Toimintakäsikirja Roihu ry

Toimintakäsikirja Roihu ry päivitetty 29.3.2014 0/ 18

Sisällysluettelo Johdanto... 2 Toimintakäsikirja... 2 Seuran tavoitteet... 3 Seuratoiminta... 3 4.1. Roihun toimintamalli... 4 4.2. Kevät- ja syyskokoukset... 4 4.3. Johtokunta... 4 4.4. Toiminnan suunnittelu, järjestäminen ja seuranta... 5 4.5. Koulutus... 6 4.6. Markkinointi ja viestintä... 6 4.7. Talous ja varainhankinta... 7 5. Junioripesäpallo... 7 5.1. Junioreiden pelisäännöt... 8 5.2. Vanhempien pelisäännöt... 8 5.3. Tehtävät joukkueen eri rooleissa... 8 5.4. Kilpaileminen... 10 5.5. Uudet pelaajat... 11 5.6. Pesiskoulu... 11 6. Aikuisten kilpailutoiminta... 11 6.1. Naisten superpesis... 11 6.2. Suomisarja... 12 pelinjohtaja.... 12 6.3. Maakuntasarja... 12 6.4. Aluesarja... 12 7. Valmentaminen... 12 7.1. Pesäpallovalmennus Roihussa... 12 7.2. Vuosisuunnitelma... 13 7.3. Tasoryhmissä harjoittelut talvikaudella... 14 7.4. Roihun pelaajapolku: Kipinästä Roihuksi... 15 8. Ottelutapahtumat... 15 9. Harraste- ja kuntoliikunta... 17 9.1. Lasten liikunta... 17 9.2. Kuntopesis... 18 9.3. Aerobic... 18 9.4. Koripallo... 18 9.5. Lentopallo... 18 1/ 18

Johdanto Roihu ry on pesäpalloon keskittyvä vuonna 1957 perustettu helsinkiläinen urheiluseura. Se on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa pesäpalloa iästä ja taitotasosta riippumatta. Vuonna 2013 Roihulla oli noin 350 jäsentä, joista suurin osa on lisenssipelaajia. Vaikka seuran juuret ovat Roihuvuoressa, kerää seura pesäpallonharrastajia ympäri Helsinkiä. Pesäpallon lisäksi Roihussa on harrasteryhmät koripallossa, lentopallossa ja aerobicissa. Lasten ohjatuissa ryhmissä liikutaan monipuolisesti ja leikinomaisesti koulujen lukukausien aikana. Roihuun ovat tervetulleita kaikki liikunnasta kiinnostuneet. Pesäpallon voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Tarjolla on myös joukkueenjohto-, valmennus ja huoltotehtäviä erilaisten joukkueiden parissa. Pesäpallon pelikausi pyörähtää käyntiin toukokuussa, jolloin Roihuvuoren pesäpallokentällä voi seurata pesistä lähes päivittäin syyskuun puoleen väliin asti. Alaasteikäisille tarkoitettu pesiskoulu käynnistyy kesäkuussa ja tarjoaa monipuolista ja liikuntaa ja pelejä päivisin. Pesäpalloa harjoitellaan ympäri vuoden. Yrityksille Roihu järjestää liikunta- ja virkistyspäiviä. Toimintakäsikirja Toimintakäsikirjan tavoitteena: on toimia seurahengen ilmentymänä tätä me olemme! kuvata kirjallisesti seuran toimintaa ja prosesseja on toimia seuran strategian toimenpiteiden kuvaajana jäsentää toimintaa seuran toimijoille varmistaa seuran kehitystyö ja dokumentoida tulokset on toimia perehdyttämisen välineenä seuratoimijoille selkeyttää työnjakoa ja määrittää vastuualueet seurassa saada seuratoimijoiden hiljainen tieto ja osaaminen koko seuraväen käyttöön Tavoitteena on, että roihulaiset antavat palautetta ja kehitysehdotuksia käsikirjan parantamiseksi ja osallistuvat sen sisällön tuottamiseen. Esitysten pohjalta muutokset käsitellään johtokunnan kokouksessa ennen niiden viemistä toimintakäsikirjaan. 2/ 18

Seuran tavoitteet Roihun tavoite on tarjota helsinkiläisille liikunnan iloa hyvässä seurassa. Pitkän aikavälin kilpailullisena tavoitteena on vakiinnuttaa Superpesisjoukkue Helsinkiin ja että miehet ovat nousseet Suomensarjaan sekä laadukkaalla juniorityöllä kasvattaa pelaajia pääsarjatasolle ja taata kilpajoukkueissa korkea omavaraisuusaste. Kaikissa ikäluokissa pelataan sekä kilpa- että pelisarjoissa. Kaikille joukkueille on tarjolla laadukasta valmennusta sekä hyvät peli- ja harjoitusolosuhteet. Roihu on menestyvä ja arvostettu seura, jolla on hyvät tukiverkot ja laaja vapaaehtoisten joukko toimintaa pyörittämässä. Roihun toiminta rakentuu arvopohjalle, joka nojaa avoimuuteen, tasa-arvoon ja yhdessä tekemiseen. Kilpailu on tärkeää ja se tapahtuu kasvatuksen ja hyvän seurahengen ehdoilla. Lapsilla ja nuorilla on valittavana joukkueet omien tavoitteiden ja taitotason mukaan. Myös niille, jotka eivät halua enää aktiivisesti pelata, löytyy motivoivaa tekemistä pesiksen parissa / seurassa. Seuratoiminta Roihu on yleisseura, jonka toimintaa määrittää yhdistyslaki ja muut hallinnon toimia säätelevät lait. Yhdistyslain mukaisesti seuralla on säännöt jotka ohjaavat toimintaa: http://www.roihu.fi/seuran_esittely/yhdistyksen_saannot/. Seuran vuosikokous päättää sääntöjen sisällöstä. 3/ 18

4.1. Roihun toimintamalli JÄSENET (kevät- ja syyskokoukset) Juniorityö Kilpailu Tuomarointi Kuva 1: Roihun toiminnot Johtokunta Varainhankinta Kenttätoiminnot Tiedottaminen Valmentaminen Talous Kuntoilu Seuratyö tapahtuu tiiviissä yhteistyössä seuratoimijoiden ja sidosryhmien kesken. Tärkeitä yhteistyökumppaneita alueen yritysten lisäksi ovat mm. Suomen Pesäpalloliitto ry. sekä Etelän Pesis ry. 4.2. Kevät- ja syyskokoukset Roihulla on kevät- ja syyskokoukset, joissa jäsenet päättävät esimerkiksi siitä, mitä toimintoja seurassa kunakin vuonna tehdään ja missä yhteisöissä ollaan jäseninä, miten hallintoa hoidetaan ja ketkä kuuluvat johtokuntaan. Syyskokouksessa mm. valitaan johtokunnan jäsenet erovuorossa olevien jäsenien tilalle ja päätetään toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle. Kevätkokouksessa jäsenet käsittelevät edellisen toimintavuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kummassakin kokouksessa voidaan myös käsitellä jäsenten erikseen esittämiä asioita. 4.3. Johtokunta Johtokunnan tehtävänä on toteuttaa Roihun strategiaa ja tavoitteita seuran kevät- ja syyskokousten päätösten mukaan. Johtokuntaan kuuluvat kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut vähintään 3 ja enintään 8 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. 4/ 18

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun se katsotaan tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Seuran sääntöjen mukaan johtokunnan tehtävänä on lisäksi mm. 1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset. 2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa. 3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat. 4. Vastata seuran taloudesta. 5. Pitää jäsenluetteloa. 6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös. 7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten. 8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista. 10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan. 11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä. 12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii. 13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. 4.4. Toiminnan suunnittelu, järjestäminen ja seuranta Toiminnan suunnittelu Roihun pesäpallotoiminnasta laaditaan keskipitkän aikavälin suunnitelma viiden vuoden välein. Vuosittaista toimintasuunnitelmaa varten johtokunta ottaa huomioon jäsenkyselystä nousseita asioita ja toimintavuoden aikana koottua tietoa ja ideoita seuran aktiivitoimijoilta ja jäseniltä. Johtokunnan laatima toimintasuunnitelmaehdotus esitellään syyskokouksessa, jossa jäsenet voivat vielä päättää muutoksista suunnitelmaan. Toiminnan järjestäminen Seuratyötä tekevät Roihun piirissä toimivat vapaaehtoiset. Roihun merkittävimmät tehtävät on järjestetty seuraaviin toimintoihin: juniorityö, valmentaminen, kilpailu, tuomarointi, kenttätoiminnot, varainhankinta, talous, kuntoilu ja tiedottaminen. Johtokunta vastaa 5/ 18

näiden toimintojen järjestämisestä ja tukee niiden tehtävien suorittamisessa. Lähes kaikki Roihun toiminta järjestetään Helsingin kaupungin opetus- ja liikuntavirastolta vuokratuissa tiloissa ja kentillä. Toiminnan seuranta Vuosittain tehtävää vuosikertomusta laadittaessa kertomukseen sisällytetään myös arviointia, missä onnistuttiin ja mitä pitäisi parantaa sekä vertailua edelliseen toimintakauteen. Keskeinen työkalu arvioinnissa on 1-2 kertaa vuodessa tehtävä kysely jolla mitataan jäsenten ja eräiden muiden sidosryhmien tyytyväisyyttä Roihuun ja kerätään palautetta. Toimintavuoden aikana johtokunnan jäsenet tuovat tietoa johtokunnan kokouksiin. 4.5. Koulutus Roihun toimijoille tarjotaan tehtävien edellyttämää koulutusta tai perehdytystä tarpeen ja resurssien mukaan. Koulutus voi tapahtua esimerkiksi Roihun, Etelän Pesiksen tai Pesäpalloliiton järjestämissä tilaisuuksissa. 4.6. Markkinointi ja viestintä Roihun kotisivut www.roihu.fi ovat ensisijainen tiedostuskanava asioissa, joiden kohderyhmä on laaja. Myös eri sosiaalisen median kanavia, kuten Facebook, Twitter ja Ingstagram sekä Youtube, käytetään informaation ja mainonnan väylinä. Roihun tavoitteista ja toiminnasta voidaan laatia esitteitä. Esitteitä käytetään tukimateriaalina esimerkiksi neuvoteltaessa yhteistyökumppanuuksista. Roihun toiminnoista lähetetään sähköpostitse kirjeitä ja tiedotteita ajankohtaisista asioista jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille. Roihulla on kumppanuussopimus Helsingin Uutisten kanssa, jonka sivuille laaditaan artikkeleita seuran toiminnoista ja tapahtumista. Pesäpallo-otteluista lähetetään tietoa Helsingin Sanomien urheilupalstoille. Roihun eri toimintojen aloittamisista laaditaan tarvittaessa esitteitä esim. Tule pelaamaan pesistä -pesiskouluesite, lasten liikuntatunnit, aerobictunnit jne. Esitteet jaetaan myös sähköisessä muodossa eri tiedotuskanavia käyttäen. 6/ 18

Johtokunnan kokousten päätöksistä laaditaan yhteenveto joka lähetetään jäsenistölle. Normaali viikoittainen ja päivittäinen yhteydenpito tapahtuu sähköpostilla, tekstiviesteillä, soittamalla tai kasvokkain.. Kriisiviestinnästä on laadittu erillinen ohje, joka on osa turvallisuussuunnitelmaa. 4.7. Talous ja varainhankinta Roihun talous perustuu eri toiminnoista kerättäviin osallistumis- ja jäsenmaksuihin. Helsingin kaupungin liikuntavirastolta haetaan avustuksia toimintaan vuosittain. Toimintaavustuksia haetaan tarvittaessa myös muualta, esim. Etelän Pesikseltä ja veikkausvoittovaroista Kulttuuri- ja opetusministeriön kautta. Roihu saa Etelän Pesikseltä toiminta-avustusta erikseen sovittuihin kehittämistoimintoihin. Lisätuloja saadaan kesällä pesäpallokentällä pelien aikana pidettävästä pienimuotoisesta kioskitoiminnasta ja joulun alla joululahjojen paketoinnista. Kioskia pitävät kulloinkin pelaavan joukkueen vanhemmat tai tukijoukot. Joululahjojen paketointiin osallistumista tarjotaan kaikille seuran pelaajille ja heidän perheenjäsenilleen. Kaikilla Roihun piirissä toimivilla joukkueilla on mahdollisuus neuvotella yhteistoimintasopimuksista. Johtokunnan jäsenet voivat antaa apua neuvottelua varten ja sopimuksen laadinnassa. Tieto yhteistyösopimuksista ja yksi kappale sopimusta toimitetaan taloudenhoitajalle. Varat tulevat Roihun tilille, josta niitä voidaan määrättyä tarkoitusta varten ohjata joukkueen käyttöön. Roihun junioritoiminnan taloutta ohjaa junioritiimin tai seuran taloudenhoitaja hallituksen asettamien suuntaviivojen sekä junioritoiminnan tarpeiden mukaisesti. Joukkueilla on vastuu omalta osaltaan osallistua seuran järjestämiin varainkeruutapahtumiin ja -tapoihin. Näitä ovat esimerkiksi buffetmyynti pelien ja muiden tapahtumien yhteydessä sekä joululahjapaketointi. Joukkueella on mahdollisuus hankkia lisätuloja ja sponsorirahaa seuran ohjeiden mukaisesti. 5. Junioripesäpallo Kunkin joukkueen toimintaa ohjaa ryhmä, johon kuuluvat valmentaja(t), joukkueenjohtaja ja huoltaja. Päävalmentaja yhdessä johtokunnan kanssa huolehtii joukkueille valmentajan tai valmentajat ja juniorijoukkueissa vanhemmat valitsevat keskuudestaan joukkueenjohtajan ja huoltajan vuodeksi kerrallaan. Joukkueenjohtaja kuuluu Roihun junioritiimiin, joka vastaa seuran junioritoiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista. Koska Roihussa toimitaan vapaaehtoistyön periaatteella, pelaajien vanhemmilla on keskeinen rooli toiminnan pyörittämisessä ja joukkueen tukemisessa. 7/ 18

5.1. Junioreiden pelisäännöt Roihun toiminnassa arvostetaan ja noudatetaan hyviä tapoja, ja niitä siirretään toimintaan osallistuvien aikuisten kautta myös toimintaan osallistuville lapsille. Yhdessä olo ja toisten kunnioittaminen ovat lapsille ja nuorille opetettavia perusasioita. Joukkueet käyvät pelisääntökeskustelun keväisin uuteen pelikauteen valmistautuessaan. Keskustelun pohjalta laaditaan sopimus joukkueen pelisäännöt, jonka jokainen joukkueen jäsen allekirjoittaa. Sopimalla joukkueen pelisäännöt yhdessä joukkueen toiminta sujuu paremmin ja väärinkäsityksiä syntyy vähemmän. Pelisäännöt pitää olla laadittuna ennen leireille osallistumista. 5.2. Vanhempien pelisäännöt Vanhempien pelisäännöt laaditaan joukkueittain. Keskustelun pohjalta laaditaan sopimus vanhempien pelisäännöt, jonka vanhemmat hyväksyvät. Pelisäännöt sisältävät asioita liittyen pelaajien tukemiseen pesäpalloharrastuksessa ja käytännön toimintamalleja harjoituksiin ja peleihin liittyen. 5.3. Tehtävät joukkueen eri rooleissa PELAAJIEN TEHTÄVÄT Sitoutuminen oman joukkueen/ryhmän tavoitteisiin Osallistuminen harjoituksiin ja peleihin Ilmoittaminen, jos joutuu jäämään pois peleistä tai harjoituksista Huolehtiminen omasta terveydestä ja kunnosta Omatoiminen harjoittelu valmentajan ohjeiden mukaan Valmentajan informointi loukkaantumisista/sairauksista Joukkuetovereiden kannustaminen VANHEMPIEN TEHTÄVÄT Roihussa toimitaan vapaaehtoistyön periaatteella, joten (juniori)pelaajien vanhemmilla on keskeinen rooli toiminnan pyörittämisessä ja joukkueen tukemisessa. Joukkueiden toimihenkilöt (valmentajat, joukkuejohtajat, huoltajat) kutsutaan seuran jäseniksi. Vanhempien toivotaan liittyvän seuraan, sillä seuran jäsenet voivat osallistua seuran päätöksentekoon vuosikokouksissa. Seuran jäsenyys on myös tapa tukea seuratyötä! 8/ 18

Vanhempien tehtäviä ovat mm. Tukea ja kannustaa lapsiaan urheiluharrastuksessa Osallistua joukkueen vanhemmille kuuluviin tehtäviin joukkueenjohtajan tai valmentajan pyynnöstä. Näitä ovat esimerkiksi: buffetti (kotipelit) toimitsijavuorot (kotipelit) kuljetusten tarjoaminen tarpeen mukaan (vieraspelit) Osallistua joukkueen vanhempien kokouksiiin (2 krt/vuosi) ja pelisääntökeskusteluihin VALMENTAJAN TEHTÄVÄT Antaa omalla käyttäytymisellään hyvän esimerkin pelaajille Laatii joukkueen toimintasuunnitelman (harjoitukset, pelit, leirit, tavoitteet) yhdessä joukkueenjohtajan kanssa huomioiden pelaajien ja vanhempien toiveet Laatii kausisuunnitelman ja jaksosuunnitelmat peruskuntokaudelle, lajiharjoittelukaudelle ja kilpailukaudelle Suunnittelee ja ohjaa harjoitukset Pitää huolen että kaikilla mahdollisuus turvalliseen harjoitteluun ja liikuntaan Kerää tiedot harjoituksiin osallistumisesta (tai joukkuejohtaja) Kehittää pelaajien taitoja ja tietoja (ohjaa, neuvoo, antaa palautetta) Arvioi pelaajien kehittymistä lajitaidoissa, pelaamisessa ja joukkueen jäsenenä ja antaa palautetta Toimii kasvattajana, esimerkkinä ja johtajana Arvioi ja kehittää omaa toimintaansa ja kouluttautuu tarvittaessa PELINJOHTAJAN TEHTÄVÄT Tuntee joukkueen pelaajat (esim. osallistumalla harjoituksiin) Suunnittelee peluuttamisen Laatii pelitaktiikan ja sopii siitä joukkueen kanssa Toimii pelinjohtajana HUOLTAJAN TEHTÄVÄT Vastaa joukkueen varusteista, niiden kierrätyksestä, jaosta ja kunnossapidosta Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta, tarvittessa tilaa niitä lisää Roihun toimiston kautta Huolehtii joukkueen johdon ja varustevastaavan kanssa pelivarusteiden ja tarvikkeiden täydennyksestä ja kierrätyksestä kauden aikana Kerää kauden lopussa pelivaatteet ja toimittaa ne seuran varustevastaavalle 9/ 18

JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Toimii yhdyssiteenä ja tiedottajana seuran, joukkueen, valmentajan, toimihenkilöiden ja vanhempien sekä muiden joukkueiden välillä Osallistuu joukkueen toimintasuunnitelman laatimiseen Järjestää vanhempainkokouksen vähintään kaksi kertaa vuodessa (syksy, kevät) Toimii pelisääntökeskustelujen puheenjohtajana ja vastaa keskusteluiden kirjaamisesta ja sopimusten tekemisestä Huolehtii, että pelaajien kausimaksut maksetaan ajallaan ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu. Sopii kauden aikana pelattavat pelit ja tarvittaessa avustaa kuljetusten järjestämisessä Sopii kotipelien toimitsijavuorot ja jakaa tehtävät joukkueen vanhempien kesken Sopii leirien ja turnausten organisoinnista, huoltajista ja kuljetuksista yhdessä vanhempien kanssa. Ohjeistaa leirille lähtijät. Nimeää pelien palkintoraadin Kerää tiedot peleihin ja leirille osallistumisesta ja huolehtii, että nämä tiedot ovat valmentajien ja seuran käytössä Huolehtii pelipöytäkirjojen toimittamisesta etelän pesikseen tai pesäpalloliittoon Kerää joukkueen pelaajatietolomakkeet ja tallentaa ne seuran sähköiseen rekisteriin Vastaa siitä että pelaajatietolomakkeiden tiedot ovat ajan tasalla Ylläpitää joukkueen kansiota jossa ovat pelaajalomakkeet, lisenssitiedot, pelipöytäkirjat, pelaajien ja vanhempien pelisäännöt, sekä tiedot harjoituksiin, peleihin ja leirille osallistumisesta. Huolehtii että joukkueen kansio on aina mukana joukkueen harjoituksissa tai peleissä ja tarpeen mukaan seuran käytettävissä 5.4. Kilpaileminen Juniorijoukkueet osallistuvat Etelän Pesiksen aluesarjoissa sekä valtakunnallisilla leireillä pelattaviin peli- ja kilpasarjoihin. Joukkueita kannustetaan osallistumaan myös mm. muiden pesismaakuntien alueleireille sekä viikonloppu- ja halliturnauksiin. Joukkueenjohtajat tai valmentajat ilmoittavat joukkueet sarjoihin, leireille ja turnauksiin sekä muihin tapahtumiin. Myös seuran sihteerille ilmoitetaan osallistumisista. Roihun arvot ja joukkueiden omat pelisäännöt ohjaavat junioreiden toimintaa. Joukkueiden tavoitteet asetetaan joukkuekohtaisesti ja ne määritellään joukkueen toimintasuunnitelmassa. Tämä tehdään vuosittain tarvittaessa yhteistyössä päävalmentajan kanssa. 10/ 18

Joukkueiden kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää yhteistyössä alueen seurojen kanssa tehtävin pelaajasopimuksin ja seurasiirroin. Pelisarjoissa joukkueet hakevat onnistumisen kokemuksia kokoonpanoilla, joissa pelaajilla on tasapuoliset peli- ja harjoitusmahdollisuudet. Tasapuolisuus ei tarkoita, että kaikki pelaavat yhtä paljon, vaan peluuttamisessa huomioidaan kunkin pelaajan yksilölliset halut ja tarpeet sekä harjoitusaktiivisuus. Pelisarjajoukkueet muodostetaan pelaajista, jotka eivät tule valituksi kilpajoukkueisiin tai jotka eivät halua pelata kilpajoukkueissa. Kilpasarjoissa pelaavat joukkueet tavoittelevat sarjoissaan parasta mahdollista menestystä. Valmentajat nimeävät kilpasarjoissa pelaavien joukkueiden kokoonpanot kilpailullisin perustein. 5.5. Uudet pelaajat Uudet pelaajat voivat tulla mukaan seuran toimintaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä Roihun www-sivuilla mainittuun yhteyshenkilöön, pesiskoulun kautta tai lähialueiden kouluissa ja leikkipuistoissa järjestävän ohjatun toiminnan kautta. Toiminnassa mukana olevien junioreiden avustuksella pyydetään uusia lapsia ja nuoria mukaan seuran toimintaan. 5.6. Pesiskoulu Roihu järjestää pienille lapsille (6-10 vuotaiille) pesiskoulun koulujen kesäloman alkuviikkoina. Pesiskoulun vetäjinä on vanhempia junioreita ja sitä johtaa ja koordinoi pesiskoulun rehtori. Pesiskoulun tavoitteena saada seuran toimintaan mukaan uusia junioripelaajia ja opettaa heille alkuun tarvittavat perustaidot. 6. Aikuisten kilpailutoiminta Aikuisten kilpajoukkueet pelaavat Pesäpalloliiton ja Etelän Pesiksen sarjoissa. 6.1. Naisten superpesis Naisten Superpesiksessä pelaavan seuran edustusjoukkueen kokoonpano muodostuu kokeneista pelaajista. Lisäksi superpesisjoukkueessa pelaaminen tarjoaa motivoituneille junioreille haastavan tavoitteen ja hyvän tavan kehittyä pesäpallossa. Suunnitelmallisella toiminnalla joukkue luo pohjaa vakiinnuttaa sarjapaikka. Vahvalla omalla juniorityöllä kasvatetaan pelaajia kilpatasoiksi superin pelaajiksi. 11/ 18

6.2. Suomisarja Naisten Suomisarjaa pelaavat siihen nimetyt pelaajat, naisten superpesiksen pelaajat sekä seuran kehittymiskykyiset ja haluiset juniorit. Pelaajavalinnat tekee joukkueen pelinjohtaja. 6.3. Maakuntasarja Maakuntasarjan joukkueen kokoonpanot koostuvat osin naisten superpesiksen harjoitusryhmään kuuluvista pelaajista sekä seuran kehittymiskykyisistä ja -haluisista junioripelaajista. Joukkueet harjoittelevat säännöllisesti ympäri vuoden ja tavoittelevat mahdollisimman hyvää sijoitusta sarjassa. 6.4. Aluesarja Etelän Pesiksen aluesarjassa Roihulla on sekä mies- että naisjoukkueet, jotka tarjoavat kilpailullisen pelipaikan kaikille halukkaille aikuispelaajille ja seuran kehittymishaluisille junioripelaajille. Seura ilmoittaa sarjaan riittävän määrän joukkueita, jotta kaikille halukkaille voidaan tarjota sopivasti peliaikaa. 7. Valmentaminen 7.1. Pesäpallovalmennus Roihussa Pesäpallovalmennus perustuu seuran yhteisille arvoille ja varsinkin juniorijoukkueiden valmennuksessa kasvatuksellisuus, tasa-arvo ja hauska yhdessä tekeminen ohjaavat toimintaa. Kaikki valmentajina ja pelinjohtajina toimivat ovat kouluttautuneet tehtäviinsä. Osa valmentajista on kerännyt pelillistä ja taktista osaamista pelaajauransa aikana ja osa pelaa vielä itsekin. Nuorimmissa ikäluokissa (f-juniorit ja nuoremmat) sekä kaikissa pelisarjan joukkueissa harjoitellaan ja pelataan Nuori Suomi-ideologialla: Kaikki pelaavat. Jokainen saa harrastaa pesäpalloa ja pääsee harjoittelemaan ja pelaamaan tasavertaisesti muiden kanssa. Kilpasarjajoukkueissa pelinjohtaja ja valmentaja hoitavat yhdessä peluutuskuviot, mahdollisimman reilusti ja joukkueelle sopivalla tavalla. Harjoittelun ja pelaamisen tavoitteet asetetaan kilpailullisin perustein ja pelaajien odotetaan sitoutuvan yhteisiin tavoitteisiin. 12/ 18

7.2. Vuosisuunnitelma Kuva 2: Valmennuksen vuosisuunnitelma Syyskuu, siirtymäkausi: Lepoa ja palauttelua edellisestä kaudesta, uutta intoa talvikauden harjoitteluun. Loka-joulukuu, peruskuntokausi 1: Luodaan jokaisen pelaajan ja harrastajan perus- ja pohjakuntoa. Käytetään myös paljon muita lajeja oheislajeina ja harjoitteluna. Pesäpallon lajiharjoituksia ei välttämättä ollenkaan. Tammi-maaliskuu, peruskuntokausi 2: Pesäpallon kautta kehitetään lajille ominaisia kuntotekijöitä, kuten nopeus ja lajivoima. Huhtikuu, kilpailuun valmistava kausi: Käydään läpi pelillisiä asioita. Taktiikka tulee enemmän ja enemmän mukaan valmennukseen. Touko-elokuu, kilpailukausi: Pelit rytmittävät kesää ja harjoituksien tulisi olla lajipainotteisia. Erityisen tärkeää on huolehtia palautumisen ja harjoittelun tasapainosta. Huoltavat harjoitteet nousevat esiin, erityisesti kilpajoukkueilla, ja junioreilla, jotka pelaavat useammassa joukkueessa. 13/ 18

7.3. Tasoryhmissä harjoittelut talvikaudella E-ikäisten ja nuorempien harjoittelu ja valmennus Nuorimpien junioreiden harjoittelu ja valmennus perustuu monipuoliseen liikuntaan ja mukavaan yhdessä tekemiseen pesäpallon rinnalla. Jokainen tulee hyvillä mielin harjoituksiin, jotka valmentaja on suunnitellut omalle joukkueelle sopiviksi (paljon erilaisia liiketekijöitä ja liikkumista tarpeeksi haastavasti). Peruskuntokausi 1 kuluu kaikkeen uuteen tutustuen ja oman kehon hallintaan, räpylöitä ja muita pesäpallon lajinomaisia varusteita ei välttämättä tarvita ollenkaan, vaan kehitetään liikunnan monipuolisuutta. Kilpailullisten joukkueiden / ryhmien harjoittelu ja valmennus Jotta jokaiselle pelaajalle taataan mahdollisuus kehittyä, muodostetaan harjoitteluryhmiä. Aina kaikkia harjoituksia ei pidetä ikäkausijoukkueittain, vaan tasoerojen myötä muodostetaan jokaiselle omantasoisensa puitteet harjoitella ja kehittyä. Juniori tai aikuispelaajaa, joka haluaa harjoitella enemmän, ohjataan eri ryhmään kuin vasta aloittanut. Harrastajien harjoittelu ja valmennus Harrastaminen ja pelaaminen ovat erittäin tärkeä osa toimivaa pesäpalloseuraa ja valmennusta. Lapsella, nuorella tai aikuisella, joka ei halua harjoitella useasti viikossa ja kilpailla, on mahdollisuus harrastaa pesäpalloa. Harjoituskertoja on vähemmän kuin kilpasarjaan tähtäävillä. Valmentaja suunnittelee harjoitukset omalle ryhmälleen tarpeeksi haastaviksi ja kehittäviksi. Näin pesäpalloa voi harrastaa juuri sillä panoksella kuin itse haluaa. 14/ 18

7.4. Roihun pelaajapolku: Kipinästä Roihuksi Roihu pyrkii tarjoamaan kaikille pesäpallon harrastajille hauskan ja mielekkään tavan harrastaa pesäpalloa. Iän ja osaamisen karttuessa harrastajat voivat siirtyä pesäpallourallaan uusiin joukkueisiin tai rooleihin. Alla olevassa kuvassa on esimerkkejä mahdollisista rooleista. Päiväkotipesis Leikkikenttäpesis Koulupesis Pesiskoulu Naperojoukkueet (G - F) Pesiskoulunohjaaja, kouluttaja, apuvalmentaja (pml, jpvt) Kilpasarjajoukkueet (E - D Pelisarjajoukkueet (E - D) Tuomarikoulutus Tuomarointi Päävalmentaja, apuvalmentaja, pelinjohtaja (jpvt, npvt, plvt) SMjoukkueet (C - B) Aikuisten aluesarjat (N, M) Pelisarjajoukkueet (C - B) Kuntopesis Tuomari, kirjuri, kuuluttaja, tulostaulunpitäjä, buffetinpitäjä. Maakuntasarjat (N, M) Suomisarja (N, M) Superpesis (N, M) Kuva 3: Esimerkkejä pesäpallon harrastusmahdollisuuksista Roihussa 8. Ottelutapahtumat Ottelutapahtumien järjestäminen alkaa alkuvuodesta, jolloin liitolta tai piiristä tulee lohkojaot ja alustava otteluohjelma. Seura järjestää koulutusta eri tehtäviin tarpeen 15/ 18

mukaan. 8.1. Kentän varaaminen Joukkueenjohtaja pyytää kenttävastaavalta vapaita peliaikoja ja sopii pelit vastustajien kanssa. Kun pelit on sovittu, kenttävastaava varaa kentän ja päivittää tiedon Roihun internet- sivustolle http://www.roihu.fi/tapahtumat/. 8.2. Toimitsijat Otteluihin tarvittavat toimitsijat valitaan vanhempien joukosta, kun otteluohjelma on valmis. Jokaisessa ottelussa tarvitaan kirjuri, tulostaulun hoitaja ja buffetin pitäjä. Liiton sarjoissa (Naisten superpesis, B-superpesis ja Suomensarja) tarvitaan lisäksi kuuluttaja ja ATK-kirjuri ja pallohenkilöt. 8.3. Tuomarit Tuomarivastaava pitää yllä tuomarirekisteriä, jossa seurataan jokaisen tuomarin kouluttautumista, tuomariaktiivisuutta ja leireille osallistumista sekä joukkueenjohtajien antamaa palautetta. Tuomarivastaava pitää yhteyttä nykyisiin ja tuleviin tuomareihin. Seuralle nimetty tuomarivastaava laatii kuukausittain tuomarilistan kotiotteluihin. Aluesarjoihin kaikki tuomarit tulevat omasta seurasta. Liiton sarjojen (naisten superpesis, B-superpesis) peli- syöttö- sekä kakkospesätuomarit nimetään Pesäpalloliiton tai Etelän Pesiksen toimesta. Jos tuomari on estynyt toimimasta tuomarina sovitussa pelissä, tulee hänen hankkia tilalleen toinen tuomari ja ilmoittaa tuomarin vaihtumisesta tuomarivastaavalle. 8.4. Pallotytöt/pallopojat Jokaiseen otteluun tarvitaan viisi pallopoikaa/tyttöä. Joukkueet huolehtivat vuorollaan pallotyttö/poikavelvoitteen täyttymisen. 8.5. Joukkueenjohtajan tehtävät pelin yhteydessä Joukkueenjohtajan hoidettavat tehtävät ennen peliä (2-3 päivää ennen peliä): Lähettää Tervetuloa pelaamaan - viesti vastustajan joukkueenjohtajalle. 16/ 18

Tarkistaa, että peliin on nimetty kaikki tuomarit ja tarvittaessa ottaa yhteyttä tuomarivastaavaan. Liiton sarjoissa laittaa liiton tuomareille Tervetuloa viesti peliin. Liiton tuomareiden yhteystiedot löytyvät http://www.etelanpesis.fi/tuomarilista.php. Joukkueenjohtajan hoidettavat tehtävät ennen peliä (pelipäivänä): Toimittaa palkinnot ja pöytäkirja kirjuripöydälle. Toimittaa pelipallot kirjuripöydälle (5-3 palloa liiton sarjoissa ja 2 palloa aluesarjassa). Tarkistaa, että pelikenttä on piirretty ja tulostaulu on paikallaan. Valita palkintoraati. Joukkueenjohtajan hoidettavat tehtävät pelin jälkeen: Ilmoittaa kirjurille palkitut pelaajat. Jakaa kopiot pöytäkirjoista vastustajalle ja kotijoukkueelle. Yksi kopio jätetään tarvikekoppiin ja yksi jää joukkueenjohtajalle. Lukita buffet ja tarvikevarasto, kun tavarat on palautettu. Tuloksen ilmoittaminen Aluesarjassa ottelutulos ilmoitetaan saman päivän aikana joukkueenjohtajan toimesta sivustolle http://www.etelanpesis.fi/jasenet/ottelutulos.php Liiton sarjoissa ottelutulos lähetetään liitolle noudattaen ohjeita, jotka löytyvät http://www.pesis.fi/kilpailutoiminta/tulospalvelu/ 9. Harraste- ja kuntoliikunta Harraste- ja kuntoliikunnan tavoitteena on: edistää liikkuvaa ja liikunnallista elämäntapaa lisätä työikäisten terveyttä ja hyvinvointia oman lajin avulla saada lapsia ja aikuisia säännöllisen liikunnan pariin 9.1. Lasten liikunta Lasten liikunnan tavoitteena on edellisten lisäksi: tarjota lapsille mahdollisuus liikuntaharrastuksen aloittamiseen tarjota lapsille ikäryhmät huomioivaa monipuolista liikuntaa tarjota lapsille mahdollisuutta jatkaa liikuntaa pesäpallon parissa Alle kouluikäisille lapsille tarjotaan ikä- ja kehitystasolle sopivaa monipuolista liikuntaa 17/ 18

koulujen lukukausien aikana. Liikuntatunnit sisältävät ikäkausiin (3-4v, 4-5v ja 6-7v) sovellettua monipuolista liikuntaa esim. leikkejä, pelejä ja temppuratoja. Tunteja ohjaa tehtävään palkattu vetäjä. Yhdyshenkilöä toimii seuran sihteeri, joka ottaa vastaan ilmoittautumiset lukukausien alussa. 9.2. Kuntopesis Kuntojoukkueisiin harjoittelemaan ovat tervetulleita kaikki ikään tai pesistaitoihin katsomatta. Harjoituksia pidetään ympäri vuoden. Joukkueet osallistuvat kuntopesissarjaan. Peleihin osallistuminen ei ole pakollista. Osa kuntopesispelaajista käy harjoituksissa, mutta ei osallistu peleihin. Ikähaarukka on alle 20 -vuotiaista yli 60 - vuotiaisiin. Joukkueen asioita hoitaa yhdyshenkilö, joka valitaan joka vuosi. Yhdyshenkilö mm. sopii pelit. 9.3. Aerobic Aerobic -tunnit antavat mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan kaikenikäisille liikkujille lähiseudulla. Aerobic on muiden lajien harrastajille myös hyvä tapa ylläpitää yleiskuntoa koulujen syys- ja kevätlukukausien aikana. Toimintaa vetää tehtävään palkattu ohjaaja. Aerobic -ryhmän asioita hoitaa yhdyshenkilö, joka valitaan joka vuosi. 9.4. Koripallo Miesten koripalloryhmä tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää kuntoa ja pelitaitoja mukavassa seurassa koulujen lukukausien aikana. Ryhmä on avoin kaikille mukaan haluaville pelaajille. Koripalloilijat valitsevat yhdyshenkilön keskuudestaan vuosittain. Yhdyshenkilö sopii harjoituspäivistä seuran kanssa ja välittää seuran tiedotteet pelaajille. 9.5. Lentopallo Kaikenikäisille naisille ja miehille on tarjolla mahdollisuus harrastaa yhtenä kuntoilumuotona pehmolentistä. Joukkueisiin voi hakeutua koulujen lukukausien aikana. Lentopalloa pelataan kesällä myös ulkona, mikäli mukaan ilmoittautuu riittävä määrä pelaajia. Lentopalloilijat valitsevat keskuudestaan yhdyshenkilön. Yhdyshenkilö sopii harjoituspäivistä seuran kanssa ja välittää seuran tiedotteet pelaajille. PESIS ON PARASTA! 18/ 18