Parvekkeet Mitä korjataan ja miksi? -Parvekepieliseinien ja parvekelaattojen korjaus, osana peruskorjausta. Sään rasittamat Betoniparvekkeet ovat alkaneet näyttää kulumisen merkkejä. Pintamaali vaurioita oli paljon ja myös jonkin verran lohkeilua oli havaittavissa. Pahimmissa kohdissa betoni oli haljennut ja teräs oli tullut näkyviin. Mikä on lähtö tilanne? -Parvekkeiden rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä. Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot viittasivat osin betonisiin välipohjarakenteisiin ja osin betonirakenteisiin pieliseiniin kannatettuihin parveketasoihin. -Parvekekaiteet ovat teräsbetonirakenteiset ja osin teräksistä pinnakaidetta. Normaalikorkuisen parvekekaiteen yläreunassa on teräksinen käsijohde. Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot viittasivat betoniin valetuista tartuntateräksistä parveketason ja parvekepieliseinien ulkoreunoihin hitsaamalla kiinnitettyihin betonikaiteisiin ja laastipaikalla peitettyihin kiinnityskohtiin. Teräksiset pinnakaiteet ovat kiinnitetyt betonikaiteiden pystyreunoihin. Teräksiset käsijohteet ovat kiinnitetty betonikaiteiden yläreunaan ja päistä pystyreunoihin. -Parvekkeiden sisäpinnoilla jonkin verran havaittavissa maalipintojen kulumista ja paikallista irtoilua pääosin parvekelattiassa ja pieliseinien ja kaiteiden alaosissa. Viitteitä pitkälle edenneistä rapautumavaurioista ei tehty havaintoa parvekkeiden sisäpinnoilla. Metallisten pinnakaiteiden kohdalla näkyvillä olleissa parvekelaattojen reunapinnoilla oli havaittavissa etenemään päässyttä betonin rapautumisvaurioitumista. Paikoin oli nähtävillä rapautumisesta johtuvaa betonipinnan rikkoontumista ja esiin tuulleita betoniteräksiä. Osalla parvekelaattojen reunoja oli havaittavissa I-teräksen esiin tullut pää, joita on betonin sisällä, parvekelaattojen kannatukseen käytetyissä laatoissa. -Merkittävimmät havainnot parvekkeiden pieliseinien vaurioista tehtiin päätyparvekkeiden ulkopuolelta. Lukuun ottamatta rakentamisajan jälkeen tehtyjä parveketorneja, muiden parvekkeiden pieliseinät sijoittuvat vierekkäisten parvekkeiden väleillä ja molemmat pinnat ovat parvekkeiden sisäpuolella. -Päätyparvekkeiden pieliseinien ulkopuolen maalipintoja oli kulunut ja paikoin irtoillut. Pieliseinissä havaittiin betonin vauriokehitystä varsinkin parveketasojen kohdilla. Pieliseinissä oli havaittavissa vaakahalkeilua parveketasojen kohdalla ja paikoin betonipintoja oli päässyt rapautumaan ja betoniteräksiä oli tullut esiin. -Parvekkeiden betonikaiteissa havaittiin halkeilua ja rapautumisesta johtuvaa palojen irtoilua alareunoissa ja ulkopinnoilla tartuntateräksinä olevien lattarautojen kohdilla. Ulkopinnoilta oli lohkeillut ja osin päässyt tippumaan isoja paloja betonipintaa. Alta oli tullut esiin voimakkaasti ruostumaan päässeitä lattateräksiä.
-Parvekekatot ovat verhotut harvalaudoituksella ja parvekkeiden betonitasojen kuntoa päästiin tarkastelemaan vain pistokokeen omaisesti kohdilta, joista lautoja irrotettiin terästyksen skannausta varten. Parvekkeiden betonitasot ovat maalatut alapinnaltaan. Tarkastuksessa havaittiin paikoin maalipintojen kulumista, mutta merkittäviä betonivaurioita nähdyiltä osin ei havaittu. -Silmämääräisesti tehdyt havainnot parvekkeiden betonirakenteiden vaurioista viittasivat ikääntymiseen liittyvään materiaalin ominaisuuksien muuttumiseen varsinkin ulkona olevissa betonirakenteissa. Ikääntymiseen liittyvällä betonin ominaisuuksien muuttumisella tarkoitetaan yleisesti betonin karbonatisoitumista. Karbonatisoitumisreaktiossa ilman sisältämä hiilidioksidi tunkeutuu betoniin, jolloin raudoitteita suojaava vaikutus häviää. Raudoitteita alkaa ruostua ja paisuessaan rikkoo ympärillä olevaa betonia. -Parvekkeiden teräksisten pinnakaiteiden ja käsijohteiden maalipintoja oli kulunut ja havaittavissa oli alkavaa ruostumista. -Parveketasojen alapintojen tasoite, parvekekaiteiden sisäpintojen tasoite ja parvekepieliseinien sisäpintojen tasoite sisälsivät asbestia. (Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus, Raksystems) Mitenkä korjataan (korjaus suunnitelma)? -Korjattavissa betonirakenteissa korjausalueet tasoitetaan betonipintojen nykyisen pinnan tasoon ja korjattavan alueen pinta liitetään kiinteästi vanhaan betonipintaan. -Betonirakenteiden korjattavat alueet korjataan betonipohjaisella materiaalilla valu- / laastikorjauksella. -Kaikki betonipinnat puhdistetaan kokonaan maalista ja sementtiliimasta esim. märkähiekkapuhalluksella. Kiviaineksen pitää olla näkyvissä puhdistetulla pinnalla. Alustan tartuntavetolujuuden tulee olla yli 1,0 MPa. Puutapit, tarpeettomat teräshelat yms. poistetaan. Mikäli pinnoite sisältää asbestia, se on otettava huomioon puhdistuksessa. Suihkupuhdistuksesta syntynyt liete pestään huolellisesti pois. -Lohkeamat ja vauriot avataan piikkaamalla. Lähempänä pintaa kuin 10 mm olevien betoniterästen kunto tarkastetaan. Kaikki ruostuneet teräkset otetaan esiin (taakse tilaa 15 mm ja pituussuunnassa 100 mm puhtaalle teräkselle asti) ja käsitellään. Jos ruostetta esiintyy vain teräksen ulkoreunassa, betonia poistetaan teräksen sivuilta sen puoleen väliin asti. Ainoastaan rakenteellisesti merkityksettömiä betoniteräksiä saa poistaa vain rakennesuunnittelijan luvalla. Betoniterästen päälle tulee saada vähintään 10 mm:n kerros korjauslaastia. Ruostuneet ja esiin otetut teräspinnat puhdistetaan ruosteesta Sa 2,5-tason mukaisesti hiekkapuhaltamalla. Puhdistetut teräspinnat suojataan vuorokauden kuluessa puhdistuksesta korroosiosuojalaastilla esim. Weber, Vetonit REP 05 korroosionestolaastilla tai vastaavalla. Sively tehdään kahtena kerroksena, kerrospaksuus on yhteensä n. 1 mm (harjakset piiloon). Alusbetoniin tarttuneet REP 05-roiskeet poistetaan tai harjataan huolellisesti alustaan kiinni. -Laajemmat vauriot muotitetaan ja valetaan esim. Weber, Vetonit SB 45 SILKOBETONILLA (3 mm tai 8 mm) tai vastaavalla valukohteen paksuudesta riippuen.
Vaihtoehtoisesti voidaan oikaisut ja laaja-alueiset paikkaukset tehdä esim. Weber, Vetonit RB 50/5 tai vastaavalla ruiskutettavalla korjausbetonilla. -Paikattavat alueet kostutetaan edellisenä päivänä. Ennen paikkausta alueet kostutetaan sumuttamalla vettä pintaan ja odotetaan pinnan kuivuvan mattakosteaksi. Mattakostealle betonialustalle ja teräspinnoille harjataan tartuntakerros joko käytettävällä korjauslaastilla tai esim. Weber, Vetonit REP 05:llä tai vastaavalla täyttäen massalla huolellisesti alustan reiät ja huokoset ja jättäen tartunta-alusta karkeaksi. Tuoreelle tartuntalaastipinnalle paikkaus tehdään valumattomalla korjauslaastilla esim. Weber, Vetonit REP 25 tai REP 45 tai vastaavalla painaen laasti voimakkaasti ensin kiinni tartuntalaastiin ja sitten kasvattaen paikkaa kerroksittain märkää märälle-menetelmällä. Mikäli kerrospaksuus vaatii paikan kovettumista kerrosten välillä, jätetään pinta karkeaksi tartunta-alustaksi. Tartuntakäsittely uusitaan ennen paikkausta. Valmis paikkauspinta leikataan välittömästi ympäröivän pinnan tasoon joko teräslastalla tai alumiinilinjaarilla. Paikatut alueet jälkihoidetaan aloittamalla kastelu vesisumutuksella heti kun pinta kestää, yleensä muutaman tunnin kuluessa. Pinta ei saa muuttua vaaleaksi jälkihoitojakson aikana. Jälkihoitoaika valitaan kunkin laastin tuotekortin mukaisesti. -Betonipinnat ylitasoitetaan tasoituslaastilla REP 960. Riittävän suorat, vaurioitumattomat, puhdistetut ja karhennetut betonipinnat voidaan käsitellä suoraan REP Tasoituslaastilla. Kerrospaksuuden tulee olla vähintään 2 3 mm, lisäksi on otettava huomioon alustan kunnosta johtuvat yhtenäisen ulkonäön vaatima kerrospaksuus ja käsittelyt. Tasoitettavat pinnat kostutetaan huolellisesti, mielellään jo edellisenä päivänä, runsaalla vedellä ja ennen tasoituksen aloitusta sumuttamalla vettä pinnalle. Tasoituslaasti levitetään mattakostealle alustalle kahtena kerroksena, märkää märälle-menetelmällä. Ensimmäisellä kerroksella suljetaan alustan huokoset ja korjataan alustan poikkeavuudet. Toisella kerroksella saavutetaan vaadittu kerrospaksuus ja saadaan alusta halutulle pintastruktuurille. Pinta viimeistellään hiertämällä esim. Weber, Vetonit REP 975 Tasoituslaastilla. Laasti levitetään pinnalle solukumilastalla, rappauskauhalla tai ruiskuttamalla laastiruiskulla. Levityksen jälkeen liika laasti poistetaan ja pinta tasataan solukumilastalla. Pinnan viimeistely suoritetaan joko puu- tai muovilastalla hiertäen. Pintaa ei saa hiertää liian tiiviiksi. Pinnan ulkonäöstä tehdään mallipinnat, jotka rakennuttaja hyväksyy. -Ylitasoitetut alueet jälkihoidetaan aloittamalla vesisumutuksella kastelu heti kun pinta kestää, yleensä muutaman tunnin kuluessa. Pinta ei saa muuttua vaaleaksi jälkihoitojakson aikana. Jälkihoitoaika valitaan kunkin laastin tuotekortin mukaisesti. -Korjattavien betonipintojen ylitasoituksen pinnan laatu tehdään arkkitehdin rakennusselityksen mukaan. Ylitasoituksen jälkeen betonipinnat käsitellään ja pinnoitetaan rakennus- ja maalausselityksessä esitetyillä menetelmillä ja menetelmistä annettujen ohjeiden mukaan. (Betonirakenteiden korjaustyöseloste, Insinööritoimisto Eero Kellberg OY)
Dokumentointi korjauksen aikana, väli vaiheita (Alkutilanne - Purettuna - Uusi rakenne - Valmis). Kuva 1 Näkymä parvekkeelle. (Raksystems) Kuva 2 Maalipinnan hilseilyä päätyparveketornin pieliseinän ulkopuolella. (Raksystems)
Kuva 3 Betonikaiteesta lohkeamaan päässyttä betonipintaa ja esiin tullut lattateräs. (Raksystems) Kuva 4 Lohkeilua ja esiin tullut betoniteräs betonikaiteen alareunassa. (Raksystems)
Kuva 5 Parveke purettuna. Kaide poistettu, betonilaatta piikattu auki. Valmistunut korjaus, miltä näyttää, oliko ongelmia.