Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta ei ole pyydetty lausuntoa asiassa, mutta rohkenemme toimittaa kirjallisen lausunnon, koska hallituksen esitys heikentää radikaalisti näyttelijöiden ja monien muiden alojen pätkätyöläisten mahdollisuutta työttömyysturvaan. Kyseessä on todellisen sosialliturva-ansan rakentaminen ainakin Näyttelijäliiton noin 900 freelancer-näyttelijälle, mutta myös muille pätkätyötä tekeville, erityisesti luovilla aloilla. Näyttelijä ei voisi jatkossa ottaa vastaan yhtäkään keikkaa tai esim. tehdä käsikirjoitusta, josta maksetaan työkorvaus tai jonka hän laskuttaa - jos haluaa säilyttää mahdollisuutensa työttömyysturvaan. Sosiaaliturvaa tulisi kehittää siihen suuntaan, että se kannustaa ottamaan vastaan kaikenlaiset työt niiden maksutavasta riippumatta. Lausuntomme on erityisesti näyttelijöiden näkökulmasta, mutta samat ongelmat ja havainnot koskevat suurta osaa luovilla aloilla työskentelevistä: muusikoita, tanssijoita, ohjaajia jne. Näyttelijäliitto ja näyttelijöiden työ Näyttelijäliitto on ammattiliitto ja taiteilijajärjestö. Jäseninä on n. 1900 ammattinäyttelijää. Vakituisissa työsuhteissa on teattereissa noin 400 ja freelancereita noin 900. Eläkeläisiä on 450 ja opiskelijoita 150. Näyttelijät työskentelevät laajasti eri alueille: teatteriessa, elokuvissa, tv:ssä, radiossa, yhteisöissä jne. Näyttelijät keräävät toimeentulonsa pienistä puroista. Suurin osa tulee työsuhteisista töistä teattereissa, elokuvassa ja tv:ssä. Nk. omat keikat ja merkittävä osa yhteisöissä tehtävästä töistä on sellaisia, joita näyttelijät joutuvat työntekijästatuksensa säilyttääkseen tekemään
osuuskuntien tai laskutusyhtiöiden kautta. Osan toimeentulosta näyttelijät saattavat saada apurahoina. Freelancenäyttelijän työskentely on aina lyhyissä pätkissä ja väliin jää helposti työttömyysjaksoja. Työllisyys ei jakaudu näyttelijän uran aikana tasaisesti. Jonain vuonna näyttelijä saattaa olla todella työllistetty ja jo seuraavana vuonna töitä on merkittävästi vähemmän. Näyttelijä ei voi muuttaa itseään yritykseksi. Suurin osa näyttelijän työstä esim. teattereissa on joka tapauksessa sellaista, jota esim. verottaja ei hyväksy yritystoiminnaksi. Yrittäjäjäseniä liitossa on noin 100. Heistä monilla on esim. omia tuotantoja ja projekteittain palkattua henkilökuntaa. Näyttelijäliitto rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla. Lainsäädäntöprosessista Esityksessä todetaan, että sillä ei ole vaikutusta kansalaisten etuuksiin tai heidän maksamiinsa maksuihin. Mitään vaikuttavuusarviointia ei kuitenkaan ole tehty. Lisäksi todetaan, että valmisteluun ovat osallistuneet keskeiset työmarkkinajärjestöt ja että esityksestä on pyydetty lausunto Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:ltä. Emme ole yrityksistämme huolimatta pystyneet jäljittämään näiden asioiden toteutumista. Lakiesitys tuli luovan alan toimijoille täysin yllättäen, vaikka se vaikuttaa luovalla alalla toimivien etuuksiin todella radikaalisti. Asiasta ei ole järjestetty kuulemista. Yrittäjämääritelmän muutos poistaa näyttelijöiltä työttömyysturvan Nykyisessä työttömyysturvalaissa yrittäjäksi määritellään 1 luvun 6 :ssä henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan yrittäjäeläkkeen. Velvollisuus alkaa, kun toiminnasta saatu tulo on vähintään 7.502,14 euroa (2015). Ehdotuksessa tämä muutettaisiin siten, että yrittäjäksi katsottaisiin yrittäjän eläkelain 3 :ssä tarkoitettu henkilö. Henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa suhteessa. Mitään rajaa yritystoiminnan laajuudelle ei enää olisi. Henkilö olisi yrittäjä sillä perusteella, että hän tekee käytännössä vaikka vain yhden työsuoritteen, josta ei makseta palkkaa vaan jotain muuta korvausta esim. luentopalkkio tai joku muu työkorvaus.
Freelancenäyttelijät tekevät omia keikkojaan sekä työsuhteisesti että nk. omassa työssä työllistyvänä, jolloin heille maksetaan työkorvauksia tai he laskuttavat työnsä. Tämän lisäksi näyttelijät esim. käsikirjoittavat, jolloin he saavat työ- tai tekijänoikeuskorvauksia. Tähän asti em. tulot eivät ole kerryttäneet työssäoloehtoa, mutta ne on huomioitu vähennyksinä soviteltua päivärahaa maksettaessa. Uudistus johtaisi siihen, että jatkossa kaikki nämä työt olisivat yrittäjätoimintaa ja niiden perusteella näyttelijä tai ohjaaja tai joku muu luovan alan työntekijä määriteltäisiin 6 :n mukaisesti automaattisesti yrittäjäksi. Päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä Kun työntekijä tulisi 6 :n mukaisesti määritellyksi yrittäjäksi, niin hänen ainoa mahdollisuutensa säilyttää työttömyysturvalain mukainen sosiaaliturva olisi se, että hänet määriteltäisiin sivutoimiseksi yrittäjäksi. Yrittäjyyden päätoimisuus arvioidaan työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n mukaan. Vaikka siihen ei ei olla ehdottamssa muutosta, sen tulkinta on olennaisen tärkeä muutoksen kannalta, koska ainoastaan sivutoiminen yrittäjä voisi siis olla oikeutettu työttömyysetuuksiin jatkossa: Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä Näyttelijöille, kuten monille muillekaan luovilla aloilla toimiville ei ole tarjolla kokoaikaisia työsuhteita 6 kuukaudeksi. Vierailusopimus teatterissakin on kokoaikainen harjoitusprosessin ajan ja osa-aikainen esityskauden ajan. TE-keskusten tulkinta määritelmästä jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle on ollut sekavaa ja ennakoimatonta. Freelancerin on ollut vaikeaa ja usein mahdotonta todistaa, että omat keikat eivät ole este kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, semminkin kun niitä ei ole edes tarjolla.
Uudistus johtaisi myös siihen, että mikäli freelancenäyttelijä työttömänä ollessan jatkossa erehtyisi ottamaan vastaan yhdenkin juontokeikan tai tekisi käsikirjoituksen, josta hänelle maksettaisiin työkorvaus, hänet määriteltäisiin yrittäjäksi ja hänen oikeutensa työttömyysturvaan päättyisi siihen. Yrittäjätoiminnan lopettaminen Yritystoiminnan lopettamisesta on säädetty työttömyysturvalaissa useassa eri pykälässä. Lainsäädäntö edellyttäisi selkiyttämistä. Pidämme mm. epäselvänä, että mikä on esim. näyttelijän mahdollisuus lopettaa yriystoiminta luotettavalla ilmoituksella. Jos on tehnyt juontokeikkoja ja esiintymisiä laskuttamalla tai työkorvauksilla ja tullut määritellyksi päätoimiseksi yrittäjäksi (vaikka pääasiallinen elanto olisikin tullut työsuhteista), niin pitääkö ilmoittaa, ettei enää tee juontokeikkoja eikä esiinny? Entä jos vuosien päästä sitten kuitenkin menee tekemään juontokeikan? Tuleeko takaisinperintä edellisen juontokeikan ja uuden välillä, koska yritystoimintaa ei oltukaan päätetty? Käytännössä kerran yrittäjästatuksen saatuaan, näyttelijän on miltei mahdotonta saada palkansaajastatustaan takaisin. Vastaava epäselvyys koskee monia muita, esim. muusikoita, tanssijoita, ohjaajia jne. Työttömyysvakuutusmaksujen maksamista koskeva muutos Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muutosehdotus puolestaan johtaa siihen, että jatkossa työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus olisi myös sivutoimisesta työntekijästä, vaikka hän olisi omassa päätoimessaan yrittäjän eläkelain 3 :ssä tarkoitettu yrittäjä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esim. näyttelijän osalta sitä, että mikäli hänet määriteltäisiin yrittäjäksi työkorvausten ja laskutettujen keikkapalkkioiden vuoksi, niin työnantajien ja näyttelijän pitäisi maksaa työttömyysvakuutusmaksua työsuhteisesta näyttelijästä, vaikka hänellä ei olisi oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysturvaan. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista. Laskutusfirmojen käyttäminen työntekijästatuksen säilyttämiseksi Työmarkkinat toimivat tällä hetkellä niin, että työtä tai keikkaa on usein mahdotonta saada siten, että työnantaja tai tilaaja tekisi työsopimuksen ja maksaisi palkan. Saadakseen
muutaman tunnin, päivän tai viikon työn, näyttelijän täytyy laskuttaa palkkansa. Ja jos esiintyjiä on useampia, heidän kaikkien pitää laskuttaa työnsä. Toinen malli on, että keikka maksetaan työkorvauksena, kuten luentopalkkiot, jolloin niistä ei kerry sosiaaliturvaa. Tämä sen vuoksi, että työnantajat ja tilaajat haluavat välttää työnantajavelvollisuuksia. Vielä muutamia vuosia sitten näyttelijät tekivät vastaavat työt lyhyinä työsuhteina ja työnantajat hoitivat yhteiskunnalliset velvoitteet. Jopa julkisen sektorin toimijat edellyttävät, että lyhytaikaiset työsuhteet laskutetaan. Koska työmarkkinat ovat kehittyneet työnantajista johtuvista syistä näin, pidämme lainsäätäjän velvollisuutena huolehtia, että toimeentuloaan lyhyistä työsuhteista, järjestelmän pakottamana laskuttamalla tai sosiaaliturvaa kerryttämättömillä työkorvauksilla raapivia suojellaan, ei rangaista. Esiintyvien taiteilijoiden työssäoloehdon kerryttämisessä jo valmiiksi lainsäädännöllinen ongelma Esiintyvien taiteilijoiden työssäoloehdon sääntelyssä on merkittävä ongelma, jota on useaan otteeseen melkein jo oltu korjaamassa. Ja kun siihen lisää tämän ehdotuksen mukanatuomat epäselvyydet ja ongelmat, niin näyttelijöiden ja muiden esiintyvien taiteilijoiden mahdollisuus saada työttömyysturvaa on kaukana yhdenvertaisesta kohtelusta. Nykyisellään työttömyysturvalain täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 6 on seuraava: Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n 3 momentin mukainen. Pykälän sanamuoto johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen luovaa ja esityksellistä työtä tekevien, erityisesti näyttelijöiden, muusikoiden ja tanssijoiden työssäoloehdon kartuttamisen osalta, koska se on rajattu koskemaan vain alle kuukauden työsuhteita. Tietojemme mukaan pykälän muuttamisen yhteydessä sitä ei ollut tarkoitus rajoittaa vain alle kuukauden työsuhteisiin. Näyttelijöiden, muusikoiden ja tanssijoiden työsuhteet sekä teattereihin ja orkestereihin ovat käytännössä aina yli kuukauden mittaisia. Työsuhteet kestävät harjoitusajan ja esitysajan. Harjoitusaika on tiivistä ja harjoitusaikana täyttyy useimmiten (mutta ei aina) työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n edellyttämä 18 tunnin työssäoloehto. Esitysaika saattaa kestää muutamasta viikosta useampaan vuoteen. Esityksiä on viikossa ehkä yleisimmin 2-4,
mutta niitä saattaa olla vain yksi. Taiteilija ei voi itse päättää esitysten määrää, vaan ne määräytyvät teatterin tai orkesterin esityskalenterin mukaisesti. Käytännössä rajaus on johtanut siihen, että esim. näyttelijällä tyypillisimmissä työsuhteissaan eli vierailevan näyttelijän työsuhteessa teatteriin hänen työssäoloehtonsa ei kartu, vaikka hänen tulonsa ovat alan keskipalkan suuruiset. Lyhyistä, alle kuukauden keikoista esim. firmakeikoista vastaava työtulo kartuttaa työssäoloehtoa. Ero on vain työajassa ja sopimusrakenteessa. Ehdotuksemme Jotta tämä uudistus ei johtaisi täydelliseen sosiaaliturvaloukkuun näyttelijöiden ja momien muiden luovilla aloilla työskentelevien osalta, ehdotamme, että siihen tehdään ainakin seuraavat muutokset: 1) Sivutoiminen yrittäjyys määritellään siten, että lyhyissä pätkissä työnsä keräävät freelancerit voivat olla sivutoimisia yrittäjiä myös ollessaan työttömänä työnhakijana. Tämä ei johda yritystoimintaan työttömyyskorvauksella, koska soviteltu päiväraha huomioi yritystoiminnasta saadun tulon. Nykyinen sivutoimisuuden määritelmä ei riitä. Sen tulkinta on johtanut sekavaan ja epävarmaan tulkintakäytäntöön. 2) JA lisäksi: 1 luvun 6 :n yrittäjämääritelmään lisätään viittaus yrittäjän eläkelain 4 :ään. Tällä rajataan pienimuotoinen yritystoiminta automaattisesti ulkopuolelle. Tämä lisäys ei kuitenkaan pelkästään riittäisi kuitenkaan poistamaan koko ongelmaa. 3) Lisäksi ehdotamme, että Sosiaali- ja tervesyvaliokunta ottaisi kannan, että asetusta työttömyysturvalain täytäntöönpanosta pitäisi muuttaa seuraavaan muotoon, jotta esiintyvät taiteilijat saatetaan tasavertaiseen asemaan muiden työsuhteisten kanssa: 6 Luovan ja esityksellisen työn alat Työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n 3 momentin mukainen. Pykälästä poistettaisiin rajaus alle kuukauden mittaisiin työsopimuksiin. Tämä ehdotus korjaisi nykyistä tilannetta merkittävästi oikeudenmukaisemmaksi. Sellaista viikot, jolloin esimerkissä kuvattu näyttelijä olisi kahdessa esityksessä, hänen
työssäoloehtonsa karttuisi, koska euromäärä riittäisi. Mikäli esityksiä olisi vain yksi ja palkka olisi minimin suuruinen, työssäoloehto ei kuitenkaan karttuisi. Tällä muutoksella saatettaisiin luovalla ja esityksellisellä alalla toimivat työntekijöiden työssäoloehto sopimusneutraaliksi ja saataisiin nk. alojen normaalit työsuhdemuodot kattavasti työttömyysturvan piriin. Helsingissä 25.11.2015 SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY. Helena Ryti puheenjohtaja Elina Kuusikko toiminnanjohtaja