YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PPO-2003-Y-313-131 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee turkistarhan toimintaa. Mika Rauma OY Holmantie 96 85100 KALAJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarhan toiminta Kalajoen kaupungin Etelänkylässä kiinteistöllä Metsäranta RN:o 1:114. Tarha-alueen pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Tarhalla pidetään 1300 siitosnaaraskettua, jotka on sijoitettu tavanomaisiin varjotaloihin. Varjotalojen yhteispituus on 2 317 metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 11 b kohdan nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa ympäristönsuojeluasetuksen 6 10 b kohdan nojalla. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle 19.9.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kalajoen kunnan terveystarkastajan myöntämä sijoituspaikkalupa 3.4.1991 (hakijana Kalervo ja Mika Rauma). Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on rekisteröity 26.10.2001. KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE: Isokatu 9, Oulu PL 124, 90101 Oulu Vaihde (08) 3158 300 (08) 3158 305 http://www.ymparisto.fi/ppo Kokkolan toimisto: Torikatu 40 B, Kokkola 67100 Kokkola Vaihde (06) 3676 397 (06) 3676 360
2/13 TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tarha-alueen maalaji on hiekkaa. Tarha-alue sijaitsee valuma-alueella nro 84V073 (välialue). Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Natura 2000-verkostoon ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Kalajoen suistoalue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tarha-alueesta. Tarha-alueen kuivatusvedet laskevat Kalajoen suistoalueelle. Tarha sijaitsee Kalajoen keskustaajaman luoteispuolella noin 2-3 km etäisyydellä. Tarha-alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Tarha-alue rajoittuu pohjoisessa lomaasumista sisältävään Letonrannan asemakaava-alueeseen. Etäisyyttä lähimpään lomaasuntokortteliin on noin 500 metriä. Keskustaajaman yleiskaava-alue alkaa idässä noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Kaava-alueen lähin asutus sijoittuu noin 1 kilometrin etäisyydelle. Kaupungin hiihtokeskus sijaitsee tarha-alueen lounaispuolella. Etäisyys lähimpiin latureitteihin on noin 1,1 km. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhaus on aloitettu kiinteistöllä vuonna 1984/1985. Turkistarhalla pidettävien siitoseläinten määrä on hakemusajankohtana 1300 siitosnaaraskettua, jotka on sijoitettu perinteisiin varjotaloihin. Tarha-alue on aidattu. Tarha-aluetta ei laajenneta ja pidettävien eläinten määrää ei lisätä. Turkiseläinten lannan käsittely tapahtuu kuivikelantamenetelmällä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän (1300 siitosnaaraskettua x 0,5 m 3 ) laskennallinen lantamäärä on vuodessa 650 m 3. Tarhalla ei ole omaa lantalaa. Tarha on osakkaana koko lannantuottoa vastaavalla osuudella Kalajoen Komposti Osuuskunnassa. Kaikki tarhalla syntyvä lanta toimitetaan välittömästi lannanpoiston jälkeen (2 krt kesä- elokuun aikana) Kalajoen Komposti Osuuskunnan kompostointilaitokselle. Tarhalla ei valmisteta rehua. Valmis rehu tuodaan tarhalla oleviin siiloihin Kalajoen Jäähdyttämö Oy:ltä kasvatuskaudella päivittäin ja talviaikaan 3 kertaa viikossa. Tarhalla on oma kaivo, tarhaa ei ole liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Tarhan vedenkulutusta ei ole mitattu. Rehusiilon ja trukkien pesuvesiä syntyy noin 4 m 3 vuodessa. pesuvedet johdetaan umpisäiliöön. Rehusiilot on sijoitettu betonialustalle, joka on viemäröity umpisäiliöön. Umpisäiliöt tyhjennetään kerran vuodessa / tarvittaessa paikallisen jätehuoltoyrittäjän toimesta, lietteet toimitetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tarhalla ei ole omaa nahoittamoa. Eläimet nyljetään tarhalla, nahoitusruhot (noin 80 tn/v) toimitettaan päivittäin Kalajoen jäähdyttämö Oy:lle. Kaavinta tapahtuu Mika Rauma Oy:n Rahjan tarhalla. Itsestään kuolleet eläimet (täysikasvuisia noin 30 kpl vuodessa) poltetaan tarhalla. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ongelmajätteet (jäteöljy ja akut) ja sekajäte jotka hakee paikallinen jätehuoltoyrittäjä (P. Pääkkönen). Tarhalla on 2 500 litran laponestolaitteella varustettu polttoainesäiliö, lisäksi tarhalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 20 litraa varastossa.
3/13 Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristölupahakemuksen mukaan varjotalot pidetään hyvässä kunnossa. Sadevesien pääsy lanta-alustoille estetään pitkillä räystäillä ja lanta-alustojen korotuksilla. Lantaalustoilla käytetään runsaasti kuivikkeita. Lanta poistetaan tarhalta syyskesällä ja syksyllä ja kuljetetaan ilman välivarastointia Kalajoen Kompostiosuuskunnan kompostikentälle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan kuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä ilmaan, maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Osa sade- ja sulamisvesistä, virtsasta ja juottolaitteista valuvasta vedestä huuhtoo varjotalojen lanta-alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarha-alueen maaperään. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Hakemuksen mukaan tarhan päästöjä ehkäistään pitämällä huolta lanta-alustoista, niiden korotuksista ja riittävästä kuivikkeiden käytöstä. Kuivikekerroksen paksuus on 20 cm. Käytettävien kuivikkeiden määrä oli hakemusajankohtana noin 100 pyöröpaalia olkea vuodessa. Varjotalot on varustettu kuppijuottolaittein. Juottolaitteita ei ole varustettu tippumisenestolaittein. Lanta poistetaan kaksi (2) kertaa vuodessa (kesäkuussa ja elokuussa) ja toimitetaan Kalajoen Komposti Osuuskunnan kompostiaumaan. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 16.1. 16.2.2003 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kalajoen kaupungintalolla ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Tarhan naapurikiinteistöille on lähetetty hakemuksen vireilläoloa koskeva erityistiedoksianto. Tarkastukset ja neuvottelut Tarhalle on tehty tarkastuskäynti 5.11.2003 ja 30.3.2004. Tarkastuksista laaditut muistio on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin. Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on pyytänyt ympäristölupahakemusta koskevan lausunnon Kalajoen kaupunginhallitukselta ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnon ovat antaneet Kalajoen kaupunki sekä Kalajoen ympäristösihteeri.
4/13 Kalajoen kaupunginhallituksen lausunnossa (17.2.2004) esitetään seuraavaa: Tarha-alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Kapea ja pitkä tarha-alue rajoittuu pohjoisessa kapeasta päästään letonrannan asemakaava-alueeseen, joka on loma-asumista sisältävä kaava. Etäisyyttä lähimpään loma-asuntokortteliin on noin 500 metriä. Keskustaajaman yleiskaava-alue alkaa idässä noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Kaava-alueen lähin asutus sijoittuu noin 1 kilometrin etäisyydelle. Kaupungin hiihtokeskus sijaitsee tarha-alueen lounaispuolella. Etäisyys lähimpiin latureitteihin on noin 1,1 km. Loma-asutuksen tai pysyvän asutuksen laajentamista tarhan suuntaan ei ole suunniteltu. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen mukaan etäisyyden suurelta tarhalta virkistysalueelle tulisi olla noin vähintään 1000 metriä. Uutta tarha-aluetta ei olisi suotavaa perustaa 500 metrin etäisyydelle loma-asutuksesta, mutta suositusetäisyydet ovat ohjeellisia. Koska kyseessä on toimiva tarha ja alueen maankäyttö on vakiintunut, suositusetäisyyksistä on mahdollisuus poiketa. On lisäksi huomioitava, että tarha-alueen lähimmät varjotalot sijaitsevat suositusetäisyydellä loma-asunnoista. Kalajoen kaupunginhallitus ilmoittaa, että ympäristöluvalle toiminnan nykyisessä laajuudessa ei ole maankäytöllisiä esteitä. Kalajoen kaupungin ympäristösihteeri toteaa lausuntonaan (28.1.2004) seuraavaa: - Varjotalojen korotuksia on ylläpidettävä. - Varjotaloihin, joissa räystäs ei ulotu 30 cm häkin ulkoreunasta, on asennettava räystäskourut joista kattovesi johdetaan umpiputkessa tarha-alueen ulkopuolelle. - Turpeen käyttöä kuivikkeena oljen lisäksi on syytä vaatia hajuhaittojen vähentämiseksi, sillä tarha sijaitsee suhteellisen lähellä loma-asutusta. Jätteiden avopoltto on syytä kieltää Kalajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätevesien umpisäiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Turkistarhan kaikki toiminnot, mukaan lukien lannan käsittely, jätevesien käsittely ja jätehuolto, on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Muilta osin vs. ympäristösihteerillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 1.3.2003 päivätyllä kirjeellään toimittanut hakijalle tiedoksi annetut lausunnot ja varannut tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija ei ole antanut vastinetta.
5/13 VIRANOMAISEN RATKAISU Lupamääräykset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Mika Rauma Oy:n Holmanperän tarhalle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen turkistarhan toimintaa koskevan ympäristöluvan. Tarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Etelänkylässä kiinteistöllä Metsäranta RN:o 1:114. Tarhalle voidaan sijoittaan enintään 1300 siitosnaaraskettua olemqassa oleviin tavanomaisiin varjotaloihin, joiden yhteispituus on 2 317 metriä. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti jäljempänä esitetyin lupamääräyksin. Kalajoen kunnan terveyslautakunnan valvontaosaston 3.4.1991 myöntämä sijoituspaikkalupa (hakijoina Kalervo ja Mika Rauma) on voimassa siihen saakka kunnes tämä päätös on saanut lainvoiman. Tämän päätöksen kertoelmaosassa on esitetty laitoksen toimintaa koskevat perustiedot, joita voidaan käyttää vertailutietoina laitoksen toiminnan muutosten laajuutta ja niiden aiheuttamaa uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta arvioitaessa. Lausunnon ovat antaneet Kalajoen kaupunginhallitus ja Kalajoen ympäristösihteeri. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. 1. Varjotalojen rakenteet ja kunnossapito Turkistarhan toiminta tulee järjestää siten, ettei lanta joudu kosketuksiin sade- ja sulamisvesien kanssa. Varjotalojen välit tulee muotoilla siten, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Ulkopuolisten valumavesien pääsy varjotalojen väleihin tulee estää. Varjotalojen lanta-alustojen 30 cm korotusta (vähintään) tulee ylläpitää. Vajonneet lanta-alustat on korotettava vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Korotusta ei tule tehdä siten, että varjotalojen välejä alennetaan kaivamalla maata pois. Olemassa olevat kattovesikourut tulee varustaa putkituksilla, joiden kautta kattovedet voidaan johtaa puhtaina alueen ulkopuolelle. Räystäiden, joista vesikourut puuttuvat, tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä edellä mainittuja puutteita (lanta-alustat, kattovesien johtaminen) koskeva selvitys jossa on esitetty 1)korjaustarve, 2)korjaussuunnitelma puutteiden korjaamiseksi sekä 3)aikataulu toimenpiteiden toteuttamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi toukokuun 2004 loppuun mennessä. Varjotalojen peruskorjauksen yhteydessä tulee niiden lanta-alustat rakentaa vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiivis kalvo tai muu vesitiivis ratkaisu, joka täyttää rakennusajankohtana voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Jos varjotalojen lanta-alustoille asennetaan maasta irti olevat vesitiiviit lantakourut tai -laatikot, lanta-alustoja ei tarvitse korottaa eikä asentaa muovikalvoa varjotalojen alle. Alustaratkaisusta on toimitettava selvitys ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
6/13 Varjotalojen peruskorjauksen yhteydessä kaikki varjotalot tulee varustaa kattovesikouruin ja putkituksin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle. Varjotalojen räystäskourujen sekä kattovesien poisjohtamiseen tarkoitettujen putkitusten kunnosta ja toimivuudesta tulee huolehtia niin, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa räystäskourujen toimivuuden varmistamiseksi. Juomaveden lanta-alustalle joutumisen estämiseksi on tarvittaessa asennettava veden tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia, jotka ohjaavat tippuvan juomaveden lanta-alustan ulkopuolelle. Juomalaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja vuodot korjattava viipymättä. 2. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita kaiken virtsan sitomiseksi. Ensisijaisesti kuivikkeena tulee käyttää turvetta, jonka ohella kuivikkeena voidaan käyttää olkea, lastua ja purua. Lannanpoiston yhteydessä lanta-alustoille tulee levittää kuivikkeita, josta turvetta on oltava vähintään 15 cm kerros. Kuivikkeita on tarvittaessa lisättävä myös lannanpoistojen välillä. Lanta tulee poistaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä/kesällä sekä syksyllä. Toiminnassa syntyvä lanta on toimitettava kokonaisuudessaan kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee olla koko eläinmäärää vastaavalla osuudella osakkaana kompostiosuuskunnassa taikka lanta tulee toimittaa käsiteltäväksi muuhun luvan omaavaan laitokseen. 3. Tarhavesien käsittely ja tarkkailu Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle on estettävä alueen ympärysojituksella. Ympärysojituksen toimivuudesta tulee huolehtia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia erikseen sovittavalla tavalla. 4. Jätevesien käsittely Rehusiilot tulee olla sijoitettuna betonialustalle, joka on viemäröity umpikaivoon. Rehusiilojen ja -jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet tulee kerätä tiiviisiin umpikaivoihin ja toimittaa säännöllisin väliajoin kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Rehusiilojen ja -jakelulaitteiden pesuvedet voidaan toimittaa myös sulan maan aikana käytettäväksi lannoitteena pelloilla. Umpikaivojen tyhjennyskerroista ja poistoimitetun lietteen määrästä sekä toimituspaikoista on pidettävä ajantasalla olevaa kirjanpitoa.
5. Muun jätteen kuin lannan käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. 7/13 Syntyvät ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisissa astioissa ja ne tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin vuosittain. Itsestään kuolleet eläimet on toimitettava eläinjätteen käsittelylaitokselle taikka muulle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanottaminen. Poikkeustapauksissa ne voidaan hävittää muulla kaupungineläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Itsestään kuolleiden eläinten välivarastointia varten tarhalle tulee varata pakastin tai muu vastaava asianmukainen varastointitila. Nahoitusruhot tulee välivarastoida tarkoitusta varten rakennetulla alustalla. Ruhot tulee peittää päivittäin työpäivän päätyttyä. Ruhot on toimitettava eläinjätteen käsittelylaitokselle viikoittain, pakkaskautena joka toinen viikko. Nahkonta-ajan jälkeen välivarastointipaikka on siivottava ja kalkittava. Kaavintarasva ja rasvainen nahoituspuru tulee toimittaa laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteitä ei saa polttaa avotulella. 6. Tarhan muu hoito Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta terveydellistä haittaa, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa taikka muuta haittaa tarha-alueen ympäristölle. Tarha-alueen kulkuväyliltä ja piha-alueilta poistettu lumi tulee sijoittaa siten, että sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa. Lumi tulee tarvittaessa poistaa varjotalojen väleistä huuhtoutumien estämiseksi. Eläinten karkaaminen tarha-alueelta tulee estää aitaamalla tai eristämällä eläintilat verkolla, laudoituksella tai muulla varmalla tavalla. Aidat ja muut eläinten karkaamisen estävät rakenteet tulee pitää hyvässä kunnossa. Tuhoeläinten (rotat, hiiret) torjuntaa tulee tehdä tarvittaessa. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä turkistarhauksen ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava sen käyttöönottoon tarhallaan erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. Lupapäätöksen muutosta voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää niin ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. 8. Kirjanpito ja raportointi Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta selviää ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet. Kirjanpitoon tulee kirjata valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, eläinmääristä, lanta-alustojen tyhjennyskerroista, käytetyistä kuivikkeista ja niiden määristä, lannan toimittamisesta kompostointilaitokselle tai muulle vastaanottajalle, tiedot toiminnassa syntyvien muiden jätteiden lajeista, määris-
8/13 tä ja niiden toimituspaikoista, itsestään kuolleitten eläinten määristä ja toimituspaikoista sekä tiedot eläinten juottoon käytetyn veden määrästä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä taikka toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle tarkastusta varten. 9. Poikkeukselliset tilanteet Jos onnettomuuden, tuotantohäiriön, rakennelman purkamisen tai muun niihin rinnastettavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on tapahtumasta ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi ilmoituksen johdosta antaa tarpeellisia asiaa koskevia määräyksiä. 10. Ilmoitus toiminnan muuttamisesta Toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin vaikuttavista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan toiminta ja toiminnanharjoittajan asiantuntemus täyttävät laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Turkistarhan toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Tehostamalla ympäristönsuojelutoimia lupamääräyksissä vaadituilla tavoilla, tarhan aiheuttama ympäristökuormitus tulee jatkossa vähenemään hakemusajankohdan mukaisesta tasosta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo ettei turkistarhan toiminta todennäköisesti merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn Kalajoen suisto - alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen tarhan toimintaan. Tarha sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Kapea ja pitkä tarha-alue rajoittuu pohjoisessa kapeasta päästään letonrannan asemakaava-alueeseen, joka on loma-asumista sisältävä kaava. Etäisyyttä lähimpään loma-asuntokortteliin on noin 500 metriä. keskustaajaman yleiskaava-alue alkaa idässä noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Kaava-alueen lähin asutus sijoittuu noin 1 kilometrin etäisyydelle. Kalajoen kaupunginhallitus on lausunnossaan esittänyt ettei loma-asutuksen tai pysyvän asutuksen laajentamista tarhan suuntaan ei ole suunniteltu.
9/13 Lupamääräysten perustelut 1. Varjotalojen rakenteet ja kunnossapito Tarha-alueen maaperän läpäisevyyden vuoksi lanta-alustojen rakenteisiin ja hoitoon sekä lannan käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Varjotalojen alustojen nostolla tai vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä ja vesikouruilla estetään lannan huuhtoutuminen sade- ja sulamisvesillä ja sitä kautta lannan sisältämien ravinteiden ja epäpuhtauksien joutumista maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Tarha-alueen maaperä on vettä läpäisevää hiekkaa, jolle kertyviä vesiä ei ole mahdollista kerätä talteen puhdistusta varten, ympäristökeskus katsoo että peruskorjauksen yhteydessä varjotalojen alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi. Vesitiiviiksi alustaksi hyväksytään MMM RMO C4- rakentamismääräysten - ja ohjeiden mukainen rakenne. Käyttämällä tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia varmistetaan ettei tippuva juomavesi aiheuta lannan ravinteiden liukenemista. 2. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely Nestemäisen kuormituksen minimoimiseksi tulee lanta-alustoilla käyttää riittävästi kuivikkeita virtsan ja juomalaitteista tippuvan veden sitomiseksi. Säännöllinen ja riittävä kuivikkeiden, erityisesti turpeen, lisääminen kasvatuskauden aikana parantaa kuivikekerroksen imukykyä, vähentää kärpäsiä ja sitoo lannasta haihtuvia typpiyhdisteitä ja vähentää siten tarhan toiminnasta lähiympäristölle aiheutuvia haju- ja muita haittoja. Tarha-alueen läpäisevän maaperän ja vesitiiviiden lanta-alustojen puuttumisen vuoksi lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, jolla voidaan vähentää ravinteiden joutumista maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Käyttämällä kuivikkeita voidaan kompostoinnissa käytettäviä seosaineita hyödyntää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin kompostin typpipitoisuutta saadaan samalla nostettua ja lannan kompostoitumista saadaan tehostettua. Turkistarhojen ympäristönsuojeluohjeen mukaan lanta on kompostoitava tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla. Lanta on poistettava lanta-alustoilta sinä lämpimänä aikana vuodesta, jolloin kompostoituminen on mahdollista. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaan lantalan tilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää lantamäärää. Varaston mitoituksessa voidaan ottaa huomioon myös lannan luovutus sitä hyödyntävälle ympäristöluvan omaavalle yritykselle tai toiselle viljelijälle. Koska toiminnanharjoittaja on osakkaana kompostointiosuuskunnassa ja voi toimittaa kaiken syntyvän lannan kompostointilaitokselle, tarhalle ei tarvitse rakentaa omaa lantalaa. 3. Tarhavesien käsittely ja tarkkailu Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön ottaen huomioon toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästöjen vaikutuksista ympäristöön.
10/13 4. Jäteveden käsittely Tarhan toiminnassa syntyvien jätevesien johtamista sakokaivoista suoraan avo-ojaan ei voida pitää riittävänä käsittelynä. Tämän vuoksi on annettu määräys johtaa vedet umpikaivoon toimitettavaksi jätevedenpuhdistamolle, kuten lupahakemuksessa on esitetty. Määräys kirjanpidosta on annettu viranomaisvalvonnan vuoksi. 5. Muun jätteen kuin lannan käsittely Jokilaaksojen jäte Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset on hyväksytty Kalajoen kaupungin kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi vuonna 2001. Jätteiden huolellisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä jätteiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn estetään haitallisten vaikutusten syntyminen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, kemikaalien ja desinfiointiaineiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Asetuksen mukaan kuolleiden eläinten maahan hautaaminen ei ole hyväksyttävää. Kunnan terveysvalvontaviranomainen (kunnaneläinlääkäri) voi myöntää asiassa poikkeuksen. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen säilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin, jossa ruhot voidaan välivarastoida ennen käsittelyyn toimittamista. Jätteiden avopoltto on kielletty epäpuhtaasta palamisesta syntyvien haittojen vuoksi. 6. Tarhan muu hoito Määräyksien tarkoitus on estää kemikaaleista, poltto- ja raaka-aineista sekä jätteistä ja jätevesistä mahdollisesti aiheutuvat ympäristö-, terveys- ja viihtyisyyshaitat. Yleiseen viihtyvyyteen, rehuhygieniaan ja turkistarhan rakenteisiin mahdollisesti kohdistuvia haittoja voidaan vähentää tuhoeläinten, kuten rottien ja hiirien torjunnalla 7. Muut määräykset Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi sen käyttöönottoon on varauduttava ja jonka vuoksi voidaan myös vaatia muutosta lupapäätökseen.
11/13 8. Kirjanpito ja raportointi Tarhaustoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen, tietämyksen lisääntyminen ja mahdollisimman tehokkaiden ympäristöhaittojen torjuntakeinojen soveltaminen toiminnassa edellyttävät päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Jätelain nojalla ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneistä jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. Ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. 9. Poikkeukselliset tilanteet Ympäristönsuojelulain 62 :n nojalla poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Asiassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. 10. Ilmoitus toiminnan muuttamisesta Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, kuten toiminnan laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta, lannan varastointi-/käsittelytavan muutoksista tai muusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toimista tehtävän ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi tarkastella muutoksen aiheuttamia vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko toiminnanharjoittajan tarpeen tehostaa ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia tai onko lupamääräyksiä tarpeen muuttaa. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla. Tämä päätös on voimassa siihen saakka kunnes lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-57, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6-8, 15, 17, 19, 51 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4
12/13 Lupamääräyksiä harkittaessa on otettu myös huomioon seuraavat säädökset, määräykset ja ohjeet: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1744/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO C4, 10.1.2002) Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 840 euroa (alv 0 %) Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003), jonka voimaantulosäännöksen mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän perusteella maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001), jonka nojalla maksu turkistarhan toiminnan ympäristöluvasta on 840 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin ympäristölautakunta Kalajoen kaupunki/terveysvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 17.5.2004.
13/13 Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Kari Wiikinkoski LIITE Valitusosoitus