Kestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Seuraavat 20 minuuttia Tilannekuva: matkailun kasvun ja kestävyyden haasteet Matkailun kestävyysongelman ratkaisu: kenen vastuu? HUOM: tämä on pääosin kuvista riisuttu versio Matkailuparlamentti, Oulu 15.11.2018
Kestävyys: ihmiskeskeinen lähtökohta Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa Kestävä matkailu on matkailua, joka vastaa nykymatkailijoiden ja kohdealueiden tarpeisiin samalla suojellen ja rakentaen kehitysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa
Ilmastonmuutos: IPCC 2018 Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuore raportti toimii perustana joulukuussa 2018 pidettävälle ilmastokonferenssille Puolan Katowicessa Raportti antaa ihmiskunnalle aikaa 12 vuotta: merkittävät päästövähennykset on saatava aikaan vuoteen 2030 mennessä Tavoite on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen Vuoteen 2100 mennessä maapallon keskilämpötilan arvioidaan olevan 1,1-6,4 C jakson 1980 1999 keskilämpötilaa korkeampi
Maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii nopeita ja kauaskantoisia muutoksia maankäyttöön, energiaan, teollisuuteen, rakennuksiin, liikenteeseen ja kaupunkeihin Hiilidioksidipäästöjen tulisi pienentyä 45 % 2030 mennessä nollapäästöihin tulisi päästä vuoteen 2050 mennessä
IPCC 2018 raportti: LÄHDE: Ympäristöministeriö 2018
Matkailu ja ilmastonmuutos YK:n Kioton ilmastosopimus 1997: tavoitteena oli vähentää vuosina 2008 2012 ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä 5 % vuoden 1990 päästötasosta Yksi keskeinen taloudenala, joka jäi Kioton pöytäkirjan rajoitusten ja päästökaupan ulkopuolelle oli matkailu maailman suurin ja nopeimmin kasvava ala Ilmastovaikutusten kannalta matkailuliikenne ja erityisesti lentoliikenteen rooli ovat ongelmallisia Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 3-5 %
Kansainvälinen lentoliikenne on voimakkaasti kasvava ala Päästöt noin kaksinkertaistuneet vuodesta 1990! (2012) Jäävuoren huippu! LÄHDE: UNWTO
Tilannekuvan tulkinta: suuntana 1,5 C vai jokin muu? LÄHDE: Helsingin Sanomat ja UNWTO
Kestävä matkailu: lentoliikenteen ongelma? Kaukomatkailun ekologinen jalanjälki (Gössling et al. 2002): Matka sinne Kohteessa ja takaisin < 3 % >97% EJ: kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen/ryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.
Keskiverto matka kaukokohteeseen muodostaa 17-37% länsimaisten ihmisten vuosittaisesta ekologisesta jalanjäljestä Kasvu suurta etenkin kaukomatkailussa: Esim. hollantilaisten matkailu kasvanut noin 2 % 2000-luvulla Samaan aikaan keskimääräinen matkakohteen etäisyys kotoa on kasvanut 36 %! Ongelma ei ole matkailu vaan sen luonne Trendianalyyseistä huolimatta slow- ja lähimatkailu ovat marginaalisia, toistaiseksi!
Matkailu vaikuttaa ilmastoomme, mutta samalla ala ja siitä riippuvaiset yhteisöt ovat hyvin haavoittuvia ilmastonmuutokselle Voittajia ja häviäjiä Lyhyellä aikavälillä Suomi ja etenkin Pohjois-Suomi voittaja
Ilmastonmuutoksen (ympäristö) hyödyt ja haitat: Inari ja Kilpisjärvi Kulut: 5,1% / yritysten liikevaihdosta Vähittäiskauppa 10,5 % Ohjelmapalvelut 6,3% Hyödyt: 7,3% / yritysten liikevaihdosta Muu (mm. kiinteistöpalvelut) 16,8% Majoitus/ravitsemuspalvelut 10,9 % Tervo-Kankare, K., Kajan, E. & J. Saarinen (2018). Costs and Benefits of Environmental Change: Tourism Industry s Responses in Arctic Finland. Tourism Geographies 20(2): 202-223.
Matkailu ja ympäristö: Tragedy of Commons? kuluttaessaan vapaata resurssia tuottaja/kuluttaja saa sen hyödyn itselleen, mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien (resurssin) käyttäjien kesken
Ongelman ratkaisu: Vastuu kestävyydestä? I Vastuulliset matkailijat? Yleinen oletus vastuullisuuden kasvusta uusi matkailu/matkailija (1990-l) Trendianalyysit ja think tank selvitykset tukevat Pääosa akateemisesta tutkimuksesta ei tue: huolimatta yleisistä ympäristöasenteista ympäristöasiat eivät ole (vielä) konkretisoituneet (ks. Palacio & McCool 1997; Skidmore, 2008; Swarbrooke & Horner, 1999; Cohen et al., 2013;) Arjen normit, matkailu ja liminaalitilat?
II Vastuulliset yritykset? Monet yritykset ovat omaksuneet vastuullisuutta (mm. CSR) Lippulaivoja; mutta globaalisti hyvin pieni osa vie vastuullisuuden lakisääteisten velvollisuuksien yli Vastuullisuuden ja kestävyyden periaatteet (esim. Sertifikaatit) usein talousorientoutuneita Esim. sosiaalisen kestävyyden kriteeri X keskuksessa 75 % työntekijöistä paikallisia Hyvä tavoite? (työvoimapula) Periaatteet joustavia ja mahdollistavat valikoivan käytön Esim. TOI
III Epämuodikas säätely? Aikaa 12 vuotta Matkailun kestävyysongelmassa ei ole kyse tiedon puutteesta Lisää tutkimusta ei ole se ratkaisu Markkinahäiriö: markkinat eivät toimi optimaalisesti Nykyisiä tahi tulevaisuuden negatiivisia ulkoisvaikutuksia ei kyetä huomioimaan Niiden haittojen osalta jotka eivät rajoitu matkailutoimijoihin itseensä Markkinahäiriö: toimijoiden oman edun tavoittelu johtaa yleisen edun kannalta tehottomaan lopputulokseen Julkisen vallan tehtävä on puuttua markkinahäiriöihin Säätely, verotus jne.; Ruotsin malli?
Matkailun loppu? Tourism is without any question the best export in the world. You can continue to sell tourism forever, for as long as it does not destroy itself Arthur Gillis, CEO, Marriott Hotels
Voimme ennustaa tulevaisuuden ilmastoa ilmasto muuttuu, mutta niin muuttuu matkailukin ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat asiat, mukaan lukien liikkuvuus
jarkko.saarinen@oulu.fi Kiitos