1 8 Liite 1 HELSINGIN YLIOPISTO Tiedekuntaneuvosto 11.9.2012 ja Kasvatustieteellinen tiedekunta 11.4.2017 KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 11.9.2012 alkaen voimaan tulleiden pysyväismääräysten päivitys. Nämä pysyväismääräykset koskevat vain niitä opintoja ja opinto-oikeuksia, jotka ovat alkaneet ennen 1.8.2017. 1.8.2017 ja sen jälkeen alkavissa koulutusohjelmissa ja niissä suoritettavissa tutkinnoissa noudatetaan 1.8.2017 voimaan astuvia määräyksiä. Mikäli joitakin Helsingin yliopiston määräyksiä tai määräyksiin sisältyviä ohjeistuksia asetetaan koskemaan 1.8.2017 lähtien myös niitä opintoja ja opinto-oikeuksia, jotka ovat alkaneet ennen 1.8.2017, kumoavat ne tässä esitetyt vastaavat määräykset. Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa 558/2009 siihen tehtyine muutoksineen, yliopistojen tutkinnossa annetussa asetuksessa 794/2004 ja siihen tehtyine muutoksineen ja Helsingin yliopiston johtosäännössä (15.4.2015) sekä Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä (15.4.2015) sekä näissä pysyväismääräyksissä määrätään. Nämä pysyväismääräykset eivät koske tieteellisiä jatkotutkintoja. Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa kasvatustieteen kandidaatin (180 op) ja kasvatustieteen maisterin (120 op) tutkinnot. Tutkintojen enimmäislaajuudet Pääsääntöisesti tutkinnon minimilaajuus voidaan ylittää kandidaatin tutkinnossa enintään 10 opintopisteellä ja maisterin tutkinnossa enintään 25 opintopisteellä, mutta muodollisen virkakelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa (opettajankoulutukset) minimilaajuuden ylitys voi olla kandidaatin tutkinnossa suurempi kuin 10 opintopistettä ja maisterin tutkinnossa suurempi kuin 25 opintopistettä. Tämä ylitys koskee vain virkakelpoisuuden tuottavia opintoja. Tutkinnot suoritetaan seuraavissa koulutuksissa ja pääaineissa: Kandidaatin tutkintoon tähtäävä koulutus (suluissa pääaine) Barnträdgårdslärarutbilningen (pedagogik) Lastentarhanopettajan koulutus (kasvatustiede) Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tähtäävä koulutus (suluissa pääaine, linja) Erityispedagogiikan koulutus (erityispedagogiikka) Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus (kasvatustiede)
2 Klasslärarutbildningen (pedagogik) Kotitalousopettajan koulutus (kotitaloustiede/kasvatustiede) Kotitaloustieteen koulutus (kotitaloustiede) Käsityönopettajan koulutus (käsityötiede/kasvatustiede) Käsityötieteen koulutus (käsityötiede) Luokanopettajan koulutus (kasvatustiede/kasvatuspsykologia) Utbildning i pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) (pedagogik) Maisteriohjelmat (suluissa pääaine) Master s Degree Programme in Adult Education and Developmental Work Reseach (Adult Education)* Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma (kasvatustiede)* Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma (kasvatustiede) *koulutusta ei enää järjestetä Opettajankoulutus Tutkintoon johtavaa opettajien peruskoulutusta järjestetään lastentarhanopettajan, luokanopettajan, kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksena. Erityispedagogiikan koulutuksessa on mahdollisuus suorittaa erityisopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot (erityisopettajan suuntautumisopinnot). Muuna opettajankoulutuksena järjestetään Helsingin yliopiston tutkintoopiskelijoille ja erillisopiskelijoille opettajan pedagogiset opinnot, erilliset erityisopettajan opinnot ja erilliset perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaminen Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään 180 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineessa tulee suorittaa perus- ja aineopinnot, niihin sisältyvinä kandidaatin tutkielma (6 op), kypsyysnäyte, kieliopinnot (vähintään 10 op), tieto- ja viestintätekniikan opintoja (3 5 op), jotka sisältävät kolmen opintopisteen laajuisen tvt-ajokortin, henkilökohtainen opintosuunnitelma (vähintään 1 op), asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka kehittävät työelämään orientoitumista koulutusten tutkintovaatimusten mukaisesti (vähintään 1 op). Lisäksi tutkintoa varten tulee suorittaa sivuaineopintoina vähintään yhdestä sivuaineesta vähintään perusopintokokonaisuus (25 op) koulutusten tutkintorakenteiden mukaisesti ja vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnolle määritelty minimilaajuus saavutetaan. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma sekä kypsyysnäyte. Mikäli kandidaatin tutkinnossa ei ole suoritettu kieli- ja viestintäopintoja tai tvt-ajokorttia, tulee ne suorittaa maisterin tutkinnossa. Opiskelija tekee tutkintoaan varten henkilökohtaisen opintosuunnitelman (vähintään 1 op). Maisterin tutkintoon kuuluu myös asiantuntijuutta syventävää harjoittelua, opettajankoulutuksissa opetusharjoittelua. Lisäksi tutkintoa varten tulee suorittaa sivuaineopintoja ja/tai vapaasti valittavia opintoja koulutusten tutkintorakenteiden ja -vaatimusten mukaisesti siten, että tutkinnon opintojen vähimmäismäärä 120 opintopistettä saavutetaan. Maisterin tutkinnon opinnot aloitetaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Syventäviä opintoja voi kuitenkin poikkeustapauksessa aloittaa, kun kandidaatin tutkinnon opinnot on pääosin suoritettu.
3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Tutkintoihin sivuaineeksi voidaan sisällyttää Helsingin yliopiston tai muun yliopiston tutkintovaatimusten mukainen oppiaine tai oppiaineeseen rinnastettavissa oleva opintokokonaisuus tai monitieteinen opintokokonaisuus. Sivuaineen minimilaajuus on 25 opintopistettä. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää Helsingin yliopiston tai muun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja, niin että tutkinnon minimilaajuus saavutetaan. Kieli- ja viestintäopinnot Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja vähintään 10 opintopistettä. Pelkän maisterin tutkinnon suorittavan opiskelijan, joka ei ole suorittanut pakollisia kieliopintoja aiemmassa korkeakoulututkinnossa, on suoritettava ne maisterin tutkinnossa. Suomen- tai ruotsinkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen suomalaisessa koulujärjestelmässä suomen tai ruotsin kielellä: Äidinkielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan koulusivistyksen kielen mukaan, laajuus vähintään 4 opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä, laajuus 3 opintopistettä. Vieraan kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä suoritettavaan tutkintoon vaadittavalla tasolla, laajuus 3 opintopistettä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen suomen tai ruotsin kielellä muussa kuin suomalaisessa koulujärjestelmässä: Äidinkielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan koulusivistyksen kielen mukaan, laajuus vähintään 4 opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita. Vieraan kielen opinnot kahdessa vieraassa kielessä suoritettavaan tutkintoon vaadittavalla tasolla, laajuus 3+3 opintopistettä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä: Äidinkielen opintoja ei vaadita. Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita. Vieraan kielen opinnot kahdessa vieraassa kielessä suoritettavaan tutkintoon vaadittavalla tasolla, laajuus vähintään 3+3 opintopistettä. Englanninkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen suomalaisessa koulujärjestelmässä suomen tai ruotsin kielellä: Äidinkielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan koulusivistyksen kielen mukaan, laajuus vähintään 4 opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä, laajuus 3 opintopistettä. Vieraan kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä suoritettavaan tutkintoon vaadittavalla tasolla, laajuus 3 opintopistettä. Englanninkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen suomen tai ruotsin kielellä muussa kuin suomalaisessa koulujärjestelmässä:
4 Äidinkielen opinnot suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan koulusivistyksen kielen mukaan, laajuus vähintään 4 opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita. Vieraan kielen opinnot kahdessa vieraassa kielessä suoritettavaan tutkintoon vaadittavalla tasolla, laajuus 3+3 opintopistettä. Englanninkielisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä: Äidinkielen opintoja ei vaadita. Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita. Suomen tai ruotsin kielen opintoja, laajuus 3 opintopistettä. Äidinkielen opinnot (suomi tai ruotsi) Äidinkielessä opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kielitaito, että hän hallitsee opiskelun ja ammatin edellyttämän äidinkielen kirjallisen ja suullisen viestinnän. Äidinkielen suullisen ja kirjallisen taidon opintojen laajuudet ovat vähintään 2 opintopistettä (yhteensä vähintään 4 opintopistettä). Toisen kotimaisen kielen opinnot (suomi tai ruotsi) Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen tai ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 3 opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opinnot voi suorittaa joko kielikokeella (suomi/ruotsi) tai kurssilla (suomi/ruotsi). Kurssin lähtötasona on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1. Tutkintoon kuuluvien toisen kotimaisen kielen opintojen osalta korvaavuudesta päättää Helsingin yliopiston Kielikeskus. Vieraan kielen opinnot Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Opiskelija voi osoittaa kielitaitonsa valinnaisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän tai muussa dekaanin hyväksymässä kielessä. Vieraan kielen opintojen laajuus on 3 opintopistettä. Vieraan kielen opinnot voi suorittaa joko kielikokeella tai kurssilla. Englannin lähtötasona on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2. Espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän lähtötasona on vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1. Tutkintoon kuuluvien vieraan kielen opintojen osalta korvaavuudesta päättää Helsingin yliopiston Kielikeskus. Kieliopintojen vanheneminen Tutkintoon kuuluvat kieliopinnot eivät vanhene, mikäli ne laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia kieliopintoja. Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu tieto- ja viestintätekniikan opintoja vähintään 5 opintopistettä. Näihin opintoihin sisältyy pakollisena Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukainen 3 opintopisteen laajuinen TVT-ajokortti. TVT-ajokorttia ei voi korvata muilla opinnoilla.
5 Pelkän kandidaatin tutkinnon suorittavan opiskelijan on suoritettava 5 opintopistettä tieto- ja viestintätekniikan opintoja (sis. TVT-ajokortin 3 opintopistettä). Pelkän maisterin tutkinnon suorittavan opiskelijan, joka ei ole suorittanut pakollista Helsingin yliopiston TVT-ajokorttia aiemmassa korkeakoulututkinnossa, on suoritettava se maisterin tutkinnossa. Kandidaatin tutkielma ja pro gradu -tutkielma Kandidaatin tutkielman laajuus on 6 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon tutkielma on yksilötyö. Kandidaatin tutkielma voi olla aiheeltaan itsenäinen tai se voi liittyä aiheeltaan laajempaan tutkimusprojektiin. Molemmissa tapauksissa opiskelija laatii itsenäisen tutkimusraportin. Kandidaatin tutkielman arvioinnista päättää ko. opinnoista vastaava opettaja. Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Pro gradu -tutkielma on yksilötyö. Pro gradu - tutkielma voi olla aiheeltaan itsenäinen tai se voi liittyä aiheeltaan laajempaan tutkimusprojektiin. Molemmissa tapauksissa opiskelija laatii itsenäisen tutkimusraportin. Katso tiedekunnan tutkielmanteko-ohjeet. Pro gradu -tutkielmat ja kandidaatin tutkielmat ovat julkisia. Mikäli tutkielmaan sisältyy julkisuuslaissa (621/1999) mainittuja seikkoja (esim. yksityisen henkilön suojaan tai liikesalaisuuteen liittyvä syy), tulee tällainen mahdollinen ei-julkinen osuus sisällyttää pro gradu -tutkielman liitteeksi. Julkisuudesta poikkeamisesta päättää dekaani hakemuksesta tutkielman ohjaajan lausunnon perusteella. Julkisuudesta poikkeamisesta sekä määräajasta päätetään kussakin tapauksessa erikseen. Opiskelijan tulee keskustella työn ohjaajan kanssa jo tutkielman teon alkuvaiheessa eri mahdollisuuksista tehdä työ siten, ettei julkisuusperiaatteesta tarvitse poiketa. Julkisuudesta poikkeamista koskeva hakemus tulee tehdä ajoissa ennen tutkielman jättämistä tarkistettavaksi. Tutkielman tiivistelmä on aina julkinen. Pro gradu -tutkielman arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto. Tutkielman tekijä voi esittää huomautuksen arvosanaehdotuksesta tai keskeyttää työn käsittelyn ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Tiedekuntaneuvoston päättämään arvosanaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta. Kypsyysnäyte Opiskelijan koulusivistyksen kieli ja korkeakoulututkinnossa suoritettavan kypsyysnäytteen kieli liittyvät toisiinsa. Suorittamalla kypsyysnäytteen koulusivistyksensä kielellä, opiskelija osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaisen erinomaisen kielitaidon. Kypsyysnäyte tulee suorittaa sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa. Kandidaatin tutkinnossa kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte suoritetaan osana kandidaatin tutkielmaa. Kypsyysnäytteenä tarkastetaan kandidaatin tutkielma osittain tai kokonaan. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte suoritetaan osana pro gradu -tutkielmaa. Kypsyysnäytteenä tarkastetaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä. Kielitaitoa ei tarvitse osoittaa, mikäli se on osoitettu kandidaatin tutkinnossa. Mikäli kielitaitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, tulee opiskelijan toimittaa osa pro gradu- tutkielmastaan kypsyysnäytteenä tarkistettavaksi (kandidaatin tutkielman ohjeistuksen mukaisesti). Mikäli kandidaatin tutkielma on kirjoitettu suomen tai ruotsin sijasta englannin kielellä, tulee suomen tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan kirjoittaa kypsyysnäytteenä erillinen suomen
6 tai ruotsinkielinen essee tutkielman aiheesta tai tekstiote tutkielmasta (5-10 sivua) ja toimittaa se kielentarkastajalle kypsyysnäytteenä tarkistettavaksi. Englanninkielisessä maisteriohjelmassa, jossa opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteenä tarkastetaan englanninkielinen tiivistelmä. Opiskelija voi sopia vastuuprofessorin kanssa muun kuin koulutuksen kielen eli englanninkielisen tutkielman kirjoittamisesta ja tehdä siinä tapauksessa erillisen englanninkielisen kypsyysnäytteen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta on päätetty Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä (77/2011, 2.5.2011) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT). Yliopiston myöhemmät päätökset korvaavat tämän päätöksen, mikäli ne joiltain osin asetetaan koskemaan myös ennen 1.8.2017 aloittaneita opiskelijoita. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa niiden käytäntöjen kokonaisuutta, jotka mahdollistavat opiskelijan (ennen opintoja tai opintojen aikana) eri tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi tutkintoa. Aiemmin hankittua osaamista voidaan hyväksilukea muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen ja muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella. Hyväksilukemisen muodot ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen perusteella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voi hyväksilukea muihin tutkintoihin jo sisällytetyistä opinnoista vain sellaisia opintoja, jotka kuuluvat kyseessä olevan kasvatustieteellisessä tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon pakollisiin opintoihin lukuun ottamatta korkeakoulututkintoon sisällytettyä opinnäytetyötä. Tarvittaessa sisällytettäviä opintoja tulee täydentää ja/tai ajanmukaistaa. Muodollisessa koulutuksessa suoritettujen opintojen perusteella tapahtuva hyväksilukeminen perustuu selkeästi opintosuoritusrekistereissä ja todistuksissa oleviin tietoihin. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitusta osaamisesta tulee opiskelijalla olla selkeät näytöt, jotka voidaan todentaa (esim. kirjalliset ja suulliset tentit, esseet). Hyväksilukemista tulee hakea pääsääntöisesti lukukausien alussa. Hyväksiluetut opinnot sisällytetään tutkintoon opintopisteineen. Tutkintoon ei hyväksilueta yli 10 vuotta vanhoja opintoja; vanhenemisrajana on päivä, jolloin todistuspyyntö vastaanotetaan opetus- ja opiskelijapalveluissa. Täydentävät opinnot Suoraan pelkkää maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyiltä opiskelijoilta edellytetään koulutuksen tai oppiaineen harkinnan mukaan aiempaa pohjakoulutusta täydentäviä opintoja. Täydentävät opinnot voivat olla enintään 60 opintopisteen laajuisia. Täydentävät opinnot sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Täydentäviä opintoja ei sisällytetä opintopisteinä maisterin tutkintoon, poikkeuksena tutkinnon pakolliset kieliopinnot ja TVT-ajokortti -opintojakso. Jos opiskelija suorittaa pelkän maisterin tutkinnon opettajankoulutuksessa, voidaan hänelle määrätä täydentävien opintojen lisäksi kelpoisuuteen vaadittuja opintoja, jotka voivat olla laajempia kuin 60 opintopistettä. Täydentäviä opintoja ei voi sisällyttää maisterin tutkintoon, kun taas kelpoisuuteen vaadittavat opinnot voi sisällyttää maisterin tutkintoon.
7 Pääaineen vaihtaminen koulutuksen sisällä Pääaineen vaihdosta saman koulutuksen sisällä päättää dekaani. Siirto suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa Kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytty opiskelija voi erillisestä hakemuksesta siirtyä suorittamaan suoraan pelkkää maisterin tutkintoa. Opiskelija voi hakea siirtoa siinä vaiheessa kun hän on suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon sekä perus- ja aineopinnot ko. koulutuksen pääaineesta. Opiskelijalle voidaan tarvittaessa määrätä täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Opiskelijoilla, joiden opinto-oikeus on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen, maisterin tutkinnon opintooikeuden opintoaika muuttuu opintoaikoja rajaavan lain mukaisesti 4 vuoteen. Uusi opintoaika merkitään alkamaan dekaanin päätöksen päivämäärästä. Opetukseen osallistuminen Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 28 :n mukaan annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää siitä, kuinka suureen osuuteen opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrätystä opetuksesta opiskelijan on osallistuttava. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opetukseen osallistumisesta päättäminen delegoidaan koulutusohjelmille. Opintosuoritusten arvostelu Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5 tai poikkeustapauksissa hyväksytty/hylätty. Hyväksytty pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Hyväksytty kandidaatin tutkinnon tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Kandidaatin tutkielman arvosana ei vaikuta aineopintojen kokonaisarvosanaan. Toisen kotimaisen kielen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot. Erillisinä opintoina/sivuaineopintoina suoritettavissa syventävissä opinnoissa otetaan kokonaisuuden arvosanaa määrättäessä huomioon opintoihin sisältyvän tutkielman arvosana. Hyväksytty tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5. Arvioinnista vastaa tutkielman ohjaaja/opintokokonaisuuden vastuuhenkilö. Opintosuoritusten voimassaolo Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei voi sisällyttää yli 10 vuotta vanhoja opintoja. Yksittäisten opintojaksojen kohdalla 10 vuotta katsotaan ko. opintojakson suorituspäivämäärästä ja opintokokonaisuuksien (esim. perusopinnot) kohdalla ko. kokonaisuuden suorituspäivämäärästä. Opintokokonaisuuksien sisällä voi olla yli 10 vuotta vanhoja opintojaksoja, kunhan opintokokonaisuuden suorituspäivämäärä on alle 10 vuotta vanha ja kokonaisuus vastaa sisällöllisesti nykyisiä tutkintovaatimuksia. Vanhenemissääntö ei koske tutkinnon pakollisia kieliopintoja. Vanhenemissääntö koskee tvt-ajokorttia. Pääaineen osalta opiskelija voi täydentää 10 vuotta vanhempia opintojaan koulutuksen tai oppiaineen määräämällä tavalla hyväksyttäväksi kokonaisuudeksi, mikäli ko. oppiaineen vastuuhenkilö katsoo sen mahdolliseksi.
8 Mikäli opiskelija jatkaa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia yli kymmenen vuotta vanhoja sivuaineopintoja, on hänellä mahdollisuus ajankohtaistaa vanhentuneet opinnot ja siten jatkaa ko. oppiaineen opintojen suorittamista, mikäli ko. oppiaineen vastuuhenkilö katsoo sen mahdolliseksi. Täydentäviä lisäopintoja voidaan vaatia myös, mikäli tutkintovaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet, vaikka suoritetut opinnot eivät olisi kymmentä vuotta vanhempia. Opetus- ja tutkintokieli sekä opintosuorituksen kieli Opetus- ja tutkintokielestä sekä opintosuoritusten kielestä määrätään yliopistolaissa ja Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä. Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto: opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa poikkeuksena ovat englanninkieliset maisteriohjelmat ja englanninkieliset opettajan pedagogiset opinnot sekä muut englanninkielisiksi määritellyt opintokokonaisuudet ja -jaksot. Opintosuorituksen kieli Ellei kuulusteltavan aineen laatu tai opetuksen luonne edellytä muuta, opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä ja kirjallisten kuulustelujen tehtävät ja opintoihin sisältyvät muut tehtävät annetaan opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien opetuksessa ja opintosuorituksissa käytetään opetussuunnitelmassa määriteltyä kieltä. Opiskelijan oikeudesta käyttää opintosuorituksissa muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia muussa kuin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa päättää asianomainen kuulustelija, oppiaineen vastuuhenkilö tai laitoksen johtaja. Tutkielman ohjaaja päättää siitä, voiko opiskelija kirjoittaa syventävien opintojen tutkielmansa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Kuulustelukieli Kuulustelija voi opiskelijan pyynnöstä päättää opiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata tehtäviin muulla kielellä kuin suomella tai ruotsilla. Englanninkielisissä koulutuksissa kuulustelukielenä on englanti. Vilppi opinnoissa Mikäli epäillään opiskelijan syyllistyneen opinnoissaan vilppiin, on epäilijän velvollisuus ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 46-50 ). Pysyväismääräyksistä poikkeaminen Dekaani voi myöntää toimivaltansa puitteissa poikkeuksia pysyväismääräyksistä. Pysyväismääräysten voimaantulo Nämä pysyväismääräykset ovat tulleet voimaan 11.9.2012 lukien. Pysyväismääräysten päivitys tulee voimaan heti tiedekuntaneuvoston päätöksen (11.4.2017) jälkeen.