101004959-009 RAPORTTI NAANTALIN VESIHUOLTOLAITOS VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSOHJELMA: OSA II: SAARISTO 29.10.2018 Pöyry Finland Oy
TYÖN SISÄLTÖ Työn lähtökohta ja tavoite Vesihuoltoverkostojen nykytila Saneerausohjelma 2
TYÖN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Naantalin vesihuoltolaitokselle laadittiin keväällä 2018 vesihuoltoverkostojen laskennallinen karkean tason saneeraustarvearvio sekä Kantakaupungin saneerausohjelma. Saneeraustarvearvio sisälsi koko vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot. Tässä työssä saneerausohjelma laadittiin Naantalin vesihuoltolaitoksen saaristossa sijaitsevalle vesihuoltoverkostoille. Raportin alussa on kuvaus saariston verkoston nykytilasta. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu 1960-80 -luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. Saneeraustarpeessa on kunta- ja verkostokohtaisesti suuria eroja. ROTI-2017 - hankkeen mukainen vuotuinen saneeraustarve maassamme on noin 2-3 % verkostopituudesta. Vesijohtoverkoston rappeutuminen tuo mukanaan vesikatkoja ja mahdollisia veden laatuongelmia terveysriskeineen. Viemäriverkoston osalta seurauksena saattaa olla viemärivuotoja ja päästöjä vesistöön. Näistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saneerauskustannuksia korkeampia. 3
Saariston vesihuoltoverkostojen nykytila
TYÖSSÄ HUOMIOIDUT PUTKITIEDOT Tarkastelussa esitettävät verkostotiedot on saatu asiakkaan toimittamana paikkatietomuodossa (shp). Tarkastelusta on poistettu seuraavat putket: Tonttijohdot Kesävesijohdot Suojaputket Hylätyt putket Muut johdot Alle 63 mm kokoiset putket Ylivuotoputket (viemärit) Hulevesiputket Tilaaja arvioi ja täydensi puuttuvat verkostojen ominaisuustiedot verkkotietojärjestelmään ennen saneerausohjelman laadintaa. Verkostotietoaineiston perusteella tarkastelluilla alueilla ei ole saneerattuja putkia. Aluejako oli seuraava: Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä-Poikko ja Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa. 5
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA VESIJOHTOVERKOSTON PERUSTIEDOT Vesijohtoverkoston pituus on noin 166 km. Vanhimmat putket ovat peräisin 1970-luvulta. Verkostosta 51 % on rakennettu 1990-luvullla. Eniten verkostossa on koon 110 putkia (41 %). Verkoston keski-ikä on 24 v. Vesijohtoverkoston alueelliset pituudet (yht. 165 568 m) 47 156 28 % 35 745 22 % 45 179 27 % 37 489 23 % Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko 180 000 Kokojakauma 165 568 90 000 Vesijohtoverkoston ikäjakauma, yht. 165 568 m 84 106 160 000 80 000 140 000 70 000 120 000 60 000 [m] 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 0 0 37 875 63 8 547 75 48 80 2 256 90 621 100 110 67 006 114 401 150 983 160 43 196 1 096 180 382 200 2 818 225 338 250 1 315 Yht. [m] 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 42 545 17 390 11 991 9 272 264 1900 1970-79 1980-89 1990-99 2000-09 2010-17 6
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA VESIJOHTOVERKOSTON MATERIAALIT Vesijohtoverkoston materiaaleista muoviputkien osuus on 99,0 %. Muovien osalta verkostossa on erilasia muoveja: PEH, PEL, PEL-M, PEM ja PVC. Suurimmassa osassa on merkintänä vain muovi. Vk:n osuus on 1,0 %. Vesijohtoverkoston materiaalijakauma (m, %) V; 4; 0 % Teräs; 3; 0 % Vk; 1 597; 1 % VJ-verkoston materiaalijakauma siten, että kaikki muovit on laitettu samaan ryhmään (m, %) V; 4; 0 % Vk; 1 597; 1 % Teräs; 3; 0 % PEM; 701; 0 % PVC; 38 894; 24 % Muovi; 62 691; 38 % PEL-M; 1 396; 1 % PEL; 721; 0 % PEH; 59 561; 36 % Muovi, PEH, PEL, PEL-M, PEM, PVC; 163 964; 99 % 7
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON PERUSTIEDOT Jätevesiviemäriverkoston alueelliset pituudet (yht. 99 823 m) Jätevesiviemäriverkoston pituus on noin 100 km. Vanhimmat putket ovat peräisin 1970-luvulta mutta niiden osuus verkostosta on vain 6,9 %. Verkostosta 38 % on rakennettu 2010-luvullla. Tällöin rakennettiin mm. siirtoviemäri ja uusi asuinalue. Eniten verkostossa on koon 160 putkia (28 %). Verkoston keski-ikä on 17 v. 33 837 34 % 4 687 5 % 29 967 30 % 31 332 31 % Livonsaari- Velkua- Velkuanmaa Luonnonmaa Merimasku Rymättylä- Poikko 30 000 Kokojakauma 27 928 40 000 Jätevesiviemäriverkoston ikäjakauma, yht. 99 823 m 37 430 25 000 35 000 30 000 29 469 [m] 20 000 15 000 10 000 5 000 0 12 221 2 074 206 1 512 37 6 732 9 629 107 12 748 13 163 3 136 5 535 463 1 217 1 300 1 809 7 63 75 80 90 100 110 140 150 160 180 200 225 250 280 300 315 400 560 [m] 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 18 525 6 864 7 430 104 200 1970-79 1980-89 1990-99 2000-09 2010-18 8
Saariston saneerausohjelma
SANEERAUSKOHTEIDEN PRIORISOINTI Vesi- ja jätevesiviemäriverkostojen kriittisimmät kohteet tunnistettiin paikkatieto-ohjelman avulla (ArcGIS) ja merkittiin karttaan. Kriittisiä kohteita ovat esim.: Suurta asukasjoukkoa palvelevat linjat. Kriittiset käyttäjät (heille johtavat linjat): Kultaranta, koulut, päiväkodit, teollisuuslaitokset (Pääviemärit, kokoojaviemärit) Tiedossa olevat heikot kohdat, joissa esiintyy usein vuotoja tai heikko veden laatu (valituksia). Kohteet, joissa tapahtuvilla häiriöillä on suuri todennäköisyys ja/tai merkittävä seuraus: Ihmisille. Ympäristölle: pohjavesialueella kulkevat viemärit, vesistöjen alitukset, luonnonsuojelualueet, suurimmat kadut ja tiet, uimarannat, kulttuuriympäristökohteet (Museovirasto). Kohteet, joissa vuotovedet voivat aiheuttaa korkeita korjauskustannuksia. Vanhimmat putket. Huonot materiaalit (vanha valurauta, V). Kapasiteettiongelmakohteet. Katusaneerauskohteet ym. yhteissaneerauskohteet. 10
SAARISTON VESIJOHTOVERKOSTO JA KRIITTISET KULUTTAJAT SAARISTON KRIITTISET KOHTEET SIJIATSEVAT LUONNONMAALLA: - Kultaranta (tasavallan presidentin kesäasunto) - Teollisuusasiakas: - Turku Repair Yard - Kultarannan koulu - Viialan päiväkoti - Kultaranta resort - Palvelutalo Katavakoti - Poikon päiväkoti - Rymättylän koulu - Palvelutalo Kummeli - Merimaskun koulu - Merimaskun päiväkoti Karttaan on merkitty sinisellä Naantalin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto ja violetilla eri osuuskuntien verkostot tai alueet. 11
1970-1979 RAKENNETUT VESIJOHDOT RAKENNUSMATERIAALIN MUKAAN JAOTELTUNA 1970-luvun putket ovat valurautaputkia (V ja Vk) ja muoviputkia (muovi, PEH, PEL ja PVC). Valurautaputket on merkitty karttoihin sinisellä värillä ja muoviputket vihreällä. Rymättylä-Poikko Luonnonmaa Merimasku Korvautuva yhteys valmistuu noin 5 v kuluttua (2024-2025). 12
1970-1979 RAKENNETUT VIEMÄRIPUTKET RAKENNUSMATERIAALIN MUKAAN JAOTELTUNA 1970-luvun viemäriputkia on varsin vähän ja ne ovat betoni- tai muoviputkia (PEH, PEH-6, PVC ja muovi). Betoniputket on merkitty karttoihin ruskealla värillä ja muoviputket vihreällä. Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko 13
VIEMÄRIT, JOIDEN HALKAISIJA ON VÄHINTÄÄN DN300 - Viemärit on rakennettu vuosina 1973 2012. - Vanhimpien putkien materiaali on PVC (<1980) ja tätä uudempien PVC, betoni, valurauta tai muovi. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä-Poikko 14
TEIDEN ALITUKSET (VESIJOHDOT) 1/2 : Luonnonmaa ja Merimasku Sininen: Vesijohto osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). - Teiden alituksissa putkien vuodot on hankala korjata. Lisäksi vuodot voivat aiheuttaa teiden rakenteille vaurioita, jos eivät ole suojaputkissa. - Vedenjakelun kannalta kriittisten käyttäjien tieyhteydet ovat tärkeitä (liikennöinnin sujuvuus). - Suurimpien teiden alitukset ja vanhimmat sekä suurimmat putket ovat kriittisimpiä. - Teiden alituksissa vanhin putki on vuodelta 1970. Luonnonmaa Autotie Ia: moottoritien kaksi- tai useampikaistainen ajorata. Autotie Ib: muun kaksiajorataisen kuin moottoritien kaksi- tai useampikaistainen ajorata tai yksiajoratainen, kaksi- tai useampikaistainen autotie, ajoradan leveys on yli 8 m. Autotie IIa: yksiajoratainen, kaksikaistainen, ajoradan leveys on 6,5-8 m. Autotie IIb: yksiajoratainen, kaksi-kaistainen, ajoradan leveys on 5-6,5 m. Merimasku 15
TEIDEN ALITUKSET (VESIJOHDOT) 2/2: Rymättylä-Poikko ja Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa Sininen: Vesijohto osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). Karttojen alueilla teiden alituksissa vanhin putki on vuodelta 1970. Rymättylä-Poikko Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa 16
TEIDEN ALITUKSET (VIEMÄRIT) 1/2: Luonnonmaa ja Merimasku Punainen: Viemäriputki osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). Luonnonmaalla ja Merimaskussa vanhin teiden alitse menevä putki on vuodelta 1970. Luonnonmaa Merimasku 17
TEIDEN ALITUKSET (VIEMÄRIT) 2/2: Rymättylä-Poikko ja Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa Punainen: Viemäriputki osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). Rymättylä- Poikko Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa 18
SUURET VESIJOHDOT (KRIITTISET LINJAT), DN200 Suuria vesijohtoja on vain Luonnonmaan itäosissa. - Suurissa putkissa tapahtuvien häiriöiden seuraukset ovat merkittäviä veden jakelun kannalta. - Lisäksi suuren vuodon seurauksena ympäröivien rakenteiden vahingot voivat muodostua merkittäviksi. - Vanhimmat putket ovat vuodelta 1975. - Osa kriittisistä käyttäjistä sijaitsee suurten vesijohtojen vaikutuspiirissä. 19
POHJAVESIALUEELLA SIJAITSEVAT VIEMÄRIT Saaristossa on yksi pienehkö pohjavesialue Merimaskussa. Kuvaan on merkitty pohjavesialueella (sininen vinoraidoitus) sijaitsevat viemäriputket rakennusvuoden mukaan. Pohjavesialueella sijaitsevat putket ovat materiaaliltaan muovia tai betonia. - Pohjavesialueella tapahtuvat viemärivuodot voivat saastuttaa alueen pohjaveden. - Alueen vanhimmat putket ovat 1970-luvulta. - 1970-luvun PVC:n tiedetään yleisesti olevan heikko materiaali tai siinä on ilmennyt laadullista vaihtelua. - Pohjavesialueella sijaitsevat putket ovat kooltaan pieniä (suurin DN225). - DN225 putket ovat betonia ja rakennettu pääasiassa 1980- luvun alussa. - Pohjavesialueen luokitusta muutettiin vuonna 2017, ja se on nykyään 2-luokan pohjavesialue. Sitä ei käytetä vedenottoon. 20
VESISTÖALITUKSET (VJ) 1/2 - Kaikki saariston vesistöjä alittavat vesijohdot on merkitty kartoille. Näistä saneerausohjelmaan valitaan kriittisimmät vesijohdot. - Kaikki vesistöjen pohjassa sijaitsevat putket olisi hyvä varustaa virtausmittauksella. Tämä helpottaa vuotojen havaitsemista. Luonnonmaa Merimasku 21
VESISTÖALITUKSET (VJ) 2/2 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa Rymättylä-Poikko 22
VESISTÖALITUKSET (JV) 1/2 - Kaikki saariston vesistöjä alittavat viemäriputket on merkitty kartoille. Näistä saneerausohjelmaan valitaan kriittisimmät viemärit. - Kaikki vesistöjen pohjassa sijaitsevat putket olisi hyvä varustaa virtausmittauksella. Tämä helpottaa vuotojen havaitsemista. Lähivuosien tiedossa olevia saneerauskohteita Luonnonmaa Merimasku 23
VESISTÖALITUKSET (JV) 2/2 Rymättylä-Poikko 24
LUONNONSUOJELUALUEET (YKSITYISET ALUEET) Violetti: Yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet (lähde: SYKE) (muita alueita ei ollut). Punainen: viemäriputket. - Luonnonsuojelualueilla ei ole viemäreitä. 25
MUSEOVIRASTON SUOJELLUT KOHTEET 1/2 - Suojelluissa kohteissa kaivutyö on haastavaa. - Vuodot voivat vahingoittaa arvokkaita kohteita. - Vanhimmat ja suurimmat sekä rautaa olevat putket ovat kriittisimpiä. - Tummanvihreä alue: RKY - valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan sekä säilyttämään alueilla jo olevia rakennuksia ja ympäristöjä. [1] [1] https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettukulttuuriymparisto/valtakunnallisesti-merkittavat-rakennetutkulttuuriymparistot 26
MUSEOVIRASTON SUOJELLUT KOHTEET 2/2 - Musta piste: Kiinteä muinaisjäännös. Museoviraston määrittelyn mukaan kiinteä muinaisjäännös on maaperässä tai veden alla oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. [2] Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. - Punainen piste: Suojeltu rakennusperintökohde. Rakennusperintölailla suojeltuun kohteeseen suunniteltujen muutoksien tai suurien korjauksien tekemiseen tulee pyytää lausunto Museovirastolta. [3] [2] https://www.stat.fi/meta/kas/kmuinaisjaannos.html [3] https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettukulttuuriymparisto/rakennusperintolailla-suojelu 27
KRIITTISIMMÄT SANEERAUSKOHTEET Edellisen analyysin perusteella kriittisimmiksi valitut kohteet (noin 40 kpl) on merkitty erilliselle kartalle numerojärjestyksessä kohteittain. Karttoja on 4 kpl: 1. Luonnonmaan kriittisimmät vesihuoltoverkostojen saneerauskohteet 2. Merimaskun kriittisimmät vesihuoltoverkoston saneerauskohteet 3. Rymättylä-Poikon kriittisimmät vesihuoltoverkoston saneerauskohteet 4. Livonsaari-Velkua-Velkuanmaan (Teersalon) kriittisimmät vesihuoltoverkoston saneerauskohteet Kartoilla on esitetty myös Naantalin vesihuoltolaitoksen itse määrittämät tiedossa olevat lähivuosien priorisoitavat saneerauskohteet. Kartat on esitetty seuraavilla kalvoilla ja lisäksi erillisinä pdf-tiedostoina. 28
LUONNONMAA Nro Perusteet 5 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, valurauta, DN100-150, rakennettu 1973 6 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, valurauta, DN100-150, rakennettu 1973-1974 x 7 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, valurauta, DN100-150, rakennettu 1973 10 - Alittaa vesistön, alittaa ison tien - VJ, muovi, DN225-250, rakennettu 1985-1989 11 - VJ, muovi, DN200, rakennettu 1982 12 - VJ, muovi, DN200, rakennettu 1975-1976 14 - Alittaa ison tien - VJ, muovi, DN160, rakennettu 1977 17 - Alittaa ison tien - VJ, muovi, DN110, rakennettu 1984 24 - JV, muovi, DN300-400, rakennettu 1973 - Todettu hyväkuntoiseksi (kunto tarkistettu v. 2017) 25 - JV, muovi, DN400, rakennettu 1973 26 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN160-400, rakennettu 1973 27 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN250, rakennettu 1974 28 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN300, rakennettu 1973 31 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN110, rakennettu 1985 33 - Alittaa vesistön - JV, muovi, DN200, rakennettu 1975 29
MERIMASKU Nro Perusteet 1 - Asiakkaan tunnistama kohde - Alittaa ison tien - VJ, muovi, DN110, rakennettu 1970 2 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, muovi, DN63-110, rakennettu 1980-1990 3 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, muovi, DN63-110, rakennettu 1970-1983 4 - Asiakkaan tunnistama kohde. - VJ, muovi, DN63-110, rakennettu 1970 18 - Asiakkaan tunnistama kohde. - JV, muovi, DN160-200, rakennettu 1990 19 - Asiakkaan tunnistama kohde. - Viemäriputki pohjavesialueella - JV, muovi, DN200, rakennettu 1970 20 - Asiakkaan tunnistama kohde. - Viemäriputki pohjavesialueella - JV, betoni/muovi, DN110-225, rakennettu 1970-1983 29 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN200, rakennettu 1970 32 - Viemäriputki pohjavesialueella - JV, muovi, DN200, rakennettu 1970 30
RYMÄTTYLÄ-POIKKO Nro Perusteet 8 - Asiakkaan tunnistama kohde - VJ, muovi, DN63-114, rakennettu 1977-1982 9 - Asiakkaan tunnistama kohde - VJ, muovi, DN63-160, rakennettu 1973-1992 15 - Alittaa ison tien - VJ, muovi, DN63, rakennettu 1975 16 - Alittaa ison tien - VJ, muovi, DN160, rakennettu 1971 21 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, betoni/muovi, DN110-225, rakennettu 1982-1993 22 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN160, rakennettu 1992 23 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN200, rakennettu 1973-1981 30 - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN200, rakennettu 1971 31
LIVONSAARI-VELKUA- VELKUANMAA (TEERSALO) Nro Perusteet 34 - Asiakkaan tunnistama kohde - Alittaa ison tien - JV, muovi, DN63, rakennettu 2000 35 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110, rakennettu 2000 36 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110, rakennettu 2000 37 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN200, rakennettu 2000 Teersalo 38 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN63-160, rakennettu 2000 39 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110-160, rakennettu 2000 40 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110-160, rakennettu 2000 41 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110, rakennettu 2000 42 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN110, rakennettu 2000 43 - Asiakkaan tunnistama kohde - JV, muovi, DN160-200, rakennettu 2000 32
KUSTANNUSARVIO Tehdyn paikkatietotarkastelun perusteella saaristossa on saneerattavaa vesijohtoverkostoa yhteensä 7 573 m ja jätevesiviemäriverkostoa 7 452 m. Taulukossa on esitetty aluekohtaiset saneerauksen kustannusarviot. Kustannukset on arvioitu karkealla tasolla olettaen yksikköhinnaksi sekä vesijohtojen että jätevesiviemäreiden osalta 200 /m ja vesistönalitusten osalta 70 /m. Kohdekohtaiset kustannusarviot on esitetty liitteen 1 taulukossa. Vesijohtoverkoston saneerauskohteiden kustannusarvio on noin 1,5 milj. ja jätevesiviemäriverkoston samoin noin 1,4 milj., eli yhteensä vesihuoltoverkostojen saneerauskohteiden kustannusarvio on n. 2,9 milj.. Mikäli saneeraukset jaetaan tasaisesti esim. 15 vuoden ajalle, vuosittaiset saneerauskustannukset ovat n. 195 000 /v. Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa yhteensä VJ (m) 3 285 1 941 2 348 0 7 573 VJ ( ) 623 412 388 108 469 629 0 1 481 149 JV (m) 2 161 1 756 1 516 2 020 7 452 JV ( ) 379 721 351 264 303 106 403 939 1 438 030 yhteensä (m) 5 446 3 697 3 864 2 020 15 026 yhteensä ( ) 1 003 133 739 372 772 735 403 939 2 919 179 Kohdekohtaiset kustannusarvio on esitetty liitteessä. 33
JOHTOPÄÄTÖKSET SAARISTON SANEERAUSTARPEISTA Saariston alueen saneerausohjelmasta nousi esiin 42 kriittistä saneerauskohdetta. Aiemmin tehdyssä Kantakaupungin saneerausohjelmassa kriittisiä kohteita löytyi 80 kpl. Saariston alueella vesihuoltoverkosto on uudempaa kuin Kantakaupungissa (saaristossa vanhimmat putket 1970-luvulta) ja putket ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin kantakaupungin alueella. Kriittisiä kuluttajia saaristossa on vähemmän kuin kantakaupungissa. Teersalon alueella on vesihuoltolaitoksen tunnistamaa huonokuntoista viemäriverkostoa, joka on verkostotietojärjestelmän mukaan kuitenkin vasta 2000-luvulla rakennettua. 34
SUOSITELTAVAT JATKOTOIMENPITEET Kantakaupungille laaditun raportin yhteydessä kuvattiin vesihuoltolaitokselle suositeltavat jatkotoimenpiteet verkostosaneerausten suhteen. Naantalin vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymiä tulee jatkossa nostaa varsin paljon (kuva) saneerausvelan muodostumisen ja verkostojen kunnon heikkenemisen ehkäisemiseksi. Vuodelle 2018 suunniteltu saneerausbudjetti on 160 000 ja v. 2024 tason tulisi olla 1,2 milj.. Saneerausvolyymin nosto tulisi huomioida vesihuoltolaitoksen pitkän tähtäimen taloussuunnittelussa. Kantakaupungin saneerausohjelmaan valikoitui noin 80 kriittistä kohdetta ja saariston saneerausohjelmaan 42 kohdetta. Saariston kohteiden saneeraus lykkää jonkin verran kantakaupungin suunnitelmassa esitettyä saneerausohjelmaa. [ /v] 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Saneeraustarve ( /v) VJ+JV 160 000 300 000 440 000 560 000 700 000 900 000 1 200 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 VJ JV Yht. 35
Reija Kolehmainen Sanna Rantanen Anna Klobut Projektipäällikkö, TkT Asiantuntija Paikkatietoanalyysit Vesihuollon kehittämispalvelut Vesihuollon verkostot ja konsultointi Vesihuollon kehittämispalvelut Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Hatanpäänkatu 1 e-mail: sanna.rantanen@poyry.com e-mail: anna.klobut@poyry.com 33900 Tampere GSM: 050 3124769 e-mail: reija.kolehmainen@poyry.com www.poyry.fi Consulting. Engineering. Projects. Operations. www.poyry.com
LIITE 1: KOHDEKOHTAISET KUSTANNUSARVIOT kohteen numero verkosto pituus (m) yksikköhinta ( /m) hinta ( ) alue 1 VJ 236 200 47 209 Merimasku 2 VJ 569 200 113 875 Merimasku 3 VJ 668 200 133 682 Merimasku 4 VJ 467 200 93 342 Merimasku 5 VJ 625 200 125 097 Luonnonmaa 6 VJ 419 200 83 838 Luonnonmaa 7 VJ 557 200 111 437 Luonnonmaa 8 VJ 163 200 32 676 Rymättylä-Poikko 9 VJ 1 199 200 239 840 Rymättylä-Poikko 10 VJ 779 200/70 122 250 Luonnonmaa 11 VJ 31 200 6 261 Luonnonmaa 12 VJ 85 200 16 971 Luonnonmaa 14 VJ 52 200 10 441 Luonnonmaa 15 VJ 922 200 184 448 Rymättylä-Poikko 16 VJ 63 200 12 666 Rymättylä-Poikko 17 VJ 736 200 147 117 Luonnonmaa 18 JV 246 200 49 100 Merimasku 19 JV 254 200 50 843 Merimasku 20 JV 1 192 200 238 321 Merimasku 21 JV 208 200 41 554 Rymättylä-Poikko 22 JV 109 200 21 862 Rymättylä-Poikko 23 JV 1 131 200 226 297 Rymättylä-Poikko 24 JV 1 397 200 279 438 Luonnonmaa 25 JV 1 200 280 Luonnonmaa 26 JV 163 200 32 586 Luonnonmaa 27 JV 33 200 6 534 Luonnonmaa 28 JV 23 200 4 697 Luonnonmaa 29 JV 26 200 5 269 Merimasku 30 JV 67 200 13 393 Rymättylä-Poikko 31 JV 140 200 27 934 Luonnonmaa 32 JV 39 200 7 731 Merimasku 33 JV 404 70 28 253 Luonnonmaa 34 JV 95 200 18 921 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 35 JV 211 200 42 199 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 36 JV 184 200 36 729 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 37 JV 99 200 19 799 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 38 JV 219 200 43 900 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 39 JV 390 200 77 998 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 40 JV 88 200 17 626 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 41 JV 153 200 30 659 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 42 JV 327 200 65 428 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 43 JV 253 200 50 682 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa yhteensä 15 026 2 919 179 37