Tulevaisuuden ammatit 24.11. 2005 Eero Lehto Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Studia Generalia luentotilaisuus Tampere
Suomen ammattirakenteeseen vaikuttavat Kansainvälisen työnjaon muuttuminen paine fyysisen tuotantotyön vähenemiseksi nyt suurimmillaan?? Koulutus- ja terveyspalvelujen luontaisesti hidas tuottavuuskehitys nostaa palvelujen osuutta Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen osuutta Tulo- ja varallisuuserot Tasainen tulonjako vähentää fyysisen palvelu- ja tuotantotyön kysyntää
Kansainvälistyminen Kansainvälisen kaupan selittää vain 15 % OECDmaiden teollisuuden supistumisesta 1972-2002 (ks. Herve Boulhol, CDC IXIS, Flash 1/2004) Kiinan vaikutus länsimainen tekniikka paikallinen koulutus paikallinen palkkataso Aasian tie: Kiina Etelä-Korea Japani Reaalipalkat nousivat Etelä-Koreassa keskimäärin 5,5 % ja Suomessa keskimäärin 1,3 % vuodessa vuosina 1975-2004.
Nimellispalkkojen kehitys 20 % 18 16 14 Korea USA Euroalue 12 10 8 6 4 2 0 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005
Palkkataso Itämeren alueella 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Ruotsi Suomi Puola Viro Liettua Latvia
Globalisaatio 2015 jälkeen Kiinan teollisuustyöntekijän palkkataso nousee noin 10 % vuodessa, kuitenkin vain 15 % Suomen palkkatasosta Kiinan renminbi revalvoituu ainakin 20 % ja nostaa Kiinan työväen palkat noin 20 prosenttiin Suomen tasosta Koulutetun työvoiman palkat nousevat nopeammin (yli 50 prosenttiin Suomen tasosta) Kiinan kilpailukyky kaventuu moderneissa yksiköissä Energia ja kuljetuskustannukset kallistuvat tuntuvasti Uusia maita: Intia, Vietnam, Indonesia, Filippiinit, AfrikkaLABOUR INSTITUTE
Ammattien jako Swytin mukaan (Ira Ahokas, Tutu Publications 4/2002) Fyysinen tuotantotyö (tuotantotyöläiset ja käsityöläiset) Fyysinen palvelutyö (Sairaala-apulaiset, turvamiehet, ravintolan työntekijät, bussikuskit) Henkinen palvelutyö (johtaminen, hallinnolliskaupallinen työ, opettaminen sekä humanistinen, yhteiskunnallinen ja kaupallinen tutkimus) Henkinen tuotantotyö (tuotantoinsinöörit, lääkärit, tekniikan tutkijat (T&K), kirjanpitäjät)
Ammattirakenne ja sen muutos Euroopassa (Ira Ahokas, Tutu Publications 4/2002) HP = Henkinen palvelutyö, FP = Fyysinen palvelutyö, HT = Henkinen tuotantotyö, FT = Fyysinen tuotantotyö; HP+HT+FP+FT = 1 HP & HT korkeat Hollanti, Ruotsi HP korkea & HT keskitasoa HP keskitasoa & HT korkea HP & HT keskitasoa HP korkea & HT matala HP & HT nousseet, mutta keskitason alapuolella HP & HT jääneet pieneksi Iso-Britannia Saksa, Suomi, Tanska Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta Kreikka, Portugali, Ranska Espanja, Latvia, Puola, Slovenia, Tsekki, Viro Bulgaria, Liettua, Romania, Slovakia, Turkki, Unkari
Osaamisintensiivisten toimialojen kehitys (Olli Poropudas, Opetusministeriön julkaisuja, 2004:17) Osaamisintensiivisiä toimialaoja mm. metalliteollisuus (pl. perusmetalli), kemiallisten tuotteiden valmistus merkittävä osa palveluista pl. kauppa ja liikenne) 1993-2004 osaamistoimialojen työllisyys kasvoi 300 000 henkilöllä 900 000 henkilöön Kasvu alitti OPM:n ennusteen
Osaamisammattien kehitys (Olli Poropudas, Opetusministeriön julkaisuja, 2004:17) Osaamisintensiivisiä ammatteja ovat korkeakoulutuksen vaativat ammatit 1970-2000 osaamisammattien työllisyys kasvoi 300 000:sta 750 000 henkilöön Poistuma huomioon ottaen 2000-2020 puolet avautuvista työpaikoista avautuu osaamisammateissa. Osaamisammateissa avautuu 2020 mennessä 600 00 uutta työpaikkaa Koulutusjärjestelmä ei pysty tuottamaan riittävästi henkilöitä osaamistyöpaikkoihin
Ajankohtainen suhdannetilanne Työllisyys lisääntynyt ja työttömyys alentunut Erityisesti Länsirannikolla pulaa metallin ammattityövoimasta Nuoret reagoivat viiveellä Koulutuspaikkoihin vaikuttaminen
Beveridge- käyrä 14 12 1989 2005 Avoimien työpaikkojen aste, % 10 8 6 4 2 1990 1988 1991 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1992 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0 0 5 10 15 20 Työttömyysaste, %
Koulutuspolitiikka Koulutus sivistystä vai arvonlisää Taloudelliset vaikutukset mikro vs. makro Makro Panosten ero selittää kasvueroja vähän Muita selityksiä: Instituutiot tutkimusmenetelmät kuitenkin kyseenalaisia
Mikro: koulutus ja yksilö Koulutuksen yksilöllinen tuotto hyvä koulutus ja palkkaero Paradoksi Makrotaloudellinen tuotto alhainen Jos näin on, koulutus on pelkkä signaali koulutus ei ansaitse julkista tukea Näin ei välttämättä ole
Koulutustason kasvusta valtaosa johtuu pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskusta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lähde Pekkala 2005 0 % 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Toinen aste Kolmas aste
Työttömyysaste koulutustasoittain
Tulot koulutustason mukaan vuonna 2003, miehet Vuosipalkka, euroa 80000 Miehet 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkeakouluaste 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64
Kansainvälinen koulutustasokilpailu Kilpailu korkean teknologian työpaikoista Kilpailu T&K:n sijoittumisesta Kompensaatiota Suomen syrjäisyydelle (sijainti ja kieli) Huiput versus tasaisuus
Koulutustaso eri maissa 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Portugali Kreikka Itävalta Irlanti Hollanti Tšekki Unkari perusaste keskiaste ko rkea -as te
Koulutustaso eri maissa 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Latvia Liettua Puola perusaste keskiaste korkea-aste
Koulutustaso eri maissa 70 60 50 40 30 20 10 0 S uo mi S aksa Ranska UK Italia Espanja US A Japani perusaste keskiaste ko rke a -a s te
Suomalaisten osaamistaso kv. vertailussa Finland Sweden Germany Norway Denmark 3.3 3.2 3.1 3 2.9 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Source: International Adult Literacy Survey (IALS), 1994, 1996 and 1998.
Koulutustason ja BKT/asukas suhde 40000 USA 35000 IRL NO 30000 25000 I A E NL D F DK UK FIN S JPN 20000 P EL 15000 10000 HU CZ PL 5000 LV EE LT 0 40 60 80 100 120 140 160 Koulutusindeksi
Insinöörikoulutuksessa amk-uudistuksella ei mitään vaikutusta työmarkkinoilla Tekniikka (mean) tulot 50 100 150 200 250 300 1990 1992 1994 1996 1998 2000 suorvuosi Koulu AMK Opisto Yliopisto
Sairaanhoitajien asemassakaan ei muutosta (mean) tulot 50 100 150 200 250 300 Sos. ja terv. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 suorvuosi Koulu AMK Opisto Yliopisto
Sen sijaan tradenomit pärjäävät selvästi merkonomeja paremmin (mean) tulot 50 100 150 200 250 300 Kauppa 1990 1992 1994 1996 1998 2000 suorvuosi Koulu AMK Opisto Ylipisto
Tutkinnon koulutustason mukaan Tekniikan, kaupan ja sosiaalija terveysalan tutkinnot 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Koulu Opisto AMK Yliopisto 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
Ammattikorkeakouluista valmistuneet 25000 20000 15000 10000 5000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Luonnonvara-ala Hallinnon ja kaupan ala Sosiaali- ja terveysala Humanistinen ja kasvatusala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala
OPM:n (Olli Poropudas) arvio eri ammattien määrän kehityksestä 2005-2020 Maa- ja metsätaloustyö -33 000 Teollinen työ - 49 000 Rakennustyö -25 000 Liikennetyö - 5 700 Kaupallinen työ -18 000 Yhteiskunnallinen palvelutyö -13 000 Tekninen johto- ja asiantuntijatyö +55 000 Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö +63 000 Kulttuurityö +38 000 Toimistotyö -50 000 Tietoliikennetyö -4000
Joko koulutuksen kasvussa on tullut raja vastaan? Vaaditaanko nykyisessä työtehtävässänne enemmän vai vähemmän kuin peruskoulutus edellyttäisi? (Aikuiskoulutustutkimus 2000) Ylikoulutettu Koulutusta vastaava Alikoulutettu Ei osaa sanoa Kouluaste 9.5 51.2 36.0 3.2 Opistoaste 14.8 42.8 40.8 1.6 Ammattikorkea 22.9 25.7 48.6 2.9 Alempi/ylempi korkeakoulututk. 6.6 47.9 44.6 0.8 Kaikki yhteensä 11.1 46.8 39.7 2.4
Ylikoulutustako Väitettä voidaan perustella koulutuksen makrovaikutusten heikkoudella Yksilö voi arvioida olevansa ylikoulutettu Koulutus kuitenkin välttämätön edellytys tuottavuuden nostolle Mutta eikö dynaaminen kehitys tarvitse tätä ylikoulutuksen aikaansaamaa väljyyttä