Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa



Samankaltaiset tiedostot
Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus. OKM:n profiiliryhmän raportti.

Useiden top-viittausindeksien tarkastelu tieteenalaryhmittäin Suomessa ja valituissa verrokkimaissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

Julkaisufoorumien luokittelu

Tieteen tila 2014: Luonnontieteet

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Tieteen tila 2014: Yhteiskuntatieteet

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Heikki Mannila Suomen Akatemia SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN TILA 2016

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaisufoorumin ohjausryhmä LIITE 1. Unifi lähetti yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Suomalaisen tutkimuksen tila 2010-luvun alussa kansainvälisten viiteaineistojen mukaan

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN

Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen

Tieteen tila 2014: Maatalous- ja metsätieteet

Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33)

Julkaisutietojen kerääminen yliopistoista pilottiprojektin tulokset

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä OKM, Helsinki, Jukola

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Julkaisufoorumi -hanke. Pirjo Markkola / HELA

koulutuksesta kuvaajia

Tieteen tila 2014: Lääke- ja terveystieteet

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy

Tieteen tila 2014: Yliopistot

JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

YLIOPISTOJEN TUTKIMUSTA KOSKEVIA TILASTOJA

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Yliopistojen rahoitusmalli

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Osaamiskeskittymät rakenteiden uudistaminen. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Vaasa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

Liite 1. Suomalaisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä Thomson Reutersin julkaisu- ja viittausaineistojen valossa

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Yhteenveto ja suositukset

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

TIETEEN TILA YHTEENVETO

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

Kohti tieteenalojen tasa-arvoa

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Yliopistojen tieteellinen ja taiteellinen toiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2011

Laatukoulutus TUTKIMUKSEN LAADUN MITTAREISTA

Vuoden 2018 päivitysarviointi ja uusi luokitus

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa vuotiaat suomalaiset

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

LIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TIETEEN TILA YHTEENVETO

KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus kauppatieteessä- turkulaiskeskustelua

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Transkriptio:

LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun alussa. Tiedot perustuvat Thomson Reutersin kansainväliseen Web of Science -julkaisu- ja viittaustietokantaan (WoS) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ilta keräämiin julkaisutietoihin. WoS-tiedoista esitetään kunkin päätieteenalan julkaisumäärän ja viittausindikaattorien kehitys nelivuotiskausittain vuosina 2 22 sekä kohtainen tilanne nelivuotiskautena 29 22. (WoS- ja OKM-aineistojen luokituksista ja laskentamenetelmistä ks. tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriö 24, julkaisematon raportti) Tutkimuksen vaikuttavuutta osoitetaan viittausindikaattoreilla, jotka ovat viittausindeksi ja Top- indeksi. Viittausindeksillä tarkoitetaan julkaisujen saamien viittausten lukumäärää suhteutettuna alan julkaisujen keskimääräiseen viittausmäärään. Indeksi saa arvon, mikäli julkaisut saavat yhtä paljon viittauksia kuin alalla keskimäärin. Julkaisut ovat tavanomaista vaikuttavampia, mikäli viittausindeksi saa ylittävän arvon, mutta eivät yllä tavanomaiseen vaikuttavuuteen, mikä arvo on pienempi kuin. Top-indeksi kuvaa n asemaa huippujulkaisujen tuotannossa ja lasketaan samalla tavalla kuin viittausindeksi, mutta maailman julkaisujen viitatuimmasta kymmenesosasta. Tuottavuustarkastelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2 22 julkaisuaineistoon. Julkaisuaineistosta esitetään julkaisujen lukumäärän sekä julkaisutuottavuuden vuotuinen keskiarvo. Kustakin tieteenalasta esitetään tiedot jen julkaisujen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen julkaisufoorumipisteiden (jufo-pisteiden) volyymitiedot sekä julkaisutuottavuus. Julkaisupisteet perustuvat jen valtionrahoituksen laskennassa käytettyihin julkaisuluokituksiin (Opetusja kulttuuriministeriön asetus jen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta 526/24). Tässä liitteessä on käytetty kolmea julkaisutuottavuuden käsitettä: - julkaisutuottavuus = julkaisut/tekijät - julkaisutuottavuus 2 = jufo-pisteet/tekijät - julkaisutuottavuus 3 = jufo-pisteet/julkaisut. Tärkein julkaisutuottavuuden muoto on julkaisutuottavuus 2, joka yhdistää samaan käsitteeseen sekä julkaisujen määrän että laadun. Muut tuottavuuden muodot täydentävät julkaisutuottavuus 2:tä. Ne tuottavat vertailukelpoisia tuloksia ennen kaikkea yhtenäisten julkaisukäytäntöjen muodostavien tieteenalojen sisällä. Julkaisujen määrät, jufo-pisteet ja tekijät on ositettu n ja tieteenalan mukaan. Tekijöillä tarkoitetaan julkaisuissa ilmoitettuja kirjoittajia. Kukin kirjoittaja esiintyy lle kuuluvien julkaisujen tekijänä vain kerran.

2 Liite jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Luvussa 2 vedetään tiiviisti yhteen koko sektorin tutkimuksen vaikuttavuus ja tuottavuus. Luvussa kolme vaikuttavuutta ja tuottavuutta tarkastellaan päätieteenaloittain. 2 Yliopistotutkimuksen vaikuttavuus ja tuottavuus: yhteenveto 2. Vaikuttavuus Yliopistojen WoS-julkaisujen yhteenlaskettu lukumäärä oli 8 4 nelivuotiskautena 29 22. 2-luvun alussa julkaisumäärä oli runsas 4 julkaisua. Viittausindeksin arvo on,8 ja se on palannut 2-luvun puolivälin notkahduksen jälkeen tarkasteluajanjakson alun tasolle. Top- indeksin kehitys on noudatellut viittausindeksin tasoa ja sen muutosta (kuvio WoS ). Kuvio WoS Huolimatta nousevista viittausindikaattoriluvuista Suomen sijoitukset OECD-maiden keskinäisessä vertailussa ovat vuosien varrella hiukan heikentyneet. 2-luvun alussa Suomen viittausindeksin arvot oikeuttivat 9. sijaan ja Top-indeksin arvot. sijaan. 2-luvun alussa sijoitukset ovat vastaavasti 4 ja 5. Suomen ohi ovat viittausindeksivertailussa ajaneet Australia, Irlanti, Norja ja Saksa ja Top-indeksivertailussa myös Itävalta (kuvio WoS 2).

3 Suomen sijoitus OECD-maiden viittaus- ja Top-indeksivertailussa vuosina 2-22 2 4 6 Sijoitus 8 9 2 4 6 2 3 3 4 3 5 5 3 3 4 4 4 5 5 5 8 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS 2 Päätieteenaloittain tarkasteltuna tutkimuksen suurimmat tieteenalat ovat luonnontiede sekä lääke- ja terveystieteet. Niiden suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut 2-luvulla. Osuuttaan ovat lisänneet tekniikka, yhteiskuntatieteet sekä humanistiset tieteet ja taiteet (kuvio WoS 3). 4 Päätieteenalojen osuudet sektorin WoS-julkaisuista 2-22, % Osuus WoS-julkaisuista, % 35 3 25 2 5 5 3 34 29 9 8 7 2 2 27 24 2 4 4 4 6 7 2 2 3 Luonnontieteet Bio- ja ympäristötieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet ja taiteet Kuvio WoS 3 2-23 24-27 29-22 Päätieteenala

4 Korkeimmat viittausindeksin arvon saavat maatalous- ja metsätieteet (,25) ja bio- ja ympäristötieteet,4 (kuvio WoS 4). Maatalous- ja metsätieteiden viittausindeksi on kuitenkin laskusuunnassa, kun taas biotieteiden sekä yhteiskuntatieteiden suunta on nouseva.,4 Yliopistosektorin julkaisumäärältään suurimpien tieteenalojen viittausindeksi 2-22,3,2 Viittausindeksi,,9,8 2-23 23-26 26-29 29-22 Luonnontieteet Bio- ja ympäristötieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Kuvio WoS 4 Kuvio WoS 5

5 Yliopistoittain eniten WoS-julkaisuja tuottavat Helsingin, Aalto- ja Turun. Viittaus- ja Top-indeksillä parhaiten pärjää Svenska handelshögskolan, mutta korkeita arvoja saavat myös Aalto-, Helsingin ja Jyväskylän (kuvio WoS 5). 2.2 Tuottavuus Yliopistot tuottivat vuosina 2 22 vuodessa keskimäärin 37 julkaisua, jotka keräsivät 5 4 jufo-pistettä. Julkaisuja oli tekemässä 9 8 henkilöä. Julkaisutuottavuus (julkaisut/tekijät) oli,9 julkaisua kirjoittajaa kohti, julkaisutuottavuus 2 (jufo-pisteet/tekijät) 2,6 jufo-pistettä kirjoittajaa kohti. Yksi julkaisu keräsi keskimäärin,4 jufo-pistettä (taulukko OKM ). Eniten julkaisuja t tuottavat yhteiskuntatieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Näillä tieteenaloilla on myös suurin määrä kirjoittajia. Suurimmat jufo-pistemäärät tulevat kuitenkin luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Julkaisutuottavuus on korkein yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä, julkaisutuottavuus 2 luonnontieteissä, julkaisutuottavuus 3 luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä. Erot eivät kuitenkaan kuvasta todellisia tuottavuuseroja, sillä niihin vaikuttavat paitsi tieteenalojen julkaisukäytännöt myös jufo-pisteiden laskentakaava. Tieteenala Julkaisuja Jufo-pisteitä Tekijöitä Julkaisuja / Jufo-pisteitä / Jufo-pisteitä / tekijöitä tekijöitä julkaisuja Luonnontieteet 63 6 4,6 2,9,8 Bip- ja ympäristötieteet 25 42 7,5 2,5,7 Tekniikka 44 58 3,5,9,3 Lääke- ja terveystieteet 69 2 44,6 2,7,7 Maatalous- ja metsätieteet 9 2 5,7 2,2,3 Yhteiskuntatieteet 95 6 4 2,3 2,6, Humanistitse tieteet 65 6 22 3, 2,8,9 Yhteensä 37 55 99,9 2,6,4 Taulukko OKM. Julkaisut, jufo-pisteet ja tekijät päätieteenaloittain, vuosien 2 22 keskiarvo Yliopistokohtaisessa tarkastelussa korkeimmat julkaisutuottavuus :n (julkaisut/tekijät) ja julkaisutuottavuus 2:n arvot (jufo-pisteet/tekijät) saavat Svenska handelshögskolan, Tampereen, Itä-Suomen, Åbo Akademi, Helsingin, Lapin sekä Vaasan (kuvio OKM 2). Sen sijaan jufo-pisteiden määrä julkaisua kohti ovat samaa luokkaa kaikissa issa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon, että julkaisujen ja julkaisupisteiden määrään vaikuttaa n tieteenalarakenne. Julkaisukäytännöt ja julkaisufoorumiluokkien muodostaminen vaihtelevat tieteenaloittain. Mikäli nämä otetaan huomioon, Lapin n ja Vaasan n julkaistuottavuusluvut ovat taulukossa 2 esitettyä korkeammat. Muilta osin jen järjestys on muuttumaton. Monialaissa tieteenalapainotusten muuttaminen vaikuttaa julkaisufoorumi-pisteiden määrään vain vähän. Koska tieteenalojen vaikutus on suhteellisen pieni, on tarkastelut ilman tieteenalakorjausta.

6 Yliopisto Julkaisuja Jufo-pisteitä Tekijöitä Julkaisuja/ Jufo-pisteitä/ Jufo-pisteitä/ tekijöitä tekijöitä Julkaisuja Aalto- 393 5838 254,6 2,3,5 Helsingin 358 62 5932,9 2,7,4 Itä-Suomen 36 475 573,9 3,,5 Jyväskylän 2949 47 584,9 2,5,4 Lappeenrannan teknillinen 873 26 493,8 2,4,4 Lapin 62 584 27 2,9 2,7,9 Oulun 323 4253 839,6 2,3,4 Svenska handelshögskolan 268 46 8 2,3 3,4,5 Taide 2 4 79 2,5,4,6 Tampereen 2493 3359 52 2,4 3,2,3 Tampereen teknillinen 83 2469 238,5 2,,3 Turun 435 5943 23,9 2,6,4 Vaasan 524 539 22 2,6 2,7, Åbo akademi 493 97 697 2, 2,8,3 Yhteensä 3697 5425 9839,9 2,6,4 Taulukko OKM 2. Julkaisut, jufo-pisteet ja tekijät ittain, vuosien 2 22 keskiarvo 3 Vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain Luonnontieteet Luonnontieteiden WoS-julkaisuja nelivuotisjaksolla 29 22 oli 5 4. Julkaisumäärä lisääntyi 2-luvun alkuun verrattuna viidenneksellä (kuvio WoS Luonnon ). Alan viittausindeksi (,6) ylittää maailmantason ja Top-indeksi (,) on keskitasoa. Eniten luonnontieteiden julkaisuja tuottavat Helsingin ja Aalto-. Ne ja Jyväskylän saavat korkeimmat viittausindeksin ja samalla maailmantason selvästi ylittävän arvon (kuvio WoS Luonnon 2). 6 Luonnontieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 5,4 4,2 3,5,5,4,,3,,2,3,,3,5,6,7,6,,3,, 2,8,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Luonnon,4

7 4 2 Luonnontieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 2, Julkaisumäärä 8 6 4 2,7,,22,4,93,8,82,23,7,55,97,99,83,98,6,3,87,7,,85,5,,5, Viittausindikaattorit Kuvio WoS Luonnon 2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t julkaisivat vuosina 2 22 keskimäärin 63 julkaisua vuodessa. Suurimmat luonnontieteen julkaisijat ovat Helsingin ja Aalto-. Eniten jufo-pisteitä tekijää kohti tuottaa Lappeenrannan teknillinen (kuvio OKM Luonnon ). 8 6 4 Luonnontieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,78 2,,8,6 2,34,4 8 6,5,,8,2,5,95,3,89,5,4,96,83,8,68,87,86,,,95,83,2,,8,6 4,4 2,2 Aalto HY ISYO JY LTY OY SHH TaY TTY TY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Luonnon Bio- ja ympäristötieteet Bio- ja ympäristötieteiden WoS-julkaisuja oli 3 2 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä lisääntyi 2-luvun alkuun verrattuna kuudenneksella (kuvio WoS Bio- ja ympäristö). Alan viittausindeksi (,4) ylittää maailmantason ja Top-indeksi (,3) on keskitasoa. Eniten bio- ja ympäristötieteiden WoS-julkaisuja tuottavat Helsingin ja Turun. Helsingin saa korkean viittausindeksin arvon (,26). Useimpien muiden jen viittausindeksin arvo on maailmantason tuntumassa tai hiukan yli (kuvio WoS Bio- ja ympäristö 2).

8 33 Biotieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 32 3,4 3 29 28,2,,98,95,95,97,94,94,7,2,9,9,9,,94,4,3,2,8 27 26,6 25 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2,4 Kuvio WoS Bio- ja ympäristö Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi 6 Biotieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 2, 4 2,5 Julkaisumäärä 8 6 4,,93,26,7,5,97,3,78,9,86,66,5,7,4,95,96,79,,5 Viittausindikaattorit 2 Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Oulun Tampereen teknillinen Tampereen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Bio- ja ympäristö 2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat bio- ja ympäristötieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 2 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin ja Turun. Julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on samaa luokkaa kaikissa suurimmissa issa (kuvio OKM Bio- ja ympäristö ).

9 4 Bio- ja ympäristötieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain 2,5 2 2,3 2, 8,39,5 6 4,3,2,3,9,8,85,,87,5,7,3,,99,87,,5, 2,5 HY ISYO JY LTY LY OY TaY TY ÅA, Kuvio OKM Bio- ja ympäristö Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja Tekniikka Tekniikan WoS-julkaisuja oli 2 3 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä lisääntyi 2- luvun alkuun verrattuna runsaalla puolella (kuvio WoS Tekniikka ). Alan viittausindeksi (,4) ja Top-indeksi (,2) ovat maailman keskitasoa. Eniten tekniikan julkaisuja tuottavat Aalto ja Tampereen teknillinen. Maailmantason viittausindeksin arvon saavat Aalto, Helsingin, Jyväskylän Ja Åbo Akademi (kuvio WoS Tekniikka 2). 25 Tekniikka, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 2,4 5,8,4,7,9,8,,7,4,6,4,2,6,2,4,,4,4,5,2,6,2,8 5,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Tekniikka,4

9 Tekniikka, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 2, Julkaisumäärä 8 7 6 5 4 3 2,7,6,54,3,8,8,78,66,92,92,94,9,79,66,4,2,5,,5 Viittausindikaattorit Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Lappeenrannan teknillinen Oulun Tampereen teknillinen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Tekniikka 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat tekniikassa vuosina 2 22 keskimäärin 4 4 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Aalto- ja Tampereen teknillinen. Suurimpien julkaisijoiden korkein julkaisutuottavuus (jufopisteitä/tekijä) on Aalto-ssa ja Åbo Akademissa (kuvio OKM Tekniikka ). 2 Tekniikan julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,6 8 6 4 2,2,5,34,88,45,4,94,89,85,85,4,98,9,86,96,78,77,74,26,5,4,2,,8 8,6 6 4,4 2,2 Aalto HY ISYO JY LTY OY TTY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Lääke- ja terveystieteen WoS-julkaisuja oli 3 9 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä pysyi 2-luvun alkuun verrattuna ennallaan (kuvio WoS Lääke- ja terveys ). Alan viittausindeksi (,8) ja Top-indeksi (,) ovat hyvää maailmanluokkaa. Eniten lääke- ja terveystieteiden julkaisuja tuottaa Helsingin. Maailmantason viittausindeksin arvoon yltävät selvästi Helsingin, Itä-Suomen ja Turun (kuvio WoS Lääke- ja terveys 2).

45 Lääke- ja terveystieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 4 35,4 3 25 2,2,,,7,5,5,5,5,,2,8,9,6,4,,,,,,8,2 5,8 5,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi,4 Kuvio WoS Lääke ja terveys Lääke- ja terveystieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 4 2, 2 Julkaisumäärä 8 6 4,9,8,25,9,2,4,85,68,,9,5,,7,,89,62,5,,5 Viittausindikaattorit 2 Aalto- Helsingin Itä-Suomen Jyväskylän Oulun Tampereen Turun Åbo Akademi, Kuvio WoS Lääke ja terveys 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat lääke- ja terveystieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 6 9 julkaisua vuodessa. Suurin julkaisija on Helsingin. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Itä-Suomen lla ja Tampereen lla (kuvio OKM Lääke- ja terveys ).

2 3 Lääke- ja terveystieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,8 25,54,6,4 2 5,,9,6,6,89,89,88,87,5,7,,3,8,2,,8,6 5,4,2 HY ISYO JY OY TaY TY ÅA, Kuvio OKM Lääke- ja terveys Maatalous- ja metsätieteet Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja Maatalous- ja metsätieteiden WoS-julkaisuja oli 66 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä on kasvanut 2-luvun alusta viidenneksen (kuvio WoS Maa- ja metsä ). Alan viittausindeksi (,25) ja Top-indeksi (,43) ovat korkeata maailmanluokkaa. Helsingin n ja Itä-Suomen n viittausindeksin ja Top--indeksin arvot ylittävät selvästi maailmantason (kuvio WoS Maa- ja metsä ). Maatalous- ja metsätieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain 7 6,37,44,43,5,48,43,49,52,48,43,6,4 5,34,33,3,32,27,24,28,3,27,25,2 4 3 2,8,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi,4 Kuvio WoS Maa ja metsä

3 Maatalous- ja metsätieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 4 2, 35,57 Julkaisumäärä 3 25 2,34,4,,5, Viittausindikaattorit 5,5 5 Helsingin Itä-Suomen, Kuvio WoS Maa ja metsä 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat maatalous- ja metsätieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 9 julkaisua vuodessa. Suurin julkaisija on Helsingin. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Itä-Suomen lla (kuvio OKM Maa- ja metsä ). 8 7 Maatalous- ja metsätieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,69,8,6 6 5,25,4,2 4 3,96,9,76,,8,6 2,4,4,2 HY ISYO OY Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Maa ja metsä Yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteiden WoS-julkaisuja oli runsas 2 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä on 2,5-kertaistunut 2-luvun alusta (kuvio WoS Yhteiskunta ). Alan viittausindeksin ja Top- indeksin arvot jäävät alle maailmantason. Eniten julkaisuja tuottavat Helsingin, Aalto, Jyväskylän ja Turun. Korkeimmat viittaus- ja Top-indeksin arvot saa Svenska handelshögskolan (WoS Yhteiskunta 2).

4 25 Yhteiskuntatieteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain,6 2,4 5,2 5,89,87,88,87,85,85,77,78,85,86,87,74,74,77,9,8,93,94,84,82,8,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Yhteiskunta,4 Yhteiskuntatieteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 6 2, 5,63,5 Julkaisumäärä 4 3 2,6,6,83,64,62,94,89,8,5,7,42,82,59,8,8,9,8,,5 Viittausindikaattorit,26, Kuvio WoS Yhteiskunta 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat yhteiskuntatieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 9 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin, Tampereen ja Turun. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Svenska handelshögskolanilla ja Åbo Akademilla (kuvio OKM Yhteiskunta ).

5 3 Yhteiskuntatieteen julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,6 25 2 5,2,76,,,7,98,94,97,85,84,7,88,89,8,35,3,6,99,3,94,,97,5,9,2,,4,2,,8,6,4 5,2 Aalto HY ISYO JY LTY LY OY SHH TaY TTY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM yhteiskunta Humanistiset tieteet Humanististen tieteiden WoS-julkaisuja oli liki 6 nelivuotisjaksolla 29 22. Julkaisumäärä on yli kaksinkertaistunut 2-luvun alusta (kuvio WoS Humanistiset ). Alan viittausindeksi (,38) ja Top-indeksi (,48) ylittävät reilusti maailmantason. Eniten julkaisuja tuottaa Helsingin. Erittäin korkeat viittaus- ja Top-indeksin arvot saa Jyväskylän (3,8 ja 3,8), mutta myös Helsingin n arvot ovat korkeaa luokkaa (kuvio WoS Humanistiset 2). Humanistiset tieteet ja taiteet, sektorin WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit nelivuotiskausittain 7,56,6 6,4,44,48,4 5 4 3 2,89,87,9,83,9,9,6,4,3,,22,7,32,7,26,38,2,8,6 2-3 2-4 22-5 23-6 24-7 25-8 26-9 27-28- 29-2 Julkaisumäärät Viittausindeksi Top-indeksi Kuvio WoS Humanistiset,4

6 Humanistiset tieteet ja taiteet, WoS-julkaisumäärät ja viittausindikaattorit kaudella 29-22 3 4, 25 3,8 3,5 Julkaisumäärä 2 5,32 3,8 3, 2,5 2,,5 Viittausindikaattorit 5,8,6,,5 Helsingin Jyväskylän Turun,33, Kuvio WoS Humanistiset 2 Julkaisumäärä Viittausindeksi Top-indeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuaineiston mukaan t tuottivat yhteiskuntatieteissä vuosina 2 22 keskimäärin 6 5 julkaisua vuodessa. Suurimmat julkaisijat ovat Helsingin, Jyväskylän ja Turun. Korkein julkaisutuottavuus (jufo-pisteitä/tekijä) on Jyväskylän lla (kuvio OKM Humanistiset ). 3 Humanististen tieteiden julkaisumäärät sekä skaalatut jufo-pisteitä / tekijöitä ja jufo-pisteitä / julkaisuja ittain,4 25 2 5,7,2,2,2,8,7,7,57,67,65,86,84,6,52,,,84,77,8,2,6,,2,,8,6,4 5,2 Aalto HY ISYO JY LY OY TaiY TaY TY VY ÅA Julkaisuja Jufo-pisteitä / tekijöitä Jufo-pisteitä / julkaisuja, Kuvio OKM Humanistiset

7 3 Yliopistokohtaisessa palautteessa käytetystä tieteellinen vaikuttavuuden ja tuottavuuden terminologiasta Tutkimuksen kansainvälistä vaikuttavuutta mitataan viittausindeksillä maailman keskitaso saavutetaan, kun viittausindeksi on, Suomen sektorin keskitaso saavutetaan, kun viittausindeksi on,8 huomattavasti yli maailman keskitason ollaan, kun,2 Parasta tutkimusta mitataan Top-indeksillä parhaan tutkimuksen maailman keskitaso saavutetaan, kun Top-indeksi on, huomattavasti yli maailman keskitaso saavutetaan, kun Top-indeksi =,2 Kärkiala on tieteenala, jonka joko vaikuttavuusindeksi tai Top-indeksi on,2 ja toinenkin indeksi aivan lähituntumassa.