Hallitusasetelmat Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto Kuva: Valtioneuvosto
Hallitusneuvotteluiden helpot asiat Suurista otsikkotavoitteista on helppo saavuttaa yksimielisyys, esim. Tavoitteena on 75%:n työllisyysaste vuonna 2023. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2030-luvulla. Tavoitteena on 4%:n TKI-menojen osuus BKT:sta (so. 3 mrd lisää, josta julkista rahaa 940 milj). Säätytalolle kokoontuneet puolueet ovat myös yksimielisiä siitä, että yksi suurimmista ongelmista Suomessa on eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvaminen. Vanhustenhoidon ongelmiin on sama vastaus: sitova 0,7 hoitajamitoitus lakiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tai EU-kysymykset ongelmattomia. Sote 18 maakunnan pohjalta, niiden monialaisuudesta avaus, mutta ei samassa suuruusluokassa kuin mitä Sipilän hallitus suunnitteli. Raidehankkeita varten perustetaan hankeyhtiöt. 2
Vaikeudet yksityiskohdissa ja konkreettisissa keinoissa Ympäristö- ja ilmastopolitiikan keinot (metsähakkuut, turve, yritystuet): Erityisesti vihreät, mutta myös vasemmistoliitto vrs. keskusta (ja sdp). Yrittäjien ja yrittämisen verotus (osinkoverotus, perintövero ja yrittäjävähennys): Keskusta vrs sdp ja vasemmistoliitto. Perhevapaauudistus: Keskusta vrs muut. Sosiaaliturvauudistus (vastikkeellisuus vai perustulo): Sdp vrs muut. Lähdevero mm. työeläkeyhtiöille, Suomelle sijoituskohteena ja säätiöille: Rkp vrs sdp. Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen: Keskusta, vihreät, rkp vrs sdp ja vasemmistoliitto. 3
Liikkumavaraa - ilman merkittävää lainanottoa tai omaisuuden myyntiä - ei juuri ole Mille tavoitteille merkitään rahat ja mitkä asiat jäävät tulkinnanvaraisemmiksi kirjauksiksi? Esim. osapuolilla oli laaja yksimielisyys kehitysyhteistyövarojen BKT-osuuden nostosta 0,7%:iin. Se vaatisi 700 milj euroa. 4
Hallitustunnustelija Antti Rinne: Minun tavoitteena on, että [nyt] käydään asioita läpi niin, että taloudellinen tavoite ei rajoita ihmisten luovuutta ja ajattelua. Kaikki menonlisäykset ovat itsensä aikanaan rahoittavia tulevaisuusinvestointeja. Nyt on varaa ottaa lisää velkaa. 5
Valtiovarainministeriön perusura kertoo lähivuosien velkaantumistahdin - ilman yhtään uutta tulevaisuusinvestointia. Lähde: Talouden tilannekuva (VM, kevät 2019)
Kestävä tie on työllisyyslukko. Mutta uhkana on pikavippihallitus. Varojen yli eläminen johtaa aina ennen pitkää joko kivuliaiden menosäästöjen tai veronkiristysten tielle. 7
Mihin Rinteen hallituksen muodostaminen voi kaatua? Keskustan 10 kynnyskysymystä: Rinne ja sdp voivat ne pakon edessä kuitata, mutta muille puolueille niiden hyväksyminen tuottaa vaikeuksia. Vihreille kompastuskivi voi olla ilmasto- ja ympäristökysymykset (mm. hiilinielujen määrittely, hakkuut, turve, ympäristöverot) Huom. ei mainittu kynnyskysymyksenä. Sdp on selkä seinää vasten: Jos neuvottelut epäonnistuvat, edessä on hallitustunnustelijan vaihtaminen ja eri hallituspohja. Mikä olisi vaihtoehto? Vähemmistöhallitus ei Suomessa toimi. 8
Myrkkyä EK:n kannalta Monet työmarkkinakysymykset, kuten Yt-lain kiristys, alipalkkauksen kriminalisointi, kanneoikeus, yritysvastuulaki, myötämäärääminen. Yrittämisen ja omistamisen verotuksen kiristäminen eri tavoin, kuten Pääomaveroprosentin nosto, osinkoverotuksen kiristys, yrittäjävähennyksen kohtalo, uusi lähdevero, perintöveron kiristys. Vääränlaiset tulevaisuusinvestoinnit Valinnanvapauden kaventaminen julkinen vrs. yksityiset palvelut Ilmastotoimet kieltopolitiikalla (esim. turve) Talouslinja johtaa velkaantumiseen, veronkiristyksiin ja valtionomaisuuden myyntiin? 9
Hyvää EK:n kannalta Sitoutuminen 75%:n työllisyysasteeseen - kunhan on vain oikeat ja vaikuttavat keinot. Oikeat tulevaisuusinvestoinnit: TK-panostukset Liikenneinvestoinnit Teollisuuspolitiikka miten palvelut? Yksittäisiä kysymyksiä, kuten MAL-sopimusten laajentaminen (kesto 12 vuoteen ja myös keskisuuret kaupunkiseudut) 10
Hallitusneuvottelut ja EU-vaalit Rinteen tavoite hallitusneuvotteluiden päättymiselle ja ohjelman valmistumiselle on 24.5.2019. Hallitusneuvottelut ovat jättäneet EU-vaalit varjoonsa. Varsinainen äänestyspäivä on 26.5.2019. Läpi Euroopan odotetaan, että populistiset EU-kriittiset puolueet menestyvät vaaleissa. Perinteiset valtapuolueet EPP ja S&D menettävät enemmistönsä parlamentissa. Eduskuntavaalien jälkeisissä gallupeissa Perussuomalaiset on noussut suurimmaksi puolueeksi miten käy EU-vaaleissa? 11