Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1
TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri + Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin kotimaiset + Ulkomaalaisten tekemät htv:t kasvaneet I-II uraportailla + Naisten osuus kasvanut III-IV uraportailla - Tohtorien osuus tutkimushenkilöstöstä edelleen matala, varsinkin yrityksissä - T&K menojen osuus BKT:stä pienentynyt v. 2009 lähtien - Rahoituksen lyhytjänteisyys ja pirstaleisuus
YLIOPISTOJEN OPETUS-JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN RAKENNE
Kuva 4.6 Tohtoreiden tutkimustyövuodet ja tohtoreiden tutkimustyövuosien osuus kaikista tutkimustyövuosista sektoreittain vuosina 2000 2017 Tohtoreiden tutkimustyövuodet 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tohtoreiden tutkimustyövuosien osuus kaikista tutkimustyövuosista 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Korkeakoulusektori Julkinen sektori ja YVT Yrityssektori Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta. 4 SUOMEN AKATEMIA TIETEEN TILA 2018
YLIOPISTOJEN TUTKIMUSRAHOITUS 5 SUOMEN AKATEMIA TIETEEN TILA 2018
Kuva 4.3. Suomen t&k-intensiteetti sekä t&k-menot ja tutkimustyövuodet suorittajasektoreittain vuosina 2000 2017 Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; vuosien 2000 2008 t&k-intensiteetin osalta OECD Main Science and Technology Indicators (24.7.2018 julkaistu aineisto), http://www.oecd.org/sti/msti.htm 6 SUOMEN AKATEMIA TIETEEN TILA 2018
Tieteen ja osaamisen rooli: tutkimuksen ja osaamisen keskittymät Neljän prosentin t&k-intensiteetin toteutuminen edellyttää, että yksityiselle sektorille syntyy paljon t&k-intensiivistä yritystoimintaa. Tämä tarkoittaa sekä kotimaisten olemassa olevien yritysten lisääntyvää toimintaa, uusia yrityksiä, että ulkomaisten yritysten t&kpanostuksia Suomeen. Tällaisen yritystoiminnan kannalta keskeisiä edellytyksiä ovat osaavat ihmiset sekä hyvä toimintaympäristö. Yritysten valitessa sijoituspaikkoja t&k-toiminnalleen näiden tekijöiden merkitys on suuri. T&k-toiminnan yhteydessä puhutaan tutkimuksen keskittymistä tai laajemmin tutkimuksen ja osaamisen keskittymistä. Mitään yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää näille ei ole. Niiden luonteenomaisina piirteinä voidaan kuitenkin pitää: Laaja joukko toisiinsa kytkeytyviä tutkimusnäkökulmia ja -hankkeita. Usein monta osallistuvaa ja keskenään vuorovaikutuksessa olevaa organisaatiota eri sektoreilta (esim. yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä). Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Monipuolinen ja osin jaettu tutkimusagenda. Useimmiten tutkimus- ja osaamiskeskittymillä on alueellinen ydin, vaikka periaatteessa ne voivatkin olla myös maantieteellisesti hajautuneita, verkostomaisia kokonaisuuksia. Tutkimuksen keskittymille ja osaamiskeskittymille läheistä sukua on termi innovaatioekosysteemi. Sillä ymmärretään usein yritysten ja tutkimusorganisaatioiden muodostamaa kokonaisuutta, jonka fokuksena on erityisesti innovaatiotoiminta.
VAIKUTUS SYNTYY AVOIMESTA TUTKIMUKSESTA JA OPETUKSESTA Avoimuus on tapa kytkeä yliopiston vaikuttavuus osaksi sen perustoimintaa. Näin vaikuttavuus on keskeinen osa koko yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa, ei erillistä vuorovaikutustoimintaa. VAIKUTTAVUUS VAIKUTTAVUUS TUTKIMUS OPETUS TUTKIMUS OPETUS UEF // University of Eastern Finland
UEF // University of Eastern Finland
UEF // University of Eastern Finland
AVOIMUUS OHJAA YLIOPISTOJA LINEAARISESTA DYNAAMISEEN VAIKUTTAVUUSMALLIIN Alueellinen Globaali Instituutio-orientoitunut Avoin Lineaarinen Dynaaminen Itseriittoinen Vuorovaikutteinen Teknologian siirto Osaamisen siirto UEF // University of Eastern Finland
Tieto ei ole sivistystä. Sivistystä on se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla" Kuvataiteilija Samuli Heimonen
UEF // University of Eastern Finland