Ehdotus. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o / ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.7.2010 KOM(2010)377 lopullinen 2010/0204 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o / ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella SEK(2010)877 SEK(2010)878 FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vuonna 2002. Ne ovat todellisia yleiseurooppalaisia maksuvälineitä, joilla Euroopan kansalaiset voivat maksaa velkansa euroina koko euroalueella, johon kuuluu tällä hetkellä 16 jäsenvaltiota. Tämän vuoksi tarve käteisrahan maantiekuljetuksiin maasta toiseen on kasvanut olennaisesti. Euroalueen pankkien, laajan vähittäiskauppasektorin ja muiden ammattimaisten käteisen rahan käsittelijöiden olisi voitava tehdä sopimuksia parhaan hinnan ja/tai palvelun tarjoavan arvokuljetusyrityksen kanssa, vaikka kyseinen yritys sijaitsisikin rajan toisella puolella toisessa jäsenvaltiossa. Tämä antaa niille mahdollisuuden hyödyntää tehokkaimpia (ja lyhimpiä) käteisrahan nouto- ja toimitusreittejä sekä lähimmän kansallisen keskuspankin konttorin tai arvokuljetusyrityksen laskentakeskuksen käteispalveluita. Lisäksi monet euroalueen jäsenvaltiot ovat järjestäneet tai saattavat olla halukkaita järjestämään seteleiden ja kolikoiden valmistuksen ulkomailla. Yhteisen valuutan perusperiaate on, että euroseteleiden ja -kolikoiden olisi voitava liikkua ja niitä olisi voitava kuljettaa mahdollisimman vapaasti euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden välillä. Kansallisten lainsäädäntöjen yhteensopimattomuuden vuoksi ammattimaisilla rahankuljettajilla on kuitenkin useimmissa tapauksissa suuria vaikeuksia käteisen eurorahan kuljettamisessa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden rajojen yli, ja sen vuoksi maantiekuljetuksia rajojen yli on erittäin vähän. Sääntelyyn liittyvät erot koskevat useita eri seikkoja, kuten sitä, onko arvokuljetusyrityksen henkilöstöllä lupa tuliaseiden hallussapitoon ja kantoon, sallittuja kuljetusmuotoja, arvokuljetusajoneuvojen panssarointia ja varustelua, henkilöstön määrää ajoneuvoissa jne. Nykyiset sääntelyesteet aiheuttavat lisäksi yhtenäismarkkinoiden pirstoutumista tällä alalla. Nämä ammattimaisia käteisen eurorahan kuljetuksia koskevat rajoitukset vaikuttavat rahankierron tehokkuuteen ja viime kädessä kustannuksiin, joita käteisrahasta aiheutuu yrityksille ja kansalaisille. Pankkien ja vähittäiskauppasektorin olisi voitava hankkia käteistä rahaa mahdollisimman tehokkaasti euroalueella kansallisten rajojen yli. Rahankierron toimivuuden parantaminen siten, että mahdollistetaan tehokkaat käteistoimitukset rajojen yli, on luonteva ja välttämätön lisä kansallisten keskuspankkien käteispalveluiden lähentymistä koskevalle Euroopan keskuspankin suunnitelmalle. Etuja, jotka saadaan eurojärjestelmän hankkeista, kuten kansallisten keskuspankkien käteispalveluiden etäkäyttömahdollisuudesta, joka tarkoittaa yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa toimivan luottolaitoksen mahdollisuutta käyttää toisen osallistuvan jäsenvaltion keskuspankin käteispalveluita, ei voida hyödyntää täysimääräisesti niin kauan kuin nykytilanne pysyy muuttumattomana. EKP:n suunnitelman toteuttaminen ja yhtenäisen eurokäteisalueen luominen puolestaan täydentävät SEPAa yhtenäistä euromaksualuetta jonka tarkoituksena on muuttaa sähköiset euromaksut rajojen yli yhtä helpoiksi kuin kotimaan maksut. Arvokuljetusmarkkinoiden organisaatio perustuu laskentakeskuksiin, joissa käteisrahaa voidaan lastata arvokuljetusajoneuvoihin ja purkaa niistä turvallisesti. Arvokuljetusajoneuvo palaa yleensä päivän päätteeksi lähtöpisteenään toimineeseen laskentakeskukseen, jotta se olisi yön yli suojatussa paikassa. Maantieteellinen alue, jolle laskentakeskuksesta voidaan lähettää ja jolta sinne voidaan vastaanottaa rahakuljetuksia, riippuu etäisyydestä, jonka arvokuljetusajoneuvo voi ajaa yhden päivän aikana. Arvokuljetusmarkkinat ovat sen vuoksi luonteeltaan pääasiassa paikalliset, ja mahdolliset rajat ylittävät markkinat kattavat lähinnä FI 2 FI

euroalueen jäsenvaltioiden väliset rajaseudut. Tämän perusteella EU:n tasolla toteutettavien poliittisten toimien ei välttämättä pitäisi kattaa puhtaasti kotimaisia kuljetustapahtumia. Euroopan keskuspankki, pankkisektori ja laaja vähittäiskauppasektori ovat jo kauan kaivanneet aloitetta ammattimaisia käteisen eurorahan maantiekuljetuksia rajojen yli haittaavien esteiden poistamiseksi Euroopassa. Euroalueen aiemmat ja tulevat laajentumiskierrokset ovat lisänneet entisestään tällaisen aloitteen tarpeellisuutta. Tämä oli lähtökohtana kuulemiskierrokselle, jonka komissio aloitti toukokuussa 2008 rajat ylittäviä käteisen eurorahan maantiekuljetuksia haittaavien sääntelyesteiden poistamiseen ja euron vapaan liikkuvuuden helpottamiseen liittyvän työn käynnistämiseksi uudelleen. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN TULOKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ensimmäisessä vaiheessa perustettiin vuonna 2008 alan intressitahojen asiantuntemuksen ja työpanoksen kokoamiseksi rajat ylittäviä käteisen eurorahan maantiekuljetuksia käsittelevä työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja jossa ovat edustettuina tärkeimpien sidosryhmien eurooppalaiset organisaatiot 1. Työryhmää kuultiin vuoden 2008 aikana. Työryhmässä käsiteltiin kaikkia keskeisiä kysymyksiä, kuten syitä toimintaan EU:n tasolla, erilaisia oikeudellisia keinoja helpottaa rajat ylittäviä rahakuljetuksia, mahdollisten tulevien yhteisten sääntöjen soveltamisalaa, eroja kansallisissa lainsäädännöissä ja mahdollisuuksia kyseisiä aloja koskevien rajat ylittävien sääntöjen yhdenmukaistamiseen. Komissio antoi tältä pohjalta 18. toukokuuta 2009 valkoisen kirjan ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella 2 käynnistääkseen laajan kuulemisprosessin kaavailluista yhteisistä säännöistä, jotka koskevat eurorahan maantiekuljetuksia jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella. Valkoinen kirja ja siitä esitetyt huomautukset, joiden julkaisemiseen on saatu niiden esittäjien suostumus, ovat saatavilla Europa-palvelimella olevalla komission verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/euro/article15105_en.htm. Valkoisen kirjan julkaisemisen jälkeen perustettiin vuonna 2009 ammattimaisia käteisen eurorahan maantiekuljetuksia jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella käsittelevä asiantuntijaryhmä, jota kuultiin vuoden 2009 aikana. Ryhmän jäsenet olivat euroalueen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajia. Ryhmä kävi yksityiskohtaisia keskusteluita rajat ylittäviä rahakuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä ja pääsi laajalti yhteisymmärrykseen komission ehdotuksen lopullisesta tekstistä. Ryhmän osallistujaluettelo on liitetty ehdotukseen oheisasiakirjaksi. 1 2 Edustettuina olivat seuraavat järjestöt: Euroopan vakuutus- ja jälleenvakuutusalan liitto CEA (European insurance and reinsurance federation), Euroopan turvallisuuspalveluiden liitto CoESS (Confederation of European Security Services), Euroopan pankkiliitto EBF (European Banking Federation), Eurosystem, Euroopan maksuneuvosto EPC (European Payments Council), Euroopan arvokuljetusliitto ESTA (European Security Transport Association), Euroopan älykkään setelisuojauksen liitto EURICPA (European Intelligent Cash Protection Association), EuroCommerce, Europol (Euroopan poliisivirasto), rahapajanjohtajien työryhmä MDWG (Mint Directors Working Group) ja UNI-Europa (Union Network International Europa). KOM(2009) 214 lopullinen. FI 3 FI

Työmarkkinaosapuolia on kuultu valmisteluprosessin eri vaiheissa. Työryhmässä oli heidän edustajiaan, ja heitä kuultiin myöhemmin myös kahdenvälisissä kokouksissa ja kirjallisessa kyselytutkimuksessa. Alan kaikki sidosryhmät myöntävät, että arvokuljetusmarkkinat on organisoitu tällä hetkellä kansallisesti kansallisissa lainsäädännöissä olevien erojen vuoksi. Aloitteelle annetun tuen osalta olisi kuitenkin erotettava toisistaan tarjontapuoli (ts. arvokuljetusyritykset) ja kysyntäpuoli (ts. pankit ja vähittäiskauppiaat). Pankkiala tukee aloitetta laajasti ja kannattaa kunnianhimoista lähestymistapaa, jonka pitäisi mahdollistaa kuljetusreittien lyhentäminen ja tehostaminen, mikä puolestaan johtaa riskien ja kustannusten vähenemiseen sekä kilpailun lisääntymiseen alalla. Arvokuljetusyritysten ammattialajärjestö pitää myönteisenä sitä, että suunnitteilla ei ole rahakuljetusten täysimittainen yhdenmukaistaminen, sillä sen mielestä nykytilanne pirstaleisine markkinoineen on tyydyttävä, koska arvokuljetusyritykset ovat järjestäytyneet tilanteen mukaan kansallisten rajojen sisäpuolelle. Myös arvokuljetusalan työnantajat korostavat, että on erittäin tärkeää välttää palkkaeroihin sekä erilaisiin työehtoihin ja -oloihin perustuva vilpillinen kilpailu, erityisesti kun otetaan huomioon palkkojen suuri osuus arvokuljetusyritysten kokonaiskustannuksista. Työntekijäpuolella ammattiyhdistysten päähuolenaiheena on se, että tällä alalla tulevaisuudessa annettava EU:n lainsäädäntö ei saisi heikentää sosiaalisia olosuhteita, vaan sen pitäisi antaa sysäys kehitykselle kohti tasapuolisia palkkatasoja ja muita työoloja. Työmarkkinaosapuolet ovat lisäksi yhtä mieltä siitä, että rajat ylittävissä tilanteissa olisi sovellettava kotijäsenvaltion tai kohdejäsenvaltion palkkaehtoja sen mukaan, kumman palkkataso on korkeampi. EKP ja Eurosystem antavat täyden tukensa komission aloitteelle, sillä se noudattaa niiden strategista tavoitetta eli kansallisten keskuspankkien käteispalveluiden laajaa lähentymistä. Esimerkiksi jo hyväksyttyä etäkäyttömahdollisuuden periaatetta (ts. periaatetta, jonka mukaan pankin pitäisi voida hankkia/toimittaa käteistä eurorahaa miltä tahansa kansalliselta keskuspankilta / mille tahansa kansalliselle keskuspankille euroalueella) ei voida panna täytäntöön niin kauan kuin saatavilla ei ole vaivatonta mahdollisuutta käteisen rahan maantiekuljetuksiin rajojen yli. Tämän komission ehdotuksen yleistavoitteena on helpottaa käteisen eurorahan vapaata liikkuvuutta euroalueella poistamalla esteet käteisen eurorahan maantiekuljetuksilta euroalueen jäsenvaltioiden rajojen yli huolehtien samalla siitä, että kuljetukset tapahtuvat olosuhteissa, joissa arvokuljetusyritysten henkilöstölle ja väestölle voidaan tarjota korkea turvallisuustaso. Koska arvokuljetusmarkkinat ovat luonteeltaan pääasiassa paikalliset, päätavoitteena olisi oltava kuljetusten helpottaminen kyseessä olevilla rajaseuduilla, sillä sääntelyeroilla on kyseisen maantieteellisen alueen ulkopuolella lähtökohtaisesti pienempi vaikutus euron vapaaseen liikkuvuuteen. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin viittä alustavaa vaihtoehtoa tämän tavoitteen saavuttamiseksi: (1) perusskenaario, jossa tilanne säilyy ennallaan; (2) kahden-/monenvälisten sopimusten tekeminen niiden jäsenvaltioiden välillä, joita rajat ylittävät kuljetukset koskevat mahdollisesti eniten; (3) yhteiset säännöt, joita sovelletaan vain rajat ylittäviin kuljetuksiin; (4) kaikkien sääntöjen vastavuoroinen tunnustaminen; sekä (5) kaikkien arvokuljetusten sääntelyn täysimittainen yhdenmukaistaminen. Vaikutusten arvioinnin mukaan vaihtoehdot 1 ja 2 eivät tarjoaisi tehokasta tapaa saavuttaa käteisen eurorahan vapaan liikkuvuuden helpottamista koskeva tavoite, sillä vaikuttaa käytännössä erittäin epätodennäköiseltä, että FI 4 FI

kyseisenkaltaisia sopimuksia tehtäisiin oma-aloitteisesti laajemmassa mittakaavassa. Kaikkien sääntöjen vastavuoroinen tunnustaminen ja arvokuljetusten täysimittainen yhdenmukaistaminen puolestaan olisivat epäsuhtaisia vaihtoehtoja verrattuna asetettuun tavoitteeseen. Kaikkien sääntöjen vastavuoroinen tunnustaminen voisi lisäksi luoda huomattavia turvallisuusriskejä. Vaihtoehdon 3 eli vain rajat ylittäviin kuljetuksiin sovellettavien yhteisten sääntöjen vaikutuksia analysoitiin yksityiskohtaisemmin. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi tavoitteen saavuttamisen eli käteisen eurorahan vapaan liikkuvuuden helpottamisen. Koska kyseinen vaihtoehto koskee vain rajat ylittäviä kuljetuksia, se ei myöskään ylittäisi sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä vaihtoehdosta on lisäksi kolme muunnelmaa: a) sääntöjen soveltamisalan ulottaminen myös nykyisen euroalueen ulkopuolisiin EU:n jäsenvaltioihin; b) soveltamisalan ulottaminen muuhun valuuttaan ja arvotavaraan; sekä c) soveltamisalan rajaaminen vain kahden paikan välisiin kuljetuksiin 3. Yhteisten sääntöjen vaikutukset riippuvat paljolti potentiaalisten markkinoiden koosta ja siitä, missä määrin ne ovat toteutettavissa. Ulkopuolisella toimeksisaajalla teetettiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoja nykyisistä arvokuljetusmarkkinoista ja arvioida rajat ylittävien käteisen rahan maantiekuljetusten potentiaalisten markkinoiden kokoa siinä tapauksessa, että kyseisiä kuljetuksia nykyisin haittaavat sääntelyesteet poistetaan. Tutkimus on saatavilla komission verkkosivustolla 4. Tutkimus osoittaa, että vaikka rajat ylittävät markkinat ovat määritelmän mukaan rajalliset, ammattimaisten käteisen eurorahan maantiekuljetuksia rajojen yli on mahdollista lisätä olennaisesti sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, jos sääntelyesteet poistetaan ottamalla käyttöön rajojen yli sovellettavat yhteiset säännöt. 5 Rajat ylittävien rahakuljetusten helpottamisesta saataisiin todennäköisesti myös ympäristöhyötyjä, kun kuljetusmatkat lyhenisivät yleisesti. Rajat ylittävien kuljetusten määrän huomattava kasvu saattaa kuitenkin aiheuttaa myös kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia kohdejäsenvaltioissa. Vaikutukset saattavat kohdistua muun muassa tietyn kohdejäsenvaltion arvokuljetusalan palkkatasoihin ja/tai työllisyyteen, jos palkoissa on merkittäviä eroja verrattuna naapurijäsenvaltioihin. Vaikutusten arviointi osoittaa, että euroalueeseen kuuluvien naapurijäsenvaltioiden välillä on toisinaan merkittäviä eroja. Joidenkin jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön, ja euroalueella sijaitsevien naapurimaiden välillä on lisäksi erittäin suuria palkkaeroja. Vaikka jäsenvaltioita 3 4 5 Kyse on suurten käteismäärien kuljettamisesta kahden laskentakeskuksen välillä suoraan ilman välipysähdyksiä (esimerkiksi kansallisen keskuspankin konttorista arvokuljetusyrityksen laskentakeskukseen). Näillä kuljetuksilla ei palvella loppuasiakkaita ja kuljetettavat määrät ovat yleensä suuria. Ks. http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/euro/2010-02-26-cross-border-cash_en.htm. Tutkimuksessa arvioidaan, että pitkällä aikavälillä toteutettavat potentiaaliset markkinat olisivat noin 2,6 prosenttia kokonaismarkkinoista (ilmaistuina kaiken arvokuljetusyrityksiin tilatun käteisen eurorahan arvona), mikä tarkoittaisi noin 77 000 kuljetusta rajojen yli (kuljetuksella tarkoitetaan arvokuljetusajoneuvoa, joka ylittää rajan kahdesti; ensimmäisen kerran menomatkalla ja toisen kerran kotimatkalla). Nämä kuljetukset olisi mahdollista suorittaa kunakin vuonna niissä yhdessätoista euroalueen maassa, joilla on maarajoja muiden euroalueen maiden kanssa. FI 5 FI

ei yleisesti ottaen pitäisi estää käyttämästä vertailuun perustuvia etujaan, näyttää siltä, että kohdejäsenvaltioissa mahdollisesti ilmeneviä sosiaalisia vaikutuksia on perusteltua lieventää varmistamalla työntekijöille vähimmäissuoja työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY periaatteiden mukaisesti. Kyseisen direktiivin tarkoituksena on säätää vähimmäissuojasta, joka työnantajien on tarjottava vastaanottavassa jäsenvaltiossa lähettäessään työntekijöitä tilapäisesti työhön sinne. Koska arvokuljetuspalveluihin liittyy kuitenkin erityispiirteitä, erityisesti ulkomailla mahdollisesti vietettävien työskentelyjaksojen tiheys ja lyhytaikaisuus sekä erilaiset sopimustilanteet, on tarpeen säätää direktiivin yhdenmukaisesta soveltamisesta kaikkiin rajat ylittäviin rahakuljetuspalveluihin. Ehdotus sisältää tämän vuoksi joitakin erityissäännöksiä, joiden tarkoituksena on antaa kyseisille toimijoille oikeusvarmuutta ja varmistaa direktiivin käytännön sovellettavuus arvokuljetusalalla. Ehdotuksessa säädetään muun muassa, että rajojen yli toimivien arvokuljetusyritysten työntekijöille olisi varmistettava vähimmäissuoja, joka rajoittuu direktiivin mukaisesti kohdejäsenvaltion vähimmäispalkkoihin, mukaan lukien ylityökorvaukset. Monimutkaisten suhteellisten laskutoimitusten välttämiseksi olisi lisäksi varmistettava, että vähimmäispalkat maksetaan koko työpäivältä, vaikka työntekijä viettäisikin vain osan työpäivästä ulkomailla. Jos voimassa olevien sopimusten, asetusten tai hallinnollisten määräysten ja käytännön järjestelyiden perusteella voidaan odottaa, että työntekijä tulee suorittamaan rajat ylittäviä kuljetuksia toisessa jäsenvaltiossa yli sadan työpäivän aikana kalenterivuoden kuluessa, vähimmäissuojan olisi kuitenkin katettava myös muut direktiivissä luetellut seikat. Arvokuljetusalan erityispiirteiden vuoksi ehdotuksessa on myös liikennealan yleisistä säännöistä poikkeavia kabotaasia koskevia sääntöjä. Vaikka ehdotuksen mukaan arvokuljetuksen olisi palattava kotijäsenvaltioonsa lähtöpäivän aikana, käteisen toimitus- /noutokuljetusten lukumäärälle ei ole suunnitteilla rajoituksia, sillä arvokuljetusajoneuvo, joka tarjoaa tällaisia palveluita pankeille ja vähittäiskauppiaille, saattaa tehdä useita tällaisia pysähdyksiä (esim. 20) päivän aikana. Sidosryhmien kuulemisessa ilmeni lisäksi, että turvallisuuskysymysten tai muiden arkaluonteisten kysymysten huomioon ottaminen edellyttää tiettyjen rajoitusten asettamista yleisten EU-sääntöjen soveltamisalalle ja myös mahdollisuuksia poiketa säännöistä kansallisella tasolla. Poikkeukset koskevat neljää keskeistä kysymystä: i) Arvokuljetusyritysten henkilöstön aseenkantoa koskevat kansalliset säännöt pysyvät voimassa kaikilta osin. ii) Yksittäiset jäsenvaltiot voivat poiketa arvokuljetustyyppien lukumäärästä. iii) Rajat ylittävät kuljetukset on suoritettava yhden päivän aikana ja päiväsaikaan, mikä tarkoittaa sitä, että arvokuljetusajoneuvon on lähdettävä kotijäsenvaltiostaan ja palattava sinne saman päivän aikana ja kuljetus on suoritettava päiväsaikaan. iv) Suurin osa arvokuljetusajoneuvon yhden päivän aikana suorittamista käteisrahan toimitus- /noutokuljetuksista on suoritettava kohdejäsenvaltion (-valtioiden) alueella. Analyysi on osoittanut, että vaikka nämä vaihtoehdot saattavat johtaa potentiaalisten rajat ylittävien markkinoiden supistumiseen, niiden ei odoteta luovan suurempia esteitä rajat ylittäville kuljetuksille, ja ehdotukseen sisältyy joka tapauksessa ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuljetukset rajojen yli (ajoneuvossa sijaitseva aseiden turvasäilö, joka voidaan avata vain hallintakeskuksen kaukosäätimellä, standardoidut kuljetusvaihtoehdot, tasoltaan vastaavan asekoulutuksen tunnustaminen jne.). Muunnelmien osalta todetaan, että yhteisiä sääntöjä olisi sovellettava neuvoston päätöksen tekopäivästä myös niiden EU:n jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ovat ottamassa euron FI 6 FI

käyttöön, jotta voidaan kumota niille myönnetty poikkeus euroon osallistumisesta. Tätä perustellaan sillä, että tarve käteisen eurorahan kuljetuksiin kasvaa euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa. Sääntöjen soveltamisalan ulottaminen muuhun valuuttaan ei edistä aloitteelle asetetun tavoitteen saavuttamista, mutta on sopusoinnussa EU:n yleistavoitteiden kanssa ja saattaa lisätä tehokkuutta alentamalla kustannuksia. Soveltamisalan laajentaminen saattaa kuitenkin myös vaikeuttaa yhteisten sääntöjen hyväksymisprosessia suhteellisen vähäistä lisäarvoa vastaan. Soveltamisalan rajaaminen vain kahden paikan välisiin kuljetuksiin heikentäisi tuntuvasti yhteisistä säännöistä saatavaa hyötyä, kun valtaosa kuljetuksista jäisi ajokilometrejä, työtunteja ja käteiskuljetusten kohdepaikkoja koskevien sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Näistä syistä muunnelmat jätetään ehdotuksen ulkopuolelle. Lisäksi ehdotetaan rajat ylittäviä käteisen eurorahan kuljetuksia käsittelevän komitean perustamista valvomaan rajat ylittäviä kuljetuksia koskevien yhteisten sääntöjen täytäntöönpanoa. Sääntöjen täytäntöönpanoa on tarkoitus tarkastella myös virallisesti komission kertomuksessa, jonka se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua yhteisten sääntöjen voimaantulosta. 3. EHDOTETUN JÄRJESTELMÄN PÄÄKOHDAT Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt ammattimaisille rajat ylittäville käteisen eurorahan maantiekuljetuksille euroalueella. Perusperiaatteena on erityinen rajat ylittäviä arvokuljetuksia koskeva lupa, jonka kotijäsenvaltio myöntää arvokuljetusyrityksille, jotka ovat halukkaita kuljettamaan käteistä eurorahaa rajojen yli. Sallittuja kuljetustyyppejä on seitsemän viisi setelikuljetuksille ja kaksi kolikkokuljetuksille ja jäsenvaltioilla on mahdollisuus yksittäisten vaihtoehtojen kieltämiseen alueellaan. Asetuksen soveltamisalan osalta on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Ehdotettua asetusta sovellettaisiin ammattimaisiin käteisen eurorahan maantiekuljetuksiin euroalueen jäsenvaltioiden välillä. Myös niiden jäsenvaltioiden alue, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön, on tarkoitus sisällyttää asetuksen soveltamisalaan päivästä, jona neuvosto hyväksyy päätöksen kyseisille jäsenvaltioille euroon osallistumisesta myönnetyn poikkeuksen kumoamisesta. Asetuksen soveltamisalan laajentamisesta annetaan erillinen ehdotus asetukseksi. Ehdotettua asetusta sovellettaisiin sekä kahden paikan välisiin kuljetuksiin (ts. kuljetuksiin yhdestä suojatusta paikasta toiseen suojattuun paikkaan ilman välipysähdyksiä) että nk. käteisrahan vähittäiskuljetuksiin (useita pysähdyksiä sisältäviin kuljetuksiin loppuasiakkaille). Suurin osa vähittäiskuljetusten pysähdyksistä on suoritettava kohdejäsenvaltiossa (-valtioissa). Kotijäsenvaltiossa tai kohdejäsenvaltiossa suoritettavien pysähdysten lukumäärälle ei sen sijaan ole asetettu rajoituksia. Yleissääntönä on, että kuljetukset on suoritettava päiväsaikaan. Kahden paikan välisille kuljetuksille on suunnitteilla poikkeuksia tästä säännöstä. Arvokuljetusajoneuvon on palattava kotijäsenvaltioonsa saman päivän aikana. Lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin FI 7 FI

Arvokuljetusyritysten, jotka ovat halukkaita kuljettamaan käteisrahaa rajojen yli asetuksessa säädetyllä tavalla, on haettava erillistä lupaa kotijäsenvaltionsa lupaviranomaiselta. Luvan saamisen ehtona on, että yritys, sen johto ja henkilöstö täyttävät asetuksessa säädetyt tietyt edellytykset. Luvan myöntäneellä viranomaisella, ts. kotijäsenvaltion viranomaisella, on valtuudet määrätä seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta. Jäsenvaltiolle, jonka kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltiolle myönnetään kuitenkin valtuudet toteuttaa suojatoimia hätätilanteissa tai tilanteissa, joissa on kyse ilmeisistä sääntörikkomuksista (esim. henkilöstön vähimmäismäärää koskevaa vaatimusta ei noudateta, aseenkantoa koskevia sääntöjä rikotaan jne.). Jäsenvaltioilla on lisäksi velvollisuus antaa toisilleen tietoja näistä osatekijöistä. Sallitut kuljetustyypit Seteleiden kuljetuksissa rajojen yli voidaan käyttää seuraavia kuljetustyyppejä: seteleiden kuljettaminen älykkäällä setelinsuojausjärjestelmällä (IBNS) varustetussa tavanomaisen näköisessä panssaroimattomassa ajoneuvossa; seteleiden kuljettaminen panssaroimattomassa ajoneuvossa, jossa on selkeät merkinnät siitä, että se on varustettu IBNS-järjestelmällä; seteleiden kuljettaminen IBNS-järjestelmällä varustetussa osin panssaroidussa ajoneuvossa; seteleiden kuljettaminen täyspanssaroidussa ajoneuvossa, jossa ei ole IBNSjärjestelmää; seteleiden kuljettaminen IBNS-järjestelmällä varustetussa täyspanssaroidussa ajoneuvossa. Kolikoiden sallitut kuljetustyypit ovat seuraavat. kolikoiden kuljetus panssaroimattomassa ajoneuvossa; kolikoiden kuljetus osin panssaroidussa ajoneuvossa. Ajoneuvossa on aina oltava vähintään kaksi turvahenkilöstön jäsentä, lukuun ottamatta täyspanssaroituja ajoneuvoja, joissa ei ole IBNS-järjestelmää. Niissä on oltava kolme turvahenkilöstön jäsentä. Jäsenvaltiot voivat päättää olla käyttämättä tiettyjä kuljetusvaihtoehtoja alueellaan, kunhan ne hyväksyvät vähintään yhden edellä luetelluista setelikuljetusvaihtoehdoista ja yhden luetelluista kolikkokuljetusvaihtoehdoista ja kunhan ne eivät salli vastaavien kuljetusmuotojen käyttöä kotimaisissa arvokuljetuksissa. Kansallisten sääntöjen soveltaminen Turvallisuuden kannalta erityisen arkaluontoisiin aloihin sovellettaisiin edelleen kansallisia sääntöjä. Tällaisia aloja ovat aseenkanto ja aseiden käyttö, suhde poliisivoimiin, säännöt arvokuljetusten turvahenkilöstön käyttäytymisestä arvokuljetusajoneuvojen ulkopuolella sekä niiden paikkojen turvallisuus, joihin käteisraha toimitetaan tai joista se haetaan. 4. OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 133 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana. Kyseisestä artiklasta seuraa, että EU:lla on oikeus, ja itse asiassa velvollisuuskin, toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen FI 8 FI

käteisen eurorahan vapaan ja tehokkaan liikkuvuuden varmistamiseksi, sillä nykytilanne luo esteitä euron kuljettamiselle rajojen yli ja sitä kautta myös sen käytölle. Vaihtoehtona EU:n tasolla toteutettavalle toimelle olisivat vapaaehtoiset kahdenväliset sopimukset jäsenvaltioiden välillä tai jopa monenväliset sopimukset. EU:n tasolla toteuttavasta toimesta saadaan kuitenkin merkittäviä mittakaavasäästöjä verrattuna kahdenväliseen tai monenväliseen toimeen. Vain EU:n tasolla toteuttava toimi mahdollistaa euroalueen tulevan laajentumisen ottamisen huomioon, sillä uudet euroon osallistuvat jäsenvaltiot voivat käyttää rajat ylittäviä kuljetuksia koskevia EU-sääntöjä mutteivät kahdentai monenvälisiä sopimuksia. Jäsenvaltiot eivät myöskään ole vieläkään tehneet muun muassa pankkialan perään kuuluttamia sopimuksia rajat ylittävien ammattimaisten rahakuljetusten helpottamisesta, vaikka käteisen euron käyttöönotosta on kulunut jo yli kahdeksan vuotta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että EU:n tasolla toteutettava toimi on ainoa mahdollinen tapa sovittaa yhteen erilaiset sääntelyjärjestelmät (joita on tällä hetkellä 16), jotka kattavat laajan joukon monimutkaisia kysymyksiä turvallisuuskysymyksistä aina työmarkkinanäkökohtiin. EU:n tasolla toteutettava toimi on sen vuoksi toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus koskee vain rajat ylittäviä rahakuljetuksia, joihin erilaisten kansallisten sääntelyjärjestelmien vaikutukset kohdistuvat, kun taas puhtaasti kotimaiset kuljetukset on jätetty ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi ehdotus noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Asetus on tarpeellinen väline, jotta voidaan varmistaa, että erilaiset kansalliset säännöt korvataan tosiasiallisesti yhteisillä säännöillä, joita sovelletaan rajat ylittäviin ammattimaisiin käteisen eurorahan maantiekuljetuksiin euroalueella. FI 9 FI

2010/0204 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o / ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 6, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 7, sen jälkeen, kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euron käyttöönotto on lisännyt huomattavasti tarvetta käteisrahan maantiekuljetuksiin rajojen yli. Euroalueen pankkien, laajan vähittäiskauppasektorin ja muiden ammattimaisten käteisen rahan käsittelijöiden olisi voitava tehdä sopimuksia parhaan hinnan ja/tai palvelun tarjoavan arvokuljetusyrityksen kanssa ja hyödyntää lähimmän kansallisen keskuspankin konttorin tai arvokuljetusyrityksen laskentakeskuksen käteispalveluita, vaikka kyseinen yritys sijaitsisikin toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi monet jäsenvaltiot, jotka osallistuvat talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, jäljempänä osallistuvat jäsenvaltiot, ovat järjestäneet tai saattavat olla halukkaita järjestämään seteleiden ja kolikoiden valmistuksen ulkomailla. Yhteisen valuutan perusperiaatteeseen kuuluu vapaus siirtää käteisrahaa osallistuvasta jäsenvaltiosta toiseen. (2) Kansallisissa lainsäädännöissä olevien suurten erojen vuoksi käteistä eurorahaa on yleensä erittäin vaikea kuljettaa ammattimaisesti maanteitse osallistuvien jäsenvaltioiden rajojen yli. Tämä tilanne on ristiriidassa yhteisen rahan vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa ja haittaa palveluiden tarjoamisen vapauden periaatetta, joka on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. 6 7 EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. FI 10 FI

(3) Tämä asetus perustuu mahdollisuuteen, että rahakuljetuksista esitetään yhdenmukaistamissäädöksiä palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY 38 b artiklan mukaisesti. (4) Koska rahakuljetustoimintaan liittyy arvokuljetushenkilöstöön ja väestöön kohdistuvia erityisiä terveys- ja hengenvaaroja, on aiheellista edellyttää, että rajat ylittäviin rahakuljetuksiin tarvitaan erityinen rajat ylittäviä arvokuljetuksia koskeva lupa. Tätä lupaa olisi edellytettävä useimmissa osallistuvissa jäsenvaltioissa vaadittavan kansallisia arvokuljetuksia koskevan luvan lisäksi; jälkimmäistä lupaa ei yhdenmukaisteta tällä direktiivillä. Niissä jäsenvaltioissa, joilla ei ole arvokuljetusyrityksille erityistä turvallisuus- tai kuljetusalan yleissääntöjä pidemmälle menevää hyväksymismenettelyä, on lisäksi aiheellista edellyttää jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi, että kyseisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden arvokuljetusyritysten olisi osoitettava, että ne ovat harjoittaneet vähintään kahdentoista kuukauden ajan säännöllistä arvokuljetustoimintaa jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet, eivätkä ole rikkoneet kansallista lainsäädäntöä, ennen kuin kyseinen jäsenvaltio voi myöntää niille luvan rajat ylittäviin arvokuljetuksiin. (5) Jotta ei asetettaisi päällekkäisiä velvoitteita ja vältettäisiin tarpeettoman rasittavien menettelyiden luominen, on lisäksi aiheellista huolehtia siitä, ettei rajat ylittäviä arvokuljetuksia koskevan luvan haltijalta vaadita myös maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21 päivänä lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 8 säädettyä yhteisön liikennelupaa, joka myönnetään maanteiden kansainväliseen tavaraliikenteeseen. (6) Ammattimaisissa käteisen eurorahan maantiekuljetuksissa osallistuvien jäsenvaltioiden rajojen yli on noudatettava kaikilta osin tämän asetuksen sääntöjä tai kotijäsenvaltion, kohdejäsenvaltion ja tarvittaessa sen jäsenvaltion, jonka kautta kuljetus suoritetaan, lainsäädäntöä. (7) Tämän asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa ammattimaiset käteisen eurorahan maantiekuljetukset osallistuvien jäsenvaltioiden rajojen yli edellytyksin, joilla voidaan varmistaa kuljetustapahtuman turvallisuus, siihen osallistuvan henkilöstön sekä väestön turvallisuus ja valuutan vapaa liikkuvuus. (8) Arvokuljetusalan erityisolosuhteiden vuoksi useita päiviä kestäviä rahatoimituksia on vaikea järjestää turvallisesti. Sen vuoksi on aiheellista, että ajoneuvon, joka suorittaa ammattimaisia eurorahan maantiekuljetuksia rajojen yli, olisi palattava kotijäsenvaltioonsa samana päivänä, jona se poistui sieltä. (9) Komission olisi esitettävä ehdotus tässä asetuksessa käytetyn käsitteen päiväsaika ja/tai tämän asetuksen mukaisen ammatillisen ad hoc -peruskoulutuksen vaaditun vähimmäiskeston määritelmän muuttamisesta siltä osin kuin työmarkkinaosapuolet sopivat unionin tasolla, että toinen määritelmä on asianmukaisempi. 8 EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72. FI 11 FI

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 rajataan kolmeen niiden kabotaasimatkojen lukumäärä, jotka kohdejäsenvaltiossa voidaan suorittaa toisesta jäsenvaltiosta tulevan kansainvälisen kuljetuksen jälkeen seitsemän päivän aikana. Arvokuljetusalan erityispiirteiden vuoksi on kuitenkin tavanomainen käytäntö, että arvokuljetusajoneuvo voi suorittaa huomattavasti suuremman määrän käteisrahan toimitus-/noutokuljetuksia päivän aikana. Sen vuoksi asetuksesta (EY) N:o 1072/2009 on aiheellista poiketa siten, että niiden käteisrahan nouto-/toimituskuljetusten lukumäärälle, jotka arvokuljetusajoneuvo voi suorittaa kohdemaassa päivän aikana, ei aseteta mitään rajoituksia. (11) Arvokuljetusten turvahenkilöstön käyttäytymisestä ajoneuvon ulkopuolella sekä niiden paikkojen turvallisuudesta, joihin käteisraha toimitetaan tai joista se haetaan, annettuja kansallisia sääntöjä ei ole tarkoitus soveltaa setelinsuojausjärjestelmiin, joita käytetään mahdollisesti seteleiden kuljetuksissa täyspanssaroidussa ajoneuvossa, jossa ei ole IBNS-järjestelmää. (12) On syytä muistaa, että palveluiden tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohtaa sovelletaan työntekijän lähettämiseen työhön, kun yritys tarjoaa valtioiden välillä palveluita omaan lukuunsa ja niitä tarjotaan sen johdolla kyseisen yrityksen ja palveluiden vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla. (13) Ottaen huomioon arvokuljetuspalveluiden erityisluonne, on tarpeen säätää direktiivin 96/71/EY soveltamisesta vastaavasti kaikkiin rajat ylittäviin rahakuljetuspalveluihin, jotta toimijoille voidaan tarjota oikeusvarmuutta ja varmistaa direktiivin käytännön sovellettavuus tällä alalla. (14) Kyseisen kuljetustoiminnan erityispiirteiden ja joidenkin toimintojen satunnaisen luonteen vuoksi direktiivin 3 artiklan 1 kohdan sääntöjä vähimmäissuojasta olisi sovellettava vastaavasti vain direktiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin vähimmäispalkkoihin, mukaan lukien ylityökorvaukset, ja olisi varmistettava, että nämä maksetaan koko työpäivän ajalta, jotta toimijoille ei aiheutettaisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta. Jos arvokuljetusyrityksen työntekijä suorittaa sopimusten, asetusten tai hallinnollisten määräysten ja käytännön järjestelyiden mukaisesti rajat ylittäviä kuljetuksia toisessa jäsenvaltiossa yli sadan työpäivän aikana kalenterivuoden kuluessa, direktiivissä säädettyjä vähimmäissuojaa koskevia sääntöjä olisi kuitenkin aiheellista soveltaa vastaavasti kaikilta osin myös kyseiseen työntekijään. (15) Vähimmäissuojaa koskevien sääntöjen soveltaminen kohdejäsenvaltiossa ei saisi estää työntekijöille edullisempien työehtojen ja -olojen soveltamista työntekijän kotijäsenvaltion lain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen nojalla. (16) Vähimmäissuojaa koskevien asianmukaisten sääntöjen vahvistamiseksi direktiivin 96/71/EY 4 artiklan säännöksiä yhteistyöstä tietojen toimittamisessa on aiheellista soveltaa soveltuvin osin. Jäsenvaltiot voivat tältä osin käyttää hyväkseen direktiivissä 96/71/EY säädettyä hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. FI 12 FI

(17) Tämä asetus ei estä yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta annettujen EU:n sääntöjen 9 soveltamista. (18) Tässä asetuksessa viitataan IBNS-järjestelmää, ajoneuvon panssarointia, turvasäilöjä sekä luodinkestäviä liivejä koskeviin teknisiin sääntöihin ja standardeihin. On aiheellista luoda menettely säädösvallan siirrolle Euroopan parlamentilta ja neuvostolta komissiolle kyseisten sääntöjen muuttamiseksi teknisen kehityksen ja mahdollisten uusien eurooppalaisten standardien perusteella, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 JAKSO: KAIKKIA KÄTEISEN EURORAHAN MAANTIEKULJETUKSIA RAJOJEN YLI KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖT 1 artikla Määritelmät a) Rajat ylittävillä käteisen eurorahan maantiekuljetuksilla tarkoitetaan joko korvausta vastaan kolmansien puolesta tai arvokuljetusyrityksessä suoritettavia ammattimaisia euroseteleiden ja/tai -kolikoiden kuljetuksia ajoneuvolla maanteitse osallistuvasta jäsenvaltiosta, siten kuin se on määritelty euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98 10, euroseteleiden ja/tai -kolikoiden toimittamiseksi yhteen tai useampaan paikkaan yhdessä tai useammassa muussa osallistuvassa jäsenvaltiossa sekä kotijäsenvaltiossa tai niiden hakemiseksi kyseisestä paikasta tai kyseisistä paikoista. Ainakin suurin osa arvokuljetusajoneuvon päivän aikana suorittamista käteisrahan toimitus-/noutokuljetuksista on suoritettava kohdejäsenvaltion (-valtioiden) alueella, jotta kuljetus katsottaisiin tässä asetuksessa tarkoitetuksi rajat ylittäväksi kuljetukseksi. Kahden paikan väliset kuljetukset katsotaan rajat ylittäviksi, jos kuljetus suoritetaan kahden osallistuvan jäsenvaltion välillä. b) Luvalla rajat ylittäviin arvokuljetuksiin tarkoitetaan kotijäsenvaltion lupaviranomaisen antamaa lupaa, jolla luvan haltija valtuutetaan suorittamaan käteisen eurorahan maantiekuljetuksia osallistuvien jäsenvaltioiden rajojen yli tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. c) Lupaviranomaisella tarkoitetaan kotijäsenvaltion viranomaista, joka vastaa luvan antamisesta rajat ylittäviin arvokuljetuksiin. d) Kotijäsenvaltiolla tarkoitetaan osallistuvaa jäsenvaltiota, jonka alueelle arvokuljetusyritys on sijoittautunut. Arvokuljetusyrityksen katsotaan olevan sijoittautunut, jos se harjoittaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa määrittelemättömän jakson ajan pysyvän infrastruktuurin kautta, josta tosiasiallinen palveluntarjonta tapahtuu. 9 10 Yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 26 päivänä lokakuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2005 (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 9). EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1. FI 13 FI

e) Kohdejäsenvaltiolla tarkoitetaan muuta osallistuvaa jäsenvaltiota, jossa arvokuljetusyritys tarjoaa käteisrahan toimitus- ja/tai noutopalvelua, kuin arvokuljetusyrityksen kotijäsenvaltiota. g) Jäsenvaltiolla, jonka kautta kuljetus suoritetaan tarkoitetaan yhtä tai useampaa muuta osallistuvaa jäsenvaltiota, jonka alueen kautta arvokuljetusajoneuvon on kuljettava saavuttaakseen kohdejäsenvaltion tai -jäsenvaltiot tai palatakseen kotijäsenvaltioon, kuin yrityksen kotijäsenvaltiota. g) Päiväsaikaan tapahtuvalla kuljetuksella tarkoitetaan kuljetuksia, jotka suoritetaan kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. h) Arvokuljetusten turvahenkilöstöllä tarkoitetaan työntekijöitä, joille on annettu tehtäväksi kuljettaa käteistä rahaa kuljettavaa ajoneuvoa tai suojella sen sisältöä. i) Arvokuljetusajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, jota käytetään käteisrahan ammattimaisiin maantiekuljetuksiin. j) Tavanomaisella ajoneuvolla tarkoitetaan arvokuljetusajoneuvoa, jonka ulkomuoto on tavallinen ja jossa ei ole mitään näkyviä merkkejä sen kuulumisesta arvokuljetusyritykselle tai sen käytöstä rahakuljetuksiin. k) Kahden paikan välisellä kuljetuksella tarkoitetaan kuljetusta yhdestä suojatusta paikasta toiseen suojattuun paikkaan ilman välipysähdyksiä. l) Suojatulla alueella tarkoitetaan käteisrahan nouto- ja/tai toimituspaikkaa, joka sijaitsee rakennuksessa ja joka on suojattu luvatonta pääsyä vastaan sekä laitteistoilla (murtohälytysjärjestelmillä) että henkilöiden kulkulupamenettelyillä. m) Suojatulla paikalla tarkoitetaan suojatulla alueella sijaitsevaa paikkaa, johon ajoneuvoilla on pääsy ja jossa ajoneuvot voidaan lastata ja purkaa turvallisesti. n) Älykkäällä setelinsuojausjärjestelmällä (IBNS) tarkoitetaan järjestelmää, joka täyttää seuraavat edellytykset: setelit suojataan jatkuvasti salkulla, jossa on käteisen rahan tuhoamisjärjestelmä, koko matkan suojatusta paikasta käteisrahan toimituspaikkaan tai käteisrahan noutopaikasta suojatulle alueelle; arvokuljetusten turvahenkilöstö ei pysty avaamaan salkkua ennalta ohjelmoitujen aikojen ja/tai paikkojen ulkopuolella eikä muuttamaan ennalta ohjelmoituja aikoja ja/tai paikkoja, joiden aikana / joissa salkku voidaan avata, sen jälkeen kun rahakuljetus on alkanut; salkku on varustettu pysyvällä mekanismilla, joka tuhoaa setelit, jos salkkua yritetään avata luvattomasti; IBNS-järjestelmä täyttää tämän asetuksen liitteessä III asetetut vaatimukset; setelin tuhoutumisella tarkoitetaan sen silpoutumista tai vahingoittumista värjäytymisen kautta tai muulla liitteessä III tarkemmin määritellyllä tavalla. o) Koko matkan ajan toimivalla IBNS-järjestelmällä tarkoitetaan IBNS-järjestelmää, joka on lisäksi varustettu siten, että sitä voidaan käyttää koko matkan ajan eli setelit ovat FI 14 FI

arvokuljetushenkilöstön ulottumattomissa koko ajan ja ne on suojattu jatkuvasti käteisen rahan tuhoamisjärjestelmällä suojatusta paikasta toiseen suojattuun paikkaan tai pankkiautomaattien kasettien osalta suojatulta alueelta pankkiautomaatin sisälle. p) Kielitaitotasoilla A1 ja B1 tarkoitetaan Euroopan neuvoston yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen tasoja. q) Asianomaisella kielellä tarkoitetaan yhtä tai useampaa kieltä, jota paikallisviranomaiset ja väestö käyttävät alueilla, joilla arvokuljetus suoritetaan. r) EU:n virallisilla kielillä tarkoitetaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annetussa neuvoston asetuksessa N:o 1 11 määriteltyjä kieliä. 2 artikla Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen 1. Euroseteleiden ja -kolikoiden kuljetukset, jotka suoritetaan osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien, setelipainojen ja/tai rahapajojen lukuun ja välillä sekä sotilas- tai poliisisaattueessa, jätetään tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. 2. Kuljetukset, jotka sisältävät vain eurokolikoita, jotka suoritetaan osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien tai rahapajojen välillä sekä sotilas- ja/tai poliisisaattueessa tai erillisissä ajoneuvoissa olevan yksityisen turvahenkilöstön saattamina, jätetään tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. 3 artikla Käteisrahan toimitus-/noutokuljetusten lähtöpaikka, enimmäiskesto ja lukumäärä 1. Tämän asetuksen mukaiset käteisen eurorahan kuljetukset rajojen yli on suoritettava päiväsaikaan. 2. Arvokuljetusajoneuvon, joka kuljettaa eurokäteistä rajojen yli, on aloitettava matka kotijäsenvaltiostaan ja palattava sinne saman päivän aikana. 3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, kahden paikan välisiä kuljetuksia voidaan suorittaa 24 tunnin pituisen jakson aikana sillä edellytyksellä, että yökuljetukset ovat sallittuja jo kansallisten sääntöjen nojalla kotijäsenvaltiossa, siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden kautta kuljetus suoritetaan, sekä kohdejäsenvaltiossa tai -valtioissa. 4. Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 säädetään, niiden käteisrahan nouto- /toimituskuljetusten lukumäärälle, jotka arvokuljetusajoneuvo voi suorittaa yhdessä tai useammassa kohdemaassa päivän aikana, ei aseteta mitään rajoituksia. 4 artikla Lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin 1. Yrityksen, joka haluaa suorittaa rajat ylittäviä käteisen eurorahan maantiekuljetuksia, on haettava kotijäsenvaltionsa lupaviranomaiselta lupaa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin. 11 EYVL L 17, 6.10.1958, s. 385, sellaisena kuin se on muutettuna. FI 15 FI

2. Toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää luvan rajat ylittäviin arvokuljetuksiin viiden vuoden ajaksi edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) Hakijayrityksellä on lupa suorittaa arvokuljetuksia kotijäsenvaltiossaan. Jos jäsenvaltiolla ei ole arvokuljetusyrityksille erityistä tavanomaisia turvallisuus- tai kuljetusalan sääntöjä pidemmälle menevää hyväksymismenettelyä, yrityksen on voitava esittää todisteet siitä, että se on suorittanut säännöllistä arvokuljetusliiketoimintaa kotijäsenvaltiossaan vähintään 12 kuukauden ajan ennen hakemuksen jättämistä eikä ole rikkonut kyseistä toimintaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä. b) Yrityksen johtajilla ja hallituksen jäsenillä ei saa olla rikosrekisterimerkintöjä kyseisen liiketoiminnan kannalta olennaisista rikkeistä ja heidän on oltava hyvämaineisia ja kunniallisia. c) Hakijayrityksellä on oltava voimassa oleva vastuuvakuutus. d) Hakijayrityksen, sen palveluksessa olevan henkilöstön, sen käytössä olevien ajoneuvojen ja sen rajat ylittävissä käteisen eurorahan kuljetuksissa noudattamien turvallisuussääntöjen on oltava tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisia tai, jos tässä asetuksessa on erillinen maininta siitä, rahakuljetuksiin sovellettavan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisia. 3. Lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin on laadittava liitteissä I ja II määritellyn mallin ja määriteltyjen fyysisten ominaisuuksien mukaisesti. Ammattimaisiin rajat ylittäviin käteisen eurorahan maantiekuljetuksiin käytettävissä ajoneuvoissa olevan arvokuljetushenkilöstön on koko ajan pystyttävä esittämään tarkastusviranomaisille alkuperäinen voimassa oleva lupa tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. 4. Rajat ylittäviin arvokuljetuksiin annettavan luvan on annettava yritykselle oikeus kuljettaa käteistä eurorahaa rajojen yli tämän asetuksen mukaisin ehdoin. Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 säädetään, kyseisen luvan haltijalta ei saa vaatia yhteisön liikennelupaa, joka myönnetään maanteiden kansainväliseen tavaraliikenteeseen. 5 artikla Arvokuljetusten turvahenkilöstö 1. Arvokuljetusten turvahenkilöstön on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) Heillä ei saa olla rikosrekisterimerkintöjä kyseisen liiketoiminnan kannalta olennaisista rikkeistä ja heidän on oltava hyvämaineisia ja kunniallisia. b) Heillä on oltava lääkärintodistus, joka todistaa, että heidän fyysinen ja psyykkinen terveytensä on riittävä kyseisten työtehtävien suorittamiseen. c) Heillä on oltava menestyksekkäästi suoritettuna vähintään 200 tuntia ammatillista ad hoc -peruskoulutusta, johon ei sisälly tuliaseiden käyttökoulutusta. Ammatillisen ad hoc-peruskoulutuksen sisällön on vastattava vähintään liitteessä VI määriteltyä sisältöä. On myös edellytettävä, että näillä aloilla osallistutaan säännölliseen koulutukseen vähintään kolmen vuoden välein. FI 16 FI

2. Ajoneuvossa olevista arvokuljetusten turvahenkilöstön jäsenistä ainakin yhdellä on oltava vähintään A1-tason kielitaito asianomaisessa kielessä / asianomaisissa kielissä, jota/joita käytetään asianomaisilla alueilla siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, jonka/joiden kautta kuljetus suoritetaan, ja kohdejäsenvaltiossa. Ajoneuvon on lisäksi oltava yrityksen komentokeskuksen kautta jatkuvassa radioyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, jolla on vähintään B1-tason kielitaito kyseisessä kielessä, jotta varmistetaan, että tehokas viestintä kansallisten viranomaisten kanssa on mahdollista koko ajan. 6 artikla Aseenkanto 1. Arvokuljetusten turvahenkilöstön on noudatettava kotijäsenvaltiossa, siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden kautta kuljetus suoritetaan, ja kohdejäsenvaltiossa tai - valtioissa voimassa olevaa aseenkantolupia ja tuliaseiden sallittua enimmäiskaliiperia koskevaa lainsäädäntöä. 2. Kun tullaan sellaisen jäsenvaltion alueelle, jonka lainsäädännössä ei sallita arvokuljetusten turvahenkilöstön aseistautumista, kaikki turvahenkilöstön hallussa olevat tuliaseet on sijoitettava ajoneuvossa sijaitsevaan turvasäilöön, joka on eurooppalaisen standardin EN 1143-1 mukainen. Kyseisten aseiden on pysyttävä arvokuljetusten turvahenkilöstön ulottumattomissa koko kyseisessä jäsenvaltiossa suoritettavan matkaosuuden ajan. Ne voidaan ottaa turvasäilöstä vasta, kun tullaan sellaisen jäsenvaltion alueelle, jonka lainsäädännössä sallitaan arvokuljetusten turvahenkilöstön aseistautuminen, ja ne on otettava turvasäilöstä, kun tullaan sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka lainsäädännössä edellytetään, että arvokuljetusten turvahenkilöstö on aseistettu. Aseiden turvasäilön avaamisen on edellytettävä ajoneuvon hallintakeskuksen etäkomentoa ja tapahduttava sillä ehdolla, että kyseinen hallintakeskus todentaa ajoneuvon tarkan maantieteellisen sijainnin. Samoja velvoitteita on sovellettava, jos aseen tyyppiä tai kaliiperia ei sallita sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jonka kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltion lainsäädännössä. 3. Kun arvokuljetusajoneuvo, jonka kotijäsenvaltio ei salli arvokuljetushenkilöstön kantavan aseita, tulee sellaisen jäsenvaltion alueelle, jonka lainsäädännön mukaan arvokuljetushenkilöstön on pakko kantaa aseita, arvokuljetusyrityksen on varmistettava, että ajoneuvon henkilöstöllä on vaaditut aseet ja että henkilöstön jäsenet täyttävät kohdejäsenvaltion koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. 4. Aseistautuneen arvokuljetusten turvahenkilöstön on haettava aseenkantolupaa sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kansallisilta viranomaisilta, jonka/joiden kautta kuljetus suoritetaan, ja/tai kohdejäsenvaltion kansallisilta viranomaisilta, jos kyseiset jäsenvaltiot sallivat arvokuljetusten turvahenkilöstön aseistautumisen. 5. Jäsenvaltioiden on perustettava keskitetty kansallinen yhteyspiste, johon muiden jäsenvaltioiden arvokuljetusten turvahenkilöstö voi jättää kansallista aseenkantolupaa koskevat anomuksensa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava anomuksen esittäjälle luvan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä kolmen kuukauden kuluessa täydellisen anomuksen jättämisestä. 6. Jotta arvokuljetushenkilöstö, joka on toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen palveluksessa ja jonka pysyvä asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa, pystyy täyttämään aseenkantoluvan saamiselle asetetut kansalliset vaatimukset, jäsenvaltioiden on säädettävä FI 17 FI

siinä jäsenvaltiossa saadun vastaavan koulutuksen hyväksymisestä, johon anomuksen esittäjän työnantaja on sijoittautunut. Jos tämä on mahdotonta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittava koulutus annetaan niiden omalla alueella siinä jäsenvaltiossa käytettävällä EU:n virallisella kielellä, johon anomuksen esittäjän työnantaja on sijoittautunut. 7 artikla Ajoneuvon varustus 1. Kaikki käytössä olevat ajoneuvot on varustettava maailmanlaajuisella navigointijärjestelmällä. Arvokuljetusyrityksen komentokeskuksen on pystyttävä jatkuvasti paikallistamaan ajoneuvonsa täsmällisesti. 2. Ajoneuvot on varustettava tarkoituksenmukaisilla viestintävälineillä, joiden avulla voidaan milloin tahansa ottaa yhteys kyseisten ajoneuvojen liikennettä hallinnoivan yrityksen komentokeskukseen ja toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin. Ajoneuvossa on oltava niiden jäsenvaltioiden, joiden kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltion tai -jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten hätänumerot. 3. Ajoneuvot on varustettava siten, että kaikkien käteisrahan toimitus-/noutokuljetusten ajankohta ja sijainti voidaan rekisteröidä, jotta 1 artiklan a kohdassa tarkoitettujen käteisrahan toimitus-/noutokuljetusten osuutta voidaan valvoa milloin tahansa. 4. Kun ajoneuvot on varustettu IBNS-järjestelmällä, käytetyn järjestelmän olisi oltava tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen periaatteiden mukainen ja oltava tyyppihyväksytty osallistuvassa jäsenvaltiossa. Varoja rajojen yli IBNS-järjestelmällä varustetuissa ajoneuvoissa kuljettavien yritysten on vastattava kotijäsenvaltion, kohdejäsenvaltion tai jäsenvaltion, jonka kautta kuljetus suoritetaan, viranomaisten esittämään tarkastuspyyntöön toimittamalla 48 tunnin kuluessa kirjalliset todisteet käytetyn IBNS-mallin hyväksymisestä. 8 artikla Kansallisten poliisivoimien asema Tämä asetus ei rajoita sellaisten kansallisten sääntöjen soveltamista, joissa edellytetään rahakuljetusten ilmoittamista ennakkoon poliisille; arvokuljetusajoneuvojen varustamista laitteella, jonka avulla poliisi voi seurata ajoneuvoja etäältä; poliisisaattueen asettamista arvokkaille kahden paikan välisille kuljetuksille. 9 artikla Säännöt, joilla varmistetaan käteisrahan toimitus-/noutopaikkojen turvallisuus kohdejäsenvaltiossa tai -jäsenvaltioissa Tällä asetuksella ei rajoiteta sellaisten kansallisten sääntöjen soveltamista, joilla säännellään arvokuljetusten turvahenkilöstön käyttäytymistä arvokuljetusajoneuvon ulkopuolella sekä niiden paikkojen turvallisuutta, joihin käteisraha toimitetaan ja/tai joista se haetaan kyseisessä jäsenvaltiossa. FI 18 FI

10 artikla Tuhoutuneiden seteleiden vetäminen pois liikkeestä Tämän asetuksen sääntöjen nojalla toimivien arvokuljetusyritysten on vedettävä liikkeestä kaikki toimintansa harjoittamisen yhteydessä havaitsemansa värjäytyneet setelit, jotka ovat todennäköisesti värjäytyneet tai jotka ovat tuhoutuneet muulla tavalla IBNS-järjestelmässä. Niiden on luovutettava kyseiset setelit kotijäsenvaltionsa asianmukaiselle keskuspankin konttorille. Jos tuhoutuneet setelit kerätään talteen kohdejäsenvaltiossa, arvokuljetusyrityksen kotijäsenvaltion keskuspankin on ilmoitettava asiasta kyseisen valtion keskuspankille. 11 artikla Keskinäinen tiedotus 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 8 ja 9 artiklassa mainitut säännöt ja tiedot IBNS-järjestelmistä, jotka ne ovat tyyppihyväksyneet, ja ilmoitettava sille välittömästi kyseisiin sääntöihin ja tyyppihyväksyntöihin vaikuttavat muutokset. Komissio varmistaa, että kyseiset säännöt ja tyyppihyväksyttyjen IBNS-järjestelmien luettelo julkaistaan kaikilla asianomaisilla osallistuvissa jäsenvaltioissa käytettävillä EU:n virallisilla kielillä tarkoituksenmukaisten kanavien kautta, jotta kaikki rajat ylittäviin arvokuljetuksiin osallistuvat toimijat saisivat tiedot sujuvasti. 2. Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kaikista yrityksistä, joille ne ovat myöntäneet luvan rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, ja tiedotettava toisilleen tällaisten rekisterien sisällöstä. Niiden on saatettava rekisteri ajan tasalle jokaisen muutoksen jälkeen ja kirjattava päätökset jäädyttää tai peruuttaa lupa 22 artiklan nojalla sekä ilmoitettava välittömästi toisilleen tällaisesta ajantasaistuksesta. 3. Pannessaan täytäntöön 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan kotijäsenvaltion on otettava asianmukaisesti huomioon arvokuljetushenkilöstön rikosrekistereitä, hyvämaineisuutta ja kunniallisuutta koskevat tiedot, jotka kohdejäsenvaltio toimittaa sille. 4. Naapurijäsenvaltioiden on tiedotettava toisilleen erityisistä arvokuljetushenkilöstöä koskevista koulutusvaatimuksista 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua ammatillista ad hoc -peruskoulutusta varten. 5. Jäsenvaltioiden on julkaistava ja ilmoitettava toisilleen 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kansallisten yhteyspisteiden osoitteet ja muut yhteystiedot sekä muu asian kannalta merkityksellinen kansallinen lainsäädäntö. 6. Jos jäsenvaltio päättää peruuttaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen arvokuljetushenkilöstön jäsenelle antamansa aseenkantoluvan, sen on ilmoitettava siitä kotijäsenvaltion lupaviranomaiselle. 12 artikla Rajat ylittävän kuljetuksen aloittamista edeltävä tiedotus 1. Yrityksen, jolla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, on ilmoitettava lupaviranomaiselle riittävän ajoissa, missä jäsenvaltiossa (-valtioissa) se aikoo suorittaa arvokuljetuksia. Kotijäsenvaltion on tämän jälkeen välittömästi ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle (kyseisille jäsenvaltioille) alkamassa olevasta rajat ylittävästä toiminnasta. FI 19 FI

2. Yrityksen, joka aikoo suorittaa rahakuljetuksia rajojen yli, on toimitettava kohdejäsenvaltion (-valtioiden) asiasta vastaavalle viranomaiselle (vastaaville viranomaisille) ennakkoon niiden henkilöiden nimet, jotka saattavat suorittaa kyseisenkaltaisia kuljetuksia sen/niiden alueella. 2 JAKSO: KUTAKIN KULJETUSMUOTOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT 13 artikla Seteleiden kuljettaminen IBNS-järjestelmällä varustetussa tavanomaisen näköisessä panssaroimattomassa ajoneuvossa Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa euroseteleiden maantiekuljetuksia rajojen yli IBNS-järjestelmin varustetuilla panssaroimattomilla ajoneuvoilla edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) Ajoneuvo on tavanomaisen näköinen. b) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä, jotka eivät saa olla virka-asussa. 14 artikla Seteleiden kuljettaminen panssaroimattomassa ajoneuvossa, jossa on selkeät merkinnät siitä, että se on varustettu IBNS-järjestelmällä Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa euroseteleiden maantiekuljetuksia rajojen yli IBNS-järjestelmin varustetuilla panssaroimattomilla ajoneuvoilla edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) Ajoneuvossa on selkeät merkinnät siitä, että se on varustettu IBNS-järjestelmällä. Merkintöjen on vastattava liitteessä IV olevaa kuvatunnusta. b) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä. 15 artikla Seteleiden kuljetus IBNS-järjestelmällä varustetussa osin panssaroidussa ajoneuvossa Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa euroseteleiden maantiekuljetuksia rajojen yli IBNS-järjestelmin varustetuilla osin panssaroiduilla ajoneuvoilla edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) Ajoneuvon panssaroitu ohjaamo kestää tulitusta vähintään 7,62 millimetrin kaliiperin Kalashnikov-tyyppisillä tuliaseilla. b) Ajoneuvossa on selkeät merkinnät siitä, että se on varustettu IBNS-järjestelmällä. Merkintöjen on vastattava liitteessä IV olevaa kuvatunnusta. c) Arvokuljetusten turvahenkilöstöllä on yllään luodinkestävät liivit, jotka täyttävät vähintään suojaustasojen VPAM luokka 5 tai NIJ IIIA vaatimukset taikka vastaavantasoiset vaatimukset. FI 20 FI

d) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä. 16 artikla Seteleiden kuljetus täyspanssaroidussa ajoneuvossa, jossa ei ole IBNSjärjestelmää Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa euroseteleiden maantiekuljetuksia rajojen yli täyspanssaroiduilla ajoneuvoilla, joissa ei ole IBNSjärjestelmää, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) Ne arvokuljetusajoneuvon osat, joissa arvokuljetusten turvahenkilö on, on panssaroitu kestämään tulitusta vähintään 7,62 millimetrin kaliiperin Kalashnikov-tyyppisillä tuliaseilla. b) Arvokuljetusten turvahenkilöstöllä on yllään luodinkestävät liivit, jotka täyttävät vähintään suojaustasojen VPAM luokka 5 tai NIJ IIIA vaatimukset taikka vastaavantasoiset vaatimukset. c) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kolme arvokuljetusten turvahenkilöä. 17 artikla Seteleiden kuljetus IBNS-järjestelmällä varustetussa täyspanssaroidussa ajoneuvossa Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa euroseteleiden maantiekuljetuksia rajojen yli täyspanssaroidulla IBNS-järjestelmällä varustetulla ajoneuvolla edellyttäen, että tämän asetuksen 15 artiklan b kohdan, 16 artiklan a kohdan ja 16 artiklan b kohdassa asetetut ehdot täyttyvät. Kussakin ajoneuvossa on oltava vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä. 18 artikla Kolikoiden kuljetus panssaroimattomassa ajoneuvossa Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa eurokolikoiden maantiekuljetuksia rajojen yli ajoneuvoilla, jotka kuljettavat ainoastaan kolikoita, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) Ajoneuvo on tavanomaisen näköinen. b) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä, jotka eivät saa olla virka-asussa. Kuljetuksiin, jotka sisältävät sekä kolikoita että seteleitä, sovelletaan 13 17 artiklaa sen mukaan, millaista ajoneuvoa ja varustusta käytetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista. 19 artikla Kolikoiden kuljetus osin panssaroidussa ajoneuvossa Yritykset, joilla on lupa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin, voivat suorittaa eurokolikoiden maantiekuljetuksia rajojen yli ajoneuvoilla, jotka kuljettavat ainoastaan kolikoita, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät: FI 21 FI

a) Ajoneuvon ohjaamo on panssaroitu ja ajoneuvossa on erittäin selkeät merkinnät siitä, että siinä kuljetetaan vain kolikoita. Merkintöjen on vastattavat liitteessä IV olevaa kuvatunnusta. b) Ajoneuvon ohjaamon panssarointi kestää tulitusta vähintään 7,62 millimetrin kaliiperin Kalashnikov-tyyppisillä tuliaseilla. c) Arvokuljetusten turvahenkilöstöllä on yllään luodinkestävät liivit, jotka täyttävät vähintään suojaustasojen VPAM luokka 5 tai NIJ IIIA vaatimukset taikka vastaavantasoiset vaatimukset. d) Kussakin ajoneuvossa on vähintään kaksi arvokuljetusten turvahenkilöä. Kuljetuksiin, jotka sisältävät sekä kolikoita että seteleitä, sovelletaan 13 17 artiklaa sen mukaan, millaista ajoneuvoa ja varustusta käytetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista. 20 artikla Kansalliset poikkeukset a) Jäsenvaltio voi päättää, että 13, 14, 15, 16 tai 17 artiklaa ei sovelleta rajat ylittäviin seteleiden maantiekuljetuksiin sen alueella edellyttäen, että se ei salli vastaavia kuljetusmuotoja kotimaisissakaan arvokuljetuksissa, ja edellyttäen, että sen alueella sovelletaan vähintään yhtä kyseisistä artikloista. Poikkeus, joka mahdollisesti tehdään 16 artiklasta, ei saa kattaa kahden paikan välisiä kuljetuksia. b) Jäsenvaltio voi päättää, että 18 tai 19 artiklaa ei sovelleta rajat ylittäviin kolikoiden maantiekuljetuksiin sen alueella edellyttäen, että se ei salli vastaavia kuljetusmuotoja kotimaisissakaan arvokuljetuksissa. c) Jäsenvaltio voi päättää 13, 14, 15 ja 17 artiklan soveltamisen osalta, että toimitilojen ulkopuolella sijaitseviin pankkiautomaatteihin suunnattuihin kuljetuksiin sen alueella voidaan käyttää vain koko matkan ajan toimivaa IBNS-järjestelmää, edellyttäen, että kotimaisiin arvokuljetuksiin sovelletaan samoja sääntöjä. d) Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päätöksestään käyttää jotakin tässä artiklassa mainituista poikkeuksista, ja komissio varmistaa, että asiaa koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Poikkeus tulee voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta. Jäsenvaltiot voivat kumota poikkeuksen käyttäen samaa menettelyä. e) Jos kohdejäsenvaltio tai jäsenvaltio, jonka kautta kuljetus suoritetaan, katsoo, että IBNSjärjestelmässä on tavanomaisesti vaadittaviin teknisiin ominaisuuksiin liittyviä vakavia puutteita, millä tarkoitetaan sitä, että käteisrahan kuljetussäiliön avaaminen ei laukaise tuhoamisjärjestelmää, tai sitä, että IBNS-järjestelmää on muutettu tyyppihyväksynnän jälkeen siten, ettei se enää täytä tyyppihyväksynnälle asetettuja perusteita, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle ja se voi pyytää, että kyseinen IBNS-järjestelmä testataan uudelleen. Jäsenvaltio voi kieltää tilapäisesti kyseisen IBNS-järjestelmän käytön alueellaan siihen saakka, kunnes uusien testien tulokset julkaistaan. Sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joihin tätä asetusta sovelletaan. FI 22 FI

3 JAKSO: LOPPUSÄÄNNÖKSET 21 artikla Valvonta Kotijäsenvaltioiden ja kohdejäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä noudatetaan, tekemällä muun muassa satunnaisia tarkastuksia ilmoittamatta niistä ennakkoon yrityksille. Tällaisia tarkastuksia on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 22 artikla Seuraamukset 1. Jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset toteavat, että rajat ylittäviin arvokuljetuksiin oikeuttavan luvan myöntämiselle asetettuja ehtoja on rikottu, lupaviranomainen päättää rikkomisen luonteesta tai vakavuudesta riippuen, lähettääkö se kyseiselle yritykselle varoituksen, määrääkö se sakon, jäädyttääkö se luvan kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestäväksi ajaksi vai peruuttaako se luvan kokonaan. Lupaviranomainen voi myös kieltää kyseistä yritystä hakemasta uutta lupaa jaksolla, jonka kesto on enintään viisi vuotta. 2. Jäsenvaltion, jonka kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltion on ilmoitettava kaikista tätä asetusta koskevista rikkomisista, mukaan lukien 8 ja 9 artiklassa tarkoitetut kansallisten sääntöjen rikkomiset, kotijäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, jotka päättävät asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä. Jäsenvaltio, jonka kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltio voi lisäksi määrätä sakon 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen tai tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettujen kansallisten poikkeusten rikkomisesta. Kyseinen jäsenvaltio voi lisäksi päättää, ettei se salli rikkomisiin syyllistyneen arvokuljetushenkilöstön suorittavan rajat ylittäviä rahakuljetuksia sen alueella, jos kyseisten työntekijöiden voidaan osoittaa syyllistyneen rikkomiseen. 3. Jäsenvaltio, jonka kautta kuljetus suoritetaan, tai kohdejäsenvaltio voi jäädyttää arvokuljetusyrityksen oikeuden suorittaa eurokäteisen maantiekuljetuksia sen alueella enintään kahden kuukauden ajaksi, kunnes kotijäsenvaltion lupaviranomainen on tehnyt päätöksen asiasta, seuraavissa tapauksissa: a) Jos tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät arvokuljetusten turvahenkilöstön vähimmäismäärään kussakin ajoneuvossa tai tuliaseisiin, ei ole noudatettu. b) Jos arvokuljetusyritys harjoittaa kuljetustoimintaa tavalla, joka vaarantaa yleisen järjestyksen. c) Jos tätä asetusta rikotaan toistuvasti. 4. Aseenkantoluvan antanut jäsenvaltio voi lisäksi päättää kansallisten sääntöjensä mukaisten seuraamusten määräämisestä arvokuljetusten turvahenkilöstölle, jos sen kansallista aselainsäädäntöä rikotaan. 5. Seuraamusten olisi aina oltava oikeassa suhteessa rikkomisen vakavuuteen. FI 23 FI

23 artikla Turvatoimenpiteet hätätilanteissa 1. Jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti päättää ottaa käyttöön näitä sääntöjä pidemmälle meneviä väliaikaisia turvatoimenpiteitä hätätilanteissa, jotka vaikuttavat merkittävästi arvokuljetustoiminnan turvallisuuteen. Tällaiset väliaikaiset toimenpiteet koskevat kaikkia arvokuljetuksia koko kansallisella alueella tai osalla sitä, niitä saa soveltaa enintään neljän viikon ajan ja niistä on ilmoitettava komissiolle välittömästi. Komissio varmistaa kyseisten tietojen nopean julkaisemisen tarkoituksenmukaisten kanavien kautta. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen neljää viikkoa pidempään edellyttää ennakkolupaa komissiolta. Komissio päättää luvan myöntämisestä 72 tunnin kuluessa pyynnön esittämisestä. 24 artikla Rajat ylittäviä kuljetuksia suorittavan arvokuljetushenkilöstön palkkaoikeudet On varmistettava, että tässä asetuksessa tarkoitettuja rajat ylittäviä kuljetuksia suorittavalle arvokuljetushenkilöstölle maksetaan kohdejäsenvaltiossa direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan säännösten mukaiset vähimmäispalkat, mukaan lukien ylityökorvaukset. Jos kohdejäsenvaltiossa sovellettavat vähimmäispalkat ovat korkeammat kuin palkat, jotka työntekijöille maksetaan kotijäsenvaltiossa, koko työpäivältä on maksettava kohdejäsenvaltiossa sovellettavat vähimmäispalkat, mukaan lukien ylityökorvaukset. Jos kuljetus suoritetaan päivän aikana useammassa kohdejäsenvaltiossa, joista useammassa kuin yhdessä sovellettavat vähimmäispalkat ovat korkeammat kuin kotijäsenvaltiossa sovellettavat palkat, koko työpäivältä on maksettava korkeimman tason mukaiset vähimmäispalkat, mukaan lukien ylityökorvaukset. Jos voimassa olevat sopimukset, asetukset tai hallinnolliset määräykset sekä käytännön järjestelyt kuitenkin aiheuttavat sen, että arvokuljetustyöntekijä suorittaa rajat ylittäviä kuljetuksia toisessa jäsenvaltiossa kalenterivuoden kuluessa yli sadan (kokonaisen tai osittaisen) työpäivän aikana, direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdan a g alakohdan mukaisia työehtoja ja -oloja on sovellettava kaikilta osin kaikkina työpäivinä, jotka vietetään kalenterivuoden aikana kokonaan tai osittain kyseisessä kohdejäsenvaltiossa. Sovellettavien työehtojen ja -olojen määrittämiseksi direktiivin 96/71/EY 4 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. 25 artikla Rajat ylittäviä käteisen eurorahan kuljetuksia käsittelevä komitea 1. On perustettava rajat ylittäviä käteisen eurorahan kuljetuksia käsittelevä komitea. Komissio toimii sen puheenjohtajana ja siinä on kaksi edustajaa kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta jäsenvaltiosta sekä kaksi Euroopan keskuspankin edustajaa. 2. Komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa vaihtamaan näkemyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Se kuulee tätä varten alan sidosryhmiä, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet, ja ottaa niiden näkemykset riittävässä määrin huomioon. Sitä on kuultava myös 26 artiklassa mainitun uudelleentarkastelun valmisteluissa. FI 24 FI

26 artikla Uudelleentarkastelu Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Komissio kuulee tätä varten alan sidosryhmiä, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet. Kertomuksessa tarkastellaan muun muassa mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteiset koulutusvaatimukset arvokuljetushenkilöstön aseenkantoa varten, ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon IBNS-järjestelmien alalla tapahtuva tekninen kehitys ja arvioidaan, onko asetusta tarpeen tarkistaa sen perusteella. 27 artikla Teknisten sääntöjen muuttaminen Komissio voi tehdä 28, 29 ja 30 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä muutoksia teknisiin sääntöihin, jotka koskevat ajoneuvon panssarointiin, käytettäviin turvasäilöihin ja luodinkestäviin liiveihin sovellettavia standardeja, ja liitteeseen III teknisen kehityksen ja mahdollisten uusien eurooppalaisten standardien ottamiseksi huomioon. 28 artikla Siirretyn säädösvallan käyttö 1. Komissiolle myönnetään toistaiseksi valta antaa 27 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. 2. Heti annettuaan delegoidun säädöksen komissio ilmoittaa siitä samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3. Valta antaa delegoituja säädöksiä myönnetään komissiolle 29 ja 30 artiklassa vahvistettavin edellytyksin. 29 artikla Siirretyn säädösvallan peruuttaminen 1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. 2. Se toimielin, joka on käynnistänyt sisäisen menettelyn päättääkseen säädösvallan siirron peruuttamisesta, ilmoittaa asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja selvittää samalla, mitä säädösvaltaa peruuttaminen koskee, ja mahdollisesti sen, mihin peruuttaminen perustuu. 3. Peruuttamispäätös lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Se tulee voimaan välittömästi tai siinä määriteltynä myöhempänä ajankohtana. Se ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 30 artikla Delegoitujen säädösten vastustaminen 1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Tätä ajanjaksoa voidaan Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta pidentää yhdellä kuukaudella. FI 25 FI

2. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa kyseistä säädöstä. 3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, säädös ei tule voimaan. Se toimielin, joka vastustaa delegoitua säädöstä, esittää perusteet säädöksen vastustamiselle. 31 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä [ ] päivänä [ ]kuuta [ ]. Euroopan parlamentin puolesta Puhemies [ ] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja [ ] FI 26 FI

LIITE I RAJAT YLITTÄVIIN ARVOKULJETUKSIIN MYÖNNETTÄVÄN LUVAN TURVAOMINAISUUDET Rajat ylittäviin arvokuljetuksiin myönnettävässä luvassa on oltava ainakin kaksi seuraavista turvaominaisuuksista: hologrammi paperissa olevia erityiskuituja, jotka näkyvät UV-valossa vähintään yksi mikrokirjoitusta sisältävä rivi (kirjoitus näkyy ainoastaan suurennuslasilla eikä sitä voida jäljentää kopiokoneilla) kosketeltaessa tuntuvat kirjasimet, symbolit tai kuviot kaksoisnumerointi: rajat ylittäviin kuljetuksiin myönnettävän luvan, sen oikeaksi todistetun jäljennöksen tai kuljettajatodistuksen sarjanumero ja kussakin tapauksessa myöntämisnumero turvakuvioitu tausta, jossa on ohut aaltomainen viivakuvio ja iirispainatus. FI 27 FI

LIITE II RAJAT YLITTÄVIIN ARVOKULJETUKSIIN ANNETTAVAN LUVAN MALLI EUROOPAN UNIONI (Väri Pantone vaaleanpunainen selluloosapaperi, koko DIN A4, vähintään 100 g/m2) (Luvan ensimmäinen sivu) (Laadittava yhdellä tai useammalla luvan antavassa jäsenvaltiossa käytettävällä EU:n virallisella kielellä) Luvan myöntävän jäsenvaltion tunnus 12 Lupaviranomaisen nimi LUPA nro (tai) OIKEAKSI TODISTETTU JÄLJENNÖS nro ammattimaisiin käteisen eurorahan maantiekuljetuksiin rajojen yli Tämän luvan haltija 13...... voi suorittaa ammattimaisia käteisen eurorahan maantiekuljetuksia rajojen yli millä tahansa reitillä unionin alueella tehdyillä matkoilla tai matkojen osilla ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella. annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /20xx mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /20xx soveltamisalan laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o /20xx mukaisesti sekä tätä lupaa koskevien yleisten säännösten mukaisesti. Erityisiä huomautuksia:... Tämä lupa on voimassa viiden vuoden ajan jaksolla, joka alkaa ja päättyy. 12 13 Jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat: (BE) Belgia, (BG) Bulgaria, (CZ) Tšekki, (DK) Tanska, (DE) Saksa, (EE) Viro, (IE) Irlanti, (EL) Kreikka, (ES) Espanja, (FR) Ranska, (IT) Italia, (CY) Kypros, (LV) Latvia, (LT) Liettua, (LU) Luxemburg, (HU) Unkari, (MT) Malta, (NL) Alankomaat, (AT) Itävalta, (PL) Puola, (PT) Portugali, (RO) Romania, (SI) Slovenia, (SK) Slovakia, (FI) Suomi, (SE) Ruotsi, (UK) Yhdistynyt kuningaskunta. Toimijan nimi tai toiminimi ja täydellinen osoite. FI 28 FI

... Paikka:... Päiväys: 14... 14 Lupaviranomaisen nimi ja osoite. FI 29 FI

(Luvan toinen sivu) (Laadittava yhdellä tai useammalla luvan antavassa jäsenvaltiossa käytettävällä EU:n virallisella kielellä) YLEISET SÄÄNNÖKSET Tämä lupa annetaan eurorahan maantiekuljetuksia jäsenvaltioiden rajojen yli euroalueella. koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /20xx mukaisesti. Se oikeuttaa luvan haltijan suorittamaan asetuksessa (EU) N:o /20xx määriteltyjä ammattimaisia käteisen eurorahan maantiekuljetuksia rajojen yli millä tahansa reitillä asetuksen (EU) N:o /20xx soveltamisalaan kuuluvien jäsenvaltioiden alueella ja tässä luvassa vahvistetuin edellytyksin. Lupa on henkilökohtainen, eikä sitä saa siirtää toiselle. Liikenteenharjoittajan on säilytettävä luvan alkuperäiskappale. Luvan oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä mukana arvokuljetusajoneuvossa. Alkuperäinen lupa tai sen varmennettu jäljennös on esitettävä pyynnöstä valtuutetulle tarkastusviranomaiselle. Sen estämättä, mitä asetuksessa (EU) N:o.../20xx säädetään, luvan haltijan on noudatettava kunkin jäsenvaltion alueella voimassa olevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti kuljetus- ja liikennealaa. FI 30 FI

LIITE III ÄLYKÄS SETELINSUOJAUSJÄRJESTELMÄ (IBNS) I Määritelmät ja yleiset säännökset Käsitteet suojattu alue, suojattu paikka, älykäs setelinsuojausjärjestelmä (IBNS) ja koko matkan ajan toimiva IBNS-järjestelmä määritellään tämän asetuksen 1 artiklan l, m, n ja o kohdassa. IBNS-järjestelmä voi sisältää joko seteleitä (pakattuja tai pakkaamattomia) tai pankkiautomaatin kasetin. IBNS-järjestelmän on oltava tyyppihyväksytty euroalueen jäsenvaltiossa, jotta sitä voitaisiin käyttää tässä asetuksessa tarkoitetuissa käteisen eurorahan kuljetuksissa rajojen yli. Tyyppihyväksyntä on suoritettava voimassa olevan erityisen eurooppalaisen standardin mukaan. Jollei tällaista standardia ole, tyyppihyväksyntä on suoritettava tässä liitteessä olevien säännösten mukaisesti. II IBNS-järjestelmän hyväksymismenettely a) Jotta IBNS-järjestelmä voidaan tyyppihyväksyä, sen on läpäistävä erilaisia testejä testauslaboratoriossa, jonka euroalueen jäsenvaltio on hyväksynyt tai tunnustanut. Testien perusteella on voitava varmistaa, että IBNS-järjestelmän seuraavat tekniset ominaisuudet ovat tyydyttävät: i) Valvontajärjestelmän vaaditut päätoiminnot IBNS-järjestelmään pääsyä ja sen käyttöä koskevien ohjeiden jatkuva seuranta ja rekisteröinti; ohjeiden noudattamisen jatkuva seuranta ja epätavallisten tilanteiden havaitseminen; seteleiden automaattinen tuhoutuminen välittömästi siinä tapauksessa, että ohjeita ei noudateta, havaitaan epätavallisia tilanteita tai salkku avataan ennalta ohjelmoitujen aikojen ja/tai paikkojen ulkopuolella. ii) Paikka, jossa valvontajärjestelmän ohjelmointi voidaan suorittaa, ja arvokuljetusten turvahenkilöstön vaikutus IBNS-järjestelmän toimintaan IBNS-järjestelmä voidaan ohjelmoida vain suojatulla alueella. Koko matkan ajan toimiva IBNS-järjestelmä voidaan ohjelmoida vain suojatussa paikassa. Arvokuljetusten turvahenkilöstöllä ei saa olla mitään mahdollisuutta vaikuttaa IBNSjärjestelmän toimintaan ennalta ohjelmoitujen aikojen ja/tai paikkojen ulkopuolella. Jos käytössä on kuitenkin seteleiden tuhoamisen laukeamista koskeva viivejärjestelmä, arvokuljetusten turvahenkilöstö voi käynnistää sen kerran uudelleen. FI 31 FI

iii) Paikka, jossa IBNS-järjestelmä voidaan avata (koko matkan käytössä olevat järjestelmät) IBNS-järjestelmä voidaan avata vain ennalta ohjelmoiduissa määräpaikoissa. b) IBNS-järjestelmä on testattava uudelleen viiden vuoden välein, vaikka kansallinen hyväksyntä annettaisiin rajoittamattomaksi ajaksi. Jos uusien testien tulokset eivät ole enää riittävän hyvät, tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy tämän asetuksen mukaisissa rajat ylittävissä kuljetuksissa. c) Testien läpäisy edellyttää, että järjestelmä saavuttaa yhden seuraavista tuloksista: kun testit suoritettiin, seteleitä ei ollut mahdollista saada eikä IBNSjärjestelmä vahingoittunut vaan pysyi toimintakuntoisena; Kun testit suoritettiin, IBNS-järjestelmä vahingoittui mutta seteleitä ei ollut mahdollista saada ilman, että tuhoamisjärjestelmä laukesi. III Testausmenettelyt Testausmenetelmät ja standardit, joissa vahvistetaan tulos, joka testattavien järjestelmien on saavutettava, määritetään tässä liitteessä. Kansallisella tasolla voidaan kuitenkin tehdä mukautuksia menettelyiden yhtenäistämiseksi kunkin jäsenvaltion laboratorioissa nykyisin noudatettavien testikäytäntöjen kanssa. a) Testi, jolla määritetään IBNS-järjestelmän kestävyys eri hyökkäysskenaarioissa Jäsenvaltioiden edellytetään suorittavan kuusi hyökkäysskenaarioita simuloivaa testiä, mutta ne voivat suorittaa myös muita sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisia testejä. Järjestelmän on läpäistävä kaikki suoritettavat testit edellä II jakson c kohdassa tarkoitetulla tavalla. pakolliset testit: 1 virran katkaiseminen 2 salkkuun murtautuminen 3 salkun avaaminen voimatoimin (moukarilla) 4 nopea leikkaus (nk. giljotiinileikkaus) 5 upottaminen nesteeseen 6 vähitellen tapahtuva ja välitön altistaminen äärilämpötiloille (kuuma ja kylmä): esim. viilentäminen nestemäisessä typessä ja kuumentaminen uunissa. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa seuraavat testit: FI 32 FI

7 kestävyys tuliaseiden käyttötilanteissa (esim. 12-kaliiperiset ammukset) 8 kemikaalien käyttö 9 vapaa pudotus 10 altistus merkittäville sähkömagneettisille piikeille 11 altistus merkittäville sähköstaattisille piikeille. b) Seteleiden tuhoamisen tehokkuus Tällä hetkellä käytettäviä tuhoamisprosesseja ovat värjäys, kemiallinen tuhoaminen ja pyrotekninen tuhoaminen. Teknisen kehityksen vuoksi käytettyjen prosessien luettelo ei ole tyhjentävä vaan puhtaasti viitteellinen. Jos varat yritetään saada luvattomasti eri hyökkäyskeinojen avulla, setelit joko tuhoutuvat tai värjäytyvät. Testejä on suoritettava vähintään kolme. Kaikkien seteleiden on tuhouduttava peruuttamattomasti. Jokaisen henkilön, jolla on hallussaan kyseisiä seteleitä, on lisäksi voitava nähdä, että ne ovat tuhoutuneet. Vähintään 10 prosenttia kunkin setelin molempien puolien pinta-alasta on värjättävä, jos setelit ovat suojapusseissa. Jos setelit eivät ole suojapusseissa, vähintään 20 prosenttia kunkin setelin molempien puolien pinta-alasta on värjättävä. Jos käytetään tuhoamisjärjestelmiä, vähintään 20 prosenttia kunkin setelin pinta-alasta on tuhottava riippumatta siitä, käytetäänkö suojapussia vai ei. c) Testit, joissa selvitetään, kuinka hyvin setelit sietävät puhdistamista värjäystä käyttävät IBNS-järjestelmät Puhdistamisessa on käytettävä erilaisia tuotteita tai tuoteyhdistelmiä. On järjestettävä erilaisia skenaarioita puhdistuksen lämpötilan ja keston vaihtelemiseksi. Puhdistustesteissä on käytettävä kahta menetelmää: puhdistaminen on suoritettava välittömästi värjäyksen jälkeen; ja puhdistaminen on suoritettava 24 tunnin kuluttua värjäyksestä. Testit on suoritettava edustavalla otoksella euroalueella käytettäviä aitoja seteleitä. Testeissä on saavutettava yksi seuraavista tuloksista: - Puhdistus johtaa seteleiden tuhoutumiseen. - Puhdistuksen jälkeen on oltava nähtävissä mustetta vähintään 10 prosentin osuudessa kunkin setelin pinta-alasta (käytetyn musteen tiheystesti). - Puhdistuksen jälkeen seteleiden alkuperäiset värit eivät ole riittävän kirkkaita. IV Käytettyjä järjestelmiä koskevat turvatakeet FI 33 FI

Kemialliset aineet, joita IBNS-järjestelmissä käytetään seteleiden tuhoamiseen, saattavat kuulua kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 15 soveltamisalaan. Kyseisessä asetuksessa käsitellään riskejä, joita valmistetut, maahantuodut tai sellaisenaan, valmisteissa tai tuotteissa käytetyt aineet aiheuttavat ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Jotta IBNS-järjestelmä tyyppihyväksyttäisiin, valmistajan on tarkistettava, onko valmistettavien tuotteiden sisältämät aineet rekisteröitävä tai ilmoitettava taikka onko valmistajan annettava asiakkailleen tietoja tuotteidensa turvallisesta käytöstä. Valmistajalla saattaa olla myös oikeudellisia velvoitteita, jotka johtuvat kyseisten aineiden sisällyttämisestä erityistä huolta aiheuttavien aineiden luetteloluonnokseen tai REACH-asetuksen mukaiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon. Kyseiset velvoitteet eivät liity vain sellaisenaan tai seoksissa käytettyihin aineisiin vaan myös niiden käyttöön tuotteissa. IBNS-järjestelmän valmistajan on toimitettava jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle todistus, joka sisältää kyseisen tarkistuksen tulokset ja ilmoituksen siitä, että varojen tuhoamisessa käytettävät aineet tai seikat eivät aiheuta vakavaa terveysriskiä siinä tapauksessa, että arvokuljetusten turvallisuushenkilöstö altistuu niille sisäänhengityksen tai ihokontaktin kautta. Todistukseen voidaan liittää tätä varten analyysi kemikaaleille altistumisen riskeistä, ts. sallitusta enimmäisajasta, jonka tietylle määrälle altistuminen voi kestää. 15 Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, EUVL L 396, 30.12.2006.. FI 34 FI

LIITE IV IBNS-KUVATUNNUS Kuvatunnus IBNS-järjestelmällä varustetulle arvokuljetusajoneuvolle Kuvatunnus IBNS-järjestelmällä varustetulle setelisalkulle FI 35 FI

LIITE V KUVATUNNUS ARVOKULJETUSAJONEUVOLLE, JOKA KULJETAA AINOASTAAN KOLIKOITA FI 36 FI