Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

1

Sisällysluettelo Sipoon vahvuudet 4 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6 2 Kuntatalouden kehitystarkastelu 8 3 Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 12 4 Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 15 5 Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 20 6 Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 22 2

3

Sipoon vahvuudet Kunnan sijainti, kasvutavoitteet ja edelläkävijäasenne ovat tehneet Sipoosta vahvan toimijan metropolialueelle Sipoolla on erittäin vahva ote alueensa kehittämiseen Sipoo pystyy vastaamaan metropolialueen kasvuhaasteisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta Sipoon ainutlaatuisuus vahvana kaksikielisenä luonnonläheisenä saaristokuntana metropolialueella kannattaa säilyttää Sipoon väestörakenne on terve sekä nyt että tulevaisuudessa ja Sipoon vahva veropohja takaa palveluiden järjestämisen jatkossakin Yhteistyö sekä kunta- että yksityisellä sektorilla on aktiivista ja etsitään jatkuvasti uusia toimintatapoja palveluiden järjestämisessä Sipoon laadukkaat peruspalvelut herättävät kiinnostusta Suomen kuntakentässä 4

5

1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Sipoo on väkiluvultaan jatkuvasti kasvava kunta viimeisen 30 vuoden aikana kunnan asukasluku on kasvanut 57 % Sipoon väestörakenne on terve sekä nyt että tulevaisuudessa Sipoo varautuu jatkossa keskimäärin 3,5 % vuotuiseen väestönkasvuun, vuoteen 2035 mennessä Sipoo on n. 40 000 asukkaan kunta Sipoo on kärkisijoilla hyvinvointia ja terveyttä mittaavissa tutkimuksissa - Sipoo panostaa vahvasti ennaltaehkäisevään ja vaikuttavaan palveluun Lähde: Tilastokeskus Sipoon väestöpyramidi vuonna 2010 Sipoon väestöpyramidi vuonna 2035 100 v. miehiä naisia 100 v. miehiä naisia 80 80 60 60 40 40 20 20 6-300 0-200 -100 0 100 200 300-300 0-200 -100 0 100 200 300

7

2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Tarkastelussa on otettava huomioon, että Sipoo menetti n. 2 200 asukasta Helsingin kaupungille kunnanosan siirtymisen seurauksena. Tästä johtuu, että - vuoden 2010 tilinpäätöksen lainamäärä sisältää kouluinvestoinnin, joka kuitenkin siirtyi Helsingin kaupungin omaisuudeksi - vuoden 2010 vahvistetussa verotuksessa kunnan verotulokertymä aleni - tilinpäätöksessä 2011 lainamäärä tulee olemaan noin 2700 / asukas Sipoon kunnalla ei nykyisellään ole konsernirakennetta eli ilmoitettu asukaskohtainen lainamäärä kertoo kunnan kokonaisvastuiden määrän Verotuloarviot perustuvat kunnan verotulokehitykseen viimeisten 13 vuoden aikana 8

Laskennalliset* tuloveroprosentit kunnittain vuonna 2011 Suurin: Pienin: Ranua 70,3 Kauniainen 17,5 Rautavaara 64,5 Espoo 18,2 Puolanka 62,6 Helsinki 20,6 Kivijärvi 62,1 Kaskinen 20,7 Utsjoki 62,0 Tuusula 21,4 Pudasjärvi 61,5 Kerava 21,8 Rääkkylä 60,4 Naantali 22,1 Salla 60,4 Kirkkonummi 22,2 Kinnula 60,0 Järvenpää 22,4 Enontekiö 59,7 Vantaa 22,6 Vesanto 59,5 Eurajoki 22,9 Ristijärvi 58,6 Nurmijärvi 22,9 Utajärvi 58,1 Raisio 23,2 Lestijärvi 57,6 Masku 23,6 Taivalkoski 57,5 Kaarina 23,8 Posio 56,9 Sipoo 23,9 Merijärvi 56,8 Pirkkala 24,4 Hyrynsalmi 56,3 Rauma 24,4 Kaavi 56,2 Vihti 24,6 Kannonkoski 56,1 Rusko 24,6 Laskennallinen tulovero-% 60 - (9) 50-60 (43) 40-50 (93) 30-40 (105) 20-30 (68) - 20 (2) Vaasa Pori Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Rovaniemi Oulu Kajaani Kuopio Joensuu Jyväskylä Mikkeli Lappeenranta Lahti * Kunnan laskennallinen tuloveroprosentti kun kunnan valtionosuudet korvataan tuloveroprosenttia korottomalla Turku Maarianhamina Lähde: Kuntaliitto Helsinki Kotka MML, 2011 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH 29.9.2011

Kuntatalouden kestävyys Sipoo pystyy taloudellisesti kestävällä tavalla vastaamaan väestönkasvun vaatimiin palvelutarpeisiin Asiakaslähtöisesti rakennetun palvelutuotannon toimintamenot katetaan tasaisesti kasvavalla verorahoituksella ja toimintatuottojen kasvulla Sipoo investoi harkitusti ja hallitusti. Maanarvon noususta saatavat tuotot kattavat investoinnit. Rakentamisessa sovelletaan myös kumppanuusmalleja Keskeiset luvut Vuosi 2010 2020 Toimintamenot 98 M n. 151 M Verotulot 77 M n. 128 M Verotulot/asukas 4202 n. 4 800 Vuosikate 8 M n. 18 M Vuosikate/poistosta, % 158 n 200 Vuosikate/asukas 601 n. 696 Lainamäärä 3 150 /asukas 2 500 / 10 asukas

11

3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitys Sipoon koko kunnan yleiskaava, Sipoo 2025, on hyväksytty kunnanvaltuustossa yksimielisesti 15.12.2008 Sipoon tällä hetkellä oleva kaavavaranto on 113 170 k-m2, vuoteen 2015 on suunniteltu toteutuvaksi 600 000 k-m2 lisää Metropolialueen kasvu ja kehittyminen itään on yksi Helsingin seudun merkittävimmistä kehitysmahdollisuuksista Sipoo hoitaa maapolitiikkansa kestävästi. Riittävät kunnan omistamat raakamaa-alueet sekä toimivat maankäyttösopimukset mahdollistavat suunnitellun kasvun Tavoitteena on parantaa merkittävästi kunnan työpaikkaomavaraisuutta Sipoon kunta HSL:n jäsenenä pystyy kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa siten, että käyttäjämäärät lisääntyvät tavoitteena kestävä ja edullinen liikkuminen Itämetron jatkamiselle Söderkullaan asti on perusteet kauden loppuun mennessä. Kerava-Nikkilä radan käyttöönotto henkilöliikenteelle on kannattavaa jo tämän vuosikymmenen aikana. 12

Väestömäärä 2012-2035 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Ennuste 2012-2035 Kunnan kasvuennuste Tilastokeskuksen ennuste 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Tilastokeskuksen ennusteen väestönkasvuennuste perustuu alle kahden prosentin vuotuiseen kasvuun, joka on merkittävästi alle aikaisempien vuosien. Kunnan oma väestömääräennuste, vuoteen 2035 mennessä, perustuu keskimääräiseen 3,5 % vuotuiseen kasvuun.

14

4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet Lähde: HLJ R iihim äki 18.3 % Mäntsälä 28.3 % Hyvinkää 28.3 % Nummi-Pusula 13.5 % Lohja 13.7 % Inkoo 29.7 % Siuntio 44.6 % Vihti 28.3 % Espoo 41.5 % Nurm ijärvi 28.3 % Kauniainen 9.6 % Kirkkonummi 28.3 % Tuusula 28.3 % Vantaa 67.7 % Helsinki 14.8 % Järvenpää 28.3 % Kerava 28.3 % Sipoo 28.3 % Pornainen 28.3 % Askola 17.6 % Porvoo 15.1 % Työpaikkojen määrän kasvu v. 2008-2035 50-69 % 35-49 % 20-34 % 9-19 % Sipoon kunnan työpaikkojen kasvun ennakoidaan HLJ:n tilaston mukaan lisääntyvän 28,3 %:lla. Tämä kasvu saavutetaan jo tämän vuosikymmenen aikana jo tehtyjen päätösten mukaisesti Työpaikkojen määrä vuoteen 2035 mennessä tulee kasvamaan n. 10.000 työpaikalla Työpaikkaomavaraisuus 2035 on noin 80% 15

Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Asukkaita työllisiä työpaikkoja omavaraisuus 2011 18 573 9 092 5043 56 % + 1 200 2015 21 514 10 541 6 223 59 % + 5 000 2025 32 309 15 830 11 223 70 % + 6 000 2035 45 574 22 331 17 223 77 % Lähde: Sipoon kunnan oma arvio 16

Pendelöintivirrat monimuotoistuvat entisestään Sipoon uudet työpaikka-alueet tulevat jonkin verran vähentämään prosentuaalista lähtöpendelöintiä, jonka vuonna 2035 arvioidaan olevan noin 50% Tulopendelöinti Sipooseen on nyt n. 45 %. Sipoon uudet työpaikka-alueet lisäävät huomattavasti tulopendelöintiä Sipooseen lähes 60 %:iin Absoluuttisina lukuina sekä lähtö- että tulopendelöinti tulee kasvamaan Lähde: Tilastokeskus Riihim äki 46.1 Hyvinkää 43.5 M äntsälä 5 8.7 A s ko la 64.9 Vihti 59.6 N urm ijärvi 63.2 Tuusula 70.3 Järvenpää 65 Kerava 68.3 Pornainen 72.7 Porvoo 32.5 Lohja 36.8 Inkoo 61.9 Siuntio 72.2 Kirkkonummi 66 Espoo 4 9.9 Kauniainen 78.4 Vantaa 55.1 Helsinki 22.3 Sipoo 66.5 Lähtöpendelöinti % Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus työllisistä2008 70,0-50,0-69,9 30,0-49,9 0-29,9 17

Sipoon asiointialueet Kaupan selvitysten mukaan Sipoon kaupan arvo oli v. 2009 118 milj.. (Kyseessä on sipoolaisten arvioitu ostovoima riippumatta siitä mistä he ostoksensa suorittavat) Sen arvioidaan nousevan v. 2030 mennessä 491 milj. :oon Kaupan tilojen lisätarpeen oletetaan nousevan 165 000 k-m2:iin vuoteen 2030 Erikoiskaupan kehittymisen ansiosta yhä suurempi osuus tähän liittyvästä asioinnista tulee pysymään Sipoossa sekä suuntautumaan Sipooseen Lähde: FCG (Finnish Consulting Group) / Kimmo Koski 2010 18

19

5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Nykytila erikoissairaanhoidossa pääasiallinen palveluntuottaja HUS/Porvoon sairaala vaativan erityistason palvelut ja erikoisalakohtaiset palvelut, joita Porvoon sairaanhoitoalue ei tarjoa, hankitaan HUS:n muista sairaaloista Sipoo on jo vuosia määrätietoisesti uudistanut ja kehittänyt terveyden- ja sairaanhoidon palvelujaan, jonka seurauksena esim. erikoissairaanhoidon kustannukset ikärakenne huomioiden olivat vuonna 2010 vertailukuntien pienimmät (Kuntaliiton vertailu) Tulevaisuus Sipoo pystyy jatkossakin järjestämään ja tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut laadukkaasti peruspalveluissa omat erikoissairaanhoidon palvelut lisääntyvät entisestään; sekä polikliinista vastaanottotoimintaa että terveyskeskussairaalan toimintaa kehitetään tähän suuntaan ihmisten liikkuvuuden ja julkisen liikenteen kehittymisen myötä erikoissairaanhoidon palveluiden pääasiallinen painopiste siirtyy HYKS sairaanhoitoalueelle kuntalaisten valinnanvapauden laajetessa ja lisääntyessä, kuntalaiset voivat hakea palvelunsa kuntarajoista riippumatta. Tämä on Sipoolle mahdollisuus kaksikielisen palvelun tuottajana Tulevaisuusmallin edut palvelut saatavilla kuntalaisten luonnollisilta työssäkäynti- ja asiointialueilta kunnan lähipalvelutarjonta kattavampaa ja monipuolisempaa palvelut räätälöitävissä yksilöllisemmin asiakkaan tarpeisiin

21

6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu Tutkimuksen mukaan (Kjell Herberts, Åbo Akademi 2008) toimivan kaksikielisyyden vähemmistöosuus tulisi olla ainakin 25%. Toimivan kaksikielisyyden perusteella itsenäinen Sipoo on sipoolaisille paras kuntarakennemahdollisuus 22

Ruotsinkielisten osuus 2010 40,00% Ruotsinkielisten määrä % vuonna 2010 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Lähde: Tilastokeskus 2010 % nk. kriittinen raja toimivalle kaksikielisyydelle 23

Ruotsinkielisten osuus 2035 - ennuste 35,00% Ennuste: ruotsinkielisten osuus % vuonna 2035 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Prognos: Antalet svenskspråkiga i % 2035 nk. kriittinen raja toimivalle kaksikielisyydelle 24

Miten kielijakaumaennuste on laskettu: 1. Olemme keränneet tilastoa kieliolosuhteista (suomi-ruotsi) eri kuntaskenaarioissa vuosilta 1990, 2000 ja 2010 2. Tällä tilastolla olemme laskeneet jokaiselle skenaariolle ruotsinkielisen väestön kehityksen kahdelle vuosikymmenelle: 1990-1999, 2000-2010 3. Sitten olemme tarkastelleet näiden vuosikymmenten välisen prosentuaalisen kehityksen muutoksen jokaiselle skenaariolle 4. Tätä prosentuaalista muutosta on käytetty tulevaisuuden kehityksen kehityskertoimen luomiseksi perustuen viimeisimmän vuosikymmenen kehitykseen 5. Tämä kerroin on ekstrapoloitu jokaiseen skenaarioon 25 vuotta eteenpäin Täten ennuste on tehty täysin tilastollisesti. Ennusteessa ei ole siis huomioitu mahdollisia muita tulevaisuuden muutoksia, kuten väestörakenteen muutoksia, muuttoliikettä tai muutoksia yhteiskuntatrendeissä, jotka voisivat johtaa erilaiseen kielirakennekehitykseen eri kuntaskenaarioissa. Ennusteen on tehnyt Sipoon kunta, koska kunnan tietojen mukaan vastaavaa virallista kieliennustetta ei ole saatavilla. 25

26