LÄHIPUU sahatavara. Ympäristöseloste. Ympäristöselosteen kattavuus RTS EPD 17_18

Samankaltaiset tiedostot
RTS EPD YMPÄRISTÖSELOSTE, nro. RTS_27_19 Suomalainen kuivattu sahatavara kuusi- tai mäntypuusta

RTS EPD, Nro 12 VAHEPD weber.vetonit 110 FINE, 120 RENO, 130 CORE ja 140 NOVA

RTS EPD, RTS_30_19 TB-Suorakaidepilari. Rakennustietosäätiö RTS The Building Information Foundation RTS. Ympäristöselosteen kattavuus

ENVIRONMENTAL PRODUCT DECLARATION (EPD) -KORTTI. Uusioaines Oy. Foamit-vaahtolasi

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

RTS EPD, nro 11 VAHEPD KAHI -tiilet ja -harkot

YMPÄRISTÖSELOSTE weber.vetonit 110 FINE, weber.vetonit 120 RENO, weber.vetonit 130 CORE, weber.vetonit 140 NOVA

Foundation RTS. AB16 RC50% BitumenMix 2%, ABK31 RC50% BitumenMix 2% Ympäristöselosteen kattavuus

RTS EPD, nro. RTS_22_19 weber.vetonit 3100, 3300, 3400, 4100, 4400, 5000, 5400, 6000 ja 8000

RTS EPD, EPD NUMERO MALLI 1 KUVITTEELLINEN SEMENTTILAASTITASOITE KOODI 123

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

RTS EPD, nro 7 VAHEPD Leca sora

RTS PCR RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN ja ISO mukaisesti

Rakennustuotteiden ympäristöselosteet

RTS EPD. Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr >

CEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350

Puu vähähiilisessä keittiössä

RTS EPD, Vesiohenteiset sisämaalit

Rakennustietosäätio RTS Building Information Foundation RTS

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset Matti Kuittinen

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Rakentamisen hiilivarasto

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Tuontipuu energiantuotannossa

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Rakennusosien uudelleenkäyttö

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Hirsitaloteollisuus r.y.

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Elinkaariajattelu autoalalla

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Rakennustieto. Ympäristövastuullisuus osana toimintaa Tutkittua ja sertifioitua tietoa. Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS >

1 Johdatus rakennusten elinkaariarviointiin. Johdatus rakennusten elinkaariarviointiin

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Yksikkö

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

Energian tuotanto ja käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Iltapäivän teeman rajaus

VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIEKARTTA. Tytti Bruce-Hyrkäs, Bionova Oy Hirsitaloteollisuuden syysseminaari

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

FPC- manuaali, eli tehtaan sisäisen laadunvalvonnan käsikirja

Suoritustasoilmoitus (Dop = Declaration of Performance)

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Mittatikun uudet sovellukset

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Rakennustietosäätiö RTS Malminkatu 16 A Helsinki Työryhmän sihteeri

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Rakentamisen ympäristövaikutusten määrittäminen

CEN/TC 175 Sahatavara ml. pyöreä puutavara

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Transkriptio:

LÄHIPUU sahatavara RTS EPD 17_18 en kattavuus Tämä ympäristöseloste käsittelee Lähipuu -tavaramerkin haltijoiden tuottamaa havupuusahatavaraa. Selosten on laadittu standardien EN 15804 + A1 sekä ISO 14025 sekä RTS PCR (versio 2.6.2016) menetelmäohjeen mukaan. Tämä seloste sisältää tuotteen elinkaaren kehdosta tehtaanportille optioin, jotka ovat tuotteen käsittely purkamisen jälkeen sekä hyödyntäminen elinkaaren päässä. RTS EPD -ympäristöselosteessa mainittuja rakennustuotteiden ympäristötietoja ei voi vertailla keskenään, mikäli ne eivät täytä standardin EN 15804 + A1 kohdan 5.3 vaatimuksia tuotteiden vertailtavuudesta. 13.12.2018 Rakennustietosäätiö RTS Malminkatu 16 A, 00100 Helsinki http://epd.rts.fi Laura Sariola Toimikunnan sihteeri Markku Hedman Yliasiamies

YLEISTIETOA 1. Elinkaariarvioinnin ja ympäristöselosteen tilaaja Suomen sahayrittäjät ry, Timo Ripatti, Leppävirta,info@sahayrittajat.fi 2. Tuotteen nimi ja tuotekoodi Sahatavara. Talo 2000 Rakennustuotenimikkeistö nro: 241 3. Valmistuspaikat Tiedot ympäristöselostetta varten tarvittavaan elinkaari-inventaarilaskentaan on kerätty 13 eri puolilla Suomea sijaitsevalta sahalta. Sahat ja kotipaikat ovat: Jouni Mähönen (Ii), Tmi Juhani Sukari (Laitila), JT Sahaus (Loppi), Sirkkeli Ripatti & Jatkola Ay (Leppävirta), Vilska Timber Ky (Kangasniemi), PTL Latvala (Untamala), Mika Lottanen (Nurmijärvi), Pasi Kohola (Ylöjärvi), Puutavara Eero Koskela (Askola), Fiskarin Laatupuu Oy (Fiskars), Tamminiemen Saha ja Höylä tmi (Vilppula), Puutavaraliike Larjama (Taivassalo), Finnstamm Oy (Savitaipale). 4. Lisätietoja Timo Ripatti (info@sahayrittajat.fi) 5. Tuoteryhmäsäännöt ja elinkaariarvioinnin soveltamisala Selosteen laadinnassa on käytetty standardeja EN 15804 + A1 ja ISO 14025 sekä tuoteryhmäsääntöjä RTS-PCR (versio 2.6.2016) ja Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatiminen (Kuittinen ja Linkosalmi, 2015). Seloste on laadittu rakentamistason vertailua varten, jotta se soveltuu kaikkien kohderyhmien tarpeisiin. 6. Elinkaariarvion ja ympäristöselosteen laatija YTT Tarmo Räty ja DI Marja Jallinoja, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, www.luke.fi 7. Todennus on todennettu standardin EN 15804+A1 ja RTS PCR:n mukaisesti puolueettoman tahon toimesta. Todennuksen suoritti Vahanen Environment Oy, Ins. (AMK) Teija Käpynen, yllä esitetyn tuoteryhmäsäännön mukaan 8. en antopäivä ja voimassa olo Selosteen antopäivä on 13.12.2018 ja se on voimassa 7.12.2018-7.12.2023. Yleissääntönä on noudatettu eurooppalaisen standardin EN 15804:2012 A1 vaatimuksia Kansainvälisen standardin EN ISO 14025:2010 mukainen riippumaton varmentava taho on Sisäinen Ulkoinen Kolmannen osapuolen varmentamisen on suorittanut: YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 2

TUOTTEEN TIEDOT 9. Tuotekuvaus Tämä EPD esittää tiedot keskimääräistuotteelle, joka on Sahayrittäjät ry:n jäsenten LÄHIPUU -tavaramerkillä suojattu havusahatavara. LÄHIPUU sahat palvelevat pääosin paikallisia metsänomistajia ja/tai puutavara käytetään paikallisesti. Tuotteesta on raportoitu tässä selosteessa kolme eri versiota, joiden valmistusprosessit eroavat toisistaan. Nämä ovat: Havusahatavara, ulkokuivattu, sahattu siirrettävällä sahalla Havusahatavara, ulkokuivattu, sahattu kiinteällä sahalla Havusahatavara, konekuivattu, sahattu kiinteällä sahalla Tuote sahataan joko mänty (Pinus sylvestris L.) tai kuusi (Picea abies L.) tukista, joka on kaadettu joko sahauspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (siirrettävät sahat) tai tuotu sahalle sahan lähimetsistä (kiinteät sahat). Keskimääräinen tuote on laskettu sahakohtaisista tiedoista sahatavaran tuotantomäärillä painotettuna keskiarvona. Keskiarvoille on laskettu keskiarvon keskivirheet. 10. Tuotteen ja sen käytön kuvaus Sahatavara on tyypillisesti lankkua (paksuus yli 38 mm ja leveys yli 75 mm) tai lautaa (paksuus alle 38 mm (alle 50) ja leveys yli 75 mm), mutta myös mitoitukseltaan muunlaista särmättyä kuivaa höyläämätöntä sahatavaraa. Sitä käytetään monenlaisiin puurakenteisiin sekä ulkona että sisällä, tai jalostetaan edelleen erilaisiksi puusepäntuotteiksi. Käsittelemätön sahatavara käytetään yleensä rakennusten rungossa ja sen käyttöikä on sama kuin rakennuksen. 11. Tuotestandardi Pohjoismainen sahatavara - Mänty ja kuusisahatavaran lajitteluohjeet (2016). Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys. ISBN 978-952-93-7437-3. Visuaalisesti lujuuslajitellun sahatavaran CE-merkintä perustuu harmonisoituun tuotestandardiin EN 14081-1:2005+A1:2011. Asiakkaan puusta sahaaminen; rahtisahaus, on vapautettu CE-merkinnästä. 12. Fysikaaliset ominaisuudet Kuivatun sahatavaran paino sen keskimääräisessä kosteudessa 18 % on 450 kg/m 3. 13. Tuotteiden pääraaka-aineet Product raw-material Amount, % Mänty (Pinus sylvestris L) tai Kuusi (Picea abies L ) 100 Käytetty havupuulaji ei vaikuta sahatavaran ympäristövaikutuksiin. 14. Lista tuotteen sisältämistä EU:n kemikaaliviraston (ECHA) REACH SVHC aineista LÄHIPUU sahatavaran valmistuksessa ei käytetä aineita jotka kuuluvat Euroopan kemikaaliviraston erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon. YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 3

ELINKAARIARVIOINNIN SOVELTAMISALA Elinkaariarvioinnin soveltamisala on esitetty alla olevassa taulukossa. Kaikki selosteen kattamat moduulit on merkitty R (relevant). Selostetyyppi on kehdosta tehtaan portille optioin. Mukana olevat lisäoptiot ovat jätteen käsittely (C3) ja jätteen hyödyntäminen energiana (D). Ei-merkitykselliset moduulit on merkitty lyhenteellä NR (not relevant) ja moduulit, jotka eivät sisälly selosteeseen ND (not declared). Tuotevaihe Rakentamisvaihe Käyttövaihe Rakennuksen purkuvaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset A1 A2 A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 C1 C2 C3 C4 D D D R R R ND ND ND ND ND ND ND ND ND ND ND R NR NR R NR Raaka-aineiden hankinta Kuljetus valmistukseen Valmistus Kuljetukset työmaalle Työmaatoiminnot Käyttö Kunnossapito Korjaus Osien vaihto Laajamittaiset korjaukset Energian käyttö Veden käyttö Purkaminen Purkuvaiheen kuljetukset Purkujätteen käsittely Purkujätteen loppusijoitus Uudelleenkäyttö Hyödyntäminen Kierrätys 15. Ilmoitettu yksikkö Ilmoitettu yksikkö on yksi kuutiometri (m³) sahatavaraa. Sekä ulkona että koneellisesti kuivatun sahatavaran kosteus on 18 %. 16. Järjestelmärajat Tämä ympäristöseloste kattaa seuraavat moduulit: A1 (raaka-aineen hankinta), A2 (kuljetus), A3 (sahaus) sekä moduulin C3 (rakennusjätteen käsittely). Koska rakennusjäte poltetaan energiaksi, eikä mitään sijoiteta kaatopaikalle, moduuli C4 ei ole merkityksellinen. Moduulissa D raportoidaan rakennusjätteen poltosta saatavalla energiantuotannolla vältettävät kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään. Järjestelmärajat on esitetty kohdan 18 toimintakaavioissa kuvissa 1 ja 2. 17. Rajauskriteerit Laskentaan on sisällytetty moduulit A1 (raaka-aineiden hankinta), A2 (kuljetukset) ja A3 (tuotanto). Tiedot raaka-aineista ja muista materiaali- ja energiapanoksista, kuljetusmatkoista ja -ajoneuvoista sekä syntyvien tuotteiden ja jätteiden määristä on kerätty sahoilta tiedonkeruulomakkeella. Käytöstä poistosta on sisällytetty moduulit C3 (purkujätteiden käsittely) oletuksena on, että kaikki sahatavara haketetaan ja hyödynnetään energiana käytöstä poiston jälkeen. Sen seurauksena sahatavaran hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Moduuleja A4 (kuljetus työmaalle) A5 (työmaatoiminnot)) ja B (käyttövaihe) sekä purkuvaiheesta C1 (purkaminen) ja C2 (kuljetukset) ei voida luotettavasti selvittää, joten ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Moduulin A4 merkitys on lähipuulle pieni. Kuoren, sahapintojen, hakkeen ja purun energiakäyttö sahaustoiminnan ulkopuolella ja siitä aiheutuvat päästöt sekä sahanpurun käyttö kuivikkeena eivät ole sahatavaralle kohdistettavia ympäristövaikutuksia. Moduulissa D raportoidaan purkujätteen energiakäytön hyödyt. YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 4

18. Tuotantoprosessi Siirrettävä saha Kenttäsaha käsittää maataloustraktorin ja siihen liitetyn sahanyksikön. Saha saa käyttövoimansa usein traktorin ulosottoakselista, mutta joskus myös erillisestä aggregaatista tai sähköverkosta. Sahatukit tuodaan tyypillisesti läheltä sahauspaikkaa maataloustraktorin vetämällä tukkikärryllä. Sahauksen sivuvirtana saatavat sahapinnat kuivataan ulkona ja käytetään yleensä kotitarpeina polttopuuna. Sahauksesta syntyvä märkä sahanpuru jää yleensä sahauttajan haltuun ja se käytetään joko kuivikkeena eläinten hoidossa tai se kompostoituu aumassa. Sahatavara kuivataan sadevedeltä suojattuna lautataapeleissa, missä se saavuttaa talven yli kuivuttuaan 18% kosteuden. Kuva 1. Siirrettävän sahan toimintakaavio ja systeemiraja Kiinteä saha Kiinteällä sahalla sahatukit tuodaan laitoksen pihavarastoon rekalla. Sieltä ne siirretään pyöräkuormaajalla lajittelu- ja kuorintalinjalle. Kuoritut tukit ohjataan sahaukseen, joko siirtolinjaa pitkin tai pyöräkuormaajalla. Tukista sahatut sahapinnat haketetaan. Sahatavara sahataan pyörö- tai vannesahalla erotetuista pelkoista. Kuorijäte ja hake hyödynnetään lämmöntuotannossa, jos sahalla on oma kattila, tai myydään muualle energiakäyttöön. Sahanpuru hyödynnetään pääasiassa kuivikkeena, mutta osin myös energiana. Tuore sahatavara lajitellaan ja niputetaan kuivaamoa varten. Puutavaraniput siirretään trukilla kamarikuivaamoon ja sieltä edelleen varastoon, josta ne lähtevät joko jälleenmyyntiin tai suoraan loppuasiakkaalle. Rakentamiseen käytettävä sahatavara lujuusluokitellaan visuaalisesti. Sekä ulkona että kuivaamossa kuivattu sahatavara kuivataan 18 % kosteuteen. Kuva 2. Kiinteän laitoksen toimintakaavio ja systeemiraja YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 5

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA JA LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT 19. Ympäristövaikutukset Vaikutusarvioinnin tulokset ovat suhteellisia. Ne eivät ennusta vaikutuksia luokkien painotettuihin arvoihin, raja-arvojen ylityksiin, turvallisuusmarginaaleihin eikä riskeihin. Ympäristövaikutukset on laskettu ilmoitettua yksikköä kohti, m³ kuivaa (18 % kosteus) sahatavaraa. Hiilen sitoutuminen puuainekseen on raportoitu moduuleissa A1-A3, mutta hiilen vapautumien ilmakehään on lisätty moduuliin C3. Moduulissa D on raportoitu purkujätteen energiahyötykäytön seurauksena vähenevät turpeen polton kasvihuonekaasujen päästöt. Sulkeissa on ilmoitettu keskiarvon keskivirheet. Taulukoissa NR = merkityksetön (Non-relevant) 19.1. Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, ympäristövaikutukset ilmoitettua yksikköä kohti Vaikutusluokka Yksikkö A1-A3 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 eq -657 (2,41) 712 NR -834 Otsonikato kg CFC 11 eq 6,64E-06 (2,97E-07) 2,37E-07 NR - Happamoituminen kg SO2 eq 0,290 (0,0165) 5,56E-03 NR - Rehevöityminen kg PO4 eq 0,0868 (4,10E-03) 2,51E-03 NR - Valokemiallisen otsonin muodostuminen kg C2H4 eq 0,0210 (4,25E-03) 3,52E-04 NR - Uusiutumattominen mineraalivarojen ehtyminen kg Sb eq 4,20E-05 (2,10E-06) 2,82E-06 NR - Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen MJ 752 (32,9) 30,7 NR - YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 6

19.2. Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, ympäristövaikutukset ilmoitettua yksikköä kohti Vaikutusluokka Yksikkö A1-A3 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 eq -639 (5,29) Otsonikato kg CFC 11 eq 9,45E-06 (7,05E-07) Happamoituminen kg SO2 eq 0,337 (0,0231) Rehevöityminen kg PO4 eq 0,108 (6,80E-03) 712 NR -834 2,37E-07 NR - 5,56E-03 NR - 2,51E-03 NR - Valokemiallisen otsonin muodostuminen kg C2H4 eq 0,0159 (7,22E-04) 3,52E-04 NR - Uusiutumattominen mineraalivarojen ehtyminen kg Sb eq 7,91E-05 (5,96E-06) 2,82E-06 NR - Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen MJ 1030 (75,7) 30,7 NR - 19.3. Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu sahatavara, ympäristövaikutukset ilmoitettua yksikköä kohti Vaikutusluokka Yksikkö A1-A3 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 eq -610 (7,81) Otsonikato kg CFC 11 eq 1,26E-05 (8,75E-07) Happamoituminen kg SO2 eq 0,546 (0,0205) Rehevöityminen kg PO4 eq 0,185 (7,73E-03) 712 NR -8,34E+02 2,37E-07 NR - 5,56E-03 NR - 2,51E-03 NR - Valokemiallisen otsonin muodostuminen kg C2H4 eq 0,0217 (1,14E-03) 3,52E-04 NR - Uusiutumattominen mineraalivarojen ehtyminen kg Sb eq 1,09E-04 (9,79E-06) 2,82E-06 NR - Uusiutumattomien energiavarojen ehtyminen MJ 1420 (107) 30,7 NR - YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 7

20. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavat indikaattorit 20.1. Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, luonnonvarojen kulutus ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Yksikkö A1-A3 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia MJ 3,74 (1,20) MJ 7800 (0,0) 25,1 NR - Uusiutuvan primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 7800 (1,20) 25,1 NR - Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 758 (25,9) MJ 15,8 (1,94) MJ 769 (28,1) 44,5 NR - 44,5 NR - Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Veden kokonaiskäyttö m³ 5,10E-03 (2,33E-03) YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 8

20.2. Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, luonnonvarojen kulutus ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Unit A1-A3 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia MJ 124 (13,8) Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia MJ 7800 (0,0) Uusiutuvan primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 7920 (1,38) 25,1 NR - 25,1 NR - Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia MJ 1150 (90,2) MJ 19,3 (1,04) 44,5 NR - Uusiutumattoman primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 1170 (90,6) 44,5 NR - Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Veden kokonaiskäyttö m³ 0,0225 (9,14E-04) YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 9

20.3. Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu sahatavara, luonnonvarojen kulutus ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Unit A1-A3 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia MJ 2380 (180) MJ 7800 (0,0) 25,1 NR - Uusiutuvan primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 1020 (180) 25,1 NR - Prosessienergiana käytetty uusiutumaton primäärienergia Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian kokonaiskäyttö MJ 1680 (161) MJ 20,0 (0,913) MJ 1700 (161) 44,5 NR - 44,5 NR - Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 Veden kokonaiskäyttö m³ 6,07E-03 (3,20E-03) 21. Jätekategoriat 21.1. Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, jätteet ilmoitettua yksikköä kohti Jätekategoria Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Ongelmajäte kg 0,201 (0,0487) 0 0 Sekajäte kg 0 0 0 Radioaktiivnen jäte kg 0 0 0 YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 10

21.2. Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, jätteet ilmoitettua yksikköä kohti Jätekategoria Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Ongelmajäte kg 0,334 (0,0217) Sekajäte kg 0,276 (0,0278) 0 0 0 0 Radioaktiivnen jäte kg 0 0 0 21.3. Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu sahatavara, jätteet ilmoitettua yksikköä kohti Jätekategoria Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Ongelmajäte kg 0,364 (0,0209) 0 0 Sekajäte kg 0,266 (0,0249) 0 0 Radioaktiivnen jäte kg 0 0 0 22. Jätemateriaalien kierrätys ja hyötykäyttö 22.1. Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Siirrettävällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, jätteiden hyötykäyttö ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Uudelleenkäyttö kg 0 0 0 Materiaalien kierrätys kg 0,0523 (0,0110) 0 0 Energiahyödyntämiseen menevä materiaali kg 0 0 0 45 Energian vienti MJ 0 0 0 YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 11

22.2. Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu ulkokuivattu sahatavara, jätteiden hyötykäyttö ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Uudelleenkäyttö kg 0 0 0 Materiaalien kierrätys kg 0,169 (0,0265) 0 0 Energiahyödyntämiseen menevä materiaali kg 0 0 0 45 Energian vienti MJ 0 0 0 22.3. Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu LÄHIPUU sahatavara Kiinteällä sahalla sahattu konekuivattu sahatavara, jätteiden hyötykäyttö ilmoitettua yksikköä kohti Indikaattori Unit A1-A3 A4 A5 C3 C4 D Uudelleenkäyttö kg 0 0 0 Materiaalien kierrätys kg 0,212 (0,0211) 0 0 Energiahyödyntämiseen menevä materiaali kg 0 0 0 45 Energian vienti MJ 0 0 0 YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 12

SKENAARIOT JA TEKNISET LISÄTIEDOT 23. Tekniset lisätiedot, sähkön käyttö valmistuksessa Kohde Arvo Tideon laatu A3 Sähkön tiedon laatu ja CO2 päästö kg CO2 ekv. /kwh 223 Sähkön päästöt on laskettu tuotannon viiden vuoden (2013-2017) keskiarvojakaumalle perustuen Tilastokeskuksen tietoihin Suomen sähköntuotannosta sisältäen tuonnin. Siirtohävikki jänniteluokittain saatiin Energiateollisuus ry:ltä. Polttoaineiden hankinnan ympäristövaikutukset perustuvat Ecoinvent tietokantaan, samoin kuin voimalaitosten ympäristövaikutukset lukuun ottamatta puu- ja turvevoimaa, joiden inventaari perustuu suomalaisten voimalaitosten ympäristöraportointiin. 24. Tekniset lisätiedot, kuljetukset työmaalle Moduuli A4, kuljetus tehtaalta työmaalle on rajattu tarkastelun ulkopuolelle 25. Rakennuksen purkuvaiheen prosessikuvaus Kaikki sahatavarasta syntyvä rakennusjäte kerätään lajiteltuna ja hyödynnetään energiantuotannossa. Prosessi on sama kaikille tässä EPD:ssä käsitellyille tuotteille. Prosessikuvaus Yksikkö (Ilmoitettua yksikköä kohti) Arvo kg/kg Tiedon laatu Purkuprosessi tuotteen osalta ja siitä syntyvän rakennusjätteen määrä eriteltynä seuraavasti Rakennusjätteen hyödyntämisprosessi ja syntyneet rakennusjätteet eriteltyinä seuraavasti Rakennusjätteen loppusijoitusprosessi ja loppusijoitettavan jätteen määrä kg kerätään lajiteltuna 1 kg kerätään sekalaisena rakennusjätteenä - kg komponentit uudelleenkäyttöön - kg materiaalikierrätykseen - kg energiasisällön hyödyntämiseen 1 kg tuotetta tai materiaalia loppusijoitukseen - 26. Muut tekniset lisätiedot Ei muita teknisiä lisätietoja 27. Lisätietoja Päästöjä maahan, veteen tai ilmaan käyttövaiheen aikana ei ole arvioitu. 28. Yleisen tiedon lähteet YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 13

Standardit ISO 14025:2010 Environmental labels and declarations. Type III environmental declarations. Principles and procedures ISO 14040:2006 Environmental management. Life cycle assessment. Principles and frameworks. ISO 14044:2006 Environmental management. Life cycle assessment. Requirements and guidelines. EN15804:2012+A1 Sustainability of construction works. Environmental Product Declarations. Core rules for the product category of construction products. EN 16485:2014 Round and sawn timber Environmental Product Declarations Product category rules for wood and wood-based products for use in construction RTS PCR 2.6.2016 RTS PCR -menetelmäohje: Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisemat ympäristöselosteet. PT 18 RT EPD toimikunta. Muita Frischknecht R., Jungbluth N., Althaus H.-J., Doka G., Dones R., Heck T., Hellweg S., Hischier R., Nemecek T., Rebitzer G. and Spielmann M., 2005, The ecoinvent database: Overview and methodological framework, International Journal of Life Cycle Assessment 10, 3 9. Kuittinen M. ja Linkosalmi L. (2015): Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatiminen. Ohjeet tiedonkeruuseen, elinkaariarviointiin ja dokumentaatioon. Aalto Yliopisto, ISBN 978-952-60-3703-5 (pdf) Wernet, G., Bauer, C., Steubing, B., Reinhard, J., Moreno-Ruiz, E., and Weidema, B., 2016. The ecoinvent database version 3 (part I): overview and methodology. The International Journal of Life Cycle Assessment, 21(9), pp.1218 1230. YMPÄRISTÖSELOSTE: LÄHIPUU SAHATAVARA, RTS EPD 17_18 14