Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

Muistio 15.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. Palkkataulukko on 1.10.2007 lukien seuraava: PKL 0 0v 2v 4v 7v 10v 15v 1 1338,48 1425,48 1496,76 1571,60 1642,32 1716,22 2 1400,06 1491,06 1565,61 1643,89 1717,87 1795,17 3 1405,17 1496,51 1571,34 1649,90 1724,14 1801,73 4 1434,68 1527,93 1604,32 1684,54 1760,34 1839,56 5 1472,77 1568,50 1646,92 1729,27 1807,09 1888,41 6 1488,79 1585,57 1664,84 1748,09 1826,76 1908,96 7 1532,72 1632,34 1713,96 1799,66 1880,64 1965,27 8 1624,01 1729,57 1816,06 1906,86 1992,67 2082,34 9 1638,02 1744,49 1831,72 1923,30 2009,85 2100,29 10 1655,71 1763,33 1851,50 1944,08 2031,56 2122,98 11 1709,11 1820,20 1911,21 2006,78 2097,09 2191,46 12 1817,00 1935,10 2031,85 2133,44 2229,45 2329,78 13 1940,72 2066,87 2170,22 2278,73 2381,27 2488,42 14 2091,50 2227,45 2338,83 2455,77 2566,28 2681,77 15 2238,56 2384,06 2503,26 2628,43 2746,71 2870,31 16 2426,16 2583,85 2713,04 2848,69 2976,89 3110,85 PKL 1 0v 2v 4v 7v 10v 15v 1 1323,34 1409,36 1479,83 1553,82 1623,74 1696,81 2 1379,46 1469,13 1542,58 1619,71 1692,60 1768,76 3 1394,96 1485,63 1559,91 1637,91 1711,61 1788,63 4 1404,79 1496,10 1570,91 1649,46 1723,68 1801,25 5 1453,63 1548,12 1625,52 1706,79 1783,60 1863,86 6 1474,04 1569,85 1648,34 1730,76 1808,64 1890,03 7 1521,98 1620,91 1701,95 1787,05 1867,47 1951,50 8 1599,76 1703,75 1788,94 1878,40 1962,92 2051,26 9 1607,61 1712,11 1797,71 1887,60 1972,54 2061,31 10 1613,27 1718,13 1804,03 1894,24 1979,48 2068,56 11 1642,41 1749,17 1836,62 1928,45 2015,23 2105,92 12 1753,51 1867,49 1960,86 2058,90 2151,55 2248,37 13 1875,53 1997,44 2097,31 2202,18 2301,28 2404,84 14 2027,08 2158,85 2266,79 2380,12 2487,22 2599,15 15 2161,80 2302,33 2417,44 2538,31 2652,54 2771,91 16 2340,01 2492,12 2616,72 2747,56 2871,19 3000,40 1

PKL 2 0v 2v 4v 7v 10v 15v 1 1295,28 1379,47 1448,45 1520,87 1589,31 1660,83 2 1348,68 1436,34 1508,16 1583,57 1654,83 1729,30 3 1362,71 1451,28 1523,85 1600,04 1672,04 1747,28 4 1382,38 1472,23 1545,84 1623,13 1696,17 1772,50 5 1420,29 1512,61 1588,23 1667,65 1742,69 1821,11 6 1441,04 1534,71 1611,45 1692,02 1768,16 1847,73 7 1484,23 1580,71 1659,75 1742,73 1821,15 1903,11 8 1557,32 1658,55 1741,47 1828,55 1910,83 1996,82 9 1564,24 1665,91 1749,21 1836,66 1919,31 2005,68 10 1570,60 1672,69 1756,32 1844,14 1927,13 2013,85 11 1595,40 1699,10 1784,05 1873,26 1957,55 2045,63 12 1683,04 1792,44 1882,07 1976,17 2065,09 2158,02 13 1795,85 1912,58 2008,20 2108,62 2203,51 2302,67 14 1943,87 2070,22 2173,74 2282,42 2385,13 2492,46 15 2064,67 2198,87 2308,82 2424,26 2533,35 2647,35 16 2234,64 2379,90 2498,89 2623,84 2741,91 2865,30 1.3.2008 Otetaan käyttöön uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkkarakenne (siirtymämääräyksin), jonka kustannusvaikutus terveyspalvelualalla on keskimäärin 1,7 %. Tässä vaiheessa nykyiset palkkaryhmät 1-16 yhdistetään uusiksi vaativuusryhmiksi 1-5b. Vaativuusryhmillä on sanalliset kuvaukset, joiden perusteella työntekijät sijoitetaan ryhmiin. Vaativuusryhmien kuvaukset ja palkkausjärjestelmäteksti ovat tämän muistion lopussa kokonaisuudessaan. Alan keskeisimpien työtehtävien osalta uusiin ryhmiin sijoittaminen tulee olemaan varsin selkeää ja helppoa. Myös työtehtäviin, joita vanha sopimus ei tuntenut, on nyt löydettävissä palkkaluvut. Ennen vaativuusryhmiin sijoittamista täytetään tehtävänkuvauslomakkeet, joilla on olennainen merkitys myös, kun työehtosopimukseen perustuvia paikallisia järjestelyeriä jaetaan. Vaativuusryhmien 1, 2, 4, 5 ja 5 b tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 1.3.2008 alkaen ovat 1.10.2007 voimaan tulleet vanhojen palkkaryhmien 4, 7, 13, 14 ja 16 2. vuoden palkkaluvut yhdellä prosentilla korotettuna. Vaativuusryhmän 3 vähimmäispalkka on vanhan palkkaryhmän 10 2. vuoden palkkaluku kahdella prosentilla korotettuna. Palkkausjärjestelmäuudistuksen yhteydessä vanhanmuotoinen viisiportainen palvelusvuosiporrastus poistuu ja se korvautuu 4 ja 7 vuoden täyttyessä toteutettavalla henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisella takuulla. Vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Työntekijän henkilökohtainen palkka ei saa laskea palkkausjärjestelmän käyttöönoton johdosta. Muutos merkitsee voimakasta palkkauksen painopisteen siirtämistä alalle tulevien ja työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden palkkoihin. Tällä pyritään vastaamaan työvoiman saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Kustannusten osalta tämä merkitsee sitä, että rakennemuutos maksaa keskimääräistä enemmän työpaikoilla, joilla on paljon vuosiportaissa 0v 7v olevia työntekijöitä. Tällä hetkellä keskimäärin n. 70 % työntekijöistä on nykyisissä kokemusportaissa 10 ja 15 v. Jos tämä osuus on työpaikalla pienempi, nostaa rakennemuutos kustannuksia yli 1,7 % ja vastaavasti toisin päin. Luonnollisesti myös työntekijöiden sijoittuminen eri palkkaryhmiin vaikuttaa kustannuksiin. Joka tapauksessa 2

työpaikoilla, joilla kustannusvaikutus on suurempi muutosvaiheessa, säästöt kokemusvuosiporrastuksen karsimisesta ovat vastaavasti jatkossa suuremmat. Tämä ero tasoittuu osittain jo sopimuskauden aikana. Muutoksen kustannusvaikutuksen tasaamiseksi uuden palkkarakenteen käyttöönottoon on sovittu myös siirtymämääräykset. 1.11.2008 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 % ja käytetään paikallinen järjestelyerä 0,6 % uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin erityistekijöihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. 1.9.2009 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 % ja käytetään paikallinen järjestelyerä 0,6 % uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin erityistekijöihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Lisäksi käytetään 0,4 % uuden palkkausjärjestelmän rakenteiden tarkistamiseen liittojen myöhemmin sopimalla tavalla. Jos erän käyttötarkoituksesta ei sovita 1.6.2009 mennessä, käytetään erä henkilökohtaisten ja taulukkopalkkojen korotukseen. Paikalliset järjestelyerät 1.11.2008 ja 1.9.2009 käytetään uudenpalkkausjärjestelmän mukaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin tai henkilökohtaiseen palkanosaan. Näiden erien käyttöä ohjeistetaan tulevissa palkkausjärjestelmäkoulutuksissa. Työaikamääräykset Keskeisimmät muutokset työaikamääräyksiin ovat alla tiivistettyinä. Muutokset tuovat merkittävää lisäjoustoa työaikojen käyttöön ja on tärkeää, että työpaikoilla pystytään hyödyntämään uusia työaikajoustoja tehokkaasti. Käyttömahdollisuuksia käydään tarkemmin läpi infotilaisuuksissa. Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei 2 :n mukaisesti sovita enintään 12 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 38 ja 1/4 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjaksoihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona. 2 :n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Työvuorolista tehdään siten, kuin 16. kappaleessa on määrätty. Säännöllinen työaika toimistotyössä Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, ellei 2 :n mukaisesti sovita enintään 11,5 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa. Tämän pykälän 3. kappaleen mukaisesti viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjaksoihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. 3

Säännöllinen työaika jaksotyössä Työntekijän säännöllinen työaika on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 ja 3/4 tuntia. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia ja yövuoron pituus enintään 12 tuntia, ellei 2 :n mukaisesti sovita enintään 14 tunnin työvuorosta. Tällöin työntekijällä on oikeus toiseen 6 :n 4. kohdan mukaiseen virkistystaukoon. Edellisen kappaleen mukainen työaika voidaan järjestää tasoittumisjaksoihin siten, että se tasoittuu enintään 2 kolmiviikkoisjakson aikana edellä mainittuun tuntimäärään. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kolmen viikon aikana. 2 :n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Työajan sijoittelu Säännöllinen työaika muussa kuin jaksotyössä sijoitetaan kello 6.00 ja kello 22.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Toimistotyöaika sijoitetaan kello 6.30 ja kello 19.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Työvuoroluettelon laatiminen Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Työvuoron muutoksista sovitaan työntekijän kanssa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikkoa pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle. Työaikasuunnitelman laatiminen Ennen 2 :n mukaan pidemmästä tasoittumisjaksosta sopimista selvittävät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä järjestelmän perusteet ja laajuuden. Tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava työaikasuunnitelma, josta työntekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjakson työaika ja tällöin tiedossa olevat työajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään normaalia pidempää työaikaa. Lepoajat Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika. Työntekijälle annetaan työaikalain mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä viikossa. Vapaa-aika on vähintään 24 tunnin pituinen ja sijoitetaan, mikäli mahdollista kiinteästi lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen, ja on lähinnä lauantai. Vapaapäivä annetaan saman viikon, jakson tai tasoittumisjakson aikana. Vapaapäivää voidaan siirtää enintään 3 kalenteriviikkoa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita vapaan siirtämisestä enintään 12 kalenteriviikkoa. Siirretty vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle 1/2 tunnin - tunnin pituinen, työaikaan kuulumaton ruokatauko, jolloin hän voi poistua työpaikalta. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5-6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia siitä, ettei ruokataukoa anneta. 4

Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään. Arkipyhät Jollei arkipyhäpäiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä samaan työvuoroluetteloon sisältyvänä aikana. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia vapaan antamisesta muuna ajankohtana, jolloin vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä. Muut tekstimuutokset Muut tekstimuutokset ovat seuraavat: 2 Paikallinen sopiminen Tämän työehtosopimuksen erikseen mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin tämän pykälän mukaisesti. Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta tähän pykälään mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän pykälän menettelytapamääräyksiä. Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä. Luottamusmiehen kanssa tehtävää sopimusta saa soveltaa kaikkiin työntekijöihin, ellei sen soveltamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on mainittava sopijaosapuolet, keitä sopimus koskee, sopimuksen sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kk, ellei sopijapuolten kesken sovita lyhyemmästä irtisanomisajasta. Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun. Työehtosopimuksen päättyessä voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu sovitun mukaisesti. Työpaikalla tehty paikallinen sopimus suositellaan toimitettavaksi tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöille. Allekirjoittajajärjestöillä on pyynnöstä oikeus saada sopimus tiedokseen. 3 Työsuhteen alkaminen Uusi 3. kappale: Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein. 4 Työsuhteen päättyminen Muutetaan 6. kappale: Lomautus määräytyy työsopimuslain mukaan. 5

12 Varallaolo ja hälytysluonteinen työ Muutetaan 5. kappale: Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 1.10.2007 alkaen 15 euroa. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysrahaan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapahtuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22-06. Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kuluessa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna. 14 Palkkaus Muutetaan 19. kappale: Paikkakuntien jaottelussa 1. ja 2. paikkakuntakalleusluokkaan noudatetaan 1.10.2007 voimassa olevaa valtioneuvoston vahvistamaa kalleusluokitusta. Pääkaupunkiseutu muodostaa oman luokkansa. 16 Vuosiloma Muutetaan 9. kappale: Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai vuosilomakorvaus määräytyy prosenttimääräisenä ja hänelle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 24, korotetaan hänelle maksettavaa lomakorvausta 9 %:n lisäksi kutakin lomapäivää kohden 0,44 %. Uusi 10. kohta: Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle lähtöhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka sen mukaan, mikä palkka olisi ollut, jos henkilö ei olisi osa-aikasairauslomalla. Uusi 11. kappale: Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana lukua 25 ja kertojana lomapäivien lukumäärää, ellei 2 :n mukaisesti paikallisesti sovita osakuukauden palkanlaskentasäännön käyttämisestä. 17 Lomaraha Muutetaan 6. kappale: Lomarahaa ei makseta työntekijälle, joka on välittömästi loman päätyttyä ollut poissa työstä ilman pätevää syytä, jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta. Lomarahaa ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuhteen muusta työntekijästä johtuvasta syystä kuin työkyvyttömyydestä johtuen. Lomaraha maksetaan kuitenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lain vastaiseksi. 19 Työntekijän sairastuminen 1. kappaleeseen uusi viimeinen virke: Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. 21 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Muutetaan 3. kappale: Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen loman alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien 6

vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä maksetaan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta alkavaa jaksoa on jäljellä. 22 Tilapäinen poissaolo 2. kappaleeseen uusi viimeinen virke: Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Luottamusmiessopimus Muutetaan 6 :n 2. kappaleen b)-kohta: Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste. Lisätään 6 :ään uusi 5. kappale: Uudelle luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys työpaikalla käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä. Muutetaan 7 :n 1. kappale: Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehelle annetaan vapautusta edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraavaa: Työntekijöiden määrä Vapautuksen määrä t./3 vko 5-29 3 6 30-49 7 9 50-99 10 11 100-199 12-13 200 tai yli 14 15 Muutetaan 8 :n 2. kappale: Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta työajan ulkopuolella suoritetuista luottamusmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti: Työntekijöiden määrä /kk 5-50 45 51-100 50 101-150 60 151-200 70 yli 200 90 Muutetaan 8 :n 3. kappale: Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialueellaan olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti: Työntekijöiden määrä /kk 5-100 55 101-150 70 151-200 80 yli 200 100 7

Uusi 7. kappale: Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti: Työntekijöiden lukumäärä /kk 30-100 25 101-200 35 yli 200 50 Koulutussopimus 1 Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Lisätään 3. kappaleeseen uusi viimeinen virke: Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimäärin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe. Muut asiat Yrityskohtaisten pöytäkirjojen voimassaoloa ei jatketa. Työpaikoilla, joissa on aikaisemmin sovellettu yrityskohtaista pöytäkirjaa, sovelletaan terveyspalvelualan työehtosopimusta. Ennen 1.11.2007 tehtyjen työsopimusten osalta pöytäkirjoihin sisältyneiden etujen osalta neuvotellaan työpaikalla. Ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita, pöytäkirjoihin sisältyneet edut säilyvät näiden työsopimusten ehtoina. 8

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.3.2008 LUKIEN TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn mukaisesta palkasta ja siihen mahdollisesti vaikuttavista erityistekijöistä. VAATIVUUSRYHMITTELY VAATIVUUSRYHMÄ 1 (Hki ym 1543,21, PKL I 1511,06, PKL II 1486,95 ) OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työhön opastuksella tai lyhyellä koulutuksella. Työssä on selkeät ohjeet ja työskentelytilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat mahdollisesti lähimpään työyhteisöön tai vähäisessä määrin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat rajattuja ja helposti muutettavissa. VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon antamista ja vastaanottamista. Työlle on tunnusomaista kanssakäyminen lähityöyhteisössä. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset avustavat tehtävät, kuten esimerkiksi sairaala-, hoito- ja toimistoapulaisen tehtävät. VAATIVUUSRYHMÄ 2 (Hki ym 1648,66, PKL I 1637,12, PKL II 1596,52 ) OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi lyhyellä ammatillisella koulutuksella, vastaavan tasoisella oppisopimuskoulutuksella, työpaikkakoulutuksella tai työkokemuksella. Työssä on yleisohjeet ja työtilanteet toistuvat yleensä samankaltaisina. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat oman työn lisäksi lähimpään työyhteisöön tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat melko rajattuja ja yleensä kohtuullisilla keinoilla muutettavissa. VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon antamista ja vastaanottamista. Työhön voi sisältyä myös henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman ja tilanteen ymmärtämistä. Työlle on tunnusomaista kanssakäyminen työyhteisössä sekä rajatussa määrin asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset perustyötehtävät, kuten esimerkiksi hierojan, välinehuoltajan ja vastaanottoavustajan tehtävät sekä toimiston rutiinitehtävät. 9

VAATIVUUSRYHMÄ 3 (Hki ym 1798,60, PKL I 1752,49, PKL II 1706,14 ) OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi toisen asteen ammatillisella tutkinnolla, vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla tai vastaavan tasoisella oppisopimuskoulutuksella. Työ edellyttää itsenäisiä valintoja menettelytavoissa. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajemmalle tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat moninaisia ja usein vaikeasti muutettavissa. VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aloitteellisuutta vaativaa, ja sen tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuminen ja tiedon oikea ymmärtäminen. Sen sisältö on esim. tiedottamista, neuvomista tai tiedon hankintaa toisilta. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset ammattitehtävät, kuten esimerkiksi lähihoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoito- ja vastaanottotehtävät sekä toimiston ammattitehtävät. VAATIVUUSRYHMÄ 4 (Hki ym 2087,54, PKL I 2017,41, PKL II 1931,71 ) OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla. Työ edellyttää itsenäistä useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteen sovittamista. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajemmalle tai useisiin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat moninaisia ja yleensä vaikeasti muutettavissa tai jopa pysyviä. Vaikutukset saattavat heijastua myös organisaation toimintaedellytyksiin. VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivista toisiin ihmisiin vaikuttamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvottelua, ohjeistamista. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen syvällistä ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin ja näiden suhteiden ylläpitoa. Työ sisältää säännöllisesti ongelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset vaativat ammattitehtävät, kuten esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoitotehtävät sekä vaativat toimistotehtävät. VAATIVUUSRYHMÄ 5 (Hki ym 2249,72, PKL I 2180,44, PKL II 2090,92 ) OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla ja työkokemuksella. Työ edellyttää uusien ratkaisumallien löytämistä. Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntijaasemaan perustuen. 10

TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat useisiin yksiköihin, sidosryhmiin, laajaan asiakaskuntaan tai ovat ratkaisevia organisaation tarjoamien palvelujen onnistumiselle. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, vaikeasti muutettavissa ja jopa pysyviä. Vaikutukset heijastuvat myös organisaation toimintaedellytyksiin. Työhön sisältyy merkittävää esimiesvastuuta tai erityisalueen asiantuntijavastuuta. VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivista toisiin ihmisiin vaikuttamista tai eri ryhmien tavoitteiden yhteen sovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista. Työhön sisältyy toistuvasti vaativia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisten henkilöiden ja henkilöryhmien aseman tai tilanteen syvällistä ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin sekä näiden suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Työ sisältää säännöllisesti laaja-alaisten ongelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti vaativat erityisosaamista edellyttävät asiantuntijatehtävät ja vaativat esimiestehtävät, kuten esimerkiksi osaston- ja apulaisosastonhoitajan sekä vastaavan hoitajan tehtävät. VAATIVUUSRYHMÄ 5b (Hki ym 2609,69, PKL I 2517,04, PKL II 2403,70 ) Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti kaikkein vaativimmat esimiestehtävät, joissa on alaisia ja/tai merkittävä taloudellinen tai tulosvastuu, kuten esimerkiksi vaativimmat osastonhoitajan, vastaavan hoitajan ja apulaisylihoitajan tehtävät. VAATIVUUSRYHMITTELYN SOVELTAMINEN Työ kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävän edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta. TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA Kunkin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on ko. ryhmän taulukkopalkka. Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää korottavat esimerkiksi seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin: - työn edellyttämä erityinen työkokemus - tiiminvetäjän tms. osittainen esimiesvastuu - erityinen taloudellinen vastuu - poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet - työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, erityinen koulutus) - muut erityistekijät ja -vastuut Työpaikalla käydään läpi erityistekijöiden työpaikkakohtaiset soveltamisperiaatteet. Jos työpaikalla on luottamusmies, periaatteet käydään läpi hänen kanssaan. Soveltamisperiaatteissa määritellään, mitkä erityistekijät työpaikalla vaikuttavat palkkaan ja minkä periaatteen mukaan eri tekijöiden vaikutus palkkaan määräytyy. Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vuosittain. 11

PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Jokaisesta työpaikan tehtäväkokonaisuudesta laaditaan tehtävänkuvaus, josta ilmenevät vaativuusryhmään sijoittamisessa tarvittavat tiedot ja mahdolliset tehtäväkohtaista palkkaa korottavat erityistekijät. Tehtävänkuvaus voidaan laatia työehtosopimuksen mallilomakkeelle tai työpaikalla voidaan laatia oma vastaavat tiedot sisältävä lomake. Työntekijä täyttää tehtävänkuvauksen, tai työnantaja täyttää mallitehtävänkuvauksen tehtäväkokonaisuudesta ja työntekijä tekee siihen mahdolliset muutokset omien tehtäviensä osalta. Tehtävänkuvaus käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä ja osapuolet allekirjoittavat sen. Työnantaja hyväksyy lopullisen tehtävänkuvauksen. Työnantaja arvioi tehtäväkohtaisen palkan suuruuden tehtävänkuvauksen, työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn ja työpaikkakohtaisten soveltamisperiaatteiden perusteella. Palkan määräytymisen perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä ja merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen. Työntekijän pyynnöstä perusteet on käytävä läpi myös luottamusmiehen kanssa. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO JA TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVAN PALKAN MUUTTAMINEN Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudestaan, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien. Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia. Työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tehtävänkuvauksensa ajantasaisuus tarkistetuksi vähintään kerran vuodessa. Tarkistus voidaan toteuttaa esimerkiksi kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa. Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet. Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. 12

PUUTTUVAN KOULUTUKSEN VAIKUTUS Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa olla enintään 10 % alempi kuin ko. vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Työsuhteessa olevan työntekijän aloittaessa oppisopimuskoulutuksen hänen palkkansa ei saa laskea. TULOSPALKKAUS Työntekijöille tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkaa tai bonusta työn tuloksellisuuden perusteella. Maksamisperusteista ja kohderyhmistä neuvotellaan paikallisesti. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET Palvelusvuosiporrastuksen siirtymämääräykset Ennen 1.3.2008 alkaneessa työsuhteessa oleva työntekijä, jonka vanhan palkkausjärjestelmän mukainen 10 tai 15 vuoden palvelusvuosiporras tulisi täyteen ennen 1.11.2008, säilyttää oikeuden 1.10.2007 voimaan tulleen taulukon mukaisiin palvelusvuosikorotuksiin 1.11.2008 saakka. Uuden palkkausjärjestelmän siirtymämääräykset 1.3.2008 lukien työntekijän vähimmäispalkka määräytyy uuden vaativuusryhmittelyn ja siihen liittyvän vuosisidonnaisen takuun mukaisesti. Jos uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka johtaisi työntekijällä 1.3.2008 yli 70 euron palkankorotukseen, voidaan 70 euroa ylittävä palkankorotus maksaa viimeistään 1.11.2008 lukien ja 130 euroa ylittävä korotus viimeistään 1.6.2009 lukien. Tätä periaatetta voidaan soveltaa vastaavasti uusien työntekijöiden ja uusiin tehtäviin siirtyvien työntekijöiden vähimmäispalkkoihin tällä ajanjaksolla. Jos uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto johtaisi yhteensä keskimäärin yli 3,4 %:n korotuksiin yrityksen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkoissa ja tästä aiheutuisi yritykselle tuntuvaa taloudellista haittaa, voidaan keskimäärin 3,4 % ylittävä osuus palkankorotuksista maksaa viimeistään 31.1.2010 lukien. 13