua vastasukkuloijien määrässä 581 henkilöä) Pääkaupunkiseudulta sukkuloitiin eniten kehyskuntiin ja muihin lähikuntiin: Tuusulaan, Kirkkonummelle, Keravalle, Porvooseen, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle ja Järvenpäähän 7
Sukkuloinnin kehitys
Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajentuminen 9
Työmatkasukkuloinnin viimeaikainen kehitys (otospohjainen työvoimatutkimus) Työvoimatutkimuksen mukaan 135 954 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi töissä pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 Pääkaupunkiseudulle töihin tulevien määrä kasvoi 3,4 % (muutos 2017-2018) Helsingin seudun kehyskunnissa (KUUMA-kunnat, 10 kuntaa) asuvien osuus pääkaupunkiseudulle sukkuloivista 57 %, kauempana asuvien osuus 43 % Kehysalueen ulkopuolelta tulevien sukkuloijien määrä kasvoi hieman reilummin (4 %) Samana ajanjaksona sekä väestön (+1,5 %) että työpaikkojen (+2,9 %) määrä on kasvanut 10
Väestön, työpaikkojen ja sukkuloinnin kehitys pääkaupunkiseudulla 2000-2018 indeksi 2000=100 160 150 140 130 120 PKS väestö PKS työpaikat PKS sukkulointi yhteensä KUUMA-seudulta sukkuloivat* Kaukaa sukkuloivat** 110 100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 * Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin muodostama KUUMA-seutu ** PKS:n ja KUUMA-seudun muodostaman Helsingin seudun ulkopuolelta sukkuloivat Tietolähteet:Tilastokeskuksen otospohjainen työvoimatutkimus (liukuvat vuosikeskiarvot) ja väestötilastot 11
HSY:n erilaiset sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2016) Kartoilla tarkastellaan pääkaupunkiseudun kaupunkeihin töihin tulevien sukkuloijien määriä kartat päivitetään kerran vuodessa Sukkuloinnin kehitystä kuvataan työssäkäyntitilaston aineistojen lisäksi tuoreimmilla työvoimatutkimuksen tiedoilla ja niistä laadituilla tilastokuvioilla Työvoimatutkimus perustuu haastattelutietoihin (otanta) eikä niistä voida esittää kuntakohtaisia tietoja 12
Pääkaupunkiseudulle sukkuloivien määrä eri tietolähteiden mukaan Työssäkäyntitilasto Työvoimatutkimus (otanta) 160 000 140 000 120 000 henkilöä 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 13
Työpaikkaomavaraisuuden kehitys
Työpaikkaomavaraisuus Helsingin seudulla Helsingin työpaikkaomavaraisuus oli 129 % vuonna 2016. Vantaalla työpaikkaomavaraisuus oli 108 % ja Espoossa 92 %. Helsingin seudun kehysalueella (KUUMA-kunnat yhteensä) työpaikkaomavaraisuusaste oli puolestaan 70 %. Vantaan työpaikkaomavaraisuuden kehitys on ollut 2010-luvulla noususuuntaista, Helsingin ja Espoon kehitys hieman laskusuuntaista. KUUMA-kunnista suurimmat työpaikkaomavaraisuudet ovat Hyvinkäällä (95 %), Tuusulassa (78 %) ja Keravalla (75 %). Työpaikkaomavaraisuus -tunnusluku kertoo alueen työpaikkojen lukumäärän suhteen alueella asuvaan työlliseen työvoimaan. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä (=laskennallinen bruttotyöpaikkaomavaraisuus). Työpaikkaomavaraisuuden kehityssuunnat Helsingin seudulla voi nähdä seuraavan sivun graafista. 15
Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Helsingin seudun kunnissa 2002-2016 140 Työpaikkaomavaraisuus % 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA-kunnat yht 30 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tietolähde:Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 16
Työmatkaliikenne Helsingin seudulla vilkasta Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla on työpaikkoja huomattavasti yli oman tarpeen ja työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle on vilkasta. Toisaalta liikennettä on myös toiseen suuntaan. Helsingin seutu muodostaa laajan yhtenäisen talousalueen, eikä työssäkäynti juuri tunne kuntarajoja. Nettotyöpaikkaomavaraisuus -tunnusluku kertoo kuinka monta prosenttia alueen asukkaista on löytänyt työpaikan asuinkunnastaan. Helsingin nettotyöpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2016 78 % eli lähes 4/5 helsinkiläisistä työssäkäyvistä kävi töissä omassa kaupungissaan. Espoolaisista alle puolet (49 %) työllistyi kotikaupungissaan, samoin Vantaalla (46 %). 17
Kotikunnassa työssäkäyvien osuus Helsingin seudun kunnissa (= nettotyöpaikkaomavaraisuus) Helsinki Hyvinkää Espoo Vantaa Vihti Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Kirkkonummi Kerava Sipoo Tuusula Pornainen Kauniainen 39% 38% 35% 34% 32% 31% 30% 28% 26% 21% 46% 49% 55% 78% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Tietolähde:Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2016 18